KHO:2023:32 – Elinkeinotulon verotus

A Ab hade under skatteåret 2010 gett koncernbidrag åt ett annat inhemskt koncernbolag. Vid verkställandet av 2010 års beskattning fastställdes som A AB:s resultat av näringsverksamheten efter att koncernbidraget hade avdragits noll euro. Det franska bolaget B ingick i samma koncern med A Ab. För B:s del hade sedermera gjorts en rättelse av internprissättning där till B:s beskattningsbara inkomst gjordes ett tillägg om 656.339 euro vilket grundade sig på betalningar åt A Ab. I det skiljemannakonventionsenliga skiljeförfarandet mellan de franska och finska myndigheterna ansågs nämnda rättelse av internprissättningen förenlig med principen om marknadsenliga villkor.

Skatteförvaltningen verkställde det genom skiljeförfarandet uppnådda slutresultatet genom en följdändring av A Ab:s beskattning för år 2010. Från bolagets inkomst av näringsverksamheten avdrogs beloppet 656.339 euro, men för bolaget fastställdes inte förlust för förvärvskällan för näringsverksamhet i enlighet med 6 § i lagen om koncernbidrag vid beskattningen om det högsta beloppet för avdragsgilla koncernbidrag.

$fd

Konventionen om undanröjande av dubbelbeskattning vid justering av inkomst mellan företag i intressegemenskap (90/436/EEG, skiljemannakonventionen) art. 14 a

Inkomstskattelagen 135 § 1

Lagen om koncernbidrag vid beskattningen 6 §

Lagen om beskattningsförfarande 75 § 1 och 2 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Irma Telivuo, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen, Joni Heliskoski och Tero Leskinen. Föredragande Jarkko Kyllönen.

A Oy oli verovuonna 2010 antanut konserniavustusta toiselle kotimaiselle konserniyhtiölle. Verovuoden 2010 verotusta toimitettaessa A Oy:n elinkeinotoiminnan tulokseksi oli vahvistettu konserniavustuksen vähentämisen jälkeen nolla euroa. A Oy:n kanssa samaan konserniin kuuluvan ranskalaisen B-yhtiön osalta oli sittemmin toimitettu siirtohinnoitteluoikaisu, jossa B-yhtiön verotettavaan tuloon oli tehty muun muassa 656 339 euron määräinen lisäys, joka perustui A Oy:lle suoritettuihin maksuihin. Ranskan ja Suomen toimivaltaisten viranomaisten välisessä arbitraatiosopimuksen mukaisessa sopimusmenettelyssä sanottu siirtohinnoitteluoikaisu oli katsottu markkinaehtoperiaatteen mukaiseksi.

Verohallinto oli pannut sopimusmenettelyssä saavutetun lopputuloksen täytäntöön toimittamalla A Oy:n verovuoden 2010 verotusta koskevan seurannaismuutoksen. Yhtiön elinkeinotoiminnan tuloksesta oli vähennetty 656 339 euron määrä, mutta yhtiölle ei ollut vahvistettu elinkeinotoiminnan tulolähteen tappiota vähennyskelpoisen konserniavustuksen enimmäismäärää koskevan konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 6 §:n nojalla.

$fe

Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä tehty yleissopimus (90/436/ETY, arbitraatiosopimus) 14 artikla a kohta

Tuloverolaki 135 § 1

Konserniavustuksesta verotuksessa annettu laki 6 §

Verotusmenettelystä annettu laki 75 § 1 ja 2 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 23.9.2021 nro H4594/2021

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

A Oy:n valitus hyväksytään ensisijaisen vaatimuksen osalta. Hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja verotuksen oikaisulautakunnan päätös saatetaan voimaan.

Lausuminen yhtiön toissijaisesta vaatimuksesta raukeaa.

Verohallinto muuttaa yhtiön verotusta tämän päätöksen mukaisesti.

