KHO:2018:88 – Skjutvapen

Gränsbevakaren ansökte om tillstånd som berättigar till innehav av ett skjutvapen för sen sådan 9 mm. pistol som motsvarade det vapen han använde i arbetsuppgifter. Till stöd för sin ansökan om tillstånd hade gränsbevakaren meddelat att vapentillståndet möjliggjorde skjutövning med ett vapen som motsvarade tjänstevapnet även på fritiden, möjliggjorde användandet vid behov av vapnet även i samband med de egentliga tjänsteuppgifterna och gjorde det möjligt att på fritiden vidta omedelbara åtgärder för att förhindra sådan allvarlig brottslighet som hörde till gränsbevakningsväsendets uppgifter.

I den uttömmande uppräkning i skjutvapenlagen gällande användningssyften förutsattes för beviljande av vapentillstånd på grund av arbete att skjutvapnet som ansökan gäller är nödvändigt vid utförande av arbetet. Kravet på nödvändighet uppfylldes inte i ärendet. Således hade polisinrättningen kunnat avslå ansökan om vapentillstånd.

Skjutvapenlagen 43 § 1 mom. 3 punkten

Ärendet har avgjorts av justitieråden Kari Kuusiniemi, Hannu Ranta, Mika Seppälä, Kari Tornikoski och Jaakko Autio. Föredragande Joonas Ahtonen.

Rajavartija haki ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavaa lupaa työperusteella sellaiselle 9 mm pistoolille, joka vastasi hänen työtehtävissään käyttämäänsä asetta.

Lupahakemuksensa tueksi rajavartija oli ilmoittanut aseluvan mahdollistavan ampumaharjoittelun virka-asetta vastaavalla aseella myös vapaa-ajalla, mahdollisuuden käyttää asetta tarvittaessa myös varsinaisten virkatehtävien yhteydessä ja mahdollisuuden ryhtyä välttämättömiin toimenpiteisiin rajavartiolaitoksen tehtävien alaan kuuluvan vakavan rikoksen estämiseksi vapaa-ajalla.

Aseluvan käyttötarkoituksia koskevassa ampuma-aselain tyhjentävässä luettelossa edellytetään aselupaa työperusteella haettaessa, että ampuma-ase, jota lupahakemus koskee, on välttämätön työn suorittamiseksi. Välttämättömyysedellytys ei asiassa täyttynyt. Näin ollen poliisilaitos oli voinut hylätä aselupahakemuksen.

Ampuma-aselaki 43 § 1 momentti 3 kohta

Päätös, jota valitus koskee

Helsingin hallinto-oikeus 5.10.2017 nro 17/0708/4

Asian aikaisempi käsittely

on 28.1.2016 tekemällään päätöksellä (numero 2015/63914) hylännyt rajavartija A:n työperusteisen hakemuksen pistoolin (kaliiperi 9 mm, itselataava kertatuli) hankkimis- ja hallussapitoluvasta, koska A ei ole esittänyt hyväksyttävää syytä ampuma-aseen hankkimiseen eikä hänellä ole käytännössä mahdollisuutta käyttää asetta ilmoittamaansa tarkoitukseen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen poliisilaitoksen päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Ampuma-aselain 43 §:n 1 momentin mukaan ampuma-aseen hankkimislupa voidaan antaa hyväksyttävään käyttötarkoitukseen. Momentin 3 kohdan mukaan tällainen käyttötarkoitus on työ, jossa ase on välttämätön.

