KHO:2020:32 – Kommunalärende

Frågan i högsta förvaltningsdomstolen gällde om kommunalfullmäktige hade kunnat återkalla kommunstyrelsens uppdrag med hänvisning till en betydande organisationsförändring. Kommunalfullmäktige hade samtidigt beslutat att genom en ändring av förvaltningsstadgan övergå till borgmästarmodellen.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att 79 § i kommunallagen ger uttryck för principen om att de förtroendevalda är oavsättliga under sin mandattid. Ett undantag för principen ingår i bestämmelsen i 34 § i kommunallagen enligt vilken fullmäktige på grund av bristande förtroende kan återkalla uppdragen för förtroendevalda i kommunens organ, ordförande och vice ordförande i sådana organ samt borgmästaren och biträdande borgmästaren. En enskild förtroendevald kan på grund av brottsligt förfarande avstängas enligt bestämmelserna i 86 § i kommunallagen. Med stöd av 78 § 1 mom. i kommunallagen konstaterar det organ som utsett en förtroendevald att förtroendeuppdraget har upphört om den förtroendevalda förlorar sin valbarhet.

Vid sidan av ovan nämnda lagstadgade grunder har i rättspraxis gällande den tidigare kommunallagen (953/1976) ansetts att prövningsrätten inte till någon del får missbrukas i samband med organisationsförändringar (t.ex. HFD 1979 II 36 och HFD A 57). Av det här följer enligt rättslitteraturen att man i kommunen kan genomföra organisationsförändringar där uppdragen för de förtroendevalda i ett organ upphör så länge organisationsförändringen är äkta och man inte genom förändringen kränker de förtroendevaldas oavsättlighet (se Harjula – Prättälä, Kuntalaki – tausta ja tulkinnat, 10. upplagan, 2019 s. 525).

Fullmäktige kan med stöd av 38 § 3 mom. i kommunallagen besluta att kommunen i stället för en kommundirektör leds av en borgmästare. Tidpunkten för att övergå till borgmästarmodellen har inte avgränsats i kommunallagen. En övergång är därför möjlig att genomföra också under fullmäktiges och kommunstyrelsens mandattid. Det finns inga bestämmelser om detta i kommunallagen.

Enligt den utredning som inkommit i ärendet hade man i kommunen beslutat att gå in för borgmästarmodellen mitt under fullmäktiges och kommunstyrelsen mandattid i en situation där kommundirektören meddelat om sin avgång från kommunens tjänst. Övergången hade genomförts med fullmäktiges beslut om en ändring av förvaltningsstadgan. Efter detta hade fullmäktige gjort övriga behövliga ändringar som övergången till borgmästarmodellen förutsatte.

Val av borgmästare ska enligt 44 § 4 mom. i kommunallagen förrättas innan kommunstyrelsen väljs. Syftet med förfarandet är att verkningarna av borgmästarvalet ska kunna beaktas och det ska finnas möjlighet för diskussioner mellan de politiska grupperna innan kommunstyrelsen väljs. I den aktuella situationen innebar regleringen även att kommunstyrelsens medlemmars och suppleanters mandattid skulle ta slut innan den nya kommunstyrelsen valdes.

Juridiskt var det fråga om att den tidigare kommunstyrelsens mandattid skulle upphöra för att möjliggöra det val som avses i 44 § 4 mom. i kommunallagen. Ett dylikt beslut som följer av att kommunallagen iakttas kunde inte under dessa omständigheter anses strida emot principen om en förtroendevalds oavsättlighet. I detta sammanhang saknade det betydelse att det i fullmäktiges beslut efter slutförda omröstningar inte formellt var fråga om att återkalla kommunstyrelsens uppdrag utan att avskeda kommunstyrelsen.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att det var fråga om en verklig organisationsförändring inom sagda kommuns förvaltning. Dess syfte var inte att avskeda kommunstyrelsen. Denna slutledning fick stöd av det faktum att kommunstyrelsens sammansättning bibehölls oförändrad efter det nya valet. Fullmäktige hade under dessa omständigheter inte missbrukat sin ställning eller på annat sätt förfarit lagstridigt i beslutsfattandet. Förvaltningsdomstolens beslut att upphäva fullmäktiges beslut upphävdes och kommunmedlem A:s besvär till förvaltningsdomstolen avslogs.

