KHO:2022:134 – Statstjänsteman
Biträdande polischefen flyttade en tjänsteman som var kriminalkommissarie till utredare i en annan enhet och tog ifrån hen förmansuppgifterna. Tjänstebenämningen och tjänsteplatsen bibehölls. Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att en ändring av kriminalkommissariens uppgifter genom att avlägsna förmansuppgifterna och byta enhet inte var en sådan väsentlig ändring av uppgifterna som har så betydande rättsverkningar för tjänstemannen att...
Calcul en cours · 0
Biträdande polischefen flyttade en tjänsteman som var kriminalkommissarie till utredare i en annan enhet och tog ifrån hen förmansuppgifterna. Tjänstebenämningen och tjänsteplatsen bibehölls.
Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att en ändring av kriminalkommissariens uppgifter genom att avlägsna förmansuppgifterna och byta enhet inte var en sådan väsentlig ändring av uppgifterna som har så betydande rättsverkningar för tjänstemannen att biträdande polischefens agerande skulle kunna ses som annat än ett beslut som hänför sig till organiseringen av arbetet och arbetsuppgifterna. Beslutet kunde fattas med stöd av arbetsgivarens direktionsrätt och det var inte överklagbart.
Finlands grundlag 21 §
Lagen om rättegång i förvaltningsärenden 6 §
Statstjänstemannalagen 57 § 1 mom. och 3 mom. 1 punkten
Ärendet har avgjorts av justitieråden Anne E. Niemi, Petri Helander, Monica Gullans, Juha Lavapuro och Ari Wirén. Föredragande Elina Ranz.
Apulaispoliisipäällikkö oli siirtänyt rikosylikonstaapelin virassa olevan virkamiehen tutkijaksi toiseen yksikköön ja poistanut häneltä esimiestehtävät. Virkanimike ja virkapaikka säilyivät entisinä.
Korkein hallinto-oikeus arvioi, että rikosylikonstaapelin tehtäväpiirin muuttaminen poistamalla esimiestehtävät ja vaihtamalla sijoitusyksikköä ei ole ollut sellainen olennainen muutos, jolla olisi ollut virkamiehen kannalta niin merkittäviä oikeusvaikutuksia, että apulaispoliisipäällikön ratkaisua olisi pidettävä muuna kuin töiden organisointiin ja tehtävien järjestelyyn liittyvänä ratkaisuna. Ratkaisun tekeminen on ollut mahdollista työnantajalle kuuluvan direktio-oikeuden nojalla eikä ratkaisua ollut pidettävä valituskelpoisena.
Suomen perustuslaki 21 §
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 §
Valtion virkamieslaki 57 § 1 momentti ja 3 momentti 1 kohta
Päätös, jota muutoksenhaku koskee
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus 10.6.2021 nro 21/0284/2
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii valituksen.
Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja poistetaan. A:n valitus Lapin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikön päätöksestä jätetään tutkimatta ja päätökseen liitetty valitusosoitus poistetaan.
A:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.
(1)
on 23.1.2020 tekemällään tehtävä- ja sijoitusmääräyksellä muuttanut A:n rikosylikonstaapelin viran tehtäviä siten, että häneltä poistetaan esimiestehtävät. Hänet on määrätty vaativien juttujen tutkijaksi erityisrikostutkinta-ryhmään 1.3.2020 lukien. Virkanimike ja virkapaikka on säilytetty entisenä. A:n tehtävien vaativuustaso uudessa tehtävässä on vaativan tutkinnan tutkijan 08.04 ja hänelle maksetaan palkkaturva ajalla 1.3.2020 — 28.2.2022 vaativuustason 08.06 mukaisena.
(2)
on kumonnut apulaispoliisipäällikön päätöksen. Hallinto-oikeus on katsonut, ottaen huomioon A:n tehtävien muuttamisen vaikutuksen tämän työskentely-yksikköön, virkaan kuuluvien tehtävien vaativuustasoon ja palkkaukseen, että asiassa ei ole kyse työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvasta tavanomaisesta töiden organisoinnista ja tehtävien järjestelystä. Kyse on virkamiehen tehtävien muuttamisesta olennaisesti toiseksi siten, että muutosta ei voida toteuttaa tehtävämääräyksellä vaan perustamalla uusi virka, joka täytetään tavanomaista nimittämismenettelyä käyttäen.
Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa
(3)
on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asianosaiset velvoitetaan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan. Hallinto-oikeuden olisi tullut jättää A:n valitus tutkimatta. Kysymys on hallinnon sisäisestä määräyksestä, josta ei voi valittaa. Ratkaisu kuuluu poliisilaitoksen työnjohto-oikeuteen. Hallinto-oikeus ei ole ottanut huomioon A:n viran luonnetta viraston yhteisenä virkana. Poliisilaitoksella on ollut toimivalta sijoittaa viraston yhteinen virka toiseen yksikköön ilman virkamiehen suostumusta. Poliisin työn luonne vaatii, että poliisilaitoksen resurssit ovat siirrettävissä operatiivisten tarpeiden mukaisesti. Virkanimike ei ole edellytys esimiestehtävistä. Rikosylikonstaapelin virkanimikkeellä toimitaan yleisesti ja voidaan toimia tehtävissä, joissa ei ole esimiesasemaa.
