KHO:2021:156 – Ärende som gäller lönesubvention

Arbets- och näringsbyrån (TE-byrån) avslog ansökan om lönesubvention på den grunden att bolaget i egenskap av arbetsgivare som bedriver näringsverksamhet av produktionsorsaker eller av ekonomiska orsaker hade sagt upp en arbetstagare vars uppsägningstid hade löpt ut under de 12 månader som föregick ansökan och inte återanställt arbetstagaren före ansökan om lönesubvention gjordes. Förvaltningsdomstolen upphävde på bolagets besvär TE-byråns beslut bland annat på den grunden att A Ab aktivt hade strävat efter att återanställa de uppsagda arbetstagarna innan ansökan om lönesubvention gjordes.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att som en följd av de ändringar som gjorts i 7 kap. 3 § i lagen om offentlig arbetskrafts- och företagsservice och vilka trädde i kraft 1.1.2017 har bland annat arbetsgivarens skyldighet att erbjuda arbete åt en uppsagd arbetstagare inte längre enligt lagen någon betydelse för beviljandet av lönesubvention. Följaktligen innebär det att lönesubvention inte kan beviljas om förutsättningen gällande återanställning enligt 7 kap. 3 § 3 mom. i lagen inte är uppfylld. Högsta förvaltningsdomstolen upphävde förvaltningsdomstolens beslut och satte ikraft TE-byråns beslut att avslå bolagets ansökan om lönesubvention.

Lagen om offentlig arbetskrafts- och företagsservice 7 kap. 3 § 2 mom. 1 punkten och 3 mom.

Ärendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi samt justitieråden Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen och Joni Heliskoski. Föredragande Mirka Kuisma.

TE-toimisto oli hylännyt A Oy:n palkkatukihakemuksen sillä perusteella, että yhtiö oli elinkeinotoimintaa harjoittavana työnantajana irtisanonut tuotannollisista tai taloudellisista syistä työntekijän, jonka irtisanomisaika oli päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana, eikä sanottua työntekijää ollut otettu takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä. Hallinto-oikeus oli yhtiön valituksesta kumonnut TE-toimiston päätöksen muun ohella sillä perusteella, että A Oy oli pyrkinyt aktiivisesti ottamaan irtisanotut työntekijät takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:n 1.1.2017 voimaan tulleiden muutosten seurauksena muun ohella työntarjoamisvelvollisuuden täyttäminen ei enää ollut lain mukaan palkkatuen myöntämisen kannalta merkityksellinen seikka. Siten yksin lain 7 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun takaisinottoedellytyksen täyttymättä jääminen esti palkkatuen myöntämisen. Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden päätöksen ja saattoi voimaan TE-toimiston päätöksen yhtiön palkkatukihakemuksen hylkäämisestä.

Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 7 luku 3 § 2 momentti 1 kohta ja 3 momentti

Päätös, jota valitus koskee

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 11.9.2020 nro 20/0728/1

Asian aikaisempi käsittely

(jäljempänä myös TE-toimisto) on päätöksellään 29.1.2019 hylännyt A Oy:n palkkatukihakemuksen. Päätöksen perustelujen mukaan palkkatukea ei myönnetä, jos elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut työntekijän, jonka irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

on päätöksellään 27.3.2019 hylännyt yhtiön oikaisuvaatimuksen.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

on valituksenalaisella päätöksellään, siltä osin kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kysymys, kumonnut TE-toimiston päätökset ja palauttanut asian TE-toimistolle uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on selostettuaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 3 a §:n 1 momentin ja 7 luvun 1 §:n, 3 §:n 2 momentin 1 kohdan ja 3 momentin sekä 6 §:n 1 momentin 3 kohdan perustellut päätöstään seuraavasti:

Yhtiö on 28.1.2019 päivätyllä hakemuksella hakenut palkkatukea ajalle 1.2. – 31.7.2019 jakeluautonkuljettajan palkkaamiseen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Ouluun. Palkkatukea on haettu sillä perusteella, että tuella palkattavan henkilön työttömyys johtuu ammatillisen osaamisen puutteista. TE-toimisto on hylännyt hakemuksen, koska yhtiö on irtisanonut työntekijöitä tuotannollisista tai taloudellisista syistä siten, että työntekijöiden irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kahden yhtiön Iisalmen toimipaikassa työskennelleen työntekijän työsuhde on päättynyt taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tapahtuneeseen työsopimuksen irtisanomiseen 31.12.2018. Tätä edeltäneissä yhteistoimintaneuvotteluissa irtisanotuille työntekijöille on tarjottu työtä yhtiön muista toimipisteistä Kajaanista, Oulusta ja Suomussalmelta, mistä he ovat kieltäytyneet. Yhtiö on tarjonnut kyseisille irtisanotuille henkilöille työtä edelleen alkuvuodesta 2019. Toinen irtisanotuista on ilmoittanut, ettei hän ole kiinnostunut tarjotusta työstä. Toinen irtisanotuista ei ole vastannut ilmoitukseen. Yhtiön mukaan se on jatkuvasti palkannut uusia työntekijöitä sekä ennen että jälkeen 31.12.2018 tapahtuneiden irtisanomisten. Yhtiön Oulun toimipisteessä avautunut tehtävä ei ole johtunut kenenkään työntekijän irtisanomisesta, vaan yhtiö on tarvinnut kyseiseen toimipisteeseen lisää työntekijöitä.

