KHO:2019:19 – Utlänningsärende

Migrationsverket hade ansett att förutsättningarna för alternativt skydd på grund av säkerhetsläget i den afghanska medborgaren A:s hemtrakt uppfylldes i enlighet med 88 § i utlänningslagen. Frågan gällde om ändringssökanden hade möjlighet att ty sig till intern flykt till Kabul.

Bedömningen av om det fanns ett internt flyktalternativ till Kabul gällde i sista hand en prövning i enlighet med 88 e § 1 mom. i utlänningslagen av om det interna flyktalternativet var rimligt. I bedömningen skulle det fästas uppmärksamhet vid de rådande allmänna förhållandena på området i fråga och ändringssökandens personliga omständigheter.

Enligt den aktuella landinformationen har förutsättningarna för intern flykt till Kabul försämrats i förhållande till tidigare, särskilt på grund av den försämrade humanitära situationen i Kabul. Situationen kan ändå inte anses vara sådan att intern flykt till Kabul inte kan anses utgöra ett rimligt alternativ för någon.

Ändringssökanden talar dari, är sunnimuslim och tadzjiker till sin etniska härkomst. Han hör med andra ord till en stor etnisk grupp såväl inom Afghanistan som även i Kabul. Han har bott hela sitt liv i Afghanistan. Därtill är han en frisk ung man som har gått flera år i skola. Endast på de grunder att ändringssökanden inte ännu varit i förvärvsarbete och att han inte hade socialt skyddsnät uttryckligen i Kabul, var han inte i en sårbar ställning på ett sådant sätt att intern flykt till Kabul inte skulle kunna anses utgöra ett rimligt alternativ för honom.

Utlänningslagen 88 e §

Ärendet har avgjorts av justitieråden Anne E. Niemi, Hannu Ranta, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen och Jaakko Autio. Föredragande Elina Nyholm.

Maahanmuuttovirasto oli katsonut, että Afganistanin kansalaisen A:n kohdalla ulkomaalaislain 88 §:n mukaiset suojelun edellytykset täyttyivät hänen kotialueensa yleisen turvallisuustilanteen vuoksi (toissijainen suojelu). Asiassa oli kysymys siitä, oliko valittajalla mahdollisuus turvautua sisäiseen pakoon Kabuliin.

Arvioitaessa sisäisen paon mahdollisuutta Kabuliin kysymys oli viime kädessä ulkomaalaislain 88 e §:n 1 momentissa tarkoitetusta sisäisen paon kohtuullisuutta koskevasta harkinnasta. Tällöin huomiota oli kiinnitettävä kohdealueella vallitseviin yleisiin olosuhteisiin ja valittajan henkilökohtaisiin olosuhteisiin.

Ajantasaisen maatiedon mukaan sisäisen paon edellytykset Kabuliin ovat heikentyneet aikaisempaan verrattuna erityisesti Kabulin huonontuneen humanitaarisen tilanteen vuoksi. Tilanteen ei kuitenkaan voida katsoa olevan sellainen, että sisäistä pakoa Kabuliin ei voitaisi kenenkään kohdalla pitää kohtuullisena vaihtoehtona.

Valittaja on darinkielinen sunnimuslimi ja etniseltä taustaltaan tadzikki, eli hän kuuluu suureen etniseen ryhmään Afganistanissa ja myös Kabulissa. Hän on asunut koko ikänsä Afganistanissa. Lisäksi hän on terve, nuori mies, joka on käynyt koulua useita vuosia. Yksinomaan ne seikat, ettei valittaja ollut ollut vielä ansiotyössä, ja ettei hänellä ollut turvaverkkoa nimenomaisesti Kabulissa, eivät tehneet hänestä sillä tavoin haavoittuvassa asemassa olevaa, että sisäisen paon Kabuliin ei voitaisi katsoa olevan hänelle kohtuullinen vaihtoehto.

Ulkomaalaislaki 88 e §

Päätös, jota valituslupahakemus koskee

Turun hallinto-oikeus 14.6.2018 nro 18/0643/3

Asian aikaisempi käsittely

on 2.12.2016 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n (jäljempänä hakija tai valittaja) turvapaikkaa ja oleskelulupaa koskevan hakemuksen sekä päättänyt käännyttää hänet Afganistaniin.

Maahanmuuttovirasto on perustellut päätöstään toissijaisen suojelun ja sisäisen paon osalta muun ohella seuraavasti:

Vaikka hakijan viimeisen asuinmaakunnan Kunduzin yleinen turvallisuustilanne on vaikea, kyse ei kuitenkaan ole sellaisesta tilanteesta, jolle on tyypillistä niin korkea mielivaltaisen väkivallan aste, että on olemassa merkittäviä perusteita uskoa, että vaara uhkaa henkilökohtaisesti ketä tahansa pelkästään alueella oleskelemisen vuoksi. Tällaisessa tilanteessa sen arvioiminen, kohdistuuko hakijaan kotialueellaan mielivaltaisesta väkivallasta johtuva vakava ja henkilökohtainen vaara, edellyttää sellaisten hakijan henkilökohtaisille olosuhteille ominaisten seikkojen huomioimista, jotka ovat omiaan asettamaan hakijan tällaiseen vaaraan.

Hakijan kohdalla tällainen henkilökohtainen olosuhde on hänen asuinpaikkansa Charar Daran piirikunnassa, jonka alueella ja sen läheisyydessä on päätöksentekohetkellä kuukausia käyty aktiivisesti raskaita taisteluista. Tämä seikka huomioiden hakijaan kohdistuisi Charar Daran alueella mielivaltaisen väkivallan vuoksi henkeä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vakava ja henkilökohtainen vaara.

—

Hakijan tilanteessa ei ole esitetty merkittäviä perusteita uskoa, että hakijaa uhkaisi kotimaassaan ulkomaalaislain 88 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu kuolemanrangaistus tai teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Hakijan tilanteessa tulee tarkasteltavaksi, voiko hakija elää Kabulissa ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

Hakija on nuori, terve ja työkykyinen mies. Ottaen huomioon hakijan henkilökohtaiset olosuhteet hakijan voidaan kohtuudella edellyttää oleskelevan Kabulin kaupungissa.

Hakijalla on mahdollisuus turvallisesti ja laillisesti siirtyä asumaan Kabuliin eikä hakija ole siellä vaarassa joutua vainon tai vakavan haitan kohteeksi. Lisäksi hakijan voidaan kohtuudella edellyttää oleskelevan alueella. Näin ollen turvapaikka ja oleskelulupa jätetään ulkomaalaislain 88 e §:n perusteella myöntämättä.

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt valittajan valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään muun ohella seuraavasti:

Valittaja on 19-vuotias Afganistanin kansalainen, etniseltä taustaltaan tadzikki, uskonnoltaan sunnimuslimi ja puhuu äidinkielensä darin ohella tyydyttävästi pashtua. Hän on kotoisin Kunduzin maakunnan Charar Daran piirikunnasta.

Valittaja on saanut perusopetusta yhdeksän vuoden ajan. Hän ei ole koskaan ollut ansiotyössä. Muutoksenhakija on terve mies. Hän on avioitunut veljensä lesken kanssa, jolla on ensimmäisestä avioliitostaan entuudestaan kaksi lasta. (–) Vaimo sekä hänen yhdeksän ja seitsemän vuoden ikäiset lapsensa asuvat Iranissa yhdessä vaimon äidin ja veljen kanssa. Valittajan äiti, sisarukset ja isovanhemmat ovat kuolleet. Lääkärinä työskennelleen isän olinpaikka ei ole tiedossa. Valittajalla on yksi miespuolinen sukulainen Afganistanin Mazar-i-Sharifissa.