Asian tausta

(1)

on verovuodelta 2010 antamassaan veroilmoituksessa ilmoittanut verotettavan tulonsa vähennyksenä toiselle saman konsernin yhtiölle annetun 33 580 471,32 euron määräisen konserniavustuksen.

(2)

on toimittanut yhtiön verovuoden 2010 verotuksen konserniavustuksen osalta yhtiön antaman veroilmoituksen mukaisesti. Yhtiön elinkeinotoiminnan verotettavan tulon määräksi on tällöin vahvistettu nolla euroa.

(3)

on päätöksellään 15.12.2015 toimittanut siirtohintaoikaisun A Oy:n kanssa samaan konserniin kuuluvan ranskalaisen B-yhtiön osalta ja tehnyt ranskalaisen konserniyhtiön verotettavaan tuloon lisäyksen. Ranskan verohallinnon mukaan siirtohintaoikaisussa ranskalaisen konserniyhtiön verotettavaan tuloon tehdystä lisäyksestä 656 339 euroa perustui A Oy:lle suoritettuihin maksuihin.

(4)

kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä tehdyn yleissopimuksen (90/436/ETY) 6 artiklan mukaisessa keskinäisessä sopimusmenettelyssä Ranskassa toimitettu paikallista konserniyhtiötä koskeva siirtohinnoitteluoikaisu on katsottu markkinaehtoperiaatteen mukaiseksi.

(5)

on päätöksellään 13.2.2019 toimittanut verotusmenettelystä annetun lain 75 §:n nojalla A Oy:n verotusta koskevan seurannaismuutoksen. Verohallinto on tällöin vähentänyt yhtiön elinkeinotoiminnan verotettavasta tulosta vastaoikaisuna 656 339 euroa kohdassa 4 mainitun sopimusmenettelyn lopputuloksen mukaisesti. Verohallinto on kuitenkin katsonut, ettei yhtiön toiselle kotimaiselle konserniyhtiölle verovuonna 2010 antamaa konserniavustusta voida seurannaismuutoksen jälkeen vähentää kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi yhtiön elinkeinotoiminnan tulokseksi on vahvistettu nolla euroa.

(6)

on päätöksellään 13.11.2020 hylännyt yhtiön ensisijaisen vaatimuksen poistaa seurannaismuutoksella vähennetty tulo yhtiön verovuoden 2010 elinkeinotoiminnan tuloksesta ja sallia vastaavan vähennyksen tekeminen yhtiön verovuoden 2019 verotuksessa. Verotuksen oikaisulautakunta on hyväksynyt yhtiön toissijaisen vaatimuksen vahvistaa yhtiön verovuoden 2010 elinkeinotoiminnan tulolähteen tappioksi 656 339 euroa.

(7)

on valituksenalaisella päätöksellään hyväksynyt Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen, kumonnut verotuksen oikaisulautakunnan päätöksen siltä osin kuin verotuksen oikaisulautakunta on hyväksynyt yhtiön toissijaisen vaatimuksen ja saattanut Verohallinnon päätöksen 13.12.2019, oikeastaan 13.2.2019, voimaan.

$106

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(9)

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja verotuksen oikaisulautakunnan päätös saatetaan voimaan. Yhtiö on vaatinut toissijaisesti, että sille sallitaan siirtohinnoitteluoikaisua vastaava vähennys verovuoden 2019 tai verovuoden 2022 verotettavasta tulosta.

(10)

on vaatinut valituksen hylkäämistä ensisijaisen vaatimuksen osalta ja tutkimatta jättämistä toissijaisen vaatimuksen osalta.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Ensisijainen vaatimus

Kysymyksenasettelu

(11) Asiassa on ratkaistavana, onko A Oy:lle tullut vahvistaa elinkeinotoiminnan tulolähteen tappio verovuodelle 2010 konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 6 §:ssä säädetystä vähennyskelpoisen konserniavustuksen määrää koskevasta rajoituksesta huolimatta, kun Verohallinto on 13.2.2019 toimittamallaan seurannaismuutoksella pannut täytäntöön kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä tehdyn yleissopimuksen (90/436/ETY) mukaisessa keskinäisessä sopimusmenettelyssä saavutetun neuvottelutuloksen.

(12) Asiassa on riidatonta, että yhtiön verovuonna 2010 toiselle kotimaiselle konserniyhtiölle antaman konserniavustuksen määrä on sinänsä ylittänyt yhtiön elinkeinotoiminnan tuloksen määrän ennen konserniavustuksen vähentämistä, kun yhtiön verotettavasta tulosta on ensin vähennetty keskinäisen sopimusmenettelyn neuvottelutuloksen mukaisesti 656 339 euroa.

(13) Asiassa ei ole edes väitetty, että A Oy:ltä verovuonna 2010 konserniavustusta saanut toinen kotimainen konserniyhtiö olisi hakenut sanotun verovuoden verotuksensa huojentamista verotusmenettelystä annetun lain 89 §:n 3 momentissa (1558/1995) tarkoitetulla tavalla tai että konserniavustusta saaneen konserniyhtiön verotusta olisi oikaistu seurannaismuutoksin.

(14) Asiassa ei ole kysymys 30.6.2019 voimaan tulleen kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettelystä annetun lain soveltamisesta, koska sanotun lain 21 §:n 3 momentin voimaantulosäännöksen mukaan lakia sovelletaan 1.7.2019 tai sen jälkeen tehtyihin EU-arbitraatiosopimusmenettelyä koskeviin hakemuksiin.

(15)

$10b

(16)

mukaan Suomessa tehtävää vastaoikaisua vastaava määrä on vähennetty yhtiön elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 3 §:n mukaisesta veronalaisesta tuloksesta ja etuyhteystoimiin liittyvä kaksinkertainen verotus on siten poistettu arbitraatiosopimuksen 14 artiklan mukaisesti. Verotusmenettelystä annetussa laissa ei ole säännelty, että verotuksen muuttamista tai muutoksenhakua olisi rajoitettu konserniavustuksen osalta. Siten konserniavustuslain 6 §:n soveltamista ei voida rajoittaa vain verotuksen toimittamisen yhteyteen. Säännöksen sanamuodon perusteella on selvää, että elinkeinotoiminnan tulos on määritettävä ensin vähennyskelpoisen konserniavustuksen enimmäismäärän selvittämiseksi. Säännöksen soveltamisen kannalta ei ole merkitystä, mistä syystä elinkeinotoiminnan tulos konserniavustuksen vähentämisen jälkeen muodostuu negatiiviseksi. Säännöksen sanamuodon mukainen tulkinta ei tee mahdolliseksi tarkoituksenmukaisuusharkintaa.

Sovellettavat oikeusohjeet ja niiden esitöitä

(17)

1 §:n mukaan konserniavustuksen vähentämisestä antajan tulosta ja sen lukemisesta saajan tuloksi verotuksessa säädetään tässä laissa.

(18) Saman lain 6 §:n mukaan konserniavustus ei saa ylittää elinkeinotoiminnan tulosta ennen konserniavustuksen vähentämistä.

(19)

(HE 92/1986 vp, 6 §:ää koskevat yksityiskohtaiset perustelut) mukaan, koska konserniavustus on tuloksensiirtoa konsernin sisällä ehdotetaan mahdollisten väärinkäytösten poistamiseksi, ettei konserniavustusta otettaisi huomioon vahvistettaessa antajan tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetussa laissa (362/68) tarkoitettua tappiota.

(20)

(HE 203/1992 vp, konserniavustuksesta annetun lain 6 §:ää koskevat yksityiskohtaiset perustelut) mukaan tappiontasausjärjestelmän muutoksen johdosta pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että säännöksellä estetään elinkeinotoiminnan tuloksen muodostuminen negatiiviseksi konserniavustuksen johdosta. Säännös vastaa merkitykseltään aikaisempaa säännöstä.

(21)

1 §:n 1 momentin mukaan elinkeinotoiminnan tulos lasketaan tuloverotusta toimitettaessa mainitussa laissa säädetyllä tavalla. Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liike- ja ammattitoimintaa.

(22)

119 §:n 2 momentin (1535/1992) mukaan elinkeinotoiminnan tappiolla tarkoitetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaan laskettua tappiollista tulosta ja maatalouden tappiolla maatilatalouden tuloverolain mukaan laskettua tappiollista tulosta.

(23) Saman lain 135 §:n mukaan hallituksella on oikeus kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi tai lieventämiseksi vastavuoroisuuden edellytyksellä sopia vieraan valtion kanssa tietyn tulon osalta verottamisoikeuden jakamisesta mainitun valtion ja Suomen välillä taikka siitä, että verovelvollinen kokonaan tai osaksi vapautetaan suorittamasta Suomessa veroa. Tällaisten sopimusten perusteella toimitetun verotuksen on katsottava tapahtuneen tämän lain mukaan.

(24)

75 §:n 1 momentin mukaan, jos verotusta on muutettu toisen verovuoden tai toisen verovelvollisen verotukseen vaikuttavalla tavalla, Verohallinto muuttaa myös toisen verovuoden tai toisen verovelvollisen verotusta muutosta vastaavasti (seurannaismuutos), jollei muutoksen tekeminen ole erityisestä syystä kohtuutonta. Verovelvolliselle on, jos mahdollista, ennen muutoksen tekemistä varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.

(25) Saman pykälän 2 momentin mukaan Verohallinto voi muuttaa verovelvollisen verotusta silloinkin, jos verotusta on toisessa valtiossa muutettu Suomen verotukseen vaikuttavalla tavalla.

(26) Saman lain 78 §:n 1 momentin mukaan muutoksenhakuviranomaisen tai Verohallinnon päätöksen perusteella uudelleen toimitettava verotus, seurannaismuutos ja muutoksenhaun johdosta tehtävät muut muutokset verotukseen toteutetaan noudattaen, mitä verotuksen oikaisusta 55 ja 56 §:ssä säädetään. Tehtyihin päätöksiin haetaan muutosta sen mukaan, mitä muutoksen hakemista verotuksen oikaisua koskevaan päätökseen 5 luvussa säädetään.

(27) Saman pykälän 3 momentin mukaan mainitussa pykälässä tarkoitetut muutokset verotukseen tehdään, vaikka verotuksen oikaisun edellytykset puuttuvat.

(28) Saman lain 89 §:n 3 momentin (1558/1995) mukaan, jos verotusta koskeva toimenpide johtaa kaksinkertaiseen tai muutoin vieraan valtion kanssa kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn valtiosopimuksen tarkoituksen vastaiseen verotukseen, valtiovarainministeriö voi hakemuksesta myöntää määräämillään ehdoilla osittaisen tai täydellisen vapautuksen Suomessa maksuunpannusta verosta.

(29)

(HE 107/2006 vp, verotusmenettelystä annetun lain 31 §:ää koskevat yksityiskohtaiset perustelut) on esitetty, että 75 §:n 1 momentin mukaan, jos verotusta on muutettu toisen verovelvollisen verotukseen vaikuttavalla tavalla, verovirasto muuttaa myös toisen verovelvollisen verotusta muutosta vastaavasti, jollei muutoksen tekemistä ole erityisestä syystä pidettävä kohtuuttomana. Verovirastolla on siten lähtökohtaisesti velvollisuus tehdä viran puolesta siirtohinnoitteluoikaisua vastaava vastaoikaisu liiketoimen toisen osapuolen verotukseen säännöksessä tarkoitettuna seurannaismuutoksena. Pykälän 2 momentin mukaan verovirasto voi muuttaa verotusta myös silloin, jos verotusta on toisessa valtiossa muutettu Suomen verotukseen vaikuttavalla tavalla.

(30)

(90/436/ETY, arbitraatiosopimus) 1 artiklan 1 kohdan mukaan tätä yleissopimusta sovelletaan, jos sopimusvaltiossa olevan yrityksen verotettava tulo luetaan tai todennäköisesti tullaan lukemaan myös toisessa sopimusvaltiossa olevan yrityksen tuloksi sillä perusteella, että 4 artiklassa esitettyjä, joko välittömästi tai kyseisen valtion lainsäädännön mukaisesti sovellettavia määräyksiä ei ole noudatettu.

(31) Saman sopimuksen 14 artiklan mukaan mainittua yleissopimusta sovellettaessa tulon kaksinkertainen verotus katsotaan poistetuksi, jos

a) tulo luetaan mukaan verotettavaa tuloa laskettaessa vain yhdessä valtiossa;

tai

b) tästä tulosta yhdessä valtiossa suoritettavasta verosta vähennetään määrä, joka on yhtä suuri kuin siitä toisessa valtiossa suoritettava vero.

Oikeudellinen arvio ja johtopäätökset

Yhtiön kuuleminen

(32) Seurannaismuutosta koskevan verotusmenettelystä annetun lain 75 §:n 1 momentin mukaan verovelvolliselle on, jos mahdollista, ennen muutoksen tekemistä varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Vaikka yhtiölle ei ole 13.2.2019 toimitetussa seurannaismuutoksessa maksuunpantu veroa, yhtiölle ei ole tällöin vahvistettu tappiota. Tämän vuoksi asiassa ei ole katsottava, että yhtiön kuuleminen olisi ollut ilmeisen tarpeetonta. Yhtiötä olisi siten tullut kuulla ennen seurannaismuutoksen toimittamista. Koska yhtiö on voinut esittää selvitystä verotuksen oikaisulautakunnassa, hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa, korkein hallinto-oikeus enemmän viivästyksen välttämiseksi ei kumoa asiassa annettuja päätöksiä ja palauta asiaa Verohallinnolle vaan ottaa asian välittömästi ratkaistavakseen.

Konserniavustuksen huomioon ottaminen ja tappion vahvistaminen

(33) Asiassa on arvioitavana, onko yhtiölle voitu jättää tappio vahvistamatta konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 6 §:n nojalla, kun Verohallinto on 13.2.2019 toimittamallaan seurannaismuutoksella pannut täytäntöön arbitraatiosopimuksen mukaisessa keskinäisessä sopimusmenettelyssä saavutetun neuvottelutuloksen.

(34) Verosopimuksen mukaisen keskinäisen sopimusmenettelyn neuvottelutulos on ennen kansainvälisten veroriitojen ratkaisumenettelystä annetun lain voimaantuloa voitu saattaa voimaan noudattaen verotusmenettelystä annetun lain 89 §:n 3 momentissa (1558/1995) tarkoitettua huojennusmenettelyä. Esillä olevassa asiassa ei kuitenkaan ole kysymys verosopimuksen mukaisesta keskinäisestä sopimusmenettelystä, eikä yhtiölle ole maksuunpantu veroa, jota voitaisiin huojentaa. Kun tämän seikan lisäksi otetaan huomioon se, mitä edellä kohdassa 29 selostetuissa verotusmenettelystä annetun lain esitöissä on lain 75 §:n soveltamisalasta todettu, esillä oleva keskinäisessä sopimusmenettelyssä saavutettu neuvottelutulos on sinänsä voitu panna täytäntöön Verohallinnon aloitteesta toimitetussa sanotun säännöksen mukaisessa seurannaismuutoksessa.

(35) Tuloverolain 135 §:n 1 momentin nojalla vieraan valtion kanssa kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi tai lieventämiseksi tehdyn sopimuksen perusteella toimitetun verotuksen on katsottava tapahtuneen sanotun lain mukaan.

(36) Arbitraatiosopimus koskee kaksinkertaisen verotuksen poistamista etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä. Kun otetaan huomioon arbitraatiosopimuksen tarkoitus, myös arbitraatiosopimuksen mukaisen neuvottelutuloksen perusteella toimitetun verotuksen on katsottava tapahtuneen tuloverolain eli kansallisen verolainsäädännön mukaan.

(37) Arbitraatiosopimuksen 14 artiklan a kohdan mukaan kaksinkertainen verotus katsotaan poistetuksi, jos tulo luetaan mukaan verotettavaa tuloa laskettaessa vain yhdessä valtiossa. Koska tulon mukaan lukemista tarkastellaan sopimuksen sanamuodon perusteella valtiokohtaisesti eikä yhtiökohtaisesti, tarkastelussa on otettava huomioon kaksinkertaisen verotuksen poistavassa valtiossa mahdollisesti sovellettavan konserniverojärjestelmän vaikutukset. Suomen osalta tämä tarkoittaa konserniavustusjärjestelmän käyttämisen vaikutusten huomioon ottamista.

(38) Esillä oleva 656 339 euron määrä on luettu mukaan Ranskassa verotettavaa tuloa laskettaessa. Jos A Oy:lle ei vahvisteta 656 339 euron suuruista elinkeinotoiminnan tulolähteen tappiota ja jos yhtiöltä verovuonna 2010 konserniavustusta saaneen toisen kotimaisen konserniyhtiönkään verotusta ei huojenneta eikä oikaista, sanottu 656 339 euron määrä luetaan myös Suomessa mukaan verotettavaa tuloa laskettaessa. Näin ollen tällaisessa tilanteessa kaksinkertaista verotusta ei ole poistettu arbitraatiosopimuksen 14 artiklan a kohdassa tarkoitetulla tavalla.

(39) Koska Verohallinto on päättänyt panna Suomen ja Ranskan toimivaltaisten viranomaisten välisessä keskinäisessä sopimusmenettelyssä saavutetun neuvottelutuloksen täytäntöön oikaisemalla A Oy:n verotusta konserniavustusta saaneen toisen kotimaisen konserniyhtiön verotuksen oikaisemisen sijasta, A Oy:lle olisi tullut vahvistaa 656 339 euron suuruinen tappio, jotta kaksinkertainen verotus olisi poistettu arbitraatiosopimuksen 14 artiklan a kohdassa tarkoitetulla tavalla. Kun otetaan huomioon edellä kohdassa 36 esitetty, tappiota ei ole tällöin voitu jättää vahvistamatta konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain 6 §:n nojalla.

(40) Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös on kumottava ja verotuksen oikaisulautakunnan päätös saatettava voimaan.

Toissijainen vaatimus

(41) A Oy:n ensisijaisen vaatimuksen tultua hyväksytyksi lausumiseen yhtiön toissijaisesta vaatimuksesta ei ole tarvetta.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Irma Telivuo, Vesa-Pekka Nuotio, Anne Nenonen, Joni Heliskoski ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Jarkko Kyllönen.

A Oy

Verohallinto

Ranskan verohallinto

Ranskan ja Suomen toimivaltaisten viranomaisten välisessä

Verotuksen oikaisulautakunta

Hallinto-oikeus

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Matti Haapaniemi (eri mieltä), Anu Punavaara ja Katja Saukkonen. Esittelijä Sara Korpela.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

A Oy:n

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön

Konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain

Hallituksen esityksen laiksi konserniavustuksesta verotuksessa

Hallituksen esityksen laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain

Tuloverolain

Verotusmenettelystä annetun lain

Hallituksen esityksessä tuloverotuksen siirtohinnoittelua koskevaksi lainsäädännöksi

Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä tehdyn yleissopimuksen