KHO:2019:2 – Handlingsoffentlighet

En person som deltagit i universitetets urvalsprov hade begärt att få åtta övriga med sökandenummer identifierade sökandens svar på en viss uppgift i urvalsprovet. Svaren i urvalsprovet utgjorde i 24 § 1 mom. 30 punkten i offentlighetslagen avsedda provprestationer och var därmed enligt den nämnda bestämmelsen sekretessbelagda. Personen som deltagit i urvalsprovet hade inte med stöd av bestämmelserna gällande offentliga handlingar rätt att få information gällande provsvaren som hans begäran avsåg.

Personen som deltagit i universitetets urvalsprov hade som part rätt att ta del av sina egna provsvar. Därmed hade han en möjlighet att jämföra sina egna svar med modellsvaren och för sin egen del uppskatta huruvida bedömningen av provsvaren hade skett i enlighet med bedömningsgrunderna. Sökandens rättskydd vid bedömningen förverkligades i och med detta.

Bedömningen av urvalsprovet genomfördes inte genom att jämföra provdeltagarnas svar sinsemellan, utan svaren jämfördes med offentliggjorda bedömningsgrunder, som i detta fall hade omfattat modellsvaren som fakulteten gjort tillgängliga. De övriga provdeltagarnas svar hade därmed inte kunnat påverka bedömningen på de sätt som avses i 11 § i offentlighetslagen av den persons egna provsvar, som hade begärt svaren. Därför hade han inte enligt den nämnda bestämmelsen om en parts rätt att ta del av en handling rätt att få den information om övriga sökandens sekretessbelagda provsvar som hans begäran avsåg.

Lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet (offentlighetslagen) 11 § 1 mom. och 24 § 1 mom. 30 punkten

Ärendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi samt justitieråden Hannu Ranta, Mika Seppälä, Taina Pyysaari och Jaakko Autio. Föredragande Mikko Rautamaa.

Yliopiston valintakokeeseen osallistunut oli pyytänyt saada kahdeksan muun hakijanumerolla yksilöidyn hakijan tiettyyn valintakoetehtävään antamat vastaukset. Valintakokeessa annetut vastaukset olivat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 30 kohdassa tarkoitettuja kokelaan koesuorituksia, ja siten sanotun lainkohdan perusteella salassa pidettäviä asiakirjoja. Valintakokeeseen osallistuneella ei ollut asiakirjojen yleisöjulkisuutta koskevien säännösten perusteella oikeutta saada tietoa pyytämistään valintakoevastauksista.

Yliopiston valintakokeeseen osallistuneella oli asianosaisen tiedonsaantioikeuden perusteella oikeus saada tieto omista vastauksistaan. Tällöin hänellä oli mahdollisuus verrata vastauksiaan mallivastauksiin ja arvioida omalta osaltaan sitä, oliko vastausten arvostelu tapahtunut arvosteluperusteiden mukaisesti. Hakijan oikeusturva kokeen arvostelussa toteutui siten tällä tavoin.

Valintakokeen arvostelu ei ollut tapahtunut vertaamalla kokeeseen osallistuneiden vastauksia toisiinsa, vaan vastauksia oli verrattu julkistettuihin arvosteluperusteisiin, joihin tässä tapauksessa olivat kuuluneet tiedekunnan julkaisemat mallivastaukset. Muiden valintakokeeseen osallistuneiden hakijoiden vastaukset eivät siten olleet julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla voineet vaikuttaa vastauksia pyytäneen hakijan omien koevastausten arvosteluun. Näin ollen hänellä ei ollut mainitun asianosaisen tiedonsaantioikeutta koskevan lainkohdan perusteella oikeutta saada tietoa pyytämistään muiden hakijoiden salassa pidettävistä valintakoevastauksista.

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki) 11 § 1 momentti ja 24 § 1 momentti 30 kohta

Päätös, josta valitetaan

Helsingin hallinto-oikeus 29.3.2018 nro 18/0180/5

Asian aikaisempi käsittely

on 7.9.2017 pyytänyt saada Helsingin yliopistolta oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeen 2017 tehtävän 5 vastaukset kahdeksan hakijanumerolla yksilöidyn hakijan osalta henkilötiedot peitettyinä.

A on perustellut pyyntöään sillä, että valintakokeen tehtävästä 5 ei mallivastauksen perusteella ole ollut mahdollista saada täyttä pistemäärää mainitsematta tietoja, jotka eivät ilmene valintakoekirjallisuudesta tai tehtävänannosta. Tiedekunnan valintaperusteiden mukaan valintakoekirjallisuuden ulkopuolisten tietojen mainitsemisesta vastauksissa ei saa pisteitä. Tietopyynnössä tarkoitetut hakijat ovat kuitenkin saaneet tehtävästä 5 täydet kymmenen pistettä kukin. A:n oikeusturva edellyttää, että hän voi tutustua näihin vastauksiin voidakseen saattaa omaa valintapäätöstään koskevan asian sen arvioimisen edellyttämän aineiston kera hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

on päätöksellään 20.9.2017 hylännyt A:n tietopyynnön. Päätöksen perusteluina on lausuttu seuraavaa:

Yliopistolain 30 §:n 2 momentin mukaan yliopiston ja ylioppilaskunnan toiminnan julkisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (jäljempänä julkisuuslaki) 24 §:n 1 momentin 30 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat oppilaan ja kokelaan koesuoritukset. Julkisuuslain 10 §:n mukaan salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä saa antaa tiedon vain, jos niin erikseen julkisuuslaissa säädetään.

A on esittänyt tietopyyntönsä perusteeksi sen, että hän tarvitsee tiedon muiden hakijoiden vastauksista oman muutoksenhakunsa tueksi, osoittamaan oman valintakoevastauksensa arvostelun virheellisyyttä. A on näin vedonnut julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa säädettyyn asianosaisen oikeuteen saada tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Oikeuskäytännön mukaan (Turun hallinto-oikeuden päätös 3.3.2016 nro 16/0121/2) yliopistoon hakevalla ei ole asianosaisjulkisuuden perusteella oikeutta saada tiedokseen muiden hakijoiden salaisia pääsykoevastauksia. Asiassa ei ole esitetty mitään muuta julkisuuslain mukaista perustetta tiedon saamiseen salassa pidettävästä viranomaisen asiakirjasta tai sen sisällöstä. Tietoa asiakirjoista ei ole mahdollista antaa A:lle, koska tiedon antamiseen ei ole laissa säädettyä perustetta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt A:n valituksen Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanin päätöksestä.

Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluina on lausuttu seuraavaa:

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.

Julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee

, on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Julkisuuslain 17 §:n 1 momentin mukaan viranomainen on tämän lain mukaisia päätöksiä tehdessään ja muutoinkin tehtäviään hoitaessaan velvollinen huolehtimaan siitä, että tietojen saamista viranomaisen toiminnasta ei lain 1 ja 3 § huomioon ottaen rajoiteta ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista ja että tiedon pyytäjiä kohdellaan tasapuolisesti. Pykälän 2 momentin mukaan asiakirjasalaisuutta koskevia säännöksiä sovellettaessa on lisäksi otettava huomioon, onko asiakirjan salassapitovelvollisuus riippumaton asiakirjan antamisesta johtuvista tapauskohtaisista vaikutuksista (vahinkoedellytyslausekkeeton salassapitosäännös) vai määräytyykö julkisuus asiakirjan antamisesta johtuvien haitallisten vaikutusten perusteella (julkisuusolettamaan perustuva salassapitosäännös) vai edellyttääkö julkisuus sitä, ettei tiedon antamisesta ilmeisesti aiheudu haitallisia vaikutuksia (salassapito-olettamaan perustuva salassapitosäännös).

Julkisuuslain 22 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se tässä tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 30 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, oppilashuoltoa ja oppilaan opetuksesta vapauttamista koskevat asiakirjat, oppilaan ja kokelaan koesuoritukset sekä sellaiset oppilaitoksen antamat todistukset ja muut asiakirjat, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, samoin kuin asiakirjat, joista ilmenee ylioppilastutkintolautakunnan määräämien arvostelijoiden arvostelutehtäviä koskeva koulukohtainen työnjako, kunnes on kulunut vuosi kyseisestä tutkintakerrasta.

A on pyytänyt saada Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeen 2017 tehtävän 5 vastaukset kahdeksan hakijanumeroilla yksilöimänsä hakijan osalta henkilötiedot peitettyinä. Valittaja on perustellut pyyntöään sillä, että täysien hyvityspisteiden saaminen tehtävästä 5 oli edellyttänyt valintakoemateriaaliin kuulumattoman tiedon ilmaisemista ja että valittaja tarvitsee tietoa arvioidakseen oman vastauksensa arvioinnin oikeellisuutta. Valittaja on lisäksi katsonut, että häntä on pidettävä asiassa julkisuuslain 11 §:n mukaisena asianosaisena.

Hallinto-oikeus on tutustunut tietopyynnön kohteena oleviin asiakirjoihin.

Hallinto-oikeus toteaa, että valintakoevastaukset ovat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 30 kohdassa tarkoitettuja kokelaan koesuorituksia, joiden salassapitovelvollisuus on riippumaton asiakirjan antamisesta johtuvista tapauskohtaisista vaikutuksista. Kysymyksessä on siten vahinkoedellytyslausekkeeton salassapitosäännös ja asiakirjan salassapitovelvollisuus on ehdoton. Sillä seikalla, että oikeustieteellinen tiedekunta on mahdollisesti julkaissut internetsivuillaan anonymisoituja koevastauksia, ei ole oikeudellista merkitystä arvioitaessa tietopyynnön kohteena olevien asiakirjojen salassapitoa. Valittajalla ei siten ole yleisöjulkisuuden perusteella oikeutta saada tietoa pyytämistään asiakirjoista. Dekaanin lausunnon mukaan tieto siitä, mikä hakijanumero kuuluu kelle hakijalle, on julkinen. Hallinto-oikeus katsoo tähän nähden, että pyydetyissä asiakirjoissa ei ole myöskään sellaisia julkisia osia, jotka valittajalla olisi oikeus saada julkisuuslain 10 §:n nojalla.

Asiassa on vielä ratkaistava, onko valittajalla oikeus saada pyytämänsä tiedot asianosaisjulkisuutta koskevien säännösten perusteella. Valittaja on osallistunut oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeeseen ja katsonut valintakoetehtävän 5 arvosteluun liittyen, että hänellä on oikeus tiedonsaantiin asianosaisena julkisuuslain 11 §:n nojalla.

Hallinto-oikeus toteaa, että julkisuuslain 11 §:ssä säädetyn asianosaisjulkisuuden perusedellytys on, että pyydetty asiakirja voi tai on voinut vaikuttaa asianosaisen asian käsittelyyn. Dekaanin lausunnon mukaan valintakoevastaukset arvostellaan julkaistujen arvosteluperusteiden mukaisesti eikä vastauksia verrata toisiinsa, vaan arvosteluperusteisiin. Tätä ei ole aihetta epäillä. Hallinto-oikeus katsoo näin ollen, että muut valintakoevastaukset eivät ole esitetyt arvosteluperusteet huomioon ottaen vaikuttaneet tai voineet vaikuttaa julkisuuslain 11 §:ssä tarkoitetulla tavalla valittajan asian käsittelyyn. Valittajalla ei siten ole mainitussa lainkohdassa säädettyä asianosaisen oikeutta saada tietoa muiden hakijoiden valintakoevastauksista.

Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanin päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(valittaja) on pyytänyt lupaa valittaa Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanin päätökset kumotaan ja Helsingin yliopisto velvoitetaan luovuttamaan valittajan pyytämät valintakoevastaukset.

Vaatimuksen perusteluina on viitattu hallinto-oikeudelle esitettyyn ja lausuttu muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa on sivuutettu kokonaan se riidaton tosiseikka, että valintakoevastauksia ei tehtävän 5 osalta ole arvosteltu arvosteluperusteiden mukaisesti. Pistehyvityksiä ei ole tosiasiallisesti myönnetty mallivastauksessa ”erityisesti edellytetyn” mukaisesti, ja on epäselvää, minkä tietojen ilmaisemisesta pistehyvityksiä on annettu. Arvosteluperusteiden mukaisesta mallivastauksesta poikkeava arvostelu on tiedekunnan omien ohjeiden vastaista. Dekaanin hallinto-oikeudelle antama lausunto osoittaa, ettei edes tiedekunnassa olla tietoisia siitä, mitä on tehty ja millä perustein pistehyvityksiä on tosiasiallisesti myönnetty. Hallinto-oikeuden päätöksessä on sivuutettu oikeudellisesti merkityksellinen riidaton tosiseikka ja ratkaisu on nimenomaisesti perustettu dekaanin totuudenvastaiseen lausuntoon arvosteluperusteiden mukaisesta arvostelusta.

Valituskirjelmässä lähemmin esitetyn mukainen arvosteluperusteista tosiasiallisesti poikkeava arvostelu on omiaan horjuttamaan luottamusta koko valintakoetehtävän 5 asianmukaiseen ja yhdenvertaiseen arvosteluun. Tämän vuoksi täysiin pistehyvityksiin oikeuttaneiksi katsotut valintakoevastaukset ovat valittajan oikeusturvan kannalta oleellinen osa aineistoa, jonka avulla arvostelun asianmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta voidaan arvioida. Hänellä on julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun asianosaisasemansa perusteella oikeus saada pyytämänsä valintakoevastaukset.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hylätään. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.

Perustelut

Suomen perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei mainitussa tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

Julkisuuslain 3 §:n mukaan mainitussa laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.

Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.

Julkisuuslain 22 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se mainitussa tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Pykälän 2 momentin mukaan salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 30 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, muun ohella oppilaan ja kokelaan koesuoritukset.

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeeseen vuonna 2017 osallistunut valittaja on pyytänyt saada Helsingin yliopistolta kahdeksan muun hakijanumerolla yksilöidyn hakijan valintakokeen tehtävään 5 antamat vastaukset. Asiassa on kysymys siitä, onko valittajalla oikeus saada tieto näistä vastauksista asiakirjojen yleisö- tai asianosaisjulkisuutta koskevien säännösten perusteella.

Yliopiston valintakokeessa annetut vastaukset ovat julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 30 kohdassa tarkoitettuja kokelaan koesuorituksia, ja siten sanotun lainkohdan perusteella salassa pidettäviä asiakirjoja. Valittajalla ei siten ole asiakirjojen yleisöjulkisuutta koskevien säännösten perusteella oikeutta saada tietoa pyytämistään valintakoevastauksista.

Tähän arviointiin liittyen voidaan ensinnäkin todeta, että yliopiston valintakokeeseen osallistuneella on asianosaisen tiedonsaantioikeuden perusteella oikeus saada tieto omista vastauksistaan. Tällöin hänellä on mahdollisuus verrata vastauksiaan mallivastauksiin ja arvioida omalta osaltaan sitä, onko vastausten arvostelu tapahtunut arvosteluperusteiden mukaisesti. Hakijan oikeusturva kokeen arvostelussa toteutuu siten tällä tavoin.

Asiakirjoista ilmenee, että Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan valintakokeen arvostelu ei ole tapahtunut vertaamalla kokeeseen osallistuneiden vastauksia toisiinsa, vaan vastauksia on verrattu julkistettuihin arvosteluperusteisiin, joihin tässä tapauksessa ovat kuuluneet tiedekunnan julkaisemat mallivastaukset. Muiden valintakokeeseen osallistuneiden hakijoiden vastaukset eivät siten ole julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla voineet vaikuttaa valittajan koevastausten arvosteluun. Näin ollen valittajalla ei ole mainitun lainkohdan perusteella oikeutta saada tietoa pyytämistään muiden hakijoiden valintakoevastauksista.

Edellä lausutun vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Hannu Ranta, Mika Seppälä, Taina Pyysaari ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.

A

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani

Helsingin hallinto-oikeus

Sovellettavat oikeusohjeet

(asianosainen)

Oikeudellinen arviointi ja asian lopputulos

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Markku Setälä, Ilkka Hartikainen ja Riikka Valli-Jaakola, joka on myös esitellyt asian.

Oikeudellinen arviointi ja lopputulos