Kommunallagen 34 §, 38 § 3 mom., 44 § 1 – 4 mom., 78 § 1 mom., 79 § 1 mom., 86 § 2 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Eija Siitari, Outi Suviranta, Petri Helander, Toomas Kotkas och Antti Pekkala. Föredragande Jukka Vanto.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, oliko kunnanvaltuusto voinut erottaa kunnanhallituksen merkittävään organisaatiomuutokseen perustuen. Kunnanvaltuusto oli samassa yhteydessä päättänyt hallintosääntöä muuttamalla siirtyä pormestarimalliin.

Perusteluissaan korkein hallinto-oikeus totesi, että kuntalain 79 §:stä ilmenee periaate, jonka mukaan kunnan luottamushenkilö on lähtökohtaisesti erottamaton toimikautensa ajan. Säädännäisenä poikkeuksena tähän on kuntalain 34 §:ssä säädetty mahdollisuudesta erottaa kaikki toimielimeen kuuluvat luottamushenkilöt, toimielimen puheenjohtajisto sekä pormestari tai apulaispormestari epäluottamuksen perusteella. Yksittäinen luottamushenkilö voidaan erottaa kuntalain 86 §:ssä säädetyssä menettelyssä rikoksen perusteella. Lisäksi luottamushenkilön valinnut toimielin toteaa kuntalain 78 §:n 1 momentin perusteella luottamustoimen päättyneeksi, jos luottamushenkilö menettää vaalikelpoisuutensa.

Edellä mainittujen säädännäisten perusteiden lisäksi aikaisemmin voimassa olleen kunnallislain (953/1976) aikaisessa oikeuskäytännössä oli eräissä tapauksissa katsottu, että organisaatiomuutosta toteutettaessa ei harkintavaltaa saanut miltään osin käyttää väärin (esimerkiksi KHO 1979 A II 36 ja KHO 1992 A 57). Tästä on oikeuskirjallisuudessa katsottu seuranneen, että kunnan hallinnossa voidaan tehdä organisaatiomuutoksia, joissa toimielimeen kuuluvien luottamustoimi päättyy, kunhan organisaatiomuutos on todellinen eikä muutoksella loukata luottamushenkilöiden erottamattomuutta (ks. Harjula – Prättälä, Kuntalaki – tausta ja tulkinnat, 10. uudistettu painos, 2019 s. 525).

Valtuusto voi kuntalain 38 §:n 3 momentin mukaan päättää, että kunnanjohtajan sijasta kuntaa johtaa pormestari. Pormestarimalliin siirtymisen ajankohtaa ei ole kuntalaissa rajattu, joten siirtyminen voidaan toteuttaa myös kesken valtuuston ja kunnanhallituksen toimikautta. Tästä asiasta ei kuitenkaan ole kuntalaissa menettely- tai muita säännöksiä.

Saadun selvityksen mukaan kunnassa pormestarimalliin oli päätetty siirtyä kesken valtuuston ja kunnanhallituksen toimikautta tilanteessa, jossa kunnanjohtaja oli ilmoittanut eroavansa kunnan palveluksesta. Siirtyminen oli toteutettu valtuuston päätöksellä hallintosäännön muuttamisesta, minkä jälkeen valtuustossa oli tehty pormestarimalliin siirtymisen edellyttämät muut muutokset.

Kuntalain 44 §:n 4 momentin mukaan pormestarin vaali suoritetaan ennen kunnanhallituksen vaalia. Menettelyn tarkoituksena on luoda mahdollisuudet pormestarin valinnan vaikutusten huomioon ottamiselle ja poliittisten ryhmien välisille neuvotteluille ennen kunnanhallituksen vaalia. Nyt käsillä olleessa tilanteessa sääntely merkitsi myös sitä, että kunnanhallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikauden oli tullut päättyä ennen uuden kunnanhallituksen vaalia.

Oikeudellisesti kysymys oli aiemman kunnanhallituksen toimikauden päättämisestä kuntalain 44 §:n 4 momentissa tarkoitetun vaalin toimittamisen mahdollistamiseksi. Tällaista kuntalain noudattamisen edellyttämää päätöstä ei näissä olosuhteissa ollut pidettävä luottamushenkilön erottamattomuutta koskevan periaatteen vastaisena. Arvioinnin kannalta merkitystä ei ollut sillä, että valtuuston tekemässä päätöksessä ei kokouksessa suoritettujen äänestysten jälkeen ollut muodollisesti kysymys eron myöntämisestä kunnanhallitukselle vaan kunnanhallituksen erottamisesta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että pormestarimalliin siirtymisessä oli kysymys todellisesta organisaatiomuutoksesta asianomaisen kunnan hallinnossa. Sen tarkoituksena ei ollut kunnanhallituksen erottaminen. Tätä johtopäätöstä tuki osaltaan se, että kunnanhallituksen kokoonpano säilyi samana uuden vaalin jälkeen. Valtuusto ei näissä olosuhteissa ollut käyttänyt harkintavaltaansa väärin eikä muutoinkaan menetellyt lainvastaisesti päättäessään asiasta. Hallinto-oikeuden päätös valtuuston päätöksen kumoamisesta kumottiin ja kuntalainen A:n hallinto-oikeudelle tekemä valitus hylättiin.