(–)

Sisäisen paon mahdollisuutta harkittaessa UNHCR:n (

) mukaan ensin on harkittava, onko sisäinen pako asianosaiselle mahdollinen vaihtoehto sekä sisäisen paon kohtuullisuus, millä tarkoitetaan sitä, voiko asianosainen viettää kyseisellä alueella suhteellisen normaalia elämää ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

Sisäistä pakoa voidaan pitää kohtuullisena vaihtoehtona Afganistanissa ainoastaan, mikäli asianomaisella on mahdollisuus suojaan, käytössään välttämättömät palvelut sekä mahdollisuus elättää itsensä. Lisäksi edellytyksenä on pääsy perinteisen tukiverkoston, kuten suvun tai laajemman etnisen ryhmän, avun piiriin. Poikkeuksina voidaan pitää naimattomia työkykyisiä miehiä sekä työikäisiä aviopareja, joiden ei ole katsottu olevan erityisen haavoittuvassa asemassa. Tällaisten henkilöiden voidaan katsoa joissain tilanteissa kykenevän elämään ilman sukunsa ja yhteisönsä tukea kaupunkialueilla, joilla on riittävä infrastruktuuri ja elinkeinomahdollisuuksia ja jotka ovat tehokkaassa hallituksen joukkojen valvonnassa. (

Vuodesta 2002 lähtien Afganistaniin on palannut kaikkiaan lähes kuusi miljoonaa maanpaossa ollutta kansalaista. Heistä valtaosa on elänyt Afganistanin ulkopuolella yli 20 vuotta. Vuonna 2016 Afganistaniin palasi Pakistanista lähes 620 000 ja Iranista noin 450 000 Afganistanin kansalaista. Euroopasta palanneita oli vuonna 2016 noin 10 000. Maanpaossa olleet muodostavat noin viidenneksen Afganistanin väestöstä. Paluumuuttajien suuri määrä on kuormittanut erityisesti suurimpien kaupunkikeskittymien infrastruktuuria. Koulutus- ja terveydenhoitopalvelujen saatavuudessa sekä työllistymisessä on ollut puutteita. Osa paluumuuttajista muuttaakin työn perässä uudelleen ulkomaille, koska kilpailu työpaikoista, erityisesti paluumuuttajavoittoisissa kaupungeissa on kiristynyt.

$f9

$fd

Asiassa on riidatonta, että valittajan kohdalla ulkomaalaislain 88 §:n mukaisen suojelun edellytykset täyttyvät hänen kotialueensa yleisen turvallisuustilanteen vuoksi. Maahanmuuttovirasto on kuitenkin katsonut, että valittajalla on mahdollisuus ulkomaalaislain 88 e §:n mukaiseen sisäiseen pakoon Kabulin kaupunkiin. (–)

Asiassa on lisäksi ratkaistava, onko toissijainen suojelu voitu jättää myöntämättä valittajalle sillä perusteella, että hänen voidaan edellyttää turvautuvan sisäiseen pakoon Kabuliin.

Kabulin maakunnan turvallisuustilanne on arvioitu suhteellisen hyväksi muihin Afganistanin alueisiin verrattuna. Valittaja on kotialueellaan Kunduzissa vaarassa alueen turvallisuustilanteen vuoksi, eikä hän siten ole tästä syystä vaarassa Kabulissa. (–) valittaja ei ole myöskään Kabulissa vaarassa Talibanin värväysyrityksen vuoksi.

Kabulissa on kansainvälinen lentokenttä, minkä lisäksi valittajalla on Afganistanin kansalaisena laillinen pääsy alueelle. Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava, voiko valittaja viettää Kabulissa suhteellisen normaalia elämää ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

$100

Ulkomaalaislaki 52 § 1 momentti, 87 § 1 momentti, 87 a §, 87 b §,

88 c §, 146 §, 147 § ja 148 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Valittaja on esittänyt vaatimustensa tueksi, että hänellä ei ole Kabulissa turvaverkkoa.

, että korkein hallinto-oikeus on 27.9.2018 antamallaan välipäätöksellä taltionumero 4438 kieltänyt maasta poistamisen täytäntöönpanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin määrätään.