(4)
on vaatinut, että poliisilaitoksen valituslupahakemus ja valitus hylätään ja poliisilaitos velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Siirtäminen toisiin tehtäviin vastoin suostumusta edellyttäisi irtisanomisperustetta. Kyse ei ole ollut tavanomaisesta tehtävien organisoinnista vaan A:n siirtämisestä toiseen virkaan, ja toisen henkilön nimittämisestä A:n virkaan.
(5)
on todennut, ettei sillä ole lausuttavaa A:n selityksen johdosta, mikä on lähetetty tiedoksi
.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut
Kysymyksenasettelu
(6) Asiassa on poliisilaitoksen valituksesta arvioitavana, onko A:n rikosylikonstaapelin viran tehtäväpiirin muuttamisessa kysymys työnantajan direktio-oikeuteen kuuluvasta ratkaisusta, johon ei saa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 6 §:n 2 momentti huomioon ottaen hakea muutosta valittamalla. Kun arvioidaan ratkaisun valituskelpoisuutta, on otettava huomioon muutoksen vaikutukset A:n virkamiesoikeudelliseen asemaan ja etuihin. Muutos ei ole merkinnyt viran sijoituspaikkakunnan muuttumista.
Huomioon otettavat oikeusohjeet
(7) Suomen perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Pykälän 2 momentin mukaan muutoksenhakuoikeus ja muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeet turvataan lailla.
(8) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan valittamalla saa hakea muutosta päätökseen, jolla viranomainen on ratkaissut hallintoasian tai jättänyt sen tutkimatta. Saman pykälän 2 momentin mukaan valittamalla ei saa hakea muutosta päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa. Valittamalla ei myöskään saa hakea muutosta hallinnon sisäiseen määräykseen, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista.
(9) Valtion virkamieslain 57 §:n (883/2018, jäljempänä myös virkamieslaki) 1 momentin mukaan — viraston tekemään virkamiestä koskevaan päätökseen virkamies saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
(10) Saman pykälän 3 momentin mukaan seuraaviin virkamiestä koskeviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei laissa toisin säädetä:
1) viraston yhteisen viran sijoittaminen viraston sisällä;
(— —).
Lainvalmisteluasiakirjoissa esitetyt kannanotot
(11) Virkamieslain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 61/2011 vp) ehdotetaan, että valtion virkamieslain yleinen valituskielto kumottaisiin. Pääsääntönä olisi virkamiehen oikeus valittaa häntä koskevasta päätöksestä. Erillisessä säännöksessä lueteltaisiin päätökset, joista ei ole mahdollista valittaa. Esityksessä on viitattu aikaisempaan hallituksen esitykseen (HE 181/2010 vp), jonka käsittely raukesi, mutta josta perustuslakivaliokunta antoi lausunnon (PeVL 51/2010 vp). Uuteen esitykseen on tehty tuon lausunnon perusteella eräitä muutoksia.
(12) Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on muutoksenhakukieltojen (57 § 3 momentti) osalta todettu, että siinä luetellaan tyhjentävästi ne virkamiestä koskevat päätökset, joista ei saisi hakea muutosta valittamalla. Osa päätöstyypeistä sulkeutuisi mahdollisesti pois jo hallintolain ja hallintolainkäyttölain nojalla. Viran sijoittamisen kohdalla on todettu muun muassa, että siinä ei useinkaan ole kyse yksittäistä virkamiestä koskevasta päätöksestä, vaan viraston yleisestä organisoinnista ja töiden järjestelyistä. Viran sijoittaminen viraston sisällä on sen vuoksi työnantajan päätösvaltaan kuuluva työn järjestelyä koskeva asia, johon ei kuulu virkamieslaissa säädetty muutoksenhakuoikeus.
Asiassa saatu selvitys ja oikeudellinen arviointi
(13) A on nimitetty 27.5.2013 päivätyn nimittämiskirjan mukaan Peräpohjolan poliisilaitoksen rikosylikonstaapelin virkaan 1.6.2013 lukien. Hänen palkkauksensa perustuu vaativuustasoon 08.06.
(14) A on 1.1.2014 siirtynyt virassaan Lapin poliisilaitoksen palvelukseen hallintorakenneuudistuksen myötä. Kemin rikostorjuntayksikössä oli päivittäisrikostutkinta ja vaativa tutkinta, jonka ryhmänjohtajana A on ollut tuosta lukien. Kemin rikostorjuntayksikön nimet on muutettu 1.3.2017 lukien Meri-Lapin rikostorjuntayksiköksi sekä lyhytkestoiseksi ja pitkäkestoiseksi tutkinnaksi.
(15) A on määrätty ajalla 1.10.2016 — 30.9.2017 toimimaan tutkijana erityistutkintaryhmässä. Hänet on määrätty rikostiedustelu – ja analyysiryhmään (RTA-ryhmä) ajoille 1.6. — 31.12.2018, 1.1. — 31.3.2019 ja 1.4. — 31.5.2019 sekä 1.6.2019 lukien toistaiseksi.
(17) Apulaispoliisipäällikön päätöksen 23.1.2020 perustelujen mukaan kuulemiskirjeen liitteenä olevat kirjoitukset osoittavat, että A ei ole sopiva henkilö esimiestehtäviin. Mainitusta syystä A:n toimenkuvasta poistetaan esimiestehtävät. Muutoin toimenkuva säilyy ennallaan vaativien ja pitkäkestoisten juttujen tutkijana. Aiemmin A:n toimenkuva on ollut pitkäkestoisen tutkinnan ryhmän ryhmänjohtajana tutkintaan osallistuva alipäällystöesimies. Kemin poliisiasemalla ei ole toista PKT-ryhmää, mistä syystä A sijoitetaan yhtä vaativia juttuja tutkivaan erityisrikostutkinta-ryhmään.
(18) Valtion virkamieslain ja sen esitöiden mukaan työnantaja voi päättää viraston yhteiseksi viraksi perustetun viran sijoittamisesta viraston sisällä ilman virkamiehen suostumustakin. Työnantaja voi lisäksi työnjohto- ja valvontavaltansa eli direktio-oikeutensa nojalla päättää viran tehtäväpiirin muutoksista. Virkamiesoikeudessa vakiintuneen tulkinnan mukaan viran tehtäväpiirin niin olennainen muuttaminen, että virka tosiasiallisesti muuttuu kokonaan toiseksi, ei kuulu direktio-oikeuteen. Virkaan kuuluvien tehtävien yksipuolisella ja olennaisella muuttamisella saattaa olla virkamiehen kannalta niin merkittäviä oikeusvaikutuksia, että hänellä tulee olla perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaisesti oikeus saada asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.
(19) Yksinomaan ne hallinto-oikeuden mainitsemat viran työskentely-yksikössä, palkkauksen perusteena olevassa vaativuustasossa sekä sen johdosta palkkauksessa tapahtuneet muutokset eivät osoita, että A:n virka olisi muuttunut kokonaan toiseksi. Viran tehtäväpiirin muuttaminen voi aiheuttaa muutoksia myös virkaehtosopimusten perusteella määräytyvään palkkaan ilman, että virka muuttuu kokonaan toiseksi. Keskeistä on lisäksi arvioida ja vertailla virkamiehen tehtävien sisältöä ja luonnetta ennen ja jälkeen tehtävämuutosten.
(20) Saadun selvityksen mukaan rikosylikonstaapelin perustehtävät pitkäkestoisen tutkinnan ryhmässä ja erityisrikostutkintaryhmässä ovat luonteeltaan samankaltaista vaativien ja pitkäkestoisten rikosjuttujen tutkintaa. Ainoa mainittava ero aikaisempien tehtävien ja uusien tehtävien välillä on se, että A:n tehtävistä on poistettu ryhmänjohtajan eli alipäällystötason esimiehen tehtävät.
(21) Ryhmänjohtajan nimeämisessä ei ole ollut kyse virkaan nimittämisestä vaan työnjohdollisesta tehtävään määräämisestä. Ryhmänjohtajan asema ja tehtävät eivät ole kuuluneet kiinteästi rikosylikonstaapelin virkaan.
(22) Rikosylikonstaapelin tehtäväpiirin muuttaminen poistamalla esimiestehtävät ja vaihtamalla sijoitusyksikköä ei ole ollut sellainen olennainen muutos, jolla olisi ollut virkamiehen kannalta niin merkittäviä oikeusvaikutuksia, että apulaispoliisipäällikön ratkaisua olisi pidettävä muuna kuin töiden organisointiin ja tehtävien järjestelyyn liittyvänä ratkaisuna. Ratkaisun tekeminen on ollut mahdollista työnantajalle kuuluvan direktio-oikeuden nojalla eikä ratkaisua ole pidettävä valituskelpoisena.
Johtopäätökset
(23) Edellä mainituilla perusteilla hallinto-oikeuden päätös, jolla A:n valitus on tutkittu, on kumottava ja poistettava. A:n valitus Lapin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikön päätöksestä jätetään tutkimatta ja päätökseen liitetty valitusosoitus poistetaan.
Oikeudenkäyntikulut
(24) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, A:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Anne E. Niemi, Petri Helander, Monica Gullans, Juha Lavapuro ja Ari Wirén. Asian esittelijä Elina Ranz.
Lapin poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Riitta Arjas, Anne Niemi ja Tanja Valkonen, joka on myös esitellyt asian.
Lapin poliisilaitos
A
Poliisilaitos
A:lle
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...