KHO:2020:138 – Markanvändning och byggande

Miljö- och byggnadsnämnden i Vittis beviljade på ansökan undantag för att bygga ca 40 tunnelväxthus att användas i bärodlingsverksamhet på ett område omfattande ca 3,5 hektar, samt ett högts fem meter högt staket som vindskydd för dem. Verksamhetsområdet låg invid bärgårdens befintliga ekonomicentral inom ett nationellt värdefullt landskapsområde i Kumo älvdal. Undantaget gällde strandgeneralplanens MY-2 område med bygginskränkning, enligt vilken områdets obebyggda områden ska bevaras obebyggda.

Frågan gällde om undantag från strandgeneralplanen förutsattes för verksamheten och om det fanns juridiska förutsättningar för att bevilja undantag då man beaktade verksamhetens konsekvenser särskilt för landskapet.

Tunnelväxthus är lätta konstruktioner ämnade för odling. Enligt ansökan om undantag och den övriga utredningen i ärendet var tunnelväxthusen dock avsedda att permanent placeras på byggplatsen. Med ytterligare beaktande av omfattningen av den verksamhetshelhet som de ca 40 tunnelväxthusen bildade och dess placering inom det landskapsmässigt värdefulla strandområdet vid Kumo älvdal, förutsatte förverkligandet myndighetsövervakning på grund av de landskaps- och miljömässiga förhållandena. Tunnelväxthusen skulle i detta avseende anses vara byggnader enligt definitionen 113 § i markanvändnings- och bygglagen och bygglov förutsattes för att bygga dem. Eftersom verksamheten låg inom ett område med bygginskränkning enligt strandgeneralplanen, förutsatte verksamheten undantag från strandgeneralplanen.

Tunnelväxthushelheten och vindskyddet låg inom ett förut obebyggt åkerområde och förverkligandet av dem, särskilt med beaktande av verksamhetens omfång, påverkade landskapets öppenhet. Enligt de iakttagelser som gjordes vid högsta förvaltningsdomstolens syneförrättning och den övriga utredningen i ärendet avgränsades de konsekvenser som begränsade eller skar av utsikten till ett relativt litet område i verksamhetsområdets närmiljö. I undantagsbeslutets tillståndsvillkor hade byggkonstruktionernas minimiavstånd till grannfastigheterna och Kumo älv samt maximihöjden för tunnelväxthusen och vindskyddet fastställts.

Med beaktande av verksamhetsområdets placering invid gårdens befintliga central och den övriga markanvändning som anvisats i generalplanen omkring området, kunde ett genomförande av verksamheten inte nämnvärt anses försvåra generalplanens syften att bibehålla det öppna landskapet och ett obebyggt strandområde. Den mest framträdande delen av kulturlandskapet låg enligt utredningen i ärendet på ett område söder om byggplatsen, där byggandet av tunnelväxthusen och vindskyddet inte påverkade landskapet.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att det avgörande som ges med anledning av den ifrågavarande ansökan om undantag ska beaktas när förutsättningarna för beviljande av undantag bedöms i övriga motsvarande projekt inom samma planeområde. Bedömningen av undantagsförutsättningarna fordrar en helhetsbedömning i varje enskilt fall. Av de enskilda bedömningsgrunderna följer att det inte går att utgående från slutresultatet i det aktuella undantagsärendet med stöd av krav på en jämlik behandling dra några slutsatser av hur förutsättningarna ska bedömas i eventuella övriga projekt inom samma strandgeneralplaneområde.

Undantaget ledde inte till byggande med betydande konsekvenser eller annars avsevärda skadliga miljökonsekvenser eller andra avsevärda skadliga konsekvenser enligt 171 § 2 mom. 4 punkten i markanvändnings- och bygglagen. Tunnelväxthusens användning var begränsad till odlingsverksamhet vilket var förenligt med strandgeneralplanens huvudanvändningssyfte. Ansökan om undantag hade motiverats med att det var fråga om en ny odlingsform som blivit vanligare först efter att generalplanen hade uppgjorts. I ansökan hade vidare framförts att projektet förbättrade verksamhetsförutsättningarna för bärodling och möjliggjorde en minskning av bärodlingens skadliga miljökonsekvenser. Det fanns därmed också särskilda skäl för att bevilja undantag.

Beviljandet av undantag uppfyllde de juridiska förutsättningarna enligt 171 § 2 mom. i markanvändnings- och bygglagen och kravet på särskilda skäl enligt 1 mom. i nämnda paragraf. Miljö- och byggnadsnämnden hade kunnat bevilja undantag enligt ansökan. Förvaltningsdomstolens beslut med vilket nämndens beslut hade upphävts, skulle därför upphävas till den del det gällde beviljande av undantag och nämndens beslut att bevilja undantag till dessa delar sättas i kraft.

Markanvändnings- och bygglagen 113 §, 171 § 1 och 2 mom., 174 § 1 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Riitta Mutikainen, Taina Pyysaari, Jaakko Autio, Monica Gullans och Juha Lavapuro. Föredragande Petri Hellstén.

Ympäristö- ja rakennuslautakunta oli hyväksynyt poikkeamishakemuksen noin 40 marjanviljelytoimintaan käytettävän kausihuoneen, pinta-alaltaan yhteensä noin 3,5 hehtaaria, sekä niitä suojaavan enintään viisi metriä korkean tuuliaidan rakentamiseksi. Hankealue sijoittui marjatilan olemassa olevan talouskeskuksen yhteyteen Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Poikkeaminen koski rantayleiskaavan MY-2 -aluetta koskevaa rakentamisrajoitusta, jonka mukaan alueen rakentamattomat vyöhykkeet tulee säilyttää rakentamattomina.

Asiassa oli ratkaistavana, edellyttikö hanke poikkeamista rantayleiskaavasta ja oliko poikkeamisen myöntämiselle oikeudellisia edellytyksiä, kun otettiin huomioon erityisesti hankkeen vaikutukset alueen maisemaan.

Kausihuoneet ovat viljelykäyttöön tarkoitettuja kevytrakenteisia rakennelmia, jotka poikkeamishakemuksen ja muun asiassa saadun selvityksen perusteella oli kuitenkin tarkoitettu sijoitettavaksi pysyvästi rakennuspaikalle. Kun lisäksi otettiin huomioon noin 40 kausihuoneesta muodostuvan hankekokonaisuuden laajuus ja sijoittuminen Kokemäenjoen maisemallisesti arvokkaalle ranta-alueelle, hankkeen toteuttaminen edellytti viranomaisvalvontaa maisemaan ja ympäristönäkökohtiin liittyvien seikkojen vuoksi. Kausihuoneita oli näissä oloissa pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:ssä esitetyn määritelmän mukaisina rakennuksina, joiden rakentaminen edellytti rakennuslupaa. Sijoittuessaan pääosin alueelle, jolla oli voimassa rantayleiskaavaan perustuva rakentamisrajoitus, hanke edellytti poikkeamista rantayleiskaavasta.

Kausihuonekokonaisuus ja tuuliaita sijoittuivat aiemmin rakentamattomalle peltoalueelle, joten niiden toteuttaminen erityisesti hankkeen laajuus huomioon ottaen vaikutti alueen maiseman avoimuuteen. Korkeimman hallinto-oikeuden katselmuksessa tehtyjen havaintojen ja muun asiassa kertyneen selvityksen perusteella hankkeen merkittävät näkymiä rajoittavat ja katkaisevat vaikutukset rajautuivat kuitenkin suhteellisen suppealle alueelle hankealueen lähiympäristöön. Muutoin rakennelmat erottuivat maisemassa lähinnä vaalean värityksensä vuoksi. Poikkeamispäätökseen liittyvissä lupaehdoissa oli määritelty rakennelmien vähimmäisetäisyydet suhteessa naapurikiinteistöihin ja Kokemäenjokeen sekä määrätty kausihuoneiden ja tuuliaidan enimmäiskorkeudesta.

Kun otettiin huomioon hankealueen sijoittuminen olemassa olevan tilakeskuksen yhteyteen sekä hankealueen ympärille yleiskaavassa osoitettu muu maankäyttö, hankkeen toteuttamisen ei voitu katsoa merkittävästi haittaavan yleiskaavan tavoitteita, jotka liittyivät maiseman avoimuuteen ja ranta-alueen säilyttämiseen rakentamattomana. Kulttuurimaisema-alueen edustavin osa sijoittui saadun selvityksen perusteella rakennuspaikan eteläpuoliselle alueelle, jonne kausihuoneiden ja niihin liittyvän tuuliaidan rakentamisen maisemavaikutukset eivät ulottuneet.

Korkein hallinto-oikeus myös totesi, että nyt kysymyksessä olleeseen poikkeamishakemukseen annettava ratkaisu on otettava huomioon yhtenä tosiseikkana silloin, kun arvioidaan poikkeamisen edellytyksiä muissa samalle kaava-alueelle sijoittuvissa vastaavanlaisissa hankkeissa. Poikkeamisharkinta edellyttää kuitenkin tapauskohtaista kokonaisharkintaa. Poikkeamisharkinnan yksittäistapauksellisesta luonteesta myös seuraa, ettei nyt kysymyksessä olevan poikkeamisasian lopputuloksesta voida tehdä yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen nojalla johtopäätöksiä siitä, miten poikkeamisen edellytyksiin tulee suhtautua mahdollisissa muissa samalle rantayleiskaava-alueelle sijoittuvissa hankkeissa.

Poikkeaminen ei johtanut maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttanut merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kausihuoneiden käyttö oli rajattu viljelytoimintaan, joten hanke oli rantayleiskaavan pääkäyttötarkoituksen mukainen. Poikkeamishakemusta oli perusteltu sillä, että kysymys oli uudentyyppisestä viljelymuodosta, jonka yleistyminen oli alkanut vasta yleiskaavan laatimisen jälkeen. Poikkeamishakemuksessa oli lisäksi esitetty, että hanke paransi marjanviljelyn toimintaedellytyksiä ja mahdollisti marjanviljelystä aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisen. Poikkeamiselle oli näin ollen myös erityinen syy.

Poikkeamisen myöntämiselle oli ollut maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin mukaiset oikeudelliset edellytykset sekä mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettu erityinen syy. Ympäristö- ja rakennuslautakunta oli voinut myöntää haetun poikkeuksen. Hallinto-oikeuden päätös, jolla lautakunnan päätös oli kumottu, oli tämän vuoksi kumottava poikkeamispäätöstä koskevilta osin ja lautakunnan päätös poikkeamisen myöntämisestä saatettava voimaan.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 113 §, 171 § 1 ja 2 momentti, 174 § 1 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Turun hallinto-oikeus 23.1.2019 nro 19/0011/1

Asian aikaisempi käsittely

on 24.1.2018 (§ 6) hyväksynyt A:n ja B:n suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamista koskevan hakemuksen noin 40 kausihuoneen, pinta-alaltaan yhteensä noin 3,5 hehtaaria, rakentamiseksi tiloille 102-411-3-36 ja 102-411-3-32 Huittisten kaupungin Karhiniemen kylässä. Kausihuoneet sijoittuisivat tiloilla sijaitsevan Mattilan Marjatilan talouskeskuksen yhteydessä oleville marjankasvatusalueille.

Suunnittelutarveratkaisu on myönnetty seuraavin lupaehdoin:

1. a) Karhiniementiehen rajoittuvien rakennuspaikkojen ja Mattilan Marjatilan peltoalueen välinen puustoinen alue tulee säästää kokonaan suojaavana kasvillisuusvyöhykkeenä.

1. b) Rantarakennuspaikoille johtavan lainvoimaisen tieoikeuden päälle ei saa toteuttaa kausihuoneita.

1. c) Ilman naapurin suostumusta naapurikiinteistöön tulee olla vähintään 5 metriä etäisyyttä tai rakennelman korkeuden verran, jos se on yli 5 metriä.

1. d) Kausihuoneiden ja tuuliaidan etäisyys rantaan tulee olla vähintään 100 metriä.

1. e) Tuuliaita saa olla korkeintaan noin 5 metriä korkea.

1. f) Varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen päälle ei saa toteuttaa kausihuoneita.

1. g) Kausihuonerakennelmat saavat olla pohjavesialueella (välillä pohjavesialueen varsinainen muodostumisalue – pohjavesialueen uloin raja) enintään 4 metriä korkeita.

1. h) Kausihuonerakennelmat saavat olla pohjavesialueen ulkopuolella (välillä pohjavesialueen uloin raja – 100 metrin etäisyys rannasta) enintään noin 5,3 metriä korkeita.

1. i) Rakennuslupavaiheessa on esitettävä selvitys vaikutuksista pohjavesialueeseen rakennusvalvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla.

1. j) Kasvinsuojeluaineiden ja öljytuotteiden varastointi tilalla on ympäristöviranomaisen edellyttämällä tavalla järjestettävä siten, ettei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

Poikkeaminen rantayleiskaavan MY-2-aluetta koskevasta rakentamisrajoituksesta ”alueen rakentamattomat alueet tulee säilyttää rakentamattomina” on myönnetty seuraavin lupaehdoin:

2. a) Poikkeusluvassa on noudatettava kohdassa 1 määritettyjä suunnittelutarveratkaisun lupaehtoja.

2. b) Kausihuonerakennelmia saa käyttää ainoastaan viljelytoimintaan.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään näiltä osin seuraavasti:

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 1 momentin mukaan suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Pykälän 2 momentin mukaan suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen:

1) ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

2) on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta; ja

3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen samassa laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Momentin 4 kohdan mukaan poikkeamista ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Rakennuspaikkana on Huittisten kaupungin Karhiniemen kylässä sijaitsevat tilat Mattila, pinta-alaltaan 18,09 hehtaaria, ja Perkiö, pinta-alaltaan 0,42 hehtaaria. Rakennuspaikka rajoittuu koillisessa Kokemäenjokeen. Valtaosa rakennuspaikasta sijaitsee joen alavalla ranta-alueella. Rakennuspaikan maasto nousee lounaan suuntaan Karhiniementietä kohti.

$169

Huittisten rantayleiskaavan kaavaselostuksen erityistavoitteita ja suunnitteluperiaatteita koskevan jakson mukaan suunnittelualueen maisemallisesti tärkein osa on Kokemäenjoen kulttuurimaisema-alue, joka pyritään säilyttämään rakentamattomana. Hyvää maatalousmaata on suojeltava muilta maankäyttömuodoilta. Yhtenäiset peltoalueet tulee säilyttää niiden tuotannollisen ja maisemallisen arvon vuoksi. Mitoitusperusteiden osalta kaavaselostuksessa on todettu, että Ripovuorelta avautuva Kokemäenjoen kulttuurimaisema-alue on pyritty rauhoittamaan rakentamiselta siirtämällä rakennusoikeuksia maisemallisesti vähemmän tärkeälle ja suojaisemmalla Isonsuon etelärannalle. MY-2 -alueen pinta-ala on noin 122,1 hehtaaria ja siihen sisältyy rantaviivaa 3 590 metriä, mikä on noin 7,2 % koko kaava-alueen rantaviivasta.

Satakunnan 30.11.2011 vahvistetun maakuntakaavan mukaan edellä mainittu yleiskaavan kulttuurimaisema-alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (kh1) ja valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (vma). Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. Valmisteilla olevassa Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:ssa hankealue on maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (kh2) ja valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta (vma).

$16b

Hakemusta on perusteltu muun ohella seuraavasti: Kausihuoneet on helppo rakentaa, purkaa ja siirtää eikä niissä ole kiinteää valaistusta tai lämmitystä. Niitä ei ole tarkoitettu eivätkä ne sovellu ympärivuotiseen viljelyyn. Kausihuoneista ei jää pysyviä jälkiä, ja niiden purkamisen jälkeen peltoja voidaan viljellä tavalliseen tapaan. Kausihuoneissa suositun pöytäviljelyn ympäristövaikutukset ovat peltoviljelyä vähäisempiä. Kasveja lannoitetaan suoraan kasvualustaan eikä lannoite päädy maaperään, mikä vähentää ravinteiden huuhtoutumista jokeen. Myös kasvinsuojeluaineiden käyttötarve vähenee. Kausihuoneiden antama suoja parantaa marjojen kestävyyttä ja lisää tuotannon tehokkuutta. Marjanviljely Suomessa on siirtymässä kausihuoneisiin. Kaikki hakijoiden omat pellot sijaitsevat Kokemäenjoen laakson varressa. Joen läheisyys varmistaa kasteluveden saannin vähäisemmin kustannuksin.

$16d

Huittisten kaupungin ympäristöinsinöörin poikkeamishakemuksen johdosta antaman lausunnon mukaan toiminnasta ei siltä osin kuin se on suunniteltu pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle aiheudu normaalista peltoviljelystä poikkeavaa pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Pohjaveden muodostumisalueelle kausihuoneita ei tule rakentaa, sillä maaperä läpäisee hyvin vettä.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on poikkeamishakemuksen johdosta antamassaan lausunnossa todennut, että hankkeen toteutus aiheuttaa ja on jo aiheuttanut muutoksen maisemaan. Tarkemman arvioinnon osalta ELY-keskus on viitannut Satakunnan museon lausuntoon kuvaliitteineen.

$16e

A ja B ovat liittäneet antamaansa selitykseen maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK ry:n kasvinviljelyasiamiehen sekä Hedelmän ja Marjanviljelijäin liitto ry:n lausunnot kausihuoneista marjanviljelyssä. Lausunnoissa todetaan muun muassa poikkeamishakemuksessa kerrotut kausihuoneviljelyn edut sekä todetaan kausihuoneviljelyn marjatiloilla lisääntyneen vuodesta 2015 lähtien ja lisääntyvän edelleen lähivuosina.

Kausihuoneita valmistavan yhtiön antaman lausunnon mukaan pohjoismaissa kausihuoneiden päälle vedetään muovit tyypillisesti maaliskuun lopussa tai huhtikuun alussa. Muovit lasketaan kausihuoneiden päältä syksyllä.

$170

Valituksenalaisessa päätöksessä on ilmoitettu ne seikat ja selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittu sovellettavat säännökset. Se, että samat selvitykset on otettu huomioon sekä suunnittelutarveratkaisun että poikkeamisen edellytysten arvioinnissa, ei ole vaikuttanut päätöksen perustelujen ymmärrettävyyteen siten, ettei perusteluista kävisi riittävästi ilmi, miksi lautakunta on päätynyt ratkaisuunsa. Kysymys siitä, onko lautakunta arvioinut saamansa selvityksen oikein, ei liity päätöksen perustelujen vaan päätöksen sisällöllisen oikeellisuuden arviointiin. Päätös ei siten ole lainvastainen sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että päätöksen perustelut olisivat puutteelliset.

$173

Edellä sanottu huomioon ottaen hakija ei ole ollut suunnittelutarveratkaisun tarpeessa. Lautakunnan olisi siksi tullut hylätä suunnittelutarveratkaisua koskeva hakemus.

Kausihuoneiden käytöstä saadun selvityksen perusteella kausihuoneet ovat muovien peitossa ainakin huhtikuun alusta aina syksyyn asti. Poikkeamisluvan lupaehdot eivät edellytä muovien poistamista talveksi. Hallinto-oikeuden toimittaessa katselmuksen lokakuun lopulla suuri osa kausihuoneiden kaarista oli pystyssä ja osa niistä oli peitetty muovilla. Asiassa ei ole ilmennyt, että kausihuoneiden kaaria tai niitä suojaavia tuuliaitoja olisi tarkoitus purkaa talveksi, tai että kausihuoneviljelmät olisi tarkoitettu väliaikaiseksi ratkaisuksi. Valituksenalaisella päätöksellä ei ole myöskään rajoitettu kausihuoneiden käyttöaikaa. Kausihuoneiden maisemavaikutuksia arvioitaessa on siten lähdettävä siitä, että kausihuoneet ja niitä suojaavat tuuliaidat voidaan pitää paikalla pysyvästi.

Katselmuksella tehtyjen havaintojen, asiassa esitettyjen valokuvien ja Satakunnan Museon antaman lausunnon perusteella kausihuoneet ja niitä suojaavat tuuliaidat katkaisevat näkymät peltoaukeiden yli rakennuspaikkaa ympäröiviltä pelloilta ja Karhiniementien ja peltoaukeiden välisiltä kiinteistöiltä sekä Kokemäenjoen vastarannalta katsottuna. Rakennelmat erottuvat myös kauempaa katsottuna muusta maisemasta merkittävällä tavalla. Sito Oy:n laatimassa maisemaselvityksessä esitetty arvio maisemavaikutusten vähäisyydestä on perustunut siihen, ettei hanke muuta alueen käyttötarkoitusta taikka edellytä maanmuokkausta tai raivausta ja että alue voidaan palauttaa helposti peltoviljelyyn. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, etteivät nämä esitetyt seikat ole relevantteja arvioitaessa kausihuoneiden maisemavaikutuksia.

Kuten Sito Oy:n ja Satakunnan Museon edustajat ovat antamissaan selvityksissä todenneet, hankkeen kielteiset maisemavaikutukset ovat kauempaa rakennuspaikasta katsoen vähäisemmät. Katselmuksella tehtyjen havaintojen perusteella kausihuoneet ja niitä ympäröivät tuuliaidat kuitenkin erottuvat selvästi myös rakennuspaikan pohjoispuolella sijaitsevilta Pyhällyksen peltoaukeilta ja Höyssyntieltä. Etelästä Karhiniemen sillalta katsoessa kausihuonerakennelmat ja niitä ympäröivät tuuliaidat eivät erotu merkittävissä määrin maisemasta.

Rakennuspaikka on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja sijaitsee rantayleiskaavan MY-2-alueella, jonka yhtenäisten peltoaukeiden avoimina säilymiseksi on kielletty rakentamattomille alueille rakentaminen ja siirretty rakennusoikeutta maisemallisesti vähemmän merkittäville alueille. Kausihuoneet katkaisevat ne yhtenäiset avoimet peltoalueet, joiden säilyttämiseen aluetta koskevalla kaavoituksella on pyritty, ja erottuvat selvästi kauempaakin. Rakentaminen muuttaa maisemaa merkittävästi rakennuspaikan läheisyydessä ja Kokemäenjoen vastarannalta katsottuna. Vastaavien kausihuoneiden rakentaminen myös muualle rantayleiskaavan MY-2-alueelle tulisi merkittävästi muuttamaan kaava-alueen maisemaa myös kokonaisuutena arvioiden.

Luvanhakijoiden esittämän selvityksen perusteella marjojen kausihuoneviljely on yleistyvä viljelymuoto, jolla voi olla suuri merkitys marjanviljelyn kannattavuudelle vastaisuudessa. Tarve kausihuoneiden rakentamiseksi rantayleiskaavan MY-2-alueelle ei tähän nähden rajoitu vain tähän hankkeeseen ja nyt kysymyksessä olevaan rakennuspaikkaan, vaan ottaen myös huomioon maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen, sillä saattaa olla laajempaa merkitystä.

Edellä sanottu huomioon ottaen mahdollisuutta toteuttaa hakemuksessa tarkoitettua hanketta ei voida ratkaista yksittäisellä poikkeamispäätöksellä. Poikkeamisen myöntäminen aiheuttaisi haittaa kaavan toteuttamiselle. Poikkeamiselle ei siten ole oikeudellisia edellytyksiä.

Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu olennaisesti muuttaa lautakunnan harkintavaltansa nojalla tekemää poikkeamispäätöstä. Hallinto-oikeus ei siten ole voinut eikä sen asian lopputulos huomioon ottaen ole tarvinnutkaan arvioida muutoksenhakijoiden toissijaisia vaatimuksia, eli täyttyisivätkö rantayleiskaavasta poikkeamisen edellytykset, mikäli poikkeamislupaan liitettäisiin tiukempia lupamääräyksiä esimerkiksi kausihuoneiden ja tuuliaitojen sijoittamisesta, koosta, värityksestä tai muista ominaisuuksista.

Koska poikkeamispäätös on edellä sanotuilla perusteilla kumottu, ei ole tarpeen lausua muista valitusperusteista.

Tuomioistuinlaki 4 luku 1 §

Hallintolaki 45 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki 16, 137 ja 171 §

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Kausihuoneet ovat nykyaikainen viljelymenetelmä marjojen ja vihannesten kasvattamisessa avomaanviljelynä. Kausihuoneet ovat rakenteeltaan kevyempiä kuin kasvihuoneet, eivätkä ne edellytä maanpinnan muokkausta, kiinteitä perustuksia tai maanpinnan mukaisia horisontaalisia rakenteita. Kausihuoneiden käyttö on kausittaista eikä niissä ole pimeänaikaista valaistusta tai lämmitysjärjestelmää. Kausihuoneiden maisemavaikutukset ovat niiden kevytrakenteisuuden vuoksi selvästi kasvihuoneita pienemmät.

Vaikka A ja B ovat hakeneet hankkeelle poikkeamispäätöstä, he katsovat, ettei poikkeamiselle ole lain edellyttämää tarvetta. Poikkeamista on haettu rakennusvalvonnan kehotuksesta rakennustöiden keskeyttämisen yhteydessä. Joka tapauksessa poikkeamisen myöntämisen edellytykset ovat täyttyneet ja poikkeamiselle on erityinen syy. Hankkeessa on kysymys maanviljelytoimenpiteistä ja maatalouden harjoittamisesta, jota ei ole ollut tarkoitus kaavoituksella kieltää. Yleiskaavan tarkoitus eli alueen maatalouskäyttö ja avoin puustosta vapaa maisema toteutuvat. Hanke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai muulle alueiden käytön järjestämiselle, koska lähialueiden rakentamiselle ei aiheudu muutoksia.

Laaditun maisemaselvityksen perusteella kausihuoneet muuttavat maisemaa paikallisesti, mutta niiden rakentaminen ei kuitenkaan merkittävästi muuta maiseman luonnetta tai laatua. Kokemäenjokilaakso on maisematyypiltään ihmistoimintojen muokkaamaa maatalousmaisemaa, josta kausihuoneet eivät maankäytöllisesti poikkea. Kaupunki- ja ympäristölautakunnan päätöksessä asetetuilla lupaehdoilla on varmistettu, että hankkeesta ei aiheudu haitallisia maisema- tai ympäristövaikutuksia.

Poikkeamisasian yhteydessä ratkaistaan kysymyksessä oleva yksittäinen tapaus ja päätös perustuu tapauskohtaiseen harkintaan. Yksittäisen poikkeamispäätöksen perusteella ei voida tehdä laaja-alaisia johtopäätöksiä siitä, miten poikkeamisen edellytyksiin jatkossa suhtaudutaan muualla kaava-alueella. Hallinto-oikeuden päätöksessä esitetty perustelu maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun huomioon ottamisesta poikkeamisen estävänä tekijänä on siten virheellinen. Hallinto-oikeus on myös virheellisesti jättänyt arvioimatta, täyttyisivätkö poikkeamisen edellytykset liittämällä poikkeamislupaan lupamääräyksiä esimerkiksi kausihuoneiden ja tuuliaitojen sijoittamisesta, värityksestä ja muista ominaisuuksista.

Kysymyksessä olevasta hankkeesta osa on jo toteutettu ja hankkeen vaikutukset ovat siten havaittavissa katselmuksella. Pelkät valokuvat eivät kerro riittävästi hankealueen ympäristöolosuhteista.

on antanut selityksen, jossa on esitetty valitusluvan myöntämistä ja A:n ja B:n valituksen hyväksymistä.

ovat antaneet selityksen, jossa he ovat vaatineet valituslupahakemuksen ja valituksen hylkäämistä sekä esittäneet lisäksi muun ohella seuraavaa:

Poikkeamisen myöntäminen aiheuttaisi haittaa yleiskaavan toteuttamiselle. Hankealue sijaitsee arvokkaassa kulttuurimaisemassa, jota suunniteltu rakentaminen pilaisi. Hallinto-oikeuden ratkaisu on oikea, eikä sitä tule valituksessa esitetyillä perusteilla muuttaa.

ovat toimittaneet lisäkirjoituksen.

on antanut A:n ja B:n lisäkirjoituksen johdosta selityksen.

ovat antaneet A:n ja B:n lisäkirjoituksen johdosta selityksen.

ovat antaneet vastaselityksen.

Katselmuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin ja lähetetty tiedoksi katselmukseen kutsutuille.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan muutoksenhaun kohteena olevilta osin. Huittisten ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätös poikkeamisen myöntämisestä päätökseen sisältyvine lupamääräyksineen saatetaan voimaan.

Perustelut

Muutoksenhakijat ovat hakeneet suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamista noin 40 kausihuoneen, pinta-alaltaan yhteensä noin 3,5 hehtaaria, rakentamiseksi Huittisten kaupungin Karhiniemen kylässä sijaitsevalle marjanviljelytilalle. Huittisten ympäristö- ja rakennuslautakunta on 24.1.2018 myöntänyt haetun suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen päätöksessä mainituin lupaehdoin.

Hallinto-oikeus on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään naapurikiinteistöjen omistajien valituksesta kumonnut ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätöksen sekä suunnittelutarveratkaisua että poikkeamista koskevilta osin. Suunnittelutarveratkaisun osalta lautakunnan päätöksen kumoamisen perusteena on ollut se, että hanke ei hallinto-oikeuden arvion mukaan ole edellyttänyt suunnittelutarveratkaisua eivätkä hakijat siten ole olleet suunnittelutarveratkaisun tarpeessa. Hallinto-oikeus on todennut hankkeen kuitenkin edellyttävän poikkeamislupaa Huittisten rantayleiskaavan MY-2 -alueita koskevasta rakentamisrajoituksesta sekä katsonut, ettei poikkeamisen myöntämiselle ole oikeudellisia edellytyksiä.

Muutoksenhakijat ovat valituksessaan vaatineet hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista ja lautakunnan päätöksen saattamista sellaisenaan voimaan. Kun kuitenkin otetaan huomioon edellä todettu hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos suunnittelutarveratkaisua koskevilta osin, muutoksenhaun korkeimmassa hallinto-oikeudessa on katsottava kohdistuvan ainoastaan siihen osaan hallinto-oikeuden päätöstä, jolla on kumottu lautakunnan muutoksenhakijoille myöntämä poikkeamislupa.

Asiassa on muutoksenhakijoiden valituksen johdosta ratkaistavana, edellyttääkö hanke poikkeamislupaa rantayleiskaavasta ja onko poikkeamisen myöntämiselle oikeudellisia edellytyksiä, kun otetaan huomioon erityisesti hankkeen vaikutukset alueen maisemaan.

Poikkeamislupa on myönnetty Huittisten kaupungin Karhiniemen kylässä sijaitseville kiinteistöille Mattila 102-411-3-36 ja Perkiö

102-411-3-32, jotka ovat pinta-alaltaan yhteensä noin 11,3 hehtaaria. Osasta mainittuja kiinteistöjä on sittemmin 23.7.2019 suoritetussa lohkomisessa muodostettu kiinteistö Rinnemattila 102-411-3-46, jolle nyt kysymyksessä oleva hanke pääosin sijoittuu. Marjatilan talouskeskuksen yhteyteen sijoittuva hankealue on valtaosin Kokemäenjoen alavaa ranta-alueetta, mutta maasto kuitenkin nousee lounaan suuntaan Karhiniementietä kohti mentäessä.

Hankealue sijoittuu rantayleiskaavassa joen idän puoleiselle ranta-alueelle osoitetun MY-2 -alueen pohjoisreunaan. MY-2 -alue jatkuu Kokemäenjoen itäpuolella etelään Karhiniemen sillalle asti.

Hankealueen pohjoispuolelle ja Kokemäenjoen länsipuolelle hankealuetta vastapäätä sijoittuvat alueet on osoitettu rantayleiskaavassa maa- ja metsätalousalueiksi (MT), joilla rakentaminen on kaavamääräysten mukaan sijoitettava vähintään 100 metrin etäisyydelle rannasta siten, ettei yhtenäisiä peltoaluekokonaisuuksia pirstota tai muuten heikennetä viljelyolosuhteita.

Kiinteistön Mattila 102-411-3-36 koillispuolelle on rantayleiskaavassa lisäksi osoitettu loma-asuntoalue (RA-1), jolle on merkitty kaksi ohjeellista uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa. Yhdelle rakennuspaikalle voidaan kaavamääräysten mukaan rakentaa yksi loma-asunto ja kaksi talousrakennusta siten, että rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 110 m2. Myös Kokemäenjoen länsipuolelle vinosti hankealuetta vastapäätä on rantayleiskaavassa osoitettu loma-asuntoalueita, joille on merkitty yksi olemassa oleva ja neljä ohjeellista uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa.

Rantayleiskaavan suojeltavaa kulttuurimaisema-aluetta koskevan yleismääräyksen mukaan rakentaminen koko kaava-alueella tulisi sijoittaa olemassa olevien rakennusten läheisyyteen sekä sopeuttaa perinteiseen kyläkuvaan, rakennuskantaan ja maisemaan. Perustamiskorkeutta koskevan yleismääräyksen mukaan alueella tulee huomioida tulvan aiheuttamat vaatimukset rakentamiselle. Rakennukset tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että kosteudelle arkoja rakenteita ja materiaaleja ei sijoiteta tason +45,2 (N43) alapuolelle.

Edellä mainittu rantayleiskaavan yleismääräyksessä tarkoitettu kulttuurimaisema-alue on osa Satakunnan 30.11.2011 vahvistetun maakuntakaavan mukaan valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Kokemäenjoen ja Loimijoen kulttuurimaisema, kh1) ja valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Kokemäenjokilaakso, vma). Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä.

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2:ssa, joka on kuulutettu voimaan 20.9.2020, hankealue on osa maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (Kokemäenjoen kulttuurimaisema, kh) ja valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta (Kokemäenjokilaakso, vma).

Hankkeessa on kysymys noin 40 kausihuoneen rakentamisesta muutoksenhakijoiden harjoittaman marjanviljelytoiminnan tarpeisiin. Kausihuoneiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 3,5 hehtaaria.

Poikkeamishakemukseen liitetyn 29.6.2017 päivätyn asemapiirustuksen mukaan kausihuoneet sijoitetaan kahteen riviin siten, että ylemmässä tilakeskuksen rakennuksia lähemmäs sijoittuvassa rivistössä on 24 kappaletta 40,2 – 99 metriä pitkää ja 8,5 metriä leveää kausihuonetta yhden metrin välein ja alemmassa, lähemmäksi joen rantaa sijoittuvassa rivistössä 19 kappaletta 99,6 metriä pitkiä ja 9 metriä leveitä kausihuoneita kahden metrin välein. Hankkeeseen sisältyy lisäksi kausihuoneita suojaavan tuuliaidan rakentaminen Kokemäenjokea lähemmäksi sijoittuvan kausihuonerivistön luoteis- ja koillispuolelle. Mainitun asemapiirustuksen mukaan hankealueen etäisyys Kokemäenjoen rannasta on 65 – 75 metriä.

Hakemusta on myöhemmin täydennetty 25.9.2017 päivätyllä asemapiirustuksella, jossa hankealueen etäisyys rannasta on 100 metriä. Korjatun asemapiirustuksen mukaan kausihuoneet kattavat yhteensä noin viiden hehtaarin suuruisen alueen.

Kausihuoneet rakennetaan muutoksenhakijoiden esittämän selvityksen perusteella metalliputkikaarista, jotka kiinnitetään maahan kairattujen jalkojen päälle ja sidotaan toisiinsa metalliputkin tai vaijerein. Kaarien päälle asetetaan viljelykauden ajaksi eli ainakin huhtikuun alusta syksyyn asti muovi, joka pysyy paikallaan narutuksella. Kausihuoneiden sijoittaminen pelloille ei vaadi suuria maanmuokkaustoimenpiteitä tai kasvillisuuden poistoa.

Hakemuksen mukaan kausihuoneita ei liitetä kunnan vesijohto- tai jätevesiverkostoon.

Kausihuoneet/-tunnelit ovat saadun selvityksen perusteella kevytrakenteisia viljelykäyttöön tarkoitettuja rakennelmia. Poikkeamishakemuksen ja muun hankkeesta saadun selvityksen perusteella kysymys ei ole kausihuoneiden ja tuuliaidan sijoittamisesta peltoalueelle ainoastaan tilapäisesti, vaan hankkeessa on kysymys mainittujen rakennelmien sijoittamisesta pysyvästi rakennuspaikalle. Kun lisäksi otetaan huomioon noin 40 kausihuoneesta muodostuvan hankekokonaisuuden laajuus ja sijoittuminen Kokemäenjoen maisemallisesti arvokkaalle ranta-alueelle, hankkeen toteuttaminen edellyttää viranomaisvalvontaa maisemaan ja ympäristönäkökohtiin liittyvien seikkojen vuoksi. Kausihuoneita on näissä oloissa pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain 113 §:ssä esitetyn määritelmän mukaisina rakennuksina, joiden rakentaminen edellyttää rakennuslupaa.

Hakemuksen mukaiset kausihuoneet sijoittuvat pääosin rantayleiskaavan MY-2 -alueelle, jolla rakentamattomat vyöhykkeet tulee säilyttää rakentamattomina. Hankkeen toteuttaminen edellyttää siten lupaa poiketa mainitusta yleiskaavan rakentamisrajoituksesta.

Hankkeeseen ei sisälly kumotussa rakennuslain 124 a §:ssä (556/1981) tarkoitettuja kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistöitä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä, joten hanke ei tältä osin edellytä poikkeamista yleiskaavasta.

Muutoksenhakijat ovat esittäneet poikkeamishakemuksensa perusteina muun ohella seuraavaa:

Kausihuoneet ovat luonteeltaan rakennelmia ja niitä käytetään kausikohtaiseen viljelyyn. Kausihuoneissa ei ole kiinteää valaistusta tai lämmitystä, eikä niiden rakenne mahdollista ympärivuotista viljelyä.

Kausihuoneiden sisällä viljely voi tapahtua perinteisesti maassa, matalana tai korkeana pöytäviljelynä tai niin sanottuna kohopenkkiviljelynä. Kausihuoneissa useimmiten suositaan pöytäviljelyä, jonka ympäristövaikutukset ovat uusimpien tutkimusten mukaan perinteistä viljelyä vähäisempiä. Kasveille annetaan tällöin lannoitusta suoraan kasvualustaan ja kasvinsuojeluaineiden käyttötarve vähenee. Pöytäviljelyssä myös mahdollisten vaarallisten kasvitautien siirtyminen maaperään ehkäistään tehokkaasti.

Kausihuoneista on mahdollista saada perinteiseen viljelytapaan verrattuna parempilaatuisia marjoja, koska kasvuolosuhteet ovat optimaalisemmat eikä sade pääse hakkaamaan kasvustoja. Myös tuotannon tehokkuus kasvaa. Kausihuoneilla ja uusilla viljelytekniikoilla on mahdollista ajoittaa viljelyä hieman eli marjakaudesta saadaan pidempi niin haluttaessa.

Kaikki muutoksenhakijoiden omat pellot sijaitsevat Kokemäenjoen laakson varressa. Kaavallisesti hankealue on maisema-alueen reunassa. Vaikka kausihuoneiden suojaksi on voimakkaiden pohjois- ja itätuulien takia rakennettava tuuliaita, ei se täysin estä näkymiä. Joen läheisyys varmistaa kasteluveden saannin vähäisemmin kustannuksin.

Satakunnan museo

Satakunnan museo on antanut poikkeamishakemuksen johdosta 11.10.2017 päivätyn lausunnon, jossa todetaan, että hankealue sijaitsee monessa mielessä arvokkaassa kulttuurimaisemassa. Tila on osa Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta, joita koskee valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 1995. Vuodesta 2000 maisema-alueita ovat koskeneet maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kulttuuriympäristön osalta. Lisäksi Karhiniemen kylän ranta-alueet ovat osa maakunnallisesti merkittävää Kokemäenjoen kulttuurimaisemaa. Karhiniemen kylän ranta-alueen kultuuriympäristön arvot ovat olleet tiedossa myös laadittaessa Huittisten rantayleiskaavaa.

Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen maisemakuvan peruselementtejä ovat jokilaakso ja sen rinteiden avarat ja polveilevat savitasangot. Asutus on sijoittunut viljelysten tuntumaan laakson ja selänteen väliselle vyöhykkeelle. Maisemassa on muun muassa Karhiniemessä havaittavissa piirteitä perinteisestä harjurinteen rivikyläasutuksesta.

Kausihuoneita on mahdollista tarkastella maisemassa eri suunnista. Karhiniementieltä rakennelmat näkyvät ainoastaan muutamasta pisteestä, eivätkä silloinkaan kuin osittain. Tieltä tai Kokemäenjoen ylittävältä sillalta nähtynä rakennelmat jäävät etäisiksi, eikä maisemavaikutuksia voitane pitää merkittävinä. Kokemäenjoen koillispuolella kulkevalta Raskalantieltä kasvatustunnelit näkyvät avoimilla kohdilla hyvin, ja erittäin hyvin tien korkeammalta kohdalta, tarkalleen vastapuolelta jokea. Koska pellot sijoittuvat kuitenkin jokilaaksoon asutusta alemmas, kasvatustunnelit näkyvät kyllä hyvin, mutta eivät muodostu maisemaa hallitsevaksi elementiksi rakennuspaikan alavasta sijainnista johtuen. Eniten maisemassa näkyy kasvatustunneleiden suojaksi rakennettu ja tunneleita selvästi korkeampi tuuliaita. Lähes yhtäläisesti tunneleiden kanssa lumettomana vuodenaikana näkyvät maan tasassa olevaa kasvustoa suojaavat harsot.

Merkittävän maisemavaikutuksen tunnelit sen sijaan muodostavat Karhiniemen kylään, asutuksen ja pellon rajalle, ja myös joelta tai joen rannasta katsottuna. Tunneleiden alue ja erityisesti tuuliaidat katkaisevat näkymät ja muodostavat selvän maisemavaurion. Maiseman sietokyvyn kannalta on olennaista, kuinka paljon vastaavan tyyppistä rakentamista samalla alueella jatkossa tulee tapahtumaan.

Kasvatustunneleiden ryhmä muodostaa vaurion Kokemäenjokilaakson viljelymaisemaan Karhiniemen kohdalla, itse alueelta tai sen välittömässä läheisyydessä tarkasteltuna. Kaukomaisemassa vaurio on sen sijaan vähäisempi. Koska hanke puuttuu maiseman ominaisimpaan piirteeseen eli avoimuuteen, tulisi ennen asian ratkaisemista laatia maisemavaikutusten arvio, jossa huomioidaan hankkeen vaikutuksia maisema-alueen kannalta laajemminkin.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut poikkeamishakemuksen johdosta 26.10.2017 päivätyn lausunnon, jossa on maisemavaikutuksia koskevan arvioinnin osalta viitattu Satakunnan museon lausuntoon. ELY-keskus on lisäksi esittänyt, että hankkeessa tulisi tehdä maisemavaikutusten arviointi, jossa otetaan huomioon hankkeen sijainti koko maisema-alueella. Maisemavaikutusten arvioinnin perusteella hankkeelle on tarvittaessa asetettava lupaehtoja.

Huittisten kaupungin ympäristöinsinööri

Huittisten kaupungin ympäristöinsinööri on antanut 27.10.2017 päivätyn lausunnon, jossa on todettu, että toiminnasta ei siltä osin kuin se on suunniteltu pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle, aiheudu normaalista peltoviljelystä poikkeavaa pohjavesien pilaantumisvaaraa. Pohjaveden muodostumisalueelle kausihuoneita ei kuitenkaan tule rakentaa, koska alue on hyvin vettä läpäisevää.

Satakuntaliitto

Satakuntaliitto on antanut 23.10.2017 päivätyn lausunnon, jossa on todettu, että Satakunnan kokonaismaakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella voimassa muutoin kuin yleis- tai asemakaavaa muutettaessa. Hanke on maanviljelyyn ja sen tekniseen kehitykseen liittyvä ja sijoittuu maa- ja metsätalousalueelle, joten se on rantayleiskaavan pääkäyttötarkoituksen mukainen.

Poikkeamishakemukseen on liitetty 30.11.2017 päivätty maisemaselvitys, jonka on muutoksenhakijoiden toimeksiannosta laatinut Sito Oy:n maisema-arkkitehdit Hanna-Maria Piipponen ja Marja Oittinen. Selvitysalueeksi on rajattu rakennuspaikkana olevat kiinteistöt, mutta selvityksessä on tarkasteltu myös rakennuspaikan ulkopuolista maisemakuvaa ja maisemarakennetta.

Maisemaselvityksen mukaan selvitysalueen maisema-arvot perustuvat ennen kaikkea Kokemäenjoen mutkittelevaan jokiuomaan ja sen ympärille levittäytyviin laajoihin ja avoimiin viljelyksiin, joiden poikki avautuu pitkiä näkymiä. Alueen kulttuuriarvot tukeutuvat Kokemäenjokilaakson maaseutumaisemaan, joka tarjoaa kattavan poikkileikkauksen koko Satakunnan luonnon- ja kulttuurihistoriasta.

Selvitysalueen ympäristössä merkittävimmän hierarkkisen pisteen muodostavat Ripovuoren kalliot. Ympäristöstään voimakkaasti kohoavat Ripovuoren kalliot tarjoavat komean ja laajan näköalan Kokemäenjoen edustavimpaan kulttuurimaisemaan.

$188

Maisemaselvityksessä todetaan edelleen, että kausihuoneista aiheutuvat maisemavaikutukset ovat vähäisiä tai kohtalaisia. Kausihuoneet muuttavat jokilaakson maisemakuvaa paikallisesti rakennetummaksi, mutta eivät esimerkiksi muuta alueen nykyistä maankäyttöä tai heikennä oleellisilta osin alueen tärkeimpiä maisemallisia elementtejä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen mainitussa laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin mukaan poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;

3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai

4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 174 §:n 1 momentin mukaan kunnan on perusteltava poikkeamispäätös siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Kunta voi poikkeamispäätöksessä määrätä ehtoja poikkeamiselle.

Huittisten oikeusvaikutteinen rantayleiskaava on vahvistettu 8.7.1999 ja 10.8.2001. Yleiskaava on siten laadittu sen jälkeen, kun Kokemäenjokilaakso on valtioneuvoston 5.1.1995 tekemällä periaatepäätöksellä osoitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, ja maisema-alueen erityisarvot on tullut huomioida yleiskaavaratkaisussa. Arvokas maisema-alue on osoitettu myös Satakunnan voimassa olevissa maakuntakaavoissa. Maakuntakaavat eivät maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 3 momentti huomioon ottaen kuitenkaan ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella voimassa muutoin kuin yleiskaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Asiassa on kysymys yleiskaavasta poikkeamisesta ja poikkeamisen oikeudellisten edellytysten arvioinnissa on siten keskeistä, voidaanko rantayleiskaavan MY-2 -alueelle osoitetusta rakentamisrajoituksesta kysymyksessä olevalla alueella poiketa hakemuksen mukaisten rakennelmien toteuttamiseksi ilman, että tästä aiheutuu maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä seurauksia, ja onko poikkeamiselle erityinen syy. Poikkeamisharkinta edellyttää tapauskohtaista kokonaisharkintaa.

Rantayleiskaavassa osoitetun MY-2 -aluerajauksen ensisijaisena tarkoituksena on Kokemäenjoen kulttuurimaiseman säilyttäminen rakentamattomana ja maisemallisesti avoimena. Poikkeamishakemuksessa tarkoitettu kausihuonekokonaisuus ja tuuliaita sijoittuvat aiemmin rakentamattomalle peltoalueelle ja niiden toteuttaminen siten erityisesti hankkeen laajuus huomioon ottaen vaikuttaa alueen maiseman avoimuuteen.

Korkeimman hallinto-oikeuden katselmuksessa tehtyjen havaintojen ja muun asiassa kertyneen selvityksen perusteella hankkeen tarkoittaminen kausihuoneiden ja niitä suojaavan tuuliaidan toteuttaminen rajoittavat näkymiä erityisesti hankealueen läheisyydessä olevilta Karhiniementien ja peltoaukeiden välisiltä kiinteistöiltä Kokemäenjoen suuntaan. Mainitut rakennelmat katkaisevat näkymiä myös hankealuetta välittömästi ympäröiviltä pelloilta ja hankealueen kohdalta joen rannasta katsottuna. Karhiniementieltä tarkasteltuna kausihuoneet ja tuuliaita näkyvät puustosta ja tien viereen sijoittuvasta rakentamisesta johtuen vain rajoitetusti.

Hankealueen luoteispuolelta Höyssyntieltä sekä hankealueen koillispuolelta Vesiniityntieltä ja Pyhällyksentieltä katsottuna kausihuoneet ja niitä suojaava tuuliaita erottuvat selkeällä säällä maisemassa vaalean värityksensä vuoksi. Kausihuoneet ja tuuliaita eivät kuitenkaan kokonsa puolesta ole maisemaa hallitseva elementti ja ne liittyvät maisemallisesti tilakeskuksen rakennusten yhteyteen. Joen vastakkaiselta puolelta Raskalantieltä tarkasteltuna kausihuoneet ja tuuliaita erottuvat selkeällä säällä selvästi, mutta sijoittuessaan jokilaakson alavalle alueelle ja Karhiniementien varteen muodostuneen asutuksen alapuolelle ne eivät täysin katkaise näkymiä Raskalantieltä lännen suuntaan. Etelästä Karhiniemen sillalta ja Ripovuorelta tarkasteltuna kausihuoneet ja tuuliaita eivät lainkaan erotu maisemassa.

Maisema hankealueen ympäristössä on kokonaisuutena tarkasteltuna luonteeltaan avointa kumpuilevaa peltomaisemaa, jossa kuitenkin näkyy myös metsäsaarekkeita ja jonkin verran maatalouteen liittyvää rakentamista sekä lomarakentamista. Kausihuoneet ja erityisesti maisemassa erottuva tuuliaita ovat maisemakuvassa uusi elementti, mutta ne liittyvät kuitenkin maisemallisesti marjatilan tilakeskuksen olemassa oleviin rakennuksiin ja pihapiiriin.

Edellä esitettyjen havaintojen perusteella hankkeen merkittävät näkymiä rajoittavat ja katkaisevat vaikutukset rajautuvat suhteellisen suppealle alueelle rakennuspaikan lähiympäristöön. Muutoin rakennelmat erottuvat maisemassa lähinnä vaalean värityksensä vuoksi. Poikkeamispäätökseen liittyvissä lupaehdoissa on määritelty rakennelmien vähimmäisetäisyydet suhteessa naapurikiinteistöihin ja Kokemäenjokeen sekä määrätty kausihuoneiden ja tuuliaidan enimmäiskorkeudesta.

Vaikka maisemavaikutusten arvioinnissa lähtökohtana on pidettävä sitä, että kysymys on pysyvästi paikallaan pidettävistä rakennelmista, rakennelmien erottumiseen maisemassa vaikuttavat tosiasiallisesti eri vuodenaikoina muun ohella se, onko kausihuoneet peitetty muoveilla vai ei. Kausihuoneiden erottumista maisemassa vähentää myös se, ettei niissä toisin kuin perinteisissä tuotantotarkoituksiin rakennetuissa kasvihuoneissa ole valaistusta.

Arvioitaessa hankkeen maisemavaikutuksien merkittävyyttä suhteessa alueen laajempaan maisemakuvaan on myös otettava huomioon muu hankealueen ympäristöön yleiskaavassa osoitettu maankäyttö. Hanke sijoittuu yleiskaavassa osoitetun MY-2 -alueen pohjoisreunaan olemassa olevan tilakeskuksen yhteyteen ja siten, että rakennelmien etäisyyden rantaan on poikkeamiseen liittyvän lupaehdon mukaisesti oltava vähintään 100 metriä. Hankealueen pohjoispuolelle ja joen vastakkaiselle puolelle sijoittuvat alueet on osoitettu MT-alueiksi, joilla maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen on sallittu 100 metrin etäisyydelle Kokemäenjoen rannasta. Hankealueen ja Kokemäenjoen väliselle alueelle sekä hankealueen läheisyyteen joen vastakkaiselle puolelle on lisäksi osoitettu loma-asuntojen rakennuspaikkoja.

Kun otetaan huomioon hankealueen sijoittuminen olemassa olevan tilakeskuksen yhteyteen sekä hankealueen ympärille yleiskaavassa osoitettu muu maankäyttö, hankkeen toteuttamisen ei voida katsoa merkittävästi haittaavan rantayleiskaavan tavoitteita, jotka liittyvät maiseman avoimuuteen ja ranta-alueen säilyttämiseen rakentamattomana. Kulttuurimaisema-alueen edustavin osa sijoittuu saadun selvityksen perusteella hankealueen eteläpuoliselle alueelle, jonne kausihuoneiden ja niihin liittyvän tuuliaidan rakentamisen maisemavaikutukset eivät ulotu.

Marjojen kausiviljely on yleistyvä viljelymuoto, eikä tarve kausihuoneiden rakentamiselle rantayleiskaavan MY-2 -alueella tähän nähden välttämättä rajoitu pelkästään nyt kysymyksessä olevaan hankkeeseen ja hankealueeseen. Nyt kysymyksessä olevaan poikkeamishakemukseen annettava ratkaisu on otettava huomioon yhtenä tosiseikkana silloin, kun arvioidaan poikkeamisen edellytyksiä muissa samalle kaava-alueelle sijoittuvissa vastaavanlaisissa hankkeissa. Poikkeamisharkinta edellyttää kuitenkin tapauskohtaista kokonaisharkintaa. Poikkeamisharkinnan yksittäistapauksellisesta luonteesta myös seuraa, ettei nyt kysymyksessä olevan poikkeamisasian lopputuloksesta voida tehdä yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen nojalla johtopäätöksiä siitä, miten poikkeamisen edellytyksiin tulee suhtautua mahdollisissa muissa samalle rantayleiskaava-alueelle sijoittuvissa hankkeissa.

Kun otetaan huomioon, mitä edellä on lausuttu hankkeen sisällöstä, poikkeamiselle määritellyistä ehdoista, katselmushavainnoista sekä poikkeamisharkinnan yksittäistapauksellisesta luonteesta, poikkeaminen ei aiheuta maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoittamalla tavalla haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeaminen ei myöskään johda mainitun pykälän 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kausihuoneiden käyttö on rajattu viljelytoimintaan, joten hanke on rantayleiskaavan pääkäyttötarkoituksen mukainen. Poikkeamishakemusta on perusteltu sillä, että kysymys on uudentyyppisestä viljelymuodosta, jonka yleistyminen on alkanut vasta yleiskaavan laatimisen jälkeen. Poikkeamishakemuksessa on lisäksi esitetty, että hanke parantaa marjaviljelyn toimintaedellytyksiä ja mahdollistaa marjaviljelystä aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisen. Poikkeamiselle on näin ollen myös erityinen syy.

Korkein hallinto-oikeus myös toteaa, että niillä hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyillä valitusperusteilla, jotka liittyivät rakennustöiden aloittamiseen ja naapurikiinteistöjen arvoon, ei ole poikkeuksen myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa ratkaisevaa oikeudellista merkitystä.

Edellä lausutuilla perusteilla poikkeamisen myöntämiselle on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin mukaiset oikeudelliset edellytykset sekä mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettu erityinen syy. Huittisten ympäristö- ja rakennuslautakunta on voinut myöntää haetun poikkeuksen. Hallinto-oikeuden päätös on tämän vuoksi kumottava poikkeamispäätöstä koskevilta osin ja lautakunnan päätös poikkeamisen myöntämisestä saatettava voimaan.

Selvyyden vuoksi todetaan, että poikkeamisluvassa on lautakunnan päätökseen sisältyvän lupaehdon 2. a) mukaisesti noudatettava myös niitä lupaehtoja, jotka päätöksessä on määritelty koskemaan ensisijaisesti suunnittelutarveratkaisua.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Taina Pyysaari, Jaakko Autio, Monica Gullans ja Juha Lavapuro. Asian esittelijä Petri Hellstén.

Huittisten ympäristö- ja rakennuslautakunta

Hallinto-oikeus

Sovellettavat säännökset

Rakennuspaikka ja kaavatilanne

Poikkeamista ja suunnittelutarveratkaisua koskeva hakemus

Muu ympäristö- ja rakennuslautakunnalle annettu selvitys

Hallinto-oikeudessa kertyneet selvitykset

Oikeudellinen arvio päätöksen perustelujen osalta

Oikeudellinen arvio suunnittelutarveratkaisun tarpeesta

Oikeudellinen arvio poikkeamisen edellytysten osalta

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Hannamaija Falck, Kari Hartzell ja Juho Vuori, joka on myös esitellyt asian.

A ja B

Huittisten kaupunginhallitus

C, D, E, F, G, H, I ja J

K, L ja M N:n perikunnan osakkaina, O, P, Q, R, S sekä T

Katselmus

Korkein hallinto-oikeus

Ratkaisun lähtökohdat ja kysymyksenasettelu korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Hankealue ja alueen suunnittelutilanne

Hankkeen kuvaus

Hankkeen luvanvaraisuus ja tarve poikkeamiselle

Poikkeamiselle esitetyt perusteet

Hanketta koskevat lausunnot

Hanketta koskeva maisemaselvitys

Poikkeamisen edellytyksiä koskeva oikeudellinen arviointi

Lopputulos

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet