KHO:2020:132 – Regionförvaltningsverkets beslut

Regionförvaltningsverket hade förpliktat staden sörja för att det i ett visst servicehem fanns tillräckligt med vårdpersonal i förhållande till de boendes vårdbehov under alla tider på dygnet. Regionförvaltningsverkets beslut delgavs staden elektroniskt.

Förvaltningsdomstolen lämnade stadens grundtrygghetsnämnds besvär utan prövning som för sent inkomna. Förvaltningsdomstolen ansåg att staden hade delgivits beslutet elektroniskt när regionförvaltningsverket första gången hade sänt beslutet per epost, trots att ingen besvärsanvisning hade fogats till beslutet. Förvaltningsdomstolen tillämpade till denna del 10 § 1 mom. i lagen om elektronisk kommunikation i myndigheternas verksamhet.

Högsta förvaltningsdomstolen beviljade stadens grundtrygghetsnämnd besvärstillstånd och prövade ärendet. Förvaltningsdomstolens beslut upphävdes och ärendet återförvisades till förvaltningsdomstolen för att behandla besvären.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg i motsats till förvaltningsdomstolen, att i ärendet skulle tillämpas 19 § i lagen om elektronisk kommunikation i myndigheternas verksamhet i vilken föreskrivs om vanlig elektronisk delgivning. Enligt 2 mom. i paragrafen anses en handling ha blivit delgiven den tredje dagen efter att meddelandet sändes, om inte något annat visas. I bestämmelsen görs ingen skillnad mellan en privat mottagare och en myndighet i motsats till 59 § 2 mom. i förvaltningslagen enligt vilken en privat mottagare anses ha fått del av ärendet den sjunde dagen efter det att brevet avsändes och till en myndighets kännedom den dag brevet anlände. Staden skulle således anses ha fått del av regionförvaltningsverkets beslut enligt besvärsanvisningen den tredje dagen efter att regionförvaltningsverket hade sänt beslutet jämte besvärsanvisning. Besvären som inkommit 22.1.2020 till förvaltningsdomstolen hade därför anförts inom besvärstiden.

Förvaltningslagen 49 § 1 – 3 mom., 58 § 2 mom., 59 § 1 mom. och 2 mom.

Lagen om elektronisk kommunikation i myndigheternas verksamhet 2 § 1 mom. samt 19 § 1 och 2 mom.

Förvaltningsprocesslagen (586/1996) 22 § och 26 § 1 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Eija Siitari, Janne Aer, Toomas Kotkas, Ari Wirén och Antti Pekkala. Föredragande Riitta Hämäläinen.

Aluehallintovirasto oli velvoittanut kaupungin huolehtimaan siitä, että eräässä palvelutalossa oli asukkaiden palvelutarpeeseen nähden riittävä määrä henkilöstöä kaikkina vuorokaudenaikoina. Aluehallintoviraston päätös annettiin kaupungille tiedoksi sähköisesti.

Hallinto-oikeus jätti kaupungin perusturvalautakunnan valituksen tutkimatta myöhässä saapuneena. Hallinto-oikeus katsoi, että kaupunki oli saanut päätöksen tiedokseen sähköisesti, kun aluehallintovirasto oli sen ensimmäisen kerran lähettänyt sähköpostitse, vaikka päätökseen ei ollut liitetty valitusosoitusta. Hallinto-oikeus sovelsi tältä osin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 1 momenttia.

Korkein hallinto-oikeus myönsi kaupungin perusturvalautakunnalle valitusluvan ja tutki valituksen. Hallinto-oikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin hallinto-oikeudelle sille tehdyn valituksen käsittelemiseksi.