Kuntalaki 34 §, 38 § 3 momentti, 44 § 1 – 4 momentti, 78 § 1 momentti, 79 § 1 momentti, 86 § 2 momentti

Päätös, jota valitus koskee

Hämeenlinnan hallinto-oikeus 1.4.2019 nro 19/0383/2

Asian aikaisempi käsittely

on 8.1.2018 (§ 7) on päättänyt erottaa kunnanhallituksen perustuen merkittävään organisaatiomuutokseen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

on valituksenalaisella päätöksellään A:n valituksesta kumonnut kunnanvaltuuston päätöksen ja velvoittanut Kärkölän kunnan suorittamaan A:lle korvaukseksi hänen oikeudenkäyntikuluistaan 200 euroa.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Kuntalain 79 §:n 1 momentin mukaan luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu, ja sen jälkeenkin siihen saakka, kunnes toimeen on valittu toinen. Kesken toimikautta avoimeksi tulleeseen luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö.

Kunnanvaltuusto on valituksenalaisella päätöksellä päättänyt erottaa kunnanhallituksen. Perusteena on esitetty pormestarijärjestelmään siirtyminen.

Luottamushenkilö on sinä aikana, joksi hänet on valittu, lähtökohtaisesti erottamaton. Mikäli toimielintä ei lakkauteta, luottamushenkilön tehtävä päättyy ilman hänen suostumustaan kesken toimikauden vain siinä tapauksessa, jos hänet erotetaan kuntalain 34 tai 86 §:n nojalla luottamuksen menettämisen tai rikollisen menettelyn vuoksi tai jos luottamushenkilön valinnut toimielin kuntalain 78 §:n nojalla toteaa hänen luottamustoimensa päättyneen vaalikelpoisuuden menettämisen johdosta. Kunnanvaltuuston päätöksessä ei ole kyse edellä mainituista tilanteista, vaan kunnanvaltuusto on päättänyt erottaa kunnanhallituksen organisaatiomuutoksen perusteella. Kunnanvaltuuston päätös kunnanhallituksen erottamisesta on siten lainvastaisena kumottava.

Asian lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos A joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. A ei ole esittänyt erittelyä kuluvaatimuksestaan. Hallinto-oikeus arvioi asian laatuun nähden kohtuulliseksi korvaukseksi oikeudenkäynnin vuoksi tehdystä työstä 200 euroa.

Perusteluissa mainitut

Kuntalaki 135 §

Hallintolainkäyttölaki 74 § ja 75 § 2 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Vaatimuksen tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Kärkölän kunnanvaltuusto on 8.1.2018 tekemillään päätöksillä toteuttanut organisaatiouudistuksen, jossa kuntaa johtaa pormestari. Valtuusto on hyväksynyt tarvittavat muutokset kunnan hallintosääntöön (§ 5), erottanut kunnanhallituksen perustuen merkittävään organisaatiomuutokseen (§ 7), päättänyt pormestarin palkasta (§ 8), valinnut kunnan pormestarin (§ 9) sekä kunnanhallitukseen jäljellä olevaksi toimikaudeksi kahdeksan jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet, pormestarin henkilökohtaisen varajäsenen sekä ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan (§ 10). Kunnanhallituksen erottamispäätöstä lukuun ottamatta päätökset ovat lainvoimaisia.

Kunnanhallituksen kokoonpanoon ja puheenjohtajistoon ei ole tehty henkilömuutoksia. Pormestariksi valittu henkilö on ollut edellisen kunnanhallituksen puheenjohtaja ja pormestarina hän on jatkanut kunnanhallituksen puheenjohtajana suoraan kuntalain nojalla.

Kuntalaki mahdollistaa pormestarijohtamiseen siirtymisen myös kesken valtuustokauden. Toisenlainen tulkinta edellyttäisi nimenomaista kieltoa kuntalaissa.

Kuntalain 44 §:n mukaan pormestari toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana ja pormestarin vaali suoritetaan ennen kunnanhallituksen vaalia. Kuntalaissa ei ole muutoin tarkemmin säännelty tilannetta, jossa pormestarijohtamiseen siirrytään kesken valtuuston ja kunnanhallituksen toimikauden.

Organisaatiomuutostilanteessa edellisen kunnanhallituksen jäsenten toimikausi päättyy ja uudet henkilövalinnat tehdään sen jälkeen, kun pormestari on valittu. Tätä tulkintaa tukee myös kuntalain säännös, jonka mukaan pormestari valitaan ennen kunnanhallitusta.

Vakiintuneesti on katsottu, että luottamushenkilön erottamattomuuden periaate väistyy silloin, kun muutokselle on organisaation ja hallinnon kehittämiseen liittyvät perusteet. Tällöin muutoksen kohteena olevan toimielimen jäsenten toimikauden voidaan katsoa päättyvän siitä lukien, kun hallintosäännön muutokset tulevat voimaan.

Valtuuston päätöksessä on asiallisesti kysymys kunnanhallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikauden päättymisestä pormestarijohtamiseen siirryttäessä, eikä valtuuston päätös ole lain tai luottamushenkilöiden erottamattomuusperiaatteen vastainen.

on antanut selityksen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä ja Kärkölän kunnan velvoittamista korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa 400 eurolla. Selityksessä on esitetty muun ohella seuraavaa:

Pormestarimalliin siirtymiselle ei ole ollut laillisia edellytyksiä. Kuntalaki mahdollistaa pormestarimalliin siirtymisen kesken valtuustokauden sillä edellytyksellä, että kaikki kunnanhallituksen jäsenet pyytävät eroa ja valtuusto myöntää heille eron. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa kaksi kunnanhallituksen jäsentä on kieltäytynyt eroamasta, koska asiassa ei ole ollut kysymys luottamuspulasta. Valtuuston niukka enemmistö on kuitenkin päättänyt erottaa kunnanhallituksen.

Aikaisemmin pormestarimalliin siirtyneissä kunnissa siirtyminen on ajoitettu valtuustokauden vaihtumiseen. Kärkölässä kunnanhallituksen toimikauden on valtuuston päätöstä tehtäessä tiedetty päättyvän toukokuussa 2019. Pormestarimalliin siirtyminen olisi siten ollut Kärkölässäkin mahdollista toteuttaa näin.

On selvää, että pormestaria valittaessa edellisen kunnanhallituksen toimikausi päättyy, mutta päättymisen tulee tapahtua laillisesti joko toimikauden vaihtuessa tai koko kunnanhallituksen pyydettyä eroa. Uuteen johtamisjärjestelmään siirtyminen ei ole peruste arvioida kunnanhallituksen kokoonpanoa uudelleen.

Laista ei voida poiketa kunnalliseen itsehallintoon vedoten. Perustuslain mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on tarkoin noudatettava lakia.

Aikaisempi oikeuskäytäntö, johon valituksessa viitataan, koskee niitä tilanteita, joissa toimielin on lakkautettu. Toimielimen lakkauttamista koskevaa tulkintaa ei voida laajentaa niin, että vastaava koskisi organisaatiomuutosta siinäkin tapauksessa, että sama toimielin jatkaa.

on antanut vastaselityksen, jossa kunnanhallitus on uudistanut vaatimuksensa ja vaatinut A:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen hylkäämistä. Vastaselityksessä on esitetty muun ohella seuraavaa:

Kuntalaki mahdollistaa erilaisia hallinnon ja johtamisen malleja. Jos valtuusto päättää pormestarijohtamiseen siirtymisestä kesken kunnanhallituksen toimikauden, voidaan valtuuston päätös panna täytäntöön. Olisi kestämätöntä, jos jokainen kunnanhallituksen jäsen tai varajäsen voisi tällä tavoin estää pormestarijohtamiseen siirtymisen valtuuston päättämänä ajankohtana.

Sillä seikalla, että muissa kunnissa pormestarijärjestelmään on siirrytty valtuustokauden vaihtuessa, ei ole oikeudellista merkitystä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

2. A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Perustelut

1. Pääasia

Kuntalain 38 §:n 3 momentin mukaan valtuusto voi päättää, että kunnanjohtajan sijasta kuntaa johtaa pormestari.

Kuntalain 34 §:n 1 momentin mukaan valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän ja kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Pykälän 2 momentin mukaan valtuusto voi erottaa valtuuston ja valitsemiensa toimielinten puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee puheenjohtajistoa kokonaisuudessaan. Pykälän 3 momentin mukaan valtuusto voi erottaa pormestarin ja apulaispormestarin kesken toimikauden, jos hän ei nauti valtuuston luottamusta.

Kuntalain 78 §:n 1 momentin mukaan, jos luottamushenkilö menettää vaalikelpoisuutensa, hänet valinnut toimielin toteaa luottamustoimen päättyneeksi.

Kuntalain 86 §:n 2 momentin mukaan, jos luottamushenkilö vaalin toimittamisen jälkeen on lainvoimaisella tuomiolla tuomittu vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi, valtuusto voi erottaa hänet luottamustoimestaan.

Kärkölän kunnanhallitus oli 18.12.2017 päättänyt esittää kunnanvaltuustolle hallintosäännön muuttamista pormestarimalliin siirtymiseksi. Samana päivänä kunnanhallitus oli myös päättänyt (§ 192) esittää kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto myöntää eron kunnanhallituksen jäsenille ja heidän henkilökohtaisille varajäsenilleen. Päätöksen esittelytekstissä on todettu, että siirryttäessä pormestarimalliin myös kunnanhallitus tulee valita uudelleen, koska kuntalain mukaan ensin valitaan pormestari ja sen jälkeen muut kunnanhallituksen jäsenet.

Kärkölän kunnanvaltuusto päätti 8.1.2018 (§ 5) muuttaa hallintosääntöä kunnanhallituksen esityksen mukaisesti. Tämän jälkeen kunnanvaltuustossa käytiin kunnanhallituksen esityksen pohjalta keskustelua eron myöntämisestä kunnanhallitukselle. Keskustelun kuluessa tehtiin kannatettu esitys siitä, että kunnanhallituksen jäsenille ja heidän henkilökohtaisille varajäsenilleen ei myönnetä eroa kuntalain 34 §:n tai 79 §:n perusteella. Valtuustossa kaksi kunnanhallituksen jäsentä ilmoittivat, että he ovat luottamusta nauttivia kunnanhallituksen jäseniä, eikä heillä siten ollut syytä erota kunnanhallituksesta. Toisessa kannatetussa esityksessä esitettiin, että kunnanvaltuusto erottaa kunnanhallituksen perustuen merkittävään organisaatiomuutokseen.

Äänestysten jälkeen kunnanvaltuuston päätökseksi (§ 7) tuli se, että kunnanvaltuusto erottaa kunnanhallituksen perustuen merkittävään organisaatiouudistukseen. Tämän jälkeen kunnanvaltuustossa suoritettiin pormestarin vaali (§ 9) sekä kunnanhallituksen vaali (§ 10). Kunnanhallitukseen valittiin samat jäsenet ja varajäsenet kuin oli ollut erotetussa kunnanhallituksessa.

A on valittanut hallinto-oikeuteen kunnanvaltuuston kunnanhallituksen erottamista koskevasta päätöksestä 8.1.2018 (§ 7). Hallinto-oikeus on kumonnut mainitun päätöksen lainvastaisena sillä perusteella, että kunnanvaltuuston päätöksessä ei ole ollut kysymys kuntalain 34, 86 tai 78 §:n nojalla tehdystä erottamisesta.

Kunnanvaltuuston muut aiemmin mainitut samassa kokouksessa tehdyt päätökset (§ 5, § 9 ja § 10) ovat tulleet lainvoimaisiksi.

Kuntalain 79 §:stä ilmenee periaate, jonka mukaan kunnan luottamushenkilö on lähtökohtaisesti erottamaton toimikautensa ajan. Säädännäisenä poikkeuksena luottamushenkilön erottamattomuuteen on kuntalain 34 §:ssä säädetty mahdollisuus erottaa kaikki toimielimeen kuuluvat luottamushenkilöt, toimielimen puheenjohtajisto sekä pormestari tai apulaispormestari epäluottamuksen perusteella. Yksittäinen luottamushenkilö voidaan erottaa kuntalain 86 §:ssä säädetyssä menettelyssä rikoksen perusteella. Lisäksi luottamushenkilön valinnut toimielin toteaa kuntalain 78 §:n 1 momentin nojalla luottamustoimen päättyneeksi, jos luottamushenkilö menettää vaalikelpoisuutensa.

Edellä mainittujen säädännäisten perusteiden lisäksi aikaisemmin voimassa olleen kunnallislain (953/1976) aikaisessa oikeuskäytännössä on eräissä tapauksissa katsottu, että organisaatiomuutosta toteutettaessa ei harkintavaltaa saa miltään osin käyttää väärin (esimerkiksi KHO 1979 A II 36 ja KHO 1992 A 57). Tästä on oikeuskirjallisuudessa katsottu seuranneen, että kunnan hallinnossa voidaan tehdä organisaatiomuutoksia, joissa toimielimeen kuuluvien luottamustoimi päättyy, kunhan organisaatiomuutos on todellinen eikä muutoksella siten loukata luottamushenkilöiden erottamattomuutta (ks. Heikki Harjula – Kari Prättälä, Kuntalaki – tausta ja tulkinnat, 10. uudistettu painos, 2019, s. 525).

Saadun selvityksen mukaan Kärkölässä pormestarimalliin on päätetty siirtyä kesken valtuuston ja kunnanhallituksen toimikauden tilanteessa, jossa kunnanjohtaja oli ilmoittanut eroavansa kunnan palveluksesta. Siirtyminen on toteutettu valtuuston päätöksellä hallintosäännön muuttamisesta. Tämän jälkeen valtuustossa on tehty pormestarimalliin siirtymisen edellyttämät muut päätökset.

Kuntalain 44 §:n 4 momentin mukaan pormestarin vaali suoritetaan ennen kunnanhallituksen vaalia. Menettelyn tarkoituksena on luoda mahdollisuudet pormestarin valinnan vaikutusten huomioon ottamiselle ja poliittisten ryhmien välisille neuvotteluille ennen kunnanhallituksen vaalia. Nyt käsillä olevassa tilanteessa, jossa pormestarimalliin on päätetty siirtyä kesken kunnanhallituksen toimikauden, sääntely merkitsee myös sitä, että kunnanhallituksen jäsenten ja varajäsenten toimikausien on tullut päättyä ennen uuden kunnanhallituksen vaalia.

Oikeudellisesti kysymys on ollut tällöin aiemman kunnanhallituksen toimikauden päättämisestä kuntalain 44 §:n 4 momentissa tarkoitetun vaalin toimittamisen mahdollistamiseksi. Tällaista kuntalain noudattamisen edellyttämää päätöstä ei näissä olosuhteissa ole pidettävä luottamushenkilön erottamattomuutta koskevan periaatteen vastaisena. Korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei tämän arvioinnin kannalta ole merkitystä sillä, että valtuuston tekemässä päätöksessä ei kokouksessa suoritettujen äänestysten jälkeen ole muodollisesti ollut kysymys eron myöntämisestä kunnanhallitukselle vaan kunnanhallituksen erottamisesta.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että pormestarimalliin siirtymisessä on kysymys todellisesta organisaatiomuutoksesta Kärkölän kunnan hallinnossa. Sen tarkoituksena ei ole ollut kunnanhallituksen erottaminen. Tätä johtopäätöstä tukee osaltaan se, että kunnanhallituksen kokoonpano on säilynyt samana uuden vaalin jälkeen. Kärkölän kunnanvaltuusto ei näissä olosuhteissa ole käyttänyt harkintavaltaansa väärin eikä muutoinkaan menetellyt lainvastaisesti tehdessään päätöksen kunnanhallituksen erottamisesta.

Hallinto-oikeuden päätös on edellä mainituin perustein kumottava ja A:n hallinto-oikeudelle tekemä valitus on hylättävä. Kunnanvaltuuston päätös 8.1.2018 (§ 7) jää siten voimaan. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan myös siltä osin kuin hallinto-oikeus on velvoittanut Kärkölän kunnan korvaamaan A:lle tämän oikeudenkäyntikuluja.

2. Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Outi Suviranta, Petri Helander, Toomas Kotkas ja Antti Pekkala. Asian esittelijä Jukka Vanto.

Kärkölän kunnanvaltuusto

Hallinto-oikeus

Kunnanvaltuuston päätöksen lainmukaisuus

Oikeudenkäyntikulut

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Virpi Juujärvi, Anneli Aura ja Kaija Laitanen, joka on myös esitellyt asian.

Kärkölän kunnanhallitus

A

1.1 Asian kannalta merkitykselliset oikeusohjeet

1.2 Tosiseikat

1.3 Oikeudellinen arviointi