$107

Koska valittaja on terve, työkykyinen nuori mies, hänellä on lähtökohtaisesti mahdollisuus työllistyä Kabulissa. Työkokemuksen puute ei yksinään merkitse sitä, että valittaja olisi erityisen haavoittuvassa asemassa.

on antanut vastaselityksen.

, että Maahanmuuttovirasto on 19.12.2018 antanut omaa toimintaansa varten uuden ohjeen afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelystä ja ratkaisemisesta (MIGDno-2018-2170). Kabuliin suuntautuvan sisäisen paon osalta todetaan, että Kabulin kaupunkiin kohdistunut mittava paluumuutto on koetellut valtion viranomaisten ja avustusjärjestöjen vastaanottokykyä. Ohjeen mukaan sisäistä pakoa Kabuliin voidaan harkita tapauskohtaisesti ainoastaan seuraavien kahden hakijaryhmän kohdalla: 1) Terveet ja työkykyiset naimattomat miehet, joilla ei ole erityisiä haavoittuvia ominaisuuksia ja 2) Työikäiset, terveet ja lapsettomat avioparit, joilla ei ole erityisiä haavoittuvia ominaisuuksia ja joilla on turvaverkko Kabulissa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

1. Valituslupahakemus hylätään turvapaikan osalta. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna ratkaisua valitukseen tältä osin.

2. Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan muilta osin ja tutkii asian. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Sen perusteella, mitä asiassa on esitetty ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei ole turvapaikan osalta ulkomaalaislain 196 §:ssä säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta.

Maahanmuuttovirasto on päätöksessään katsonut, että valittajalla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vakavan haitan vaaraan kotialueellaan Kunduzin maakunnassa Charar Daran piirikunnassa ulkomaalaislain 88 §:n tarkoittamalla tavalla piirikunnan yleisen turvallisuustilanteen vuoksi. Asiassa on sen jälkeen arvioitu, onko valittajalla katsottava olevan ulkomaalaislain 88 e §:n mukainen sisäisen paon mahdollisuus Kabuliin.

Valittajan olisi sinänsä mahdollista muuttaa Kabuliin ilman, että hän olisi siellä henkilökohtaisten ominaisuuksiensa vuoksi vaarassa joutua vakavan haitan kohteeksi. Asiassa on arvioitava, voidaanko valittajan kohtuudella edellyttää oleskelevan Kabulissa kun otetaan huomioon siellä vallitsevat yleiset olosuhteet ja valittajan henkilökohtaiset olosuhteet.

Kabulin turvallisuustilannetta on käsitelty 28.6.2018 annetussa ratkaisussa KHO 2018:94. Ratkaisussa selostettujen maatietolähteiden perusteella on arvioitu, että Kabulin turvallisuustilanne oli heikentynyt vuodesta 2017 lähtien.

Syksyllä 2018 väkivaltaisuuksia kaupungissa aiheuttivat muun ohella lokakuussa järjestetyt parlamenttivaalit. Myös vuodelle 2019 suunniteltujen presidentinvaalien pelätään aiheuttavan väkivaltaisuuksia.

Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston kannanoton mukaan sisäistä pakoa Kabuliin ei ole yleensä pidettävä kohtuullisena tietyille haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, eli yksinäisille naisille ja lapsille, lapsiperheille, vanhuksille, vakavasti sairaille tai vammaisille henkilöille, sekä pitkään Afganistanin ulkopuolella asuneille henkilöille, mikäli henkilöllä ei ole riittävää turvaverkkoa Kabulissa. Kuitenkin yksilölliset olosuhteet, kuten henkilön taloudelliset varat, otetaan arvioinnissa huomioon.