Aluehallintovirasto ei ollut oheistanut 19.12.2019 sähköpostitse lähettämäänsä päätökseen valitusosoitusta. Valitusosoitus oli lähetetty niin ikään sähköpostitse 20.12.2019. Kun otettiin huomioon hallintolain 49 §:n 3 momentti, valitusaika oli alkanut kulua 20.12.2019 toimitetun valitusosoituksen tiedoksiannosta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi toisin kuin hallinto-oikeus, että asiassa tuli soveltaa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:ää, jossa säädetään tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta. Pykälän 2 momentin mukaan asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Säännöksessä ei tehdä erottelua yksityisen vastaanottajan ja viranomaisen välillä toisin kuin tavallista tiedoksiantoa koskevassa hallintolain 59 §:n 2 momentissa, jonka mukaan asian katsotaan tulleen yksityisen osapuolen tietoon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä ja viranomaisen tietoon kirjeen saapumispäivänä. Kaupungin oli siten katsottava saaneen aluehallintoviraston päätöksen tiedoksi valitusosoituksen mukaisesti kolmantena päivänä siitä, kun aluehallintovirasto oli lähettänyt päätöksen valitusosoituksineen. Hallinto-oikeudessa 22.1.2020 vireille tullut valitus oli siten tehty valitusajassa.

Hallintolaki 49 § 1 – 3 momentti, 58 § 2 momentti, 59 § 1 momentti ja 2 momentti

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 2 § 1 momentti sekä 19 § 1 ja 2 momentti

Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 22 § ja 26 § 1 momentti

Päätös, jota valitus koskee

Vaasan hallinto-oikeus 26.5.2020 nro 20/0192/2

Asian aikaisempi käsittely

on valituksessaan hallinto-oikeudessa vaatinut, että aluehallintoviraston päätös kumotaan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

on valituksenalaisella päätöksellään jättänyt Keuruun kaupungin perusturvalautakunnan valituksen tutkimatta.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Keuruun kaupungin perusturvalautakunnan valitus on tullut vireille hallinto-oikeudessa 22.1.2020. Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan aluehallinto- viraston valituksenalainen päätös on toimitettu perusturvalautakunnan perusturvajohtajalle sähköpostitse 19.12.2019. Perusturvajohtajan hallinto-oikeudelle toimittamasta sähköpostikirjeenvaihdosta ilmenee lisäksi, että päätös on tuolloin lähetetty myös Keuruun kaupungin kirjaamon sähköpostiosoitteeseen keuruu@keuruu.fi. Perusturvajohtaja on 19.12.2019 sähköpostitse vahvistanut vastaanottaneensa päätöksen, mutta huomauttanut, että päätöksessä ei ollut mukana valitusosoitusta.

Perusturvalautakunnan toimittaman kirjeenvaihdon mukaan aluehallintovirasto on tämän jälkeen toimittanut valituksenalaisen päätöksen valitusosoituksineen sähköisesti Keuruun kaupungin kirjaamoon 20.12.2019. Asiakirjoihin sisältyy lisäksi aluehallintoviraston sähköpostiviesti ilman päiväysmerkintää, jossa on todettu, että kirjallinen päätös valitusosoituksineen lähetetään myöhemmin. Perusturvajohtajan mukaan kirjallinen päätös on saapunut Keuruun kaupungille 30.12.2019.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintoviraston päätös on voitu toimittaa sähköisesti kunnalliselle viranomaiselle ja Keuruun kaupungin on katsottava saaneen päätöksen tiedoksi 19.12.2019, vaikka päätöksessä ei ole ollut mukana valitusosoitusta. Perusturvajohtaja on vahvistanut vastaanottaneensa päätöksen ja on ollut tietoinen valitusosoituksen merkityksestä huomauttaessaan asiasta.

Korkein hallinto-oikeus on ratkaisussa KHO 2014:49 katsonut, että viranomaiselle suoritettu tiedoksianto voi aloittaa valitusajan kulun, vaikka tiedoksiannossa olisi tiettyjä puutteita. Tässä tapauksessa tiedoksisaaja on ollut kunnallinen viranomainen, jolle aluehallintovirasto on lisäksi toimittanut valitusosoituksen valitusajan aikana 20.12.2019 ja 30.12.2019.

Selvyyden vuoksi hallinto-oikeus toteaa, että kaupungille on joka tapauksessa toimitettu päätös valitusosoituksineen kirjaamoon 20.12.2019. Valitus olisi myöhässä myös laskettuna tästä päivämäärästä.

Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 10 § 1 momentti

Hallintolainkäyttölaki 22 §, 26 § 1 momentti ja 51 § 2 momentti

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 126 § 1 momentti

on pyytänyt lupaa saada valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä. Valituksessaan perusturvalautakunta on vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii valituksen.

Vaasan hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeudelle sille tehdyn valituksen käsittelemiseksi.

Perustelut

Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavana kysymys siitä, mistä ajankohdasta viranomaisen valitusaika alkaa kulumaan, kun päätös on toimitettu viranomaiselle tiedoksi sähköisesti.

49 §:n 1 momentin mukaan, jos valitusosoitusta ei ole annettu tai päätöksessä on virheellisesti ilmoitettu, ettei siihen saa hakea muutosta valittamalla, viranomaisen on annettava uusi lainmukainen valitusosoitus. Pykälän 2 momentin mukaan, jos valitusosoitus on virheellinen, viranomaisen on annettava uusi valitusosoitus, jos sitä pyydetään valitusosoituksessa mainitussa tai säädetyssä valitusajassa. Pykälän 3 momentin mukaan valitusaika alkaa kulua uuden valitusosoituksen tiedoksiannosta.

Hallintolain 58 §:n 2 momentin mukaan todisteellinen tiedoksianto kunnalle toimitetaan kunnanjohtajalle tai kunnan puhevaltaa asiassa käyttävän toimielimen puheenjohtajalle. Tiedoksianto voidaan toimittaa myös muulle henkilölle, joka on oikeutettu kunnanjohtajan tai toimielimen puheenjohtajan puolesta vastaanottamaan tiedoksiantoja.

Hallintolain 59 §:n 1 momentin mukaan tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Pykälän 2 momentin mukaan vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon kuitenkin kirjeen saapumispäivänä.

2 §:n 1 momentin mukaan mainittua lakia sovelletaan hallintoasian, tuomioistuinasian, syyteasian ja ulosottoasian sähköiseen vireillepanoon, käsittelyyn ja päätöksen tiedoksiantoon, jollei muualla laissa toisin säädetä. Lakia sovelletaan soveltuvin osin myös muussa viranomaistoiminnassa.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 4 luku sisältää säännökset päätösasiakirjan sähköisestä allekirjoittamisesta ja sähköisestä tiedoksiannosta. Mainitun luvun 19 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan muu kuin 18 §:ssä tarkoitettu asiakirja voidaan antaa tiedoksi asianomaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan. Pykälän 2 momentin mukaan asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

(HE 111/2010 vp) on lakiehdotuksen 19 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että pykälän 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi tavallisen sähköisen tiedoksiannon tapahtumisajankohdasta.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan lakiin on tarpeen lisätä asiaa koskevat säännökset, sillä 19 §:ssä säännellyllä menettelyllä voidaan antaa tiedoksi esimerkiksi sellaisia päätöksiä, joista on muutoksenhakumahdollisuus. Tiedoksisaannin ehdotetaan katsottavan tapahtuneeksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Hallituksen esityksen mukaan ehdotettu sääntely muistuttaa hallintolain 59 §:n 2 momenttia. Sähköisen asioinnin joutuisuuden vuoksi viestin lähettämisen ja tiedoksisaantiajankohdan väliseksi ajaksi ehdotetaan kuitenkin hallintolaissa säädetyn seitsemän päivän sijasta kolmea päivää.

(586/1996) 22 §:n mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Pykälän mukaan valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun.

Hallintolainkäyttölain 26 §:n 1 momentin mukaan valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle.

Aluehallintoviraston ylitarkastaja on lähettänyt 19.12.2019 aluehallintoviraston päätöksen sähköpostitse Keuruun kaupungin kirjaamoon ja Keuruun kaupungin perusturvajohtajalle. Perusturvajohtaja on samana päivänä vastannut ylitarkastajalle vastaanottaneensa päätöksen, mutta todennut, että päätöksessä ei ole valitusosoitusta.

Aluehallintoviraston osastosihteeri on 20.12.2019 lähettänyt aluehallintoviraston päätöksen valitusosoituksineen sähköpostitse Keuruun kaupungin kirjaamoon.

Aluehallintoviraston päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaan asian katsotaan tulleen viranomaisen tietoon jo kirjeen saapumispäivänä. Jos päätös on lähetetty sähköisenä viestinä, tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen kolmantena (3.) päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Keuruun kaupungin perusturvalautakunnan valituskirjelmä on toimitettu hallinto-oikeudelle 22.1.2020.

Aluehallintovirasto ei ole oheistanut 19.12.2019 sähköpostitse lähettämäänsä päätökseen valitusosoitusta, vaan valitusosoitus on toimitettu Keuruun kaupungille 20.12.2019 niin ikään sähköpostitse. Kun otetaan huomioon hallintolain 49 §:n 3 momentti, jonka mukaan valitusaika alkaa kulua uuden valitusosoituksen tiedoksiannosta, valitusaika aluehallintoviraston päätöksestä on alkanut kulua 20.12.2019 toimitetun valitusosoituksen tiedoksiannosta.

Korkein hallinto-oikeus katsoo toisin kuin hallinto-oikeus, että asiassa on tullut soveltaa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:ää, jossa säädetään tavallisesta sähköisestä tiedoksiannosta. Pykälän 2 momentissa säädetään, että asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Säännöksessä ei tehdä erottelua yksityisen vastaanottajan ja viranomaisen välillä toisin kuin tavallista tiedoksiantoa koskevassa hallintolain 59 §:n 2 momentissa, jonka mukaan asian katsotaan tulleen yksityisen osapuolen tietoon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä, ja viranomaisen tietoon kirjeen saapumispäivänä.

Kun otetaan huomioon, että sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa ei ole tavallisen sähköisen tiedoksiannon osalta säädetty erikseen viranomaisen tiedoksisaannista, Keuruun kaupungin perusturvalautakunnan on katsottava saaneen aluehallintoviraston päätöksen tiedoksi valitusosoituksen mukaisesti kolmantena päivänä siitä, kun aluehallintovirasto on 20.12.2019 lähettänyt kaupungille päätöksen lisäksi myös valitusosoituksen. Tämän vuoksi tiedoksisaannin on katsottava tapahtuneen 23.12.2019 sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:n 2 momentin tarkoittamalla tavalla. Valitus on siten tullut tehdä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista asiaan sovellettavan hallintolainkäyttölain 22 §:n mukaisesti eli viimeistään 22.1.2020.

Keuruun kaupungin perusturvalautakunnan valitus on tullut vireille hallinto-oikeudessa 22.1.2020, joten se on saapunut valitusajan kuluessa. Hallinto-oikeuden ei siten olisi tullut jättää valitusta tutkimatta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeudelle sille tehdyn valituksen käsittelemiseksi.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Janne Aer, Toomas Kotkas, Ari Wirén ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Riitta Hämäläinen.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Keuruun kaupungin perusturvalautakunta

Hallinto-oikeus

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riikka Mäki, Jorma Niemitalo ja Jani Ruotsalainen. Esittelijä Peik Strömsholm.

1. Kysymyksenasettelu

2. Sovellettavat oikeusohjeet

Hallintolain

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain

Hallituksen esityksessä laiksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta

Hallintolainkäyttölain

3. Asian ratkaisun kannalta keskeiset tosiseikat

4. Oikeudellinen arviointi