KHO:2018:153 – Handlingsoffentlighet
Det var i ärendet fråga om huruvida den kommunikationsplan som begäran om utlämnande av handling avsåg innehöll i 24 § 1 mom. 20 punkten avsedda uppgifter som skulle hållas hemliga eller om det var en offentlig handling. Kommunikationsplanen, som avsåg stadens utvecklingsprojekt, hade på uppdrag av staden utarbetats av ett privat bolag. Myndigheten ska med...
12 min de lecture · 2 574 mots
Det var i ärendet fråga om huruvida den kommunikationsplan som begäran om utlämnande av handling avsåg innehöll i 24 § 1 mom. 20 punkten avsedda uppgifter som skulle hållas hemliga eller om det var en offentlig handling. Kommunikationsplanen, som avsåg stadens utvecklingsprojekt, hade på uppdrag av staden utarbetats av ett privat bolag.
Myndigheten ska med stöd av 20 § 2 mom. i lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet och kommunen ska på det sätt som avses i 29 § i kommunallagen informera om sin verksamhet. Med beaktande av detta kan en kommunikationsplan som utarbetats av en privat aktör på uppdrag av kommunen endast undantagsvis anses innehålla den privata aktörens, som utarbetat planen, affärshemligheter eller uppgifter som på andra grunder skulle hållas hemliga.
Kommunikationsplanen innehöll inte separat eller sammantaget sådana uppgifter gällande uppgörandet av planen, idéer, strategier, kommunikationsmetoder, genomförande av kommunikation eller andra omständigheter som skulle ha påvisat från den allmänna branschenliga kompetens- och kunskapsnivån avvikande särskild innovation. Den kunde inte heller bedömas avvika på något specifikt sätt från kommunikationsplaner som myndigheterna själv utarbetat.
Vid bedömningen av huruvida kommunikationsplanen kunde anses innehålla bolagets privata affärshemligheter skulle vidare beaktas att kommunen hade en lagstadgad skyldighet att informera om sin verksamhet och att planen avsåg ett i stadens förhållanden mycket betydande utvecklingsprojekt som i sig själv och avseende genomförandet av kommunikationen gällande planen var föremål för ett avsevärt allmänt intresse för tillgång till information. Det hade inte kunnat anses att kommunikationsplanen innehöll bolagets, som utarbetat planen, privata affärshemligheter.
Finlands grundlag 12 § 2 mom.
Lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet 1 § 1 mom., 3 §, 9 § 1 mom. 10 §, 20 § 2 mom. och 24 § 1 mom. 20 punkten
Kommunallagen (365/1995) 29 § 1 mom.
Kommunallagen (410/2015) 29 § 1 mom.
Ärendet har avgjorts av justitieråden Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen och Taina Pyysaari. Föredragande Mikko Rautamaa.
Asiassa oli kysymys siitä, sisälsikö asiakirjapyynnön kohteena ollut yksityisen yhtiön kaupungin toimeksiannosta laatima kaupungin kehittämishanketta koskeva viestintäsuunnitelma julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan perusteella salassa pidettäviä tietoja vai oliko se julkinen asiakirja.
Viranomaisen on julkisuuslain 20 §:n 2 momentin perusteella ja kunnan kuntalain 29 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin tiedotettava toiminnastaan. Tähän nähden yksityisen toimijan kunnan toimeksiannon perusteella laatiman viestintäsuunnitelman voidaan ainoastaan poikkeuksellisesti katsoa sisältävän suunnitelman laatijan yksityisiä liikesalaisuuksia tai muulla perusteella salassa pidettäviä tietoja.
Viestintäsuunnitelma ei sisältänyt yksittäin tai kokonaisuutena sellaisia suunnitelman laatimista, ideoita, strategioita, viestintämenetelmiä, viestinnän toteuttamista tai muitakaan seikkoja koskevia tietoja, jotka olisivat osoittaneet alan tavanomaisesta tieto- ja taitotasosta poikkeavaa erityistä innovatiivisuutta. Sen ei myöskään voitu arvioida poikkeavan erityisellä tavalla viranomaisten itsensä laatimista viestintäsuunnitelmista.
Arvioitaessa sitä, voitiinko viestintäsuunnitelman katsoa sisältävän laatijansa yksityisiä liikesalaisuuksia, oli lisäksi otettava huomioon, että kunnalla on lakisääteinen velvollisuus viestiä toiminnastaan ja että suunnitelma koski kaupungin oloissa erittäin merkittävää kehittämishanketta, johon sekä sinänsä että sitä koskevan viestinnän toteuttamiseen kohdistui huomattava yleinen tiedonsaanti-intressi. Viestintäsuunnitelman ei voitu katsoa sisältävän sen laatijan yksityisiä liikesalaisuuksia.
Suomen perustuslaki 12 § 2 momentti
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki (julkisuuslaki) 1 § 1 momentti, 3 §, 9 § 1 momentti, 10 §, 20 § 2 momentti ja 24 § 1 momentti 20 kohta
Kuntalaki (365/1995) 29 § 1 momentti
Kuntalaki (410/2015) 29 § 1 momentti
Päätös, josta valitetaan
Turun hallinto-oikeus 13.4.2017 nro 17/0201/2
Asiakirjajulkisuutta koskeva valituslupahakemus ja valitus
A
Päätös, jota valitus koskee
Asian aikaisempi käsittely
on pyytänyt saada Turun kaupungilta jäljennöksen Viestintä Ground Oy:n/Ground Communications Ltd:n (jäljempänä Ground) laatimasta Turun Kauppatorin uudistusta koskevasta viestintäsuunnitelmasta.
Groundin laatima Kauppatorin viestintäsuunnitelma ei objektiivisesti arvioiden sisällä tietoja kaupungin tai muun julkisyhteisön tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen tai säätiön liike- tai ammattisalaisuudesta tai muusta vastaavasta liiketoimintaa koskevasta seikasta. Tähän nähden Kauppatorin viestintäsuunnitelmaa ei ole pidettävä kaupungin kannalta Groundin esittämällä tavalla julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 kohdan nojalla salassa pidettävänä asiakirjana.
Kauppatorin viestintäsuunnitelma liittyy Groundin elinkeinotoimintaan. Nyt kysymyksessä oleva vuonna 2015 laadittu viestintäsuunnitelma-asiakirja sisältää Groundin elinkeinotoimintaan liittyviä viestintäpalveluprosesseja koskevia tietoja, tarjotun palvelun toimintamallin kuvausta, palvelun tuottamiseen osallistuvien henkilöiden keskinäistä työnjakoa sekä käytettäviä menetelmiä. Viestintäsuunnitelman joutuminen kilpailevien elinkeinonharjoittajien tietoon antaisi näille kilpailuetua. Ground haluaa pitää viestintäsuunnitelman salaisuutenaan ja yhtiöllä on objektiivisesti arvioiden salassapitointressi. Tähän nähden ja ottaen huomioon edellä mainitut seikat Kauppatorin viestintäsuunnitelmaa on pidettävä yhtiön kannalta liikesalaisuutena ja siten julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan nojalla salassa pidettävänä asiakirjana.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
on valituksenalaisella päätöksellään, paitsi muuta, mistä korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei ole kysymys, hylännyt A:n valituksen Turun kaupungin konsernihallinnon hallintoryhmän johtajan päätöksestä.
Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluina on tältä osin lausuttu seuraavaa:
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuus- tai muussa laissa toisin säädetä. Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen. Lain 10 §:n mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen julkisuuslaissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.
Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta.
Liikesalaisuuden käsitettä ei ole määritelty julkisuuslaissa taikka muuallakaan lainsäädännössä. Hallituksen esityksessä (HE 30/1998 vp) todetaan, että liikesalaisuudella tarkoitetaan yleensä taloudellisluonteisia, lähinnä kaupankäynnin alaan kuuluvia yrityksen salaisuuksia. Liike- ja ammattisalaisuudet ovat seikkoja, joiden tulee lähtökohtaisesti aina jäädä julkisuuden ulkopuolelle.
Hallituksen esityksessä viitataan rikoslaissa käytettyyn yrityssalaisuuden käsitteeseen ja todetaan tältä osin, että yrityssalaisuudella tarkoitetaan rikoslaissa liike- tai ammattisalaisuutta taikka muuta vastaavaa elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa, jonka elinkeinonharjoittaja pitää salassa ja jonka ilmaiseminen olisi omiaan aiheuttamaan taloudellista vahinkoa joko hänelle tai toiselle elinkeinonharjoittajalle, joka on uskonut tiedon hänelle. Yrityssalaisuudelle pidetään tunnusomaisena, että se sisältää elinkeinotoimintaa koskevaa tietoa. Yrityssalaisuuden alalajeja ovat määritelmän mukaan liike- ja ammattisalaisuudet. Yrityssalaisuus voi koskea paitsi tuotteiden valmistusmenetelmiä ja tuotekehittelyä myös kaupallis-taloudellisia, hallinnollis-organisatorisia ja yhteiskunnallisia tietoja. Rikoslaissa tarkoitetun yrityssalaisuuden tunnusmerkkejä ovat myös tiedon haltijan salassapitotahto ja salassapitointressi sekä tiedon tosiasiallinen salassapito.
Hallituksen esityksen mukaan julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa ei ole omaksuttu rikoslaissa käytettyä yrityssalaisuuden käsitettä sen vuoksi, että salassapito edellyttäisi rikoslaissa omaksutun määritelmän mukaan yrittäjän salassapitotahdon selvittämistä. Hallituksen esityksen mukaan momentin 20 kohta kokonaisuutena vastaa näine varauksineen yrityssalaisuuden käsitteen alaa. Momentin 20 kohtaa tulkittaessa tulee ottaa huomioon säännöksen tarkoitus, joka on yksityisen taloudellisen edun suojaaminen. Salassapitotahdon tarvetta tulee tarkastella sen elinkeinonharjoittajan näkökulmasta, jonka liikesalaisuudesta asiassa on kysymys. Toiminnanharjoittajan salassapitotahto ei ole yksistään ratkaisevaa, vaan viranomaisen on arvioitava asiaan liittyvät salassapitointressit kokonaisuutena. Viranomaisen on kuitenkin asianmukaista erityisesti epäselvissä tapauksissa kuulla yrittäjää sekä ottaa arvioinnissa huomioon yrittäjän salassapitotahto sekä yrittäjän tiedon antamisen vaikutuksista esittämät selvitykset.
Tietopyynnön kohde on Groundin Turun kaupungin toimeksiannosta laatima Turun kauppatorin uudistusta koskeva viestintäsuunnitelma.
$103
A:n pyytämän asiakirjan julkisuus ratkaistaan soveltamalla julkisuuslakia. Kauppatorin viestintäsuunnitelma liittyy Groundin elinkeinotoimintaan. Se koskee Kauppatorin uudistamiseen liittyvän viestinnän yksityiskohtaista järjestämistä. Asiakirja sisältää Groundin elinkeinotoimintaan liittyviä viestintäpalveluprosesseja koskevia tietoja, tarjotun palvelun toimintamallin kuvausta, palvelun tuottamiseen osallistuvien henkilöiden keskinäistä työnjakoa sekä käytettäviä menetelmiä. Viestintäsuunnitelman joutuminen kilpailevien elinkeinonharjoittajien tietoon antaisi näille kilpailuetua. Ground haluaa pitää viestintäsuunnitelman salaisuutenaan ja yhtiöllä on objektiivisesti arvioiden salassapitointressi. Asiaa kokonaisuutena arvioiden viestintäsuunnitelmaa on pidettävä yhtiön kannalta liikesalaisuutena ja siten julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan nojalla salassa pidettävänä asiakirjana. Hallintoryhmän johtajan päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
on pyytänyt lupaa valittaa Turun hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Turun kaupungin konsernihallinnon hallintoryhmän johtajan päätökset kumotaan. A on lisäksi vaatinut, että Turun kaupunki velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa sadalla eurolla.
Vaatimusten perusteluina on uudistettu aikaisemmin esitetty ja lausuttu muun ohella seuraavaa:
Liikesalaisuuden arvioinnissa on otettava huomioon julkisuusperiaate, joka perustuu kansalaisten mahdollisuuteen vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Julkisuus on vallankäytön ja viranomaistoiminnan kritiikin ja valvonnan edellytys. Kysymyksessä on Turun keskustan kehittämisen keskeinen hanke, jota on suunniteltu vuosikymmeniä. Tämän vuoksi on kyseenalaista, että sitä koskevasta asiakirjasta on yhtäkkiä tullut ei-julkinen.
on selityksessään vaatinut ensisijaisesti, että valituslupahakemus hylätään. Toissijaisesti on vaadittu, että valitus ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus hylätään.
Selityksessä on uudistettu aikaisemmin esitetty ja lausuttu muun ohella seuraavaa:
A:n asiakirjapyynnön kohteena ollut viestintäsuunnitelma sisältää objektiivisesti arvioiden Viestintä Ground Oy:n/Ground Communications Ltd:n liike- tai ammattisalaisuuksia.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa KHO 2007:83 on katsottu, että salassapidon tarvetta tulee tarkastella sen elinkeinonharjoittajan näkökulmasta, jonka liikesalaisuudesta asiassa on kysymys. Ratkaisussa 15.3.2016 taltionumero 908 on lisäksi katsottu, että palvelun toimintamallin kuvausta, palvelun tuottamiseen osallistuvien henkilöiden keskinäistä työnjakoa sekä käytettäviä menetelmiä koskevien osioiden voidaan katsoa sisältävän julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan perusteella salassa pidettäviä tietoja yrityksen yksityisistä liikesalaisuuksista.
Viestintäsuunnitelma liittyy Viestintä Ground Oy:n/Ground Communications Ltd:n elinkeinotoimintaan ja koskee Kauppatorin uudistamiseen liittyvän viestinnän yksityiskohtaista järjestämistä. Asiakirja sisältää yhtiön elinkeinotoimintaan liittyviä viestintäpalveluprosesseja koskevia tietoja, tarjotun palvelun toimintamallin kuvausta sekä palvelun tuottamiseen osallistuvien henkilöiden keskinäistä työnjakoa ja käytettäviä menetelmiä koskevia tietoja. Suunnitelman päätyminen kilpailevien elinkeinonharjoittajien tietoon antaisi näille kilpailuetua. Yhtiö haluaa pitää suunnitelman liikesalaisuutenaan ja sillä on objektiivisesti arvioiden salassapitointressi.
A:n subjektiivisilla motiiveilla tai muilla mielipiteillä esimerkiksi toriparkista tai sen toteuttamisesta ei ole merkitystä asian arvioinnissa.
on selityksessään vaatinut, että valituslupahakemus ja valitus hylätään. Yhtiö on viitannut selityksen liitteenä olevaan Turun kaupungille 13.5.2016 antamaansa lausuntoon, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa:
Viestintäsuunnitelma sisältää tietoja yhtiön yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta. Käytännössä aineiston rakenne, tuotantotapa, sisältö ja ammatillinen argumentointi ovat sellaista aineistoa, joka ulkopuolelle luovutettaessa voi olla yhtiön elinkeinotoiminnalle vahingollista. Viestintäala on erittäin kilpailtu, ja tämäntyyppinen aineisto voi vääriin käsiin joutuessaan tulla kopioiduksi ja hyödynnetyksi. Aineiston luovuttaminen ulkopuoliselle voisi väärin käytettynä ja hyödynnettynä vahingoittaa yhtiötä ja sen kilpailukykyä.
Käytännössä tilanne, jossa viestintäalalla toimivat tai sille pyrkivät voisivat pyytää julkisen sektorin toimijoilta alihankkijoiden niille toimittamia aineistoja rajattomasti, olisi selkeästi liike- ja ammattisalaisuuksien luovuttamista kilpaileville tahoille. Täten kyseinen tapa toimia tuottaisi elinkeinonharjoittajille taloudellista vahinkoa.
on antanut vastaselityksen.
on lähettänyt A:n vastaselityksen tiedoksi
ja
.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.
1) Turun hallinto-oikeuden ja Turun kaupungin konsernihallinnon hallintoryhmän johtajan päätökset kumotaan ja asia palautetaan hallintoryhmän johtajalle uudelleen käsiteltäväksi Turun Kauppatorin uudistusta koskevan viestintäsuunnitelman antamiseksi A:lle.
2) Turun kaupunki määrätään korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa sadalla (100,00) eurolla.
Perustelut
Suomen perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei mainitussa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.
Julkisuuslain 3 §:n mukaan mainitussa laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.
Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.
Julkisuuslain 10 §:n mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen mainitussa laissa säädetään. Kun vain osa asiakirjasta on salassa pidettävä, tieto on annettava asiakirjan julkisesta osasta, jos se on mahdollista niin, ettei salassa pidettävä osa tule tietoon.
Julkisuuslain 20 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen on tiedotettava toiminnastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa liittyvissä asioissa.
Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan (621/1999) mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.
Kuntalain (365/1995) 29 §:n 1 momentin mukaan kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille.
Kuntalaki (365/1995) on kumottu 1.5.2015 voimaan tulleella kuntalailla (410/2015). Kuntalain (410/2015) kunnan asukkaiden osallistumisoikeuksia koskevaan 5 lukuun sisältyvän 29 §:n 1 momentin mukaan kunnan toiminnasta on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille. Kunnan tulee antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista, taloudesta, kunnassa valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan on tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa.
Kuntalain (410/2015) 147 §:n 1 momentin mukaan muun ohella 5 lukua sovelletaan vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Tätä ennen muun ohella asukkaiden osallistumisoikeuksiin sovelletaan, mitä mainitun lain voimaan tullessa voimassa olleessa kuntalaissa säädetään.
Asiassa on kysymys siitä, sisältääkö A:n asiakirjapyynnön kohteena oleva Viestintä Ground Oy:n/Ground Communications Ltd:n Turun kaupungin toimeksiannosta laatima Turun Kauppatorin uudistusta koskeva viestintäsuunnitelma julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan perusteella salassa pidettäviä tietoja vai onko se julkinen asiakirja.
Viranomaisen on julkisuuslain 20 §:n 2 momentin perusteella tiedotettava toiminnastaan. Kunnan on samoin tullut kuntalain (365/1995) 29 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin tiedottaa toiminnastaan. Arvioinnin yhtenä lähtökohtana voidaan tähän nähden todeta, että yksityisen toimijan kunnan toimeksiannon perusteella laatiman viestintäsuunnitelman voidaan ainoastaan poikkeuksellisesti katsoa sisältävän suunnitelman laatijan yksityisiä liikesalaisuuksia tai muulla perusteella salassa pidettäviä tietoja.
Korkein hallinto-oikeus on tutustunut kysymyksessä olevaan viestintäsuunnitelmaan. Suunnitelmassa esitetään suhteellisen yksityiskohtaisesti Kauppatorin uudistusta koskevan viestinnän lähtökohdat, toimenpiteet ja keinot. Viestintäsuunnitelmaan tutustumisen perusteella sen ei kuitenkaan voida arvioida sisältävän yksittäin tai kokonaisuutena sellaisia suunnitelman laatimista, ideoita, strategioita, viestintämenetelmiä, viestinnän toteuttamista tai muitakaan seikkoja koskevia tietoja, jotka osoittaisivat alan tavanomaisesta tieto- ja taitotasosta poikkeavaa erityistä innovatiivisuutta. Sen ei myöskään voida arvioida poikkeavan erityisellä tavalla viranomaisten itsensä laatimista viestintäsuunnitelmista.
Arvioitaessa sitä, voidaanko viestintäsuunnitelman katsoa sisältävän laatijansa yksityisiä liikesalaisuuksia, on lisäksi otettava huomioon, että kunnalla on lakisääteinen velvollisuus viestiä toiminnastaan ja että suunnitelma koskee Turun kaupungin oloissa erittäin merkittävää kehittämishanketta, johon sekä sinänsä että sitä koskevan viestinnän toteuttamiseen kohdistuu huomattava yleinen tiedonsaanti-intressi. Tämän seikan voidaan Turun kaupungin suunnitelman tilatessaan ja Viestintä Ground Oy:n/Ground Communications Ltd:n sitä laatiessaan edellyttää mieltäneen.
Edellä lausuttuun nähden viestintäsuunnitelman ei voida katsoa sisältävän Viestintä Ground Oy:n/Ground Communications Ltd:n julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitettuja yksityisiä liikesalaisuuksia. Kun viestintäsuunnitelma ei ole muullakaan perusteella salassa pidettävä, hallinto-oikeuden ja Turun kaupungin konsernihallinnon hallintoryhmän johtajan päätökset on kumottava ja asia on palautettava hallintoryhmän johtajalle uudelleen käsiteltäväksi viestintäsuunnitelman antamiseksi A:lle.
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä ja 75 §:ssä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Oikeudenkäynnin on katsottava aiheutuneen Turun kaupungin virheestä. Tähän nähden olisi kohtuutonta, jos A joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, Turun kaupunki on määrättävä korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaisuosasta ilmenevästi.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen ja Taina Pyysaari. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.
Asia
Valittaja
Turun kaupungin konsernihallinnon hallintoryhmän johtaja
Turun hallinto-oikeus
Asiassa saatu selvitys
Johtopäätökset
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Hannele Sarell, Sirkku Laato ja Timo Saarinen, joka on myös esitellyt asian.
Turun kaupunki
Viestintä Ground Oy/Ground Communications Ltd
Korkein hallinto-oikeus
Turun kaupungin konsernihallinnon hallintoryhmän johtajalle
Viestintä Ground Oy:lle/Ground Communications Ltd:lle
Sovellettavat ja asiaan muutoin liittyvät oikeusohjeet
Oikeudellinen arviointi ja lopputulos
1. Pääasiaratkaisu
2. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva ratkaisu
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...