$ea

Ampuma-aselain soveltamisalaa koskevia poikkeuksia koskevan 17 §:n 1 momentin 2 kohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että kohdan nojalla poliisimies tai muu pykälässä tarkoitettu, valtion omistamaa ampuma-asetta tehtävänsä hoitamisessa tarvitseva henkilö saisi pitää hallussaan valtion omistamaa asetta ilman ampuma-aselainsäädännön mukaista lupaa. Tämä oikeus ei rajoittuisi ainoastaan varsinaiseen työaikaan, vaan säännöstä olisi tässä suhteessa tulkittava laajasti. Poliisimies voi joutua virka-ajan ulkopuolellakin tilanteeseen, jossa aseen hallussapito on välttämätöntä. Säännöstä tulisikin tulkita vastaavalla tavalla muidenkin virkamiesten kuin poliisien osalta. Pykälässä tarkoitetun tehtävän hoitamiseen liittyvän ampumaharjoittelun tulee olla mahdollista vapaa-ajallakin.

Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 16 §:n 2 momentin mukaan rajavartiomies on tarvittaessa myös vapaa-aikanaan velvollinen ryhtymään välttämättömiin toimenpiteisiin rajavartiolaitoksen tehtävien alaan kuuluvan vakavan rikoksen estämiseksi taikka etsintä- tai avustustehtävän käynnistämiseksi. Saman lain 22 §:n mukaan rajavartiolaitoksen sotilasvirassa palvelevan virkamiehen ja rajavartiomiehen tulee ylläpitää työtehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa.

Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lle myöntää hankkimis- ja hallussapitolupa hakemuksessa tarkoitettuun ampuma-aseeseen työperusteella hänelle rajavartiomiehenä rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 16 §:n 2 momentissa ja 22 §:ssä säädettyjen velvollisuuksien täyttämiseksi.

Asiassa on A:n valituksen johdosta ensin arvioitava, onko A:lla ampuma-aselain 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu hyväksyttävä syy saada hankkimis- ja hallussapitolupa omaan aseeseen. Hallinto-oikeus toteaa, että ampuma-aselain 17 §:n 1 momentin 2 kohta koskee Suomen valtion omistaman virka-aseen hallussapitoa ja käyttöä. Ampuma-aselaki ei koske näitä aseita.

A on hakenut ampuma-aseen hankkimis- ja hallussapitolupaa hänen virka-asettaan vastaavalle aseelle vapaa-ajalla tapahtuvaan toimintaan. Hallinto-oikeus toteaa, ettei ampuma-aselain 43 §:n 1 momentin 3 kohdasta ilmene, että työhön liittyvä peruste olisi hyväksyttävä syy saada ampuma-aselupa vapaa-ajalla tapahtuvaan toimintaan. Säännöksen mukaan lupa voitaisiin antaa silloin, kun ase on välttämätön työssä. Hallinto-oikeus katsoo, että rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 16 §:n 2 momentin ja 22 §:n mukaiset rajavartiomiehen vapaa-ajalle kohdistuvat velvollisuudet eivät siten ole ampuma-aselain 43 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hyväksyttyjä perusteita saada ampuma-aselupa työn perusteella. Valituksessa esitetyillä muilla perusteilla ei ole oikeudellista merkitystä tämän asian ratkaisemisen kannalta.

Ampuma-aseen hankkimiselle ja hallussapidolle on tyhjentävästi lueteltu hyväksyttävät käyttötarkoitukset ampuma-aselain 43 §:ssä. A:n lupahakemus on perustunut virka-asetta vastaavan aseen hankintaan tarkoituksena harjoitella vapaa-ajalla virka-aseen käyttöä. A:n esittämä peruste ei ole ampuma-aselaissa tarkoitettu hyväksyttävä käyttötarkoitus.

Asiassa on jäänyt näyttämättä, että A:lla olisi ampuma-aselain 43 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittu syy tai muu 43 §:n 1 momentin mukainen hyväksyttävä syy saada hankkimis- ja hallussapitolupa hakemuksessa tarkoitettuun ampuma-aseeseen. Poliisilaitos on harkintavaltansa rajoissa voinut hylätä A:n hakemuksen. Valituksenalaista päätöstä ei siten ole syytä muuttaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Poliisilaitoksen tekemä päätös on ollut puutteellinen, sillä siinä ei ole otettu kantaa kaikkiin A:n hakemuksessa esitettyihin perusteisiin. Hallinto-oikeuden olisi tullut palauttaa asia poliisilaitoksen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden ei olisi tullut asettaa itseään lupaviranomaisen tilalle suorittamaan lupaharkintaa.