YK:n pakolaisasiain valtuutetun (UNHCR) suuntaviivojen mukaan Kabulin turvallisuuden heikentyessä myös yleiset edellytykset suhteellisen normaaliin elämään kaupungissa vaikeutuvat. Kabulin väkiluku kasvaa voimakkaimmin Afganistanissa, koska sisäinen pako ja paluumuutto Iranista ja Pakistanista kohdistuvat eniten juuri Kabuliin. Kaupungin kantokyky on ylittymässä tarpeellisen infrastruktuurin, palveluiden ja työpaikkojen luomisessa, ja tämä heikentää kaupungin yleisiä olosuhteita sisäisen paon tai paluumuuton kannalta muun ohella siten, että arvion mukaan 70 prosenttia kaupungin väestöstä asuu epävirallisissa asutuksissa. Kabulin nykyinen turvallisuus- ja ihmisoikeustilanne sekä humanitaarinen tilanne huomioon ottaen sisäinen pako tai paluumuutto Kabuliin ei ole yleisesti mahdollinen.

Valittaja on darinkielinen sunnimuslimi ja etniseltä taustaltaan tadzikki, eli hän kuuluu suureen etniseen ryhmään Afganistanissa ja myös Kabulissa. Hän on asunut koko ikänsä Afganistanissa. Lisäksi hän on terve, nuori mies, joka on käynyt koulua useita vuosia. Yksinomaan ne seikat, ettei valittaja ole ollut vielä ansiotyössä, ja ettei hänellä ole turvaverkkoa nimenomaisesti Kabulissa, eivät tee hänestä sillä tavoin haavoittuvassa asemassa olevaa, että sisäisen paon Kabuliin ei voitaisi katsoa olevan hänelle kohtuullinen vaihtoehto.

Edellä mainituilla perusteilla ja kun muutoin otetaan huomioon hallinto-oikeuden päätöksen perustelut, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole syytä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Hannu Ranta, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Elina Nyholm.

Maahanmuuttovirasto

Hallinto-oikeus

Valittajan kertomus

Maatieto ja muu selvitys

Guidelines on International Protection: Internal Flight or Relocation Alternative within the Context of Article 1A(2) of the 1951 Convention and/or 1967 Protocol relating to the Status of Refugees, 23 July 2003

UNHCR Eligibility Guidelines for Assessing the International Protection Needs of Asylum-Seekers from Afghanistan, 19 April 2016)

(DFAT: Country Information Report Afghanistan, September 2017; EASO: Afghanistan Security Situation, December 2017; UNAMA: Afghanistan Annual Report on Protection of Civilians in Armed Conflict 2017, February 2018;

ecoi.net: General Security Situation in Afghanistan and Events in Kabul, 23 March 2018; Home Office: Country Policy and Information Note – Afghanistan: Security and humanitarian situation Version 5.0, 17 April 2018; BBC: Kabul bombings – Journalists targeted in blast which killed 26, 30 April 2018; UNAMA: Protection of Civilians in Armed Conflict: Election-Related Attacks and Abuses during the Initial

Voter Registration Period, 10 May 2018)

(EASO Country of Origin Information Report: Afghanistan – Key socio-economic indicators, state protection, and mobility in Kabul City, Mazar-e Sharif, and Herat City, August 2017; EASO Country of Origin Information Report Afghanistan: Networks v.2, February 2018)

Oikeudellinen arvio

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet pääasian osalta

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ulla Partanen ja Ville Härmä. Esittelijä Sylvia Vallivaara.

Valittaja

Merkitään

Perustelut

1. Turvapaikka

2. Toissijainen suojelu, oleskelulupa ja käännyttäminen

Kysymyksenasettelu

Ajantasaista maatietoutta

(UNAMA Assistance Mission in Afghanistan: Afghanistan, Protection of Civilians in Armed Conflict, Special Report: 2018 Elections Violence, November 2018.)

(EASO – European Asylum Support Office: Country Guidance: Afghanistan; Guidance note and common analysis, June 2018.)

(UNHCR Eligibility Guidelines for Assessing the International Protection Needs of Asylum-Seekers from Afghanistan, 30 August 2018.)

Oikeudellinen arviointi