KHO:2022:102 – Markanvändning och byggande

Kommunen hade beviljat undantag för bygge av ett 73 våningskvadratmeter stort fritidshus på ett område som i generalplanen var anvisat som område för fritidsbostäder, i strid med det minimiavstånd om 25 meter från strandlinjen som krävdes enligt kommunens byggnadsordning. Byggplatsen låg på en smal udde så att fritidshusets avstånd från strandlinjen på den västra sidan om byggnaden var sju meter och på den östra sidan om byggnaden sex meter.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att ett nybygge med beaktande av 116 § 2 mom. i markanvändnings- och bygglagen inte kan placeras på en plats som inte är lämplig för sitt ändamål och lämplig för byggande. Därför och med beaktande av att undantaget uttryckligen gällde en fritidsbostads placering på en byggplats, borde man redan i undantagsbeslutet ha försäkrat sig om att den i ansökan uppgiva platsen för fritidsbostaden uppfyllde kraven på en byggplats enligt 116 § 2 mom. i markanvändnings- och bygglagen. Eftersom fritidsbostaden placerade sig i den omedelbara närheten av strandlinjen på ett område med risk för översvämning, borde man ytterligare i undantagsbeslutet ha fäst uppmärksamhet vid möjligheten att ordna fritidsbostadens avloppshantering med i bygglovsskedet mer detaljerat framförda tekniska lösningar enligt miljöskyddslagen och övriga bestämmelser om avloppsvattenhantering utan olägenhet för naturen.

Ur undantagsbeslutet framgick inte hur hanteringen av översvämningsrisken på byggplatsen och strandlinjens närhet hade tagits i beaktande i bedömningen av förutsättningarna för undantaget. I undantagsbeslutet ingick inte heller en bedömning av översvämningsriskerna eller villkor om att förebygga den fara som riktade sig till byggplatsen. I beslutet hade man inte heller bedömt hur de åtgärder som krävs för hanteringen av översvämningsrisken, såsom en förhöjning av markytan, gick att förverkliga i den omedelbara närheten av strandlinjen på det lanskapsmässigt ömtåliga området där fritidsbostaden skulle placeras. Kommunen hade följaktligen inte i tillräcklig utsträckning försäkrat sig om att de rättsliga förutsättningarna för ett undantag enligt 171 § i markanvändnings- och bygglagen var uppfyllda.

Markanvändnings- och bygglagen 116 § 2 mom., 171 § 1 och 2 mom.

Se HFD 2021:70 och HFD 4.3.2013 liggarnummer 796 (kort referat)

Ärendet har avgjorts av justitieråden Eija Siitari, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari och Robert Utter. Föredragande Petri Hellstén.

Poikkeamispäätös koski 73 kerrosneliömetrin suuruisen loma-asunnon rakentamista yleiskaavassa loma-asuntoalueeksi osoitetulle alueelle vastoin kunnan rakennusjärjestyksessä edellytettyä 25 metrin vähimmäisetäisyyttä rantaviivasta. Rakennuspaikka sijoittui kapealle niemelle siten, että loma-asunnon lyhin etäisyys rantaviivasta oli rakennuksen länsipuolella seitsemän metriä ja rakennuksen itäpuolella kuusi metriä.

Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei uudisrakennusta maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n 2 momentti huomioon ottaen voida sijoittaa paikalle, joka ei ole tarkoitukseen sovelias ja rakentamiseen kelvollinen. Tämän vuoksi ja kun otettiin huomioon, että poikkeamisessa oli nimenomaan kysymys loma-asunnon sijoittumisesta rakennuspaikalle, poikkeamisesta päätettäessä oli jo tullut varmistua siitä, että hakemuksessa esitetty lomarakennuksen sijaintipaikka täytti rakennuspaikalle maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n 2 momentissa asetetut vaatimukset. Loma-asunnon sijoittuessa rannan välittömään läheisyyteen ja tulvavaara-alueelle oli poikkeamisesta päätettäessä lisäksi tullut kiinnittää huomiota siihen, että loma-asunnon jätevesien käsittely oli rakennuslupavaiheessa yksityiskohtaisemmin esitettävillä teknisillä ratkaisuilla mahdollista järjestää ympäristönsuojelulain ja muiden jätevesien käsittelyä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ilman haittaa ympäristölle.