Hallinto-oikeus toteaa asiassa olevan riidatonta, että elinkeinotoimintaa harjoittava yhtiö on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut kaksi työntekijää, joiden irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Riidatonta on myös se, että yhtiö ei ole ottanut tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä. Hallinto-oikeuden ratkaistavana asiassa on kysymys siitä, onko palkkatuen myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa annettava merkitystä sille seikalle, että yhtiö on tarjonnut irtisanotuille henkilöille työtä, mutta nämä eivät ole halunneet ottaa sitä vastaan.

$e1

$e2

$e3

Valituksenalaisen päätöksen tultua edellä mainituin perustein kumotuksi enempi lausuminen muista valituksessa esitetyistä perusteista ei ole tarpeen.

Perusteluissa mainitut

Euroopan komission asetus (EU) N:o 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 32 artikla kohta 3 ja 33 artikla kohta 3

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 126 § 2 momentti

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Palkkatuen myöntämisen edellytykset eivät ole täyttyneet asiassa.

$e7

Hallinto-oikeuden päätöksestä on tulkittavissa, että hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan säännös on säädetty liian tiukaksi. Mikäli säännöstä pidetään liian tiukkana, lakia tulee muuttaa. Voimassa oleva lainsäädäntö sitoo TE-toimistoa eikä sillä ole harkintavaltaa soveltaa lakia sen sanamuodon vastaisesti. TE-toimiston päätöksenteossa on toimittu hyvän hallinnon perusteiden ja hallinnon oikeusperiaatteiden mukaisesti.

on antanut selityksen, jossa on viitattu yhtiön asian aiemmissa käsittelyvaiheissa esittämään.

on antanut vastaselityksen.

on antanut TE-toimiston vastaselityksen johdosta lisäselityksen, joka on annettu

tiedoksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Valitus hyväksytään. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja TE-toimiston päätös A Oy:n palkkatukihakemuksen hylkäämisestä saatetaan voimaan.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:ssä säädetään työnantajaan liittyvistä palkkatuen edellytyksistä. Sen 1.1.2017 voimaan tulleen sanamuodon (1456/2016) 2 momentin 1 kohdan mukaan palkkatukea ei myönnetä, jos elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut työntekijän, jonka irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Pykälän 3 momentin mukaan palkkatuki voidaan kuitenkin myöntää 2 momentin 1 kohdassa säädetyn estämättä, jos työnantaja on ottanut tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotun työntekijän takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä.

Lain esitöissä (hallituksen esitys julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta, HE 209/2016 vp, kohta ”Nykytila”) todetaan muun ohella, että lain 1456/2016 säätämistä edeltävässä oikeustilassa palkkatukea voitiin myöntää, jos työnantaja, joka on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä tai jonka palveluksessa on osa-aikaisia työntekijöitä, oli ennen palkkatukihakemuksen tekemistä täyttänyt työsopimuslaissa säädetyllä tavalla velvollisuutensa tarjota työtä, johon palkkatukea haetaan, irtisanotuille, lomautetuille tai osa-aikatyötä tekeville. Palkkatukea ei myönnetty, jos tukeen perustuva työhön ottaminen aiheuttaisi tai voisi aiheuttaa työnantajan palveluksessa olevien muiden työntekijöiden irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen.

$ee

Lain esitöiden (HE 209/2016 vp, kohta ”Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset”) mukaan lain palkkatukea koskevista säännöksistä poistettaisiin viittaukset työsopimuslain säännöksiin, minkä lisäksi kumottaisiin säännökset siitä, ettei palkkatukea myönnetä, jos työkokeilu tai palkkatuki aiheuttaisi tai voisi aiheuttaa työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisen, lomauttamisen tai osa-aikaistamisen. Säännösten kumoamisella selkeytettäisiin sääntelyä. Säännösten kumoamisen jälkeenkin työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden oikeusturva määräytyisi työsopimuslain säännösten perusteella.

Lain esitöissä (HE 209/2016 vp, 7 luvun 3 §:n yksityiskohtaiset perustelut) todetaan, että ehdotetun 3 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädettäisiin siitä, että elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle, joka on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut työntekijän ja työntekijän irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana, ei myönnettäisi palkkatukea. Ehdotetun 3 §:n 3 momentin mukaan palkkatuki voitaisiin kuitenkin myöntää, jos työnantaja on ottanut irtisanotun työntekijän takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä. Ehdotettu säännös perustuu EU:n valtiontukisäännöksiin.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 7 §:n 2 momentin mukaan valtion hallintoviranomaisen päätöksestä valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on lainvastainen.

A Oy on 28.1.2019 hakenut palkkatukea ammatillisen osaamisen puutteiden vuoksi työttömänä olevan työnhakijan palkkaamiseen. Hakemuksen mukaan yhtiö on ennen tätä irtisanonut työntekijän tuotannollisista tai taloudellisista syistä siten, että työntekijän irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana, eikä irtisanottua työntekijää ole otettu takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä. Hakemuksen lisätiedoissa yhtiö on ilmoittanut tarjonneensa Ylä-Savosta irtisanomilleen työntekijöille työtä, mutta he eivät ole halunneet muuttaa pois kotiseudultaan.

Asiassa on ratkaistavana, onko TE-toimisto voinut hylätä A Oy:n palkkatukihakemuksen sillä perusteella, että elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut työntekijän, jonka irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana, vaikka työnantaja on tarjonnut työtä irtisanotuille työntekijöille.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan palkkatukea ei myönnetä, jos työnantaja on tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanonut työntekijän, jonka irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Saman pykälän 3 momentista kuitenkin seuraa, että palkkatuki voidaan myöntää pykälän 2 momentin 1 kohdassa säädetyn estämättä, jos työnantaja on ottanut tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotun työntekijän takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä.

Lain 7 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettu irtisanotun työntekijän takaisinottoedellytys koskee säännöksen sanamuodon perusteella kaikkia yrityksen tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä, eikä sitä näin ollen ole rajattu koskemaan esimerkiksi vain palkkatukihakemuksen kohteena olevaa tehtävää hoitaneita työntekijöitä. Edellytyksestä ei myöskään ole säädetty poikkeuksia.

Lain esitöistä käy ilmi, että poistettaessa lain 7 luvun 3 §:n säännöksestä viittaukset työsopimuslain mukaisen työntarjoamisvelvollisuuden täyttämiseen sekä palkkatuen vaikutukseen työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden asemaan tarkoituksena on ollut yksinkertaistaa palkkatuen myöntämisedellytysten arviointia työ- ja elinkeinotoimistoissa. Vaikka lain esitöistä ilmenee myös, ettei työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden suojan tasoon ole sinällään ollut tarkoitus säätää muutoksia esillä olevassa asiayhteydessä, lain 7 luvun 3 §:n muutoksista seuraa, että muun ohella työntarjoamisvelvollisuuden täyttäminen ei enää ole lain mukaan palkkatuen myöntämisen kannalta merkityksellinen seikka. Siten yksin takaisinottoedellytyksen täyttymättä jääminen estää asiassa sovellettaviksi tulevien säännösten mukaan kaikissa tapauksissa palkkatuen myöntämisen.

Valtion hallintoviranomaisen tekemästä päätöksestä voi asiassa sovellettavan hallintolainkäyttölain mukaan valittaa vain sillä perusteella, että päätös on lainvastainen. TE-toimiston päätöksen lainmukaisuutta on arvioitava julkista työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:n perusteella.

Asiassa on kiistatonta, että A Oy on elinkeinotoimintaa harjoittavana työnantajana irtisanonut tuotannollisista tai taloudellisista syistä työntekijän, jonka irtisanomisaika on päättynyt palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana, ja että sanottua työntekijää ei ole otettu takaisin työsuhteeseen ennen palkkatukihakemuksen tekemistä. Näissä olosuhteissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 3 §:n 2 momentin 1 kohdan nimenomaisesta säännöksestä seuraa, että TE-toimiston on tullut hylätä yhtiön palkkatukihakemus.

Tämän vuoksi ja kun muutoin otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja TE-toimiston päätös yhtiön palkkatukihakemuksen hylkäämisestä on saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Leena Äärilä, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen ja Joni Heliskoski. Asian esittelijä Mirka Kuisma.

X:n työ- ja elinkeinotoimisto

Hallinto-oikeus

Asiassa saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi

Hallinto-oikeuden soveltamat oikeusohjeet

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Renne Pulkkinen, Anna-Leena Kiviniemi ja Janne Nikkilä, joka on myös esitellyt asian.

TE-toimisto

A Oy

TE-toimistolle

Perustelut

1. Sovellettavat oikeusohjeet

2. Asiassa saatu selvitys

3. Oikeudellinen arviointi