Lainsäätäjän tarkoitus on selkeästi ollut, että virkamiehellä on mahdollisuus pitää hallussaan virkatehtäviin soveltuvaa ampuma-asetta myös vapaa-aikanaan suoriutuakseen lakisääteisistä velvollisuuksistaan. Se, että valtio huolehtii velvollisuudestaan mahdollistaa lainsäätäjän tahdon toteutuminen, on hallintolain 6 §:ssä tarkoitettu oikeutettu odotus. Poliisilaitos on käyttänyt harkintavaltaansa lainvastaisesti edistäessään ampuma-asepoliittisia tavoitteita. Lupaviranomaisen harkintavalta ei ole rajaton.

Ampuma-aselain 43 §:n 1 momentin 3 kohdan esitöiden mukaan kyseistä lainkohtaa voidaan soveltaa myös varsinaisen työajan ulkopuolella tapahtuvaan toimintaan. Ampuma-asetta työssään kantava virkamies on kohdassa tarkoitettu erityistapaus, jota välttämättömyysvaatimuksella on tarkoitettu, kantaapa hän lupahakemuksessa tarkoitettua ampuma-asetta varsinaisissa virkatehtävissä vai ei. Ampuma-aselain edellytys aseen välttämättömyydestä työtehtävissä täyttyy jo silloin, kun valtio on luovuttanut henkilölle varsinaisen virka-aseen.

Rajavartiolaitoksen pysyväisasiakirjan mukaan virka-aseella tapahtuva harjoittelu tapahtuu työajalla. Määräys osoittaa sen, että työnantajamääräyksen vuoksi lainsäätäjän tarkoittama mahdollisuus ja myös velvollisuus ampumataidon harjoitteluun vapaa-aikana ei rajavartiomiesten kohdalla toteudu. Poliisilaitoksen päätös tarkoittaa, että rajavartiomiehen ainoa mahdollisuus harjoitella ampuma-aseen käyttöä vapaa-aikanaan ja saada ampuma-aseen hankkimiseen oikeuttava lupa on ampumaharrastuksen aloittaminen. Edellytys on kohtuuton ja se tarkoittaa ampuma-aselain kiertämistä.

on antanut lausunnon.

on antanut vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

A on hakenut ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavaa lupaa työperusteella sellaiselle 9 mm pistoolille, joka vastaa hänen rajavartijan tehtävissä käyttämäänsä asetta. Lupahakemuksensa tueksi A on ilmoittanut ampuma-aseen harjoittelun mahdollistamisen virka-asetta vastaavalla aseella myös vapaa-ajalla, mahdollisuuden käyttää asetta tarvittaessa myös varsinaisten virkatehtävien yhteydessä ja mahdollisuuden ryhtyä välttämättömiin toimenpiteisiin rajavartiolaitoksen tehtävien alaan kuuluvan vakavan rikoksen estämiseksi myös vapaa-ajalla.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana on, täyttyvätkö ampuma-aselain edellytykset aseluvan myöntämiselle työperusteella, eli onko A:n hakemuksessa tarkoitettu ampuma-ase välttämätön hänen työnsä suorittamiseksi.

Ampuma-aselain 43 §:n 1 momentin mukaan aselupa voidaan antaa seuraaviin käyttötarkoituksiin:

1) metsästyslainsäädännön mukaan sallittu eläinten ampuminen;

2) ampumaurheilu ja -harrastus;

3) työ, jossa ase on välttämätön;

4) näytös, kuvaus tai muu vastaava esitys;

5) museossa tai kokoelmassa pitäminen;

6) muistoesineenä säilyttäminen;

7) merkinanto;

8) luvanhaltijan huollettavana olevan 15 vaan ei 18 vuotta täyttäneen henkilön hallussapidettäväksi tarkoitetun haulikon, kiväärin, pienoiskiväärin tai yhdistelmäaseen säilyttäminen ja kuljettaminen.