Poikkeamispäätöksestä ei ilmennyt, millä tavoin rakennuspaikan tulvariskien hallinta ja rannan läheisyys oli otettu poikkeamisen edellytyksiä arvioitaessa huomioon. Poikkeamispäätökseen ei ollut myöskään sisällytetty tulvariskien arviointia tai rakennuspaikalle aiheutuvan vaaran torjuntaa koskevia ehtoja, eikä päätöstä tehtäessä ollut arvioitu tulvariskien hallitsemiseksi tarvittavien toimenpiteiden, kuten maapohjan korottamisen, toteuttamiskelpoisuutta rannan välittömään läheisyyteen ja maisemallisesti aralle alueelle sijoittuvalla loma-asunnon sijaintipaikalla. Poikkeamispäätöstä tehtäessä ei siten ollut riittävällä tavalla varmistuttu siitä, että poikkeamiselle maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä asetetut oikeudelliset edellytykset täyttyvät.

Maankäyttö- ja rakennuslaki 116 § 2 momentti, 171 § 1 ja 2 momentti

Ks. KHO 2021:70 ja KHO 4.3.2013 taltionumero 796 (lyhyt ratkaisuseloste)

Päätös, jota valitus/valituslupahakemus/muutoksenhaku koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 1.7.2020 nro 20/0112/3

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää A:lle valitusluvan ja tutkii asian.

Asian tausta

(1)

on 17.10.2019 (§ 61) myöntänyt B:lle, C:lle, D:lle ja E:lle poikkeamisluvan 73 kerrosneliömetrin suuruisen loma-asunnon rakentamiseen lähemmäksi rakennusjärjestyksen kohdassa 5.3 määriteltyä rakennuksen vähimmäisetäisyyttä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Hankekiinteistö sijaitsee Puumalan kunnassa Naistenveden rannalla.

(2)

on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään, siltä osin kuin nyt on kysymys, järjestettyään asiassa katselmuksen hylännyt A:n valituksen teknisen lautakunnan päätöksestä.

(3) Hallinto-oikeus on selostettuaan sovellettavat säännökset ja asiassa saadun selvityksen esittänyt päätöksen perusteluina keskeisesti seuraavaa:

Rakennuspaikka sijoittuu Puumalan itäosien yleiskaavassa loma-asuntoalueeksi RA-1 osoitetulle rakennuspaikalle. Kiinteistö on muodoltaan hyvin kapea niemi, jonka leveimmällä kohdalla RA-1-alueella sijaitsee korkea kallio, joka estää rakentamisen kyseiselle kohdalle. RA-1-alueella sijaitsee ennestään saunamökki, kesäkeittiö ja kaksi aittaa korkean kallion pohjoispuolella. Poikkeamispäätökseen liitetyn asemapiirroksen mukaan uusi loma-asunto sijoittuisi aivan kyseisen kallion eteläpuolelle. Rakennuksen lyhin etäisyys länsipuolella olevaan rantaan on asemapiirroksen mukaan seitsemän metriä ja rakennuksen itäpuolelta lyhin etäisyys rantaan on kuusi metriä.

Karttatarkastelun ja katselmushavaintojen perusteella RA-1-rakennuspaikka kapeni pohjoisemmaksi mentäessä. Lautakunnan lausunnon mukaan kannas on kesäkeittiön ja aitan välissä noin 18 metriä leveä. Kiinteistön keskellä oleva kallio estää rakentamisen kiinteistön leveimpään kohtaan, ja rakennettaessa kallion pohjoispuolelle aiempien talousrakennusten yhteyteen jouduttaisiin niemen kapenemisen vuoksi poikkeamaan rantaetäisyydestä enemmän kuin hakemuksen mukaisessa rakennuspaikassa. Hallinto-oikeus arvioi, ettei rakennusjärjestyksen etäisyysmääräyksestä poikkeaminen aiheuta tässä tapauksessa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle ja että poikkeamiseen on erityinen syy.

