KHO:2022:51 – Handlingsoffentlighet

En redaktör hade av regionförvaltningsverkets ansvarsområde för arbetarskydd bett information om huruvida ett klagomål, det vill säga ett ärende som grundar sig på en arbetarskyddsanmälan, gällande en viss arbetsplats var anhängigt hos ansvarsområdet för arbetarskydd. Begäran gällde inga närmare uppgifter i anslutning till den eventuella arbetarskyddsanmälan som anmälarens identitet, anmälans innehåll eller när den gjorts.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att 10 § 1 mom. i lagen om tillsynen över arbetarskyddet och om arbetarskyddssamarbete på arbetsplatsen är tillämplig oberoende av varifrån begäran om information om en arbetarskyddsanmälan har gjorts till arbetarskyddsmyndigheten, och att bestämmelsen är en specialbestämmelse som gäller offentlighet och hemlighållande av information om arbetarskyddsanmälningar gällande frågor i anslutning till övervakningssekretessen. I ärendet skulle följaktligen inte den allmänna bestämmelsen om övervakningssekretess enligt 24 § 1 mom. 15 punkten i offentlighetslagen tillämpas.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg vidare att informationen om att en arbetarskyddsanmälan gällande en given arbetsplats är anhängig enligt 10 § 1 mom. i lagen om tillsynen över arbetarskyddet och om arbetarskyddssamarbete på arbetsplatsen ska hemlighållas.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg ytterligare att det samtycke anmälaren eventuellt gett om att avge informationen till arbetsgivaren inte betydde att informationen om en anhängig arbetarskyddsanmälan kan ges åt en representant för allmänheten. Denna bedömning grundar sig på att samtycket i förhållande till arbetsgivaren inte gäller ett avslöjande av anmälarens identitet till vem som helst. En förutsättning för att ge information om en anhängig arbetarskyddsanmälan åt en representant för allmänheten måste dessutom vara att detta enligt 10 § 1 mom. i lagen om tillsynen över arbetarskyddet och om arbetarskyddssamarbete på arbetsplatsen är nödvändigt med tanke på tillsynen, vilket det inte var i det aktuella fallet.

Regionförvaltningsverkets ansvarsområde för arbetarskydd hade följaktligen kunnat avslå begäran om information genom att meddela att man inte ger ut information om huruvida ett klagomål gällande diskriminering i arbetslivet är anhängigt mot en namngiven arbetsgivare.

Lagen om tillsynen över arbetarskyddet och om arbetarskyddssamarbete på arbetsplatsen 10 § 1 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari och Robert Utter. Föredragande Mikko Rautamaa.

Toimittaja oli pyytänyt aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta tiedon siitä, oliko työsuojelun vastuualueella vireillä tiettyyn työpaikkaan liittyvä kantelu eli asia, joka perustuu tehtyyn työsuojeluilmoitukseen. Pyyntö ei koskenut mahdolliseen työsuojeluilmoitukseen liittyviä lähempiä tietoja kuten tietoa ilmoittajan henkilöllisyydestä, ilmoituksen sisällöstä tai sen tekemisen ajankohdasta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 10 §:n 1 momenttia sovellettiin riippumatta siitä, mikä taho työsuojeluilmoitukseen liittyvää tietoa työsuojeluviranomaiselta oli kulloinkin pyytänyt, ja että se oli työsuojeluilmoituksiin liittyvien tietojen julkisuutta ja salassa pidettävyyttä koskeva erityissäännös valvontasalaisuuteen liittyvien kysymysten osalta. Sovellettavaksi asiassa ei näin ollen tullut valvontasalaisuutta koskeva yleissäännös eli julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 15 kohta.

Korkein hallinto-oikeus katsoi myös, että tietoa tiettyä työpaikkaa koskevan työsuojeluilmoituksen vireilläolosta oli työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 10 §:n 1 momentin perusteella pidettävä salassa pidettävänä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi edelleen, että ilmoittajan mahdollisesti antama suostumus tietojen antamiseen työnantajalle ei merkinnyt sitä, että tieto työsuojeluilmoituksen vireilläolosta voitaisiin antaa yleisön edustajalle. Tämä arviointi perustui siihen, että työnantajaan kohdistuva suostumus ei koske ilmoittajan henkilöllisyyden paljastamista keneen tahansa nähden, sekä siihen, että työsuojeluilmoituksen vireilläoloa koskevan tiedon antamisen yleisön edustajalle on katsottava lisäksi edellyttävän sitä, että se olisi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla valvonnan kannalta tarpeellista, mitä sen käsillä olevassa asiassa ei voitu arvioida olevan.

Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue oli näin ollen voinut hylätä tietopyynnön ilmoittamalla, että se ei anna tietoa siitä, onko tiettyä nimettyä työnantajaa koskien vireillä työsyrjintää koskeva kantelu.

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta 10 § 1 momentti

Päätös, jota valitus koskee

Itä-Suomen hallinto-oikeus 2.9.2020 nro 20/0435/2

Asian aikaisempi käsittely

on 28.10.2019 pyytänyt Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta tiedon siitä, onko työsuojelun vastuualueella vireillä Kuopion kaupungin kaupunkisuunnitteluosastoon liittyvä kantelu.

, on päätöksenään 29.10.2019 todennut, ettei se anna tietoa siitä, onko tiettyä nimettyä työnantajaa koskien vireillä työsyrjintää koskeva kantelu.

Päätöksen perusteluissa on viitattu työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 10 §:ään ja todettu, että pykälän salassapitoperusteeseen vedoten työsuojelun vastuualue ei kerro, onko sille tehty jotain työpaikkaa koskien valvontapyyntöjä tai kanteluja. Nämä ovat mainitussa laissa tarkoitettuja ilmoituksia ja siten kysymys on ilmoittajan suojan piiriin kuuluvasta asiasta. Kantelujen ja ilmoitusten vireilläolotieto kertoo samalla sen, että ilmoitus on johtanut valvontatoimenpiteeseen, joten kantelun vireilläolotietoa ei anneta.

Hallinto-oikeuden ratkaisu

on, siltä osin kuin asiasta on nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys, valituksenalaisella päätöksellään A:n valituksesta kumonnut Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtajan, oikeastaan työsuojelun vastuualueen, päätöksen ja palauttanut asian hänelle, oikeastaan työsuojelun vastuualueelle, uudelleen käsiteltäväksi.

Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä.

Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen.

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan, kun työsuojeluviranomaiselle on tehty ilmoitus työpaikan turvallisuutta tai terveellisyyttä koskevasta puutteellisuudesta tai epäkohdasta tai muusta sen valvontaan kuuluvien säännösten epäillystä rikkomisesta, ilmoittajan henkilöllisyys ja se, että valvontatoimenpide on tehty ilmoituksen johdosta, on pidettävä salassa. Ilmoittajan henkilöllisyys saadaan kuitenkin ilmaista, jos se on valvonnan kannalta tarpeellista ja ilmoituksen tekijä on antanut siihen suostumuksensa.

$ef

Pykälässä tarkoitettu salassapito koskee vain ilmoituksen tekijää. Sen sijaan esimerkiksi epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuneella ei ole vastaavaa suojaa, jos ilmoituksen tekijä on joku muu henkilö. Hyvään hallintoon kuuluu, että työsuojeluviranomaisen toimenpiteet ovat sellaisia, etteivät ne ainakaan pahenna suojelun kohteen asemaa.”

Toimittaja A on 28.10.2019 Itä-Suomen aluehallintovirastoon lähettämällään sähköpostilla tiedustellut, onko Kuopion kaupungin kaupunkisuunnitteluosastoon liittyen vireillä kantelu työsyrjinnästä. Tieto-pyynnössä on lisäksi tiedusteltu milloin ja millä perusteella kantelu on tehty, millaisessa vaiheessa kantelun käsittely on, onko aluehallintovirasto vaatinut asiassa selvitystä sekä millaisiin toimenpiteisiin kantelu johtaa. Viestin mukaan A on ollut selvittelemässä kaupunkisuunnitteluosastoon liittyviä väitteitä työilmapiiriongelmista.

Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtaja on vastannut edellä mainittuun tiedusteluun samana päivänä ja viitannut työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojelutoiminnasta annetun lain 10 §:ään ja todennut, ettei työsuojeluviranomainen ota kantaa siihen onko asia työsuojeluviranomaisessa vireillä vai ei.

A on myöhemmin samana päivänä Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtajalle lähettämässään sähköpostissa todennut, ettei pyydä tietoja kantelun tekijän henkilöllisyydestä ja tehdyistä valvontatoimenpiteistä. A on pyytänyt vahvistamaan, onko Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella vireillä Kuopion kaupunki-suunnitteluosastoon liittyvä kantelu.

Työsuojelun vastuualueen johtaja on A:lle lähettämässään vastauksessa todennut, että se, onko valvontakohteesta oltu yhteydessä työsuojeluviranomaiseen, on salainen tieto ja ettei työsuojelun vastuualue ota kantaa onko yhteydenottoa tehty vaiko ei. Vastauksen mukaan Kuopion kaupunkisuunnittelun tekemistä päätöksistä ei voi kannella työsuojelun vastuualueelle, eikä työsuojelun vastuualueella siten ole tai voikaan olla vireillä hallintokantelua. Sen sijaan siihen, onko työsuojelun vastuualueella vireillä jokin valvontatoimi, ei voida ottaa kantaa.

Työsuojelun vastuualueen johtaja, oikeastaan työsuojelun vastuualue, on A:n pyynnöstä tämän jälkeen antanut julkisuuslain mukaisen valituksenalaisen päätöksen.

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet valvovat alueellisina työ-suojeluviranomaisina muun muassa työturvallisuuslain noudattamista sekä asiakkaan aloitteesta että viranomaisaloitteisesti työpaikkatarkastusten yhteydessä. A on pyytänyt saada Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta edellä selostetulla tavalla tietoa siitä, onko työsuojelun vastuualueelle tullut vireille Kuopion kaupunkisuunnitteluosastoon kohdistuva kantelu. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 10 §:n mukaisesti kyse on ollut oikeammin valvontailmoituksesta, eikä kantelusta. Asiassa on siten ratkaistavana se, onko jo tieto siitä, onko työsuojeluviranomaiselle tehty ilmoitus nimetyn työpaikan turvallisuutta tai terveellisyyttä koskevasta puutteellisuudesta tai epäkohdasta tai muusta sen valvontaan kuuluvien säännösten epäillystä rikkomisesta, salassa pidettävä.

Työsuojelun vastuualueen johtaja, oikeastaan työsuojelun vastuualue, on hylännyt tietopyynnön työsuojeluvalvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 10 §:n perusteella. Kyseisen säännöksen nojalla ilmoittajan henkilöllisyys ja se, että valvontatoimenpide on tehty ilmoituksen johdosta, on salassa pidettävä. Säännöksen nojalla ilmoittajan henkilöllisyys saadaan kuitenkin ilmaista, jos se on valvonnan kannalta tarpeellista ja ilmoituksen tekijä on antanut siihen suostumuksensa. Säännöksen tarkoituksena on ilmoituksen tekijän suojeleminen erityisesti siltä, ettei hän ilmoituksen johdosta joudu työnantajansa toimien johdosta ainakaan aiempaa huonompaan asemaan. Lisäksi salassapidolla varmistetaan se, että työntekijät uskaltavat ylipäänsä tehdä työnantajastaan ilmoituksia valvovalle viranomaiselle.

$f2

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

on pyytänyt lupaa valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä ja on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja työsuojelun vastuualueen päätös saatetaan voimaan.

Vaatimuksen tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

Hallinto-oikeuden tulkinta työntekijän suostumuksen vaikutuksesta työsuojeluilmoituksen vireilläolotiedon antamiseen ei ole oikea. Syksyllä 2019 tehdyn linjauksen mukaisesti työsuojeluviranomaiset tulkitsevat työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (valvontalaki) 10 §:ää siten, että se ei mahdollista kenenkään muun kuin työnantajan ja työsuojeluvaltuutetun saada tieto valvontatoimenpiteen perustumisesta ilmoitukseen silloinkaan, kun ilmoituksen tekijä on antanut suostumuksensa. Pykälän sanamuoto edellyttää suostumuksen lisäksi sitä, että tiedon antaminen on valvonnan kannalta tarpeellista. Valvonnan tarve rajaa tiedon antamisen vain työnantajaan ja asian käsittelyyn osallistuvaan työsuojeluvaltuutettuun. Työsuojeluviranomainen ei näe kenelläkään sivullisella olevan valvonnan kannalta tarvetta tiedon saamiseen.

Työsuojeluviranomainen pyytää ilmoituksen tekijältä kirjallista suostumusta siihen, että henkilöllisyyden ja valvontatoimenpiteen liittymisen ilmoitukseen saa valvontaa varten paljastaa työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Ilmoituksen tekijä ei anna nimenomaista suostumustaan antaa tietoa kenellekään sivulliselle. Valvontalain 10 §:ää on tulkittava niin, että se rajaa tiedon antamisen ilmoituksen tekijän henkilöllisyydestä, ilmoituksen sisällöstä ja valvontatoimenpiteiden liittymisestä ilmoitukseen kaikilta muilta paitsi työnantajalta ja työsuojeluvaltuutetulta. Ilmoituksen sisältöä ei mainita pykälän sanamuodossa, mutta työsuojeluviranomaisen tulkinnan mukaan sisältö paljastaa aina käytännössä henkilöllisyyden ja sen, liittyykö valvonta ilmoitukseen.

Kun asiakas ilmoituksella tai valvontapyynnöllä haluaa asiansa käsiteltäväksi, se kirjautuu diaarissa vireillä olevaksi ja johtaa aina jonkinlaiseen valvontatoimenpiteeseen. Sen vuoksi vireilläoloa koskeva tieto, kun se tässä tapauksessa yhdistyy tiedon pyytäjän kysymykseen siitä, onko vireillä kantelua työsyrjinnästä, jo itsessään kertoisi sivulliselle, että työnantajaan on kohdistunut valvontaa ilmoitukseen perustuen.

on korkeimman hallinto-oikeuden varattua hänelle tilaisuuden selityksen antamiseen Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen valituslupahakemuksen ja valituksen johdosta ilmoittanut, ettei hän anna selitystä.

on lähettänyt A:n vastauksen tiedoksi Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen päätös saatetaan voimaan.

Perustelut

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan, kun työsuojeluviranomaiselle on tehty ilmoitus työpaikan turvallisuutta tai terveellisyyttä koskevasta puutteellisuudesta tai epäkohdasta tai muusta sen valvontaan kuuluvien säännösten epäillystä rikkomisesta, ilmoittajan henkilöllisyys ja se, että valvontatoimenpide on tehty ilmoituksen johdosta, on pidettävä salassa. Ilmoittajan henkilöllisyys saadaan kuitenkin ilmaista, jos se on valvonnan kannalta tarpeellista ja ilmoituksen tekijä on antanut siihen suostumuksensa. Pykälän 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettu tieto voidaan ilmoittajan suostumuksetta antaa syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi.

$f8

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (jäljempänä

) 22 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se tässä tai muussa laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus. Pykälän 2 momentin mukaan salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen kopiota tai tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi tai käytettäväksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 15 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, muun ohella asiakirjat, jotka sisältävät tietoja viranomaisen tehtäväksi säädetystä tarkastuksesta tai muusta valvontatoimeen liittyvästä seikasta, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle.

Toimittaja A on pyytänyt Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta tiedon siitä, onko työsuojelun vastuualueella vireillä Kuopion kaupungin kaupunkisuunnitteluosastoon liittyvä kantelu eli asia, joka perustuu tehtyyn työsuojeluilmoitukseen. Tietopyyntö ei ole koskenut mahdolliseen työsuojeluilmoitukseen liittyviä lähempiä tietoja kuten tietoa ilmoittajan henkilöllisyydestä, ilmoituksen sisällöstä tai sen tekemisen ajankohdasta. Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on vastauksenaan A:n tietopyyntöön todennut, ettei se anna tietoa siitä, onko tiettyä nimettyä työnantajaa koskien vireillä työsyrjintää koskeva kantelu.

$fb

Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 10 §:n 1 momentin ensimmäinen virke koskee sanamuotonsa mukaan ilmoittajan henkilöllisyyttä koskevan tiedon salassa pidettävyyttä sekä sen tiedon salassa pidettävyyttä, että valvontatoimenpide on tehty ilmoituksen johdosta. Lainkohta ei sanamuotonsa mukaan siten koske sen tiedon salassa pidettävyyttä, että tiettyä työpaikkaa tai työnantajaa koskien on vireillä työsuojeluilmoitus. Lainkohdan tulkinnassa tulee toisaalta ottaa huomioon sen tarkoitus eli ensinnäkin ilmoittajan anonymiteetin turvaaminen välittömästi ja välillisin keinoin sekä toiseksi työsuojeluvalvonnan edellytysten turvaaminen ilmoittajalle annettavan suojan välityksin.

On arvioitavissa, että tiettyä työpaikkaa tai työnantajaa koskevan työsuojeluilmoituksen vireilläoloa koskevan tiedon tuleminen julkiseksi saattaisi käytännössä jo etukäteen vaarantaa sen tiedon pysymisen salaisena, että valvontatoimenpide on tehty ilmoituksen johdosta. Edellä lausutun perusteella tietoa tiettyä työpaikkaa koskevan työsuojeluilmoituksen vireilläolosta on työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 10 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen perusteella pidettävä salassa pidettävänä.

Ilmoittajan henkilöllisyyden ilmaisemisen edellytyksiä koskevan työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 10 §:n 1 momentin toisen virkkeen mukaan ilmoittajan henkilöllisyys saadaan ilmaista, jos se on valvonnan kannalta tarpeellista ja ilmoituksen tekijä on antanut siihen suostumuksensa. Hallinto-oikeus on päätöksessään katsonut, että siinä tapauksessa, että ilmoituksen tekijä on antanut suostumuksensa tietojen antamiseen työnantajalle, voidaan tieto työsuojeluilmoituksen vireillä olosta edellä mainitun säännöksen suojaamien salassa pidettävien tietojen paljastumatta antaa.

Korkein hallinto-oikeus katsoo, että ilmoittajan antamalla suostumuksella tietojen antamiseen työnantajalle ei olisi hallinto-oikeuden sille antamaa merkitystä nyt käsillä olevassa asiassa, jossa tietoa on pyytänyt yleisön edustaja. Tämä arviointi perustuu siihen, että työnantajaan kohdistuva suostumus ei koske ilmoittajan henkilöllisyyden paljastamista keneen tahansa nähden, sekä siihen, että työsuojeluilmoituksen vireilläoloa koskevan tiedon antamisen yleisön edustajalle on katsottava lisäksi edellyttävän sitä, että se olisi edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitetulla tavalla valvonnan kannalta tarpeellista, mitä sen nyt käsillä olevassa asiassa ei voida arvioida olevan.

Edellä lausutuilla perusteilla A:n Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta pyytämä tieto siitä, onko Kuopion kaupungin kaupunkisuunnitteluosastoon kohdistuen vireillä työsuojeluilmoitus, olisi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 10 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen perusteella salassa pidettävä, jos tällainen ilmoitus olisi tehty. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue on näin ollen voinut hylätä A:n tietopyynnön ilmoittamalla, että se ei anna tietoa siitä, onko tiettyä nimettyä työnantajaa koskien vireillä työsyrjintää koskeva kantelu.

Tämän vuoksi Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen päätös on saatettava voimaan.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Riitta Mutikainen, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen, Taina Pyysaari ja Robert Utter. Asian esittelijä Mikko Rautamaa.

Toimittaja A

Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen johtaja, oikeastaan työsuojelun vastuualue

Itä-Suomen hallinto-oikeus

Sovellettavat säännökset ja niiden esityöt

Asiassa saatu selvitys

Oikeudellinen arviointi

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Jukka Hartikainen, Elina Ranz ja Marika Turunen. Esittelijä Niklas Kuuppelomäki.

Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue

A

Korkein hallinto-oikeus

Sovellettavat ja asiaan muutoin liittyvät säännökset sekä lain esityöt

julkisuuslaki

Lopputulos