$f3

Ampuma-aselain 17 §:n 1 momentin mukaan ampuma-aselaki ei koske:

(= = =)

2) valtion omistamien ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hallussapitoa, jos perusteena hallussapidolle on valtion palveluksessa olevien, valtion oppilaitoksissa opiskelevien tai asevelvollisuuteen perustuvaa asepalvelusta taikka vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien henkilöiden tehtävien hoitaminen (= = =).

$f4

Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 16 §:n 2 momentin mukaan rajavartiomies on tarvittaessa myös vapaa-aikanaan velvollinen ryhtymään välttämättömiin toimenpiteisiin rajavartiolaitoksen tehtävien alaan kuuluvan vakavan rikoksen estämiseksi taikka etsintä- tai avustustehtävän käynnistämiseksi. Lain 22 §:n mukaan rajavartiolaitoksen sotilasvirassa palvelevan virkamiehen ja rajavartiomiehen tulee ylläpitää työtehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa.

Ampuma-aselain 43 §:n 1 momentissa on tyhjentävä luettelo sellaisista hyväksyttävistä käyttötarkoituksista, joihin aselupa voidaan antaa. A on hakenut aselupaa mainiten käyttötarkoitukseksi työn, jossa ampuma-ase on välttämätön. Ampuma-aselain esitöissä on mainittu työperustetta koskevaa kohtaa koskien, että välttämättömyydellä tarkoitetaan sitä, että työn menestyksellinen suorittaminen ei onnistu ilman asetta. Pelkkä ampuma-aseen tarpeellisuus tai hyödyllisyys työtehtävässä ei siten esitöiden mukaan riitä luvan saamiseen.

A:n työ rajavartijana on sinänsä sellainen, jossa ampuma-ase on välttämätön. Asiassa on kuitenkin erotettava virka-aseen ja rajavartijan oman, virka-asetta vastaavan aseen käyttäminen. Rajavartiolaitos on osoittanut A:lle virka-aseen ja ilmoittanut, että rajavartiolaitoksen virkatehtävissä käytetään vain rajavartiolaitoksen virkamiehilleen osoittamia voimankäytön välineitä. Rajavartiolaitoksen mukaan virkamiesten omien aseiden hankkiminen virka-aseiksi ja omien aseiden käyttö virkatehtävissä ei ole sallittua. Näin ollen A:lla ei olisi mahdollisuutta käyttää aselupahakemuksessaan tarkoitettua asetta virkatehtävissään.

$f6

Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 16 §:n 2 momentissa on säädetty rajavartiomiehelle velvollisuus ryhtyä myös vapaa-ajallaan muun ohella välttämättömiin toimenpiteisiin rajavartiolaitoksen tehtävien alaan kuuluvan vakavan rikoksen estämiseksi. Vakavan rikoksen estäminen vapaa-ajalla ei kuitenkaan edellytä oman virka-asetta vastaavan aseen hankkimista.

Aseluvan käyttötarkoituksia koskevassa ampuma-aselain tyhjentävässä luettelossa edellytetään aselupaa työperusteella haettaessa, että ampuma-ase, jota lupahakemus koskee, on välttämätön työn suorittamiseksi. Välttämättömyysedellytys ei edellä mainituin perustein asiassa täyty. Näin ollen poliisilaitos on voinut hylätä A:n aselupahakemuksen.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Itä-Uudenmaan poliisilaitos

Helsingin hallinto-oikeus

Sovellettavat säännökset ja lainvalmisteluaineisto

Kysymyksenasettelu

Oikeudellinen arviointi

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Merja Tarvainen, Marianne Lastikka ja Terttu Kujala. Esittelijä Maria Sundberg.

Poliisihallitus

A

Sovellettavat oikeusohjeet

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos