KHO:2023:47 – Ulkomaalaisasia

En rysk medborgare, ursprungligen hemma i Tjetjenien, sökte asyl i Finland tillsammans med sitt barn för att hon var rädd för att hon själv eller barnet skulle återbördas till hennes före detta make. Migrationsverket och förvaltningsdomstolen ansåg det utgående från ändringssökandens trovärdiga berättelse vara utrett att ändringssökandens pappa och före detta make upprepade gånger hade varit våldsamma mot ändringssökanden och hennes barn. Migrationsverkets och förvaltningsdomstolens beslut grundade sig väsentligen på att ändringssökanden och barnet efter detta med stöd av ändringssökandens släktingar från sin mammas sida i flera år hade bott i Groznyj utan nämnvärda problem.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att enligt aktuell landinformation om Tjetjenien är frånskilda kvinnors situation i landet svår. De förlorar i regel kontakten med sina barn i samband med skilsmässan. Barn ses som pappans egendom och de stannar oftast hos sin pappa och hans familj för vårdnad. Enligt traditionen ska frånskilda kvinnor flytta tillbaka till sina egna manliga släktingar. Enligt landinformationen förekommer det att frånskilda kvinnor av myndigheterna pressas återgå till sin före detta make.

Enligt högsta förvaltningsdomstolen kan ändringssökandens förfarande efter skilsmässan och särskilt år 2010 då hon bosatte sig på tumanhand med sitt barn, i ljuset av landinformationen om Tjetjenien, ha varit ägnat att på det sätt som ändringssökanden berättat kraftigt fördömas av å ena sidan ändringssökandens pappa och å andra sidan den före detta maken och hans släktingar. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att ändringssökandens pappa och före detta make redan tidigare hade utövat långvarigt och allvarligt familjevåld mot ändringssökanden och hennes barn. Enligt vad ändringssökanden berättat hade den före detta makens släktingar också upprepade gånger visat intresse för barnets vistelseort. Enbart på den grunden, att ändringssökanden med hjälp av sin morbror och en del andra släktingar hade lyckats undgå rättskränkningar genom att hålla sig gömd, kunde man inte dra den slutsatsen att det framtida hotet riktat mot ändringssökanden och hennes barn, avsevärt skulle ha minskat.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg ändringssökanden och hennes barn ha en välgrundad fruktan för förföljelse enligt 87 § 1 mom. i utlänningslagen. Med beaktande av ändringssökandens och hennes barns personliga omständigheter som uppvisar sårbarhet, inklusive särskilt deras försvagade skyddsnätverk, och landinformationen om Ryssland och Tjetjenien, kunde man inte skäligen förutsätta att de använder sig av nämnda lands skydd eller interna flyktalternativ. Migrationsverkets och förvaltningsdomstolens beslut upphävdes och ärendet återförsändes till Migrationsverket för beviljande av asyl åt ändringssökandena.

Utlänningslagen 87 § 1 mom., 87 a § 1 mom., 87 b § 3 mom., 88 c §, 88 d §, 98 § 2 och 3 mom.

Europaparlamentets och rådets direktiv (2011/95/EU) om normer för när tredjelandsmedborgare eller statslösa personer ska anses berättigade till internationellt skydd, för en enhetlig status för flyktingar eller personer som uppfyller kraven för att betecknas som subsidiärt skyddsbehövande, och för innehållet i det beviljade skyddet (skyddsgrundsdirektivet; omarbetning) art. 4.4

Europeiska människorättsdomstolens domar 9.7.2019 Volodina v. Ryssland och 23.11.2021 Tapayeva m.fl. v. Ryssland

FN:s kommittés för avskaffande av diskriminering av kvinnor (CEDAW-kommittén) avgörande 25.2.2019 (CEDAW/C/72/D/65/2014)

Ärendet har avgjorts av justitieråden Eija Siitari, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Jaakko Autio och Robert Utter. Föredragande Hilla Viljamaa.

