KHO:2019:127 – Hallintovalitus

Ett barn hade meddelat att hon önskade besvära sig över den ledande socialarbetarens beslut gällande hennes omhändertagande och placering i vård utom hemmet. Barnet hade gjort en besvärsskrift. Samma dag besvärstiden gick ut hade, på inrådan av den socialarbetare som ansvarade för barnets ärenden, en ledare från vårdplatsen meddelat förvaltningsdomstolen per e-post om besvärsskriften och att besvären postats. Förvaltningsdomstolen hade avvisat besvären utan prövning eftersom besvärsskriften hade inkommit till förvaltningsdomstolen efter besvärstidens utgång.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att rätten att få ett beslut som gäller ens rättigheter och skyldigheter behandlat vid domstol hör till en av de centrala garantierna för rättsskydd som nämns i 21 § i grundlagen. Då den ändringssökande var ett omhändertaget barn som placerats i vård utom hemmet, skulle särskild uppmärksamhet fästas vid att denna rättighet förverkligades. Detta framkommer även i 24 § 1 mom. i barnskyddslagen. Enligt bestämmelsen ska den socialarbetare som ansvarar för barnets angelägenheter bland annat hjälpa barnet som är klient hos barnskyddet att föra sin talan.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att eftersom det ur det e-postmeddelande som skickats till förvaltningsdomstolen innan besvärstiden gick ut, tydligt framgick att barnet önskade besvära sig över det beslut som gällde hennes omhändertagande och placering i vård utom hemmet, skulle e-postmeddelandet betraktas som en handling genom vilken barnets besvär inkommit till förvaltningsdomstolen. Förvaltningsdomstolen borde inte ha lämnat barnets besvär utan prövning.

Förvaltningsdomstolens beslut upphävdes och ärendet återförsändes till förvaltningsdomstolen för prövning av besvären.

Finlands grundlag 21 §

Barnskyddslagen 24 § 1 mom.

Förvaltningsprocesslagen 22 §, 26 § 1 mom. och 28 § 1 mom.

Ärendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi samt justitieråden Outi Suviranta, Petri Helander, Ari Wirén och Toomas Kotkas. Föredragande Katariina Flinkman.

Lapsi oli ilmoittanut haluavansa valittaa huostaanottoaan ja sijaishuoltoon sijoittamistaan koskevasta johtavan sosiaalityöntekijän päätöksestä ja laatinut valituskirjelmän. Valitusajan viimeisenä päivänä sijaishuoltopaikan ohjaaja oli lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjeistamana ilmoittanut sähköpostitse hallinto-oikeudelle lapsen laatimasta valituksesta ja valituksen postittamisesta. Hallinto-oikeus oli jättänyt valituksen tutkimatta, koska valituskirjelmä oli saapunut hallinto-oikeuteen valitusajan päättymisen jälkeen.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva viranomaisen päätös tuomioistuimen käsiteltäväksi on yksi keskeisistä perustuslain 21 §:ssä mainituista oikeusturvan takeista. Kun muutoksenhakijana oli huostaanotettu ja sijaishuoltoon sijoitettu lapsi, muutoksenhakua koskevan oikeuden toteutumiseen oli kiinnitettävä erityistä huomiota. Tätä näkökohtaa ilmensi myös lastensuojelulain 24 §:n 1 momentti, jonka mukaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on muun ohella avustettava lastensuojelun asiakkaana olevaa lasta puhevallan käytössä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että koska hallinto-oikeudelle ennen valitusajan päättymistä lähetetystä sähköpostiviestistä ilmeni selvästi lapsen tahto valittaa huostaanottoaan ja sijaishuoltoon sijoittamistaan koskevasta päätöksestä, sähköpostiviestiä oli pidettävä asiakirjana, jolla lapsen valitus oli tullut hallinto-oikeudessa vireille. Hallinto-oikeuden ei siten olisi tullut jättää lapsen valitusta tutkimatta.

Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle valituksen tutkimiseksi.

Suomen perustuslaki 21 §

Lastensuojelulaki 24 § 1 momentti

Hallintolainkäyttölaki 22 §, 26 § 1 momentti ja 28 § 1 momentti

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 25.6.2019 nro 19/0304/2

Asian aikaisempi käsittely

on 6.3.2019 päättänyt, että B:n lapsi, 12.2.2002 syntynyt A otetaan C:n kuntayhtymän sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen huostaan ja sijoitetaan sijaishuoltoon sijaishuoltopaikkaan D:n taajamaan.

ja

ovat erillisillä valituksilla valittaneet johtavan sosiaalityöntekijän päätöksestä hallinto-oikeuteen.

on antanut hallinto-oikeuden pyytämän selvityksen päätöksen tiedoksiannosta lapselle. Päätös oli annettu lapselle todisteellisesti tiedoksi 7.3.2019. Johtavan sosiaalityöntekijän selvityksen mukaan lapsi oli valittanut itseään koskevasta huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevasta päätöksestä sähköpostitse 8.4.2019 hallinto-oikeuteen saapuneella tiedoksiannolla ja myöhemmin postitse saapuneella kirjelmällä. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä oli puhelimitse ohjeistanut 8.4.2019 sijaishuoltopaikan ohjaajaa valituksen tekemiseen liittyvässä asiassa, koska lapsi oli halunnut tehdä valituksen huostaanottopäätöksestä. Sosiaalityöntekijä oli ohjannut lähettämään tiedoksiannon valituksesta sähköisesti tiedoksi hallinto-oikeudelle ja mahdollisimman pian postitse paperilla, koska 8.4.2019 oli viimeinen mahdollinen valituspäivä.

on, sen jälkeen kun hallinto-oikeus on varannut hänelle tilaisuuden lausua viranhaltijan selvityksestä ja siitä, onko hän ollut tietoinen selvityksessä mainitusta sähköpostiviestistä 8.4.2019 tai onko viesti mahdollisesti lähetetty hänen omasta pyynnöstään, vastineessaan ilmoittanut muun ohella, ettei hän ole ollut tietoinen sähköpostiviestistä 8.4.2019.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt valittajien valitukset tutkimatta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Sovelletut oikeusohjeet

Lastensuojelulain 82 §:n mukaan tässä laissa tarkoitettujen asioiden käsittelystä hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa on voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.

1) valitusviranomainen;

2) viranomainen, jolle valituskirjelmä on toimitettava; sekä

3) valitusaika ja mistä se lasketaan.

Hallintolainkäyttölain 14 §:n 3 momentin mukaan valitusosoituksessa on selostettava säännökset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta.

Hallintolainkäyttölain 22 §:n mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun.

1) päätös, johon haetaan muutosta;

2) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä

3) perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Hallintolainkäyttölain 26 §:n 1 momentin mukaan valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Pykälän 2 momentin mukaan jos valituskirjelmä on erityisen säännöksen nojalla toimitettava muulle viranomaiselle kuin valitusviranomaiselle, mutta se on toimitettu valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta. Pykälän 3 momentin mukaan suljetussa laitoksessa oleva henkilö voi antaa valituskirjelmän valitusajan kuluessa myös laitoksen johtajalle. Tämän on toimitettava valitus viipymättä valitusviranomaiselle tai, jos valituskirjelmä on erityisen säännöksen nojalla toimitettava muulle viranomaiselle, tälle viranomaiselle.

Hallintolainkäyttölain 28 §:n 1 momentin mukaan jos valitus on puutteellinen, valittajalle on varattava tilaisuus täydentää sitä, jollei täydentäminen ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta.

Hallintolainkäyttölain 30 §:n 1 momentin mukaan jos valitus on puuttuneen tai virheellisen valitusosoituksen vuoksi tehty väärää menettelyä noudattaen, valitusta ei tämän vuoksi jätetä tutkimatta.

Asiassa saatu selvitys, oikeudellinen arviointi ja johtopäätökset

Päätös on annettu siihen tehdyn merkinnän ja tiedoksiantotodistuksen perusteella tiedoksi lapselle luovuttamalla päätös hänelle henkilökohtaisesti 7.3.2019. Lapsi oli tuolloin siirtymässä nuorisopsykiatrian osastolta pienryhmäkotiin, joten hallintolainkäyttölain 26 §:n 3 momentin oikeusohjeella suljetussa laitoksessa olevan henkilön oikeudesta antaa valituskirjelmä valitusajan kuluessa laitoksen johtajalle ei voi olla merkitystä tämän asian arvioinnille. Valituskirjelmän toimittamisen viimeinen päivä on ollut maanantai 8.4.2019, valitusajan viimeisen päivän 6.4.2019 ollessa lauantai. Lapsi on toimittanut valituksen hallinto-oikeudelle postitse ja valitus on saapunut perille hallinto-oikeuteen 10.4.2019. Valituksenalaiseen päätökseen liitettyyn valitusosoitukseen on merkitty väärin hallinto-oikeuden käyntiosoite, mutta valitusosoitus on muutoin lainmukainen. Hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan eri paikkakunnalla olleen lapsen valituksen myöhästyminen ei ole voinut johtua virheellisestä valitusosoituksesta.

Hallinto-oikeuteen on saapunut lisäksi 8.4.2019 seuraavansisältöinen sähköpostiviesti sijaishuoltopaikan ohjaajalta: ”Lähetämme sijaishuoltopaikasta lapsen asioissa tiedoksiantoa hänen tekemästään valituksesta koskien huostaanottopäätöstään (päätöksen tiedoksisaanti 7.3.2019). Tänään on valitusajan viimeinen päivä ja laitoimme lapsen kirjeen tulemaan postissa liitteineen aamulla. Sosiaalityöntekijä ohjeisti meitä toimimaan näin, että saatte kirjauksen tiedoksi tältä päivältä lapsen lähettämästä valituksesta, vaikka kirje saapuu postissa myöhemmin.” Lapsen hallinto-oikeudessa antamien lausumien perusteella hän ei ole ollut tietoinen edellä mainitun sähköpostiviestin 8.4.2019 lähettämisestä.

Pienryhmäohjaajan lapsen tietämättä hallinto-oikeudelle valitusajan viimeisenä päivänä 8.4.2019 lähettämää sähköpostiviestiä koskien tietoa valituksen postittamisesta ei ole tulkittava sellaiseksi asiakirjaksi, jolla lapsen valitus olisi tullut vireille hallinto-oikeuteen. Lapsen hallinto-oikeuteen lähettämä valitus on saapunut perille 10.4.2019 eli valitusajan loppuun kulumisen jälkeen. Lapsen valitus on tällä perusteella jätettävä tutkimatta.

Valituksenalaiseen päätökseen liitettyyn valitusosoitukseen on merkitty väärin hallinto-oikeuden käyntiosoite. Hallinto-oikeuden arvion mukaan valitusosoituksen tieto hallinto-oikeuden käyntiosoitteesta ei ole kuitenkaan sillä tavoin merkityksellinen, että lapsen isän valituksen myöhästyminen olisi voinut johtua virheellisestä valitusosoituksesta. Valituksenalaiseen päätökseen liitetty valitusosoitus on muutoin lainmukainen. Lapsen isä on saanut valituksenalaisen päätöksen tiedoksi päätöksentekijän hallinto-oikeudelle toimittaman saantitodistuksen mukaan 12.3.2019. Valitusajan viimeinen päivä on ollut 11.4.2019. Valitus on saapunut perille 18.4.2019 eli valitusajan loppuun kulumisen jälkeen. Lapsen isän valitus on jätettävä tutkimatta.

Perusteluissa mainitut ja

Hallintolaki 60 § 2 momentti

Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta 5 § 1 momentti ja 6 § 1 momentti

Hallintolainkäyttölaki 33 § ja 34 § 2 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

1)

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja johtavan sosiaalityöntekijän päätökset kumotaan. Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista ei ole pidettävä lapsen edun mukaisena.

2)

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja johtavan sosiaalityöntekijän päätökset kumotaan. Hän on ilmoittanut haluavansa asua kotona isänsä luona siihen saakka, kunnes tulee täysi-ikäiseksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut valituksen ja hylkää sen. Hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta siltä osin kuin B:n valitus on jätetty tutkimatta.

Perustelut

Hallinto-oikeuden on ratkaisustaan ilmenevien perustelujen ja siinä mainittujen lainkohtien nojalla tullut jättää valitus tutkimatta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeudelle käsiteltäväksi.

Suomen perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

Lastensuojelulain 24 §:n 1 momentin mukaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on valvottava lapsen edun toteutumista ja avustettava virkansa puolesta lasta tai nuorta puhevallan käytössä sekä tarvittaessa ohjattava lapsi tai nuori oikeusavun piiriin taikka huolehdittava siitä, että lapselle haetaan 22 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa edunvalvojaa.

Hallintolainkäyttölain 26 §:n 1 momentin mukaan valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle.

Hallintolainkäyttölain 28 §:n 1 momentin mukaan, jos valitus on puutteellinen, valittajalle on varattava tilaisuus täydentää sitä, jollei täydentäminen ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta.

A on saanut huostaanottoaan ja sijaishuoltoon sijoittamistaan koskevan päätöksen tiedoksi 7.3.2019. Hän on ilmoittanut sijaishuoltopaikan ohjaajalle haluavansa valittaa päätöksestä ja laatinut valituskirjelmän. Valitusajan viimeisenä päivänä eli 8.4.2019 sijaishuoltopaikan ohjaaja on lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjeistamana ilmoittanut sähköpostitse hallinto-oikeudelle A:n laatimasta valituksesta ja sen postittamisesta. A ei ole ollut tietoinen ohjaajan lähettämästä sähköpostista. Valitus on saapunut hallinto-oikeuteen postitse 10.4.2019.

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana, onko hallinto-oikeus voinut mainitsemillaan perusteilla jättää A:n valituksen tutkimatta.

Korkein hallinto-oikeus toteaa, että jokaisen oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva viranomaisen päätös tuomioistuimen käsiteltäväksi on yksi keskeisistä perustuslain 21 §:ssä mainituista oikeusturvan takeista. Kun muutoksenhakijana on huostaanotettu ja sijaishuoltoon sijoitettu lapsi, muutoksenhakua koskevan oikeuden toteutumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tätä näkökohtaa ilmentää myös lastensuojelulain 24 §:n 1 momentti, jonka mukaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on muun ohella avustettava lastensuojelun asiakkaana olevaa lasta puhevallan käytössä.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että hallinto-oikeudelle ennen valitusajan päättymistä 8.4.2019 saapunutta sijaishuoltopaikan ohjaajan lähettämää sähköpostiviestiä on pidettävä asiakirjana, jolla A:n valitusasia on tullut hallinto-oikeudessa vireille. Sähköpostiviestistä ilmenee A:n tahto valittaa huostaanottoaan ja sijaishuoltoon sijoittamistaan koskevasta päätöksestä. Sillä, että A ei ole ollut tietoinen ohjaajan lähettämästä sähköpostista, ei ole asiassa merkitystä, koska A:n tarkoituksena on ollut toimittaa valituksensa hallinto-oikeudelle sähköpostin lähettäjän avustuksella.

Edellä mainituista syitä hallinto-oikeuden ei olisi tullut jättää A:n valitusta tutkimatta. Hallinto-oikeuden päätös on siten kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeudelle valituksen tutkimiseksi.

Korkein hallinto-oikeus toteaa selvyyden vuoksi, ettei tämä päätös vaikuta johtavan sosiaalityöntekijän päätökseen, jolla A on otettu huostaan ja sijoitettu sijaishuoltoon.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Outi Suviranta, Petri Helander, Ari Wirén ja Toomas Kotkas. Asian esittelijä Katariina Flinkman.

C:n kuntayhtymän johtava sosiaalityöntekijä

A

B

Johtava sosiaalityöntekijä

Itä-Suomen hallinto-oikeus

Lapsen valitus

Lapsen isän valitus

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Asian on ratkaissut hallinto-oikeuden jäsen Pia Gröning. Esittelijä Jukka Korolainen.

1) B:n valitus

2) A:n valitus

Sovellettavat oikeusohjeet

Tosiseikat

Oikeudellinen arviointi