Kaavassa osoitettu rakentaminen ei ole tässä tapauksessa ylipäätään toteutettavissa muutoin kuin poikkeamalla rantaetäisyyksistä. Poikkeamispäätökseen liitettyyn asemapiirrokseen on merkitty Biobox-puhdistamo ja rakentaminen edellyttää lisäksi rakennuslupaa, jonka myöntämisedellytyksiin kuuluu muun muassa, että rakennuspaikan tulee olla tarkoitukseen sovelias ja rakentamiseen kelvollinen ja ettei rakennuspaikalla ole tulvan vaaraa ja että vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle. Maankäyttö- ja rakennuslain 149 b §:n mukaan lisäksi rakennuksen paikan ja korkeusaseman merkitsemisestä määrätään tarvittaessa rakennuslupapäätöksessä. Hallinto-oikeus arvioi, että edellä lausutut seikat huomioon ottaen poikkeamishakemus ei ole hylättävissä tulva-alueeseen ja jätevesiin liittyvillä perusteilla.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(4)

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja teknisen lautakunnan päätökset kumotaan ja B:n, C:n, D:n ja E:n poikkeamista koskeva hakemus hylätään.

Vaatimustensa tueksi A on viitannut asiassa aiemmin lausumaansa sekä esittänyt lisäksi seuraavaa:

(5) Poikkeamispäätöksellä hakijoille sallitaan 73 kerrosneliömetrin suuruisen loma-asunnon rakentaminen siten, että rakennuksen etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta on toiselta puolelta seitsemän metriä ja toiselta puolelta kuusi metriä. Poikkeaminen rakennusjärjestyksen määräyksen mukaisesta 25 metrin etäisyysvaatimuksesta on merkittävä. Tämän lisäksi lomarakennuksen jätevesiä varten suunniteltu puhdistamo on asemapiirroksen mukaan sijoitettu aivan rannan tuntumaan.

(6) Rakennuspaikka on kooltaan pieni ja sijaitsee maisemallisesti aralla alueella. Rakennuspaikka on myös maasto-olosuhteiltaan rakentamiseen soveltumaton, sillä rakentaminen sijoittuu tulvavaara-alueelle.

(7) Asiassa on jäänyt huomioimatta, että kysymys on niin sanotusta vanhasta rakennuspaikasta, jonka osalta rakennusoikeus on merkitty voimassa olevaan yleiskaavaan sen mukaisena kuin se on kiinteistöä muodostettaessa 1960-luvulla vahvistettu. Rakentamista koskevat säännökset ja määräykset ovat tämän jälkeen muuttuneet. Uuden lomarakennuksen rakentamisen on täytettävä ne edellytykset, joita rakentamiselle tällä hetkellä asetetaan.

(8) Poikkeamisen myöntäminen on maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:ssä rakentamiselle asetettujen tavoitteiden vastaista. Rantaviivan läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta aiheutuu lisäksi merkittävää ympäristön ja vesistön pilaantumisen vaaraa, joten rantaetäisyysvaatimuksesta poikettaessa on otettava huomioon suunnitellun rakennushankkeen kokonaisvaikutukset ympäristön kannalta.

(10)

on antanut selityksen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä. Kaavassa osoitettu rakentaminen ei tässä tapauksessa ole toteutettavissa muutoin kuin poikkeamalla rantaetäisyyksistä. Lomarakennuksen sijainti ja määräysten mukainen korkeusasema määrätään rakennuslupapäätöksessä. Myös jätevesien käsittely ratkaistaan rakennuslupapäätöksen yhteydessä hyväksyttävän suunnitelman perusteella, ei poikkeamisluvan yhteydessä.

(11)

ovat antaneet selityksen, jossa on vaadittu valituksen hylkäämistä. Rakennuspaikka ei sijaitse tulvavaara-alueella. Rakennuspaikalle on tehty lokakuussa 2014 maaperätutkimus, jonka perusteella estettä rakentamiselle ei ole.

(12)

on antanut vastaselityksen.

(13)

on antanut korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä lausunnon siltä osin kuin A:n valituslupahakemuksessa ja valituksessa on vedottu rakentamisen sijoittumiseen tulvavaara-alueelle sekä mahdollisuuteen järjestää loma-asunnon jätevesihuolto ympäristönsuojelulain ja muiden jätevesien käsittelyä koskevien säännösten ja määräysten mukaiset vaatimukset täyttäen.

(14) ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että kysymyksessä oleva kiinteistö sijaitsee Saimaan Naistenveden edustalla. ELY-keskus on määrittänyt Saimaan Savonlinnan Kyrönsalmen alapuoliselle osalla (Ala-Saimaa) alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi tason N60 + 77,80. Naistenvedellä tämä taso vastaa korkeutta +78,00 (N2000). Suosituksen perustana on keskimäärin kerran noin 100 vuodessa esiintyvä tulva, johon on lisätty ilmastonmuutoksesta johtuva lisäkorkeus. Alin suositeltava rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alle ei tulisi sijoittaa kastuessa vaurioituvia rakenteita.

(15) Lausunnossa todetaan edelleen, että kiinteistön maastomallin perusteella suunniteltu loma-asunto ja Biobox-jätevesipuhdistamo sijaitsevat tulvavaara-alueella. Jos loma-asunto rakennetaan esitetylle paikalle, on teknisillä ratkaisuilla taattava, että rakentamiskorkeus täyttää alimman tason vaatimuksen ja että jätevesien puhdistamiseen tarkoitettu puhdistamo ei aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa mahdollisen tulvan aikana.

(16)

on antanut ELY-keskuksen lausunnon johdosta lausuman. Lautakunta toteaa, että Saimaan keskivedenkorkeus on Lauritsalassa 75,85, ja tulvakorkeus alueella on +77,65 (N2000). Rakennusjärjestyksen 5.3 kohdan mukainen korkeus, jonka alapuolelle ei ole syytä sijoittaa vettymisestä vahinkoa kärsiviä rakenteita, on näin ollen + 78,15 (N2000).

(17) Lautakunta toteaa edelleen, että Puumalan kunnan ympäristönsuojelumääräysten 7 §:n mukaan määrältään vähäiset pesuvedet voidaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella imeyttää 10 — 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Jätevesien maaperäkäsittelyjärjestelmä on sijoitettava keskimääräisen vuotuisen ylimmän korkeustason eli tason +76,15 (N2000) yläpuolelle siten, että puhdistamattomat jätevedet eivät missään olosuhteissa huuhtoudu suoraan vesistöön.

(18)

ovat antaneet ELY-keskuksen lausunnon johdosta lausuman.

(19)

on antanut ELY-keskuksen lausunnon johdosta lausuman.

(20) Asiassa annetut kirjalliset selitykset ja lausumat on lähetetty tiedoksi

.

(21)

ovat toimittaneet omasta aloitteestaan lisälausuman.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(22) Asiassa on A:n valituksesta ratkaistavana, onko Puumalan tekninen lautakunta voinut myöntää B:lle, C:lle, D:lle ja E:lle poikkeamisluvan 73 kerrosneliömetrin suuruisen loma-asunnon rakentamiseen kunnan rakennusjärjestyksen kohdassa 5.3 määriteltyä rakennuksen vähimmäisetäisyyttä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Asiassa on kysymys poikkeamisen oikeudellisten edellytysten täyttymisestä sekä erityisesti siitä, missä määrin loma-asunnon poikkeamispäätöksen mukaisen sijaintipaikan rakentamiskelpoisuudesta on tullut varmistua jo poikkeamispäätöstä tehtäessä.

Sovellettavat oikeusohjeet

(23) Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 1 momentin mukaan kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen mainitussa laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevasta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

(24) Maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin mukaan poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

(25) Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 85 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä tarkoitettua poikkeamista koskevaan hakemukseen on liitettävä muun ohessa ympäristökartta, joka osoittaa alueen sijainnin, sekä asemapiirros, josta käyvät ilmi sekä olemassa olevat että suunnitellut rakennukset tai rakentamistoimenpiteet rakennuspaikalla. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan hakemuksessa on esitettävä arvio poikkeamista koskevan hankkeen keskeisistä vaikutuksista sekä hakemuksen perustelut.

(26) Maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n 2 momentin mukaan rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2 000 neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Lisäksi rakennukset on voitava sijoittaa riittävälle etäisyydelle kiinteistön rajoista, yleisistä teistä ja naapurin maasta.

Rakentamisen määrää ja sijoittumista ranta-alueelle koskevat kunnan rakennusjärjestyksen määräykset

(27) Puumalan kunnan rakennusjärjestyksen kohdan 5.2 mukaan, jollei oikeusvaikutteisessa kaavassa muuta määrätä, on kaavaan merkityn loma-asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan yhteenlaskettu rakennusoikeus 150 kerrosneliömetriä ja pinta-alaltaan yli 4 000 neliömetrin rakennuspaikan rakennusoikeus 200 kerrosneliömetriä. Ranta-alueella olevalle rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden, yksiasuntoisen enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen tai loma-asunnon. Lisäksi saa rakentaa rakennuspaikan käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia enintään neljä rakennusta, ellei erityisestä syystä muuta johdu.

(28) Rakentamisen sijoittumista koskevan rakennusjärjestyksen kohdan 5.3 mukaan rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuspaikalla tulee ranta-alueen puusto pääosin säilyttää ja vain sen harventaminen on sallittua. Rakennuksen vähimmäisetäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta on:

– asuinrakennus ja rakennus, jonka kerrosala on yli 120 kerrosneliömetriä vähintään 40 metriä

– rakennus, jonka kerrosala on alle 120 kerrosneliömetriä vähintään 25 metriä.

(29) Rakennusjärjestyksen kohdassa 5.3 todetaan edelleen, että alin suositeltava rakennuskorkeus, jonka alapuolelle ei ole syytä sijoittaa vettymisestä vahinkoa kärsiviä rakenteita, on 0,5 metriä tulvakorkeutta (HW1/100) korkeammalla. HW 1/100-arvo on kerran 100 vuodessa esiintyvä tulvakorkeus. Jos vesistön mitattua ylävesirajaa ei ole tiedossa, niin alimman vettymisestä vahinko kärsivän rakenteen on oltava 1,5 metriä keskiveden korkeuden yläpuolella.

(30) Rakennusjärjestyksen kohdassa 5.3 todetaan vielä, että rakennuksen sijoittamisessa on aina otettava huomioon maiseman erityispiirteet. Rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä rakennuksen rakennettavaksi rakennusjärjestyksessä mainittuja metrimääriä kauemmaksikin, mikäli se alueen erityispiirteet huomioiden on tarpeen.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

(31) B, C, D ja E ovat hakeneet poikkeamislupaa 73 kerrosneliömetrin suuruisen loma-asunnon rakentamiseen rakennusjärjestyksen rantaetäisyysvaatimuksesta poiketen Puumalan kunnassa Naistenveden rannalla sijaitsevalle kiinteistölle. Kiinteistön pinta-ala on 2 760 neliömetriä.

(32) Rakennuspaikka on osoitettu Puumalan itäosien yleiskaavassa loma-asuntoalueeksi (RA-1). Yleiskaavan perusteella saadaan myöntää maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n ja 116 §:n mukaisesti rakennuslupa yleiskaavan mukaiseen rakentamiseen ranta-alueella. RA-1-aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan rakennuspaikka on maisemallisesti aralla alueella ja rakennusten sijoittelussa ja värivalinnoissa tulee maisemalliset tekijät ottaa erityisesti huomioon.

(33) Rakennuspaikalle saa rakennusjärjestyksen 5.2 kohdan määräysten mukaisesti rakentaa yhden loma-asunnon ja neljä talousrakennusta. Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on 150 kerrosneliömetriä. Rakennusjärjestyksen kohdan 5.3 määräyksen mukaan rakennuksen vähimmäisetäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta on oltava 25 metriä, kun kysymys on kerrosalaltaan enintään 120 kerrosneliömetrin suuruisesta rakennuksesta.

(34) Kysymyksessä oleva rakennuspaikka on muodoltaan kapea niemi, jonka leveimmällä kohdalla RA-1-alueella sijaitsee korkea kallio. Rakennuspaikalla kallion pohjoispuolella sijaitsee ennestään saunamökki, kesäkeittiö ja kaksi aittaa. Uusi loma-asunto sijoittuisi poikkeamishakemukseen liitetyn asemapiirroksen mukaan kallion eteläpuolelle.

(35) Lomarakennuksen lyhin etäisyys länsipuolella olevaan rantaan on poikkeamishakemukseen liitetyn asemapiirroksen mukaan seitsemän metriä ja rakennuksen itäpuolella olevaan rantaan kuusi metriä. Asemapiirrokseen on merkitty lisäksi Biobox-jätevesipuhdistamo rakennuksen eteläpuolelle noin kuuden metrin etäisyydelle rantaviivasta.

(36) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että rakentaminen sijoittuu tässä tapauksessa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitetulle RA-1-alueelle. Yleiskaavassa on määrätty kaavan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena, joten loma-asunnon rakentaminen ei edellytä poikkeamista maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:ssä säädetystä suunnittelutarpeesta ranta-alueella. Poikkeaminen koskee sen sijaan loma-asunnon etäisyyttä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Poikkeamispäätöksellä on siten ratkaisu loma-asunnon sijoittuminen rakennuspaikalla.

(37) Loma-asunto tulisi poikkeamispäätökseen liitetyn asemapiirroksen mukaan sijoittumaan sekä rakennuksen länsi- että itäpuolelta rannan välittömään läheisyyteen paikalle, jossa maaston korkeus poikkeamishakemuksen liitteenä olevien asemapiirroksen ja maastomallin perusteella vaihtelee välillä +76,9 — 77,6 (N2000). Etelä-Savon ELY-keskus on määrittänyt alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi alueella +78,00 (N2000), ja Puumalan teknisen lautakunnan mukaan tulvakorkeus alueella on +77,65 (N2000), joten loma-asunto sijoittuu asiassa saadun selvityksen perusteella tulvavaara-alueelle.

(38) Uudisrakennusta ei maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n 2 momentti huomioon ottaen voida sijoittaa paikalle, joka ei ole tarkoitukseen sovelias ja rakentamiseen kelvollinen. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon, että poikkeamisessa on nimenomaan kysymys loma-asunnon sijoittumisesta rakennuspaikalle, poikkeamisesta päätettäessä on jo tullut varmistua siitä, että hakemuksessa esitetty lomarakennuksen sijaintipaikka täyttää myös kaikki rakennuspaikalle maankäyttö- ja rakennuslain 116 §:n 2 momentissa asetetut vaatimukset. Loma-asunnon sijoittuessa rannan välittömään läheisyyteen ja tulvavaara-alueelle on poikkeamisesta päätettäessä vastaavasti tullut kiinnittää huomiota siihen, että loma-asunnon jätevesien käsittely on rakennuslupavaiheessa yksityiskohtaisemmin esitettävillä teknisillä ratkaisuilla mahdollista järjestää ympäristönsuojelulain ja muiden jätevesien käsittelyä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti ilman haittaa ympäristölle.

(39) Muutoksenhaun kohteena olevasta poikkeamispäätöksestä ei ilmene, millä tavoin rakennuspaikan tulvariskien hallinta ja rannan läheisyys on otettu poikkeamisen edellytyksiä arvioitaessa huomioon. Poikkeamispäätökseen ei ole myöskään sisällytetty tulvariskien arviointia tai rakennuspaikalle aiheutuvan vaaran torjuntaa koskevia ehtoja, eikä päätöstä tehtäessä ole arvioitu tulvariskien hallitsemiseksi tarvittavien toimenpiteiden, kuten maapohjan korottamisen, toteuttamiskelpoisuutta rannan välittömään läheisyyteen ja maisemallisesti aralle alueelle sijoittuvalla loma-asunnon sijaintipaikalla. Poikkeamispäätöstä tehtäessä ei siten ole riittävällä tavalla varmistuttu siitä, että poikkeamispäätöksessä esitetty loma-asunnon sijaintipaikka täyttää poikkeamisen myöntämiselle maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä asetetut oikeudelliset edellytykset. Hallinto-oikeuden ja teknisen lautakunnan päätökset on tämän vuoksi kumottava ja B:n, C:n, D:n ja E:n poikkeamishakemus hylättävä.

(40) Asian tultua edellä mainituilla perusteilla ratkaistuksi, muista valitusperusteista ei ole tarpeen lausua. Korkein hallinto-oikeus toteaa lisäksi selvyyden vuoksi, ettei katselmuksen järjestäminen ole ollut tarpeen asian selvittämiseksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa, kun otetaan huomioon edellä esitetyt ratkaisun perusteena olevat seikat sekä asiakirjoista saatava selvitys.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari ja Robert Utter. Asian esittelijä Petri Hellstén.

Puumalan tekninen lautakunta

Hallinto-oikeus

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riikka Tiainen ja Paula Vesterinen, joka on myös esitellyt asian.

A

B, C, D ja E

Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue (ELY-keskus)

asianosaisille