Tšetšeniasta kotoisin oleva Venäjän kansalainen oli lapsensa kanssa hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua, koska hän pelkäsi itse tai lapsensa joutuvan palaamaan entisen puolisonsa luokse. Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus olivat pitäneet muutoksenhakijan uskottavan kertomuksen perusteella selvitettynä, että muutoksenhakijan isä ja entinen puoliso olivat kohdistaneet muutoksenhakijaan ja tämän lapseen toistuvasti väkivaltaa. Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden hylkäävät päätökset olivat perustuneet keskeisesti siihen, että muutoksenhakija ja lapsi olivat tämän jälkeen muutoksenhakijan äidin puolen sukulaisten tukemina asuneet useita vuosia Groznyissa ilman merkittäviä ongelmia.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että Tšetšeniaa koskevan maatiedon mukaan eronneiden naisten tilanne maassa on vaikea. He menettävät avioeron myötä yleensä yhteyden lapsiinsa, jotka nähdään isänsä omaisuutena ja jotka pääsääntöisesti jäävät isänsä ja tämän perheen luokse huoltoon. Perinteiden mukaan eronneiden naisten on lähtökohtaisesti palattava asumaan omien miespuolisten sukulaistensa luokse. Eronneisiin naisiin on ajantasaisen maatiedon mukaan myös kohdistettu viranomaisten taholta painostusta palata entisen puolison luokse.

Korkein hallinto-oikeus arvioi, että muutoksenhakijan menettely eronsa jälkeen ja erityisesti vuonna 2010 hänen muuttaessaan lapsen kanssa asumaan kaksin, oli Tšetšeniaa koskevan maatiedon valossa voinut olla muutoksenhakijan kertomalla tavalla omiaan herättämään voimakasta pahennusta yhtäältä muutoksenhakijan isässä ja toisaalta entisessä puolisossa ja tämän sukulaisissa. Korkein hallinto-oikeus totesi, että muutoksenhakijan isä ja entinen puoliso olivat jo aikaisemmin kohdistaneet muutoksenhakijaan ja tämän lapseen pitkäkestoista ja vakavaa perheväkivaltaa. Entisen puolison sukulaiset olivat muutoksenhakijan kertoman perusteella myös toistuvasti osoittaneet kiinnostusta lapsen olinpaikasta. Yksinomaan siitä, että muutoksenhakija oli enonsa ja eräiden muiden sukulaistensa apuun turvautuen pystynyt välttämään häneen kohdistuvia oikeudenloukkauksia piilottelemalla, ei voitu päätellä muutoksenhakijaan ja tämän lapseen kohdistuvan tulevaisuuden uhan ratkaisevasti vähentyneen.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että muutoksenhakijalla ja hänen lapsellaan oli perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuiksi ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Muutoksenhakijan ja lapsen haavoittuvuutta osoittavat henkilökohtaiset olosuhteet, mukaan lukien erityisesti turvaverkon heikentyminen, sekä Venäjän federaatiota ja Tšetšeniaa koskeva maatieto huomioiden heidän ei voitu kohtuudella edellyttää turvautuvan sanotun maan suojeluun tai sisäiseen pakoon. Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset kumottiin ja asia palautettiin Maahanmuuttovirastolle turvapaikan antamiseksi muutoksenhakijoille.

Ulkomaalaislaki 87 § 1 momentti, 87 a § 1 momentti, 87 b § 3 momentti, 88 c §, 88 d §, 98 § 2 ja 3 momentti

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2011/95/EU) vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (uudelleenlaadittu määritelmädirektiivi) 4 artikla 4 kohta

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot 9.7.2019 Volodina v. Venäjä ja 23.11.2021 Tapayeva ynnä muut v. Venäjä

YK:n naisten syrjinnän poistamista käsittelevän komitean (CEDAW-komitea) päätös 25.2.2019 (CEDAW/C/72/D/65/2014)

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset kumotaan ja asia palautetaan Maahanmuuttovirastolle uudelleen käsiteltäväksi turvapaikan antamiseksi muutoksenhakijoille.

Vaatimus suullisen käsittelyn järjestämisestä hylätään.

Asian tausta

(1)

joka on kotoisin Tšetšeniasta, on alaikäisen lapsensa kanssa hakenut Suomesta kansainvälistä suojelua vuonna 2017. Hakemuksensa perusteena hän on esittänyt pelkäävänsä, että hänen entinen puolisonsa tai isänsä vaativat häntä palaamaan väkivaltaisen entisen puolisonsa luokse taikka että entinen puoliso vie heidän yhteisen lapsensa. Muutoksenhakijan poika B on kertonut pelkäävänsä isäänsä.

(2)

$117

(3)

on hylännyt muutoksenhakijan omasta ja alaikäisen lapsensa puolesta tekemän valituksen ja vaatimuksen suullisen käsittelyn järjestämisestä.

(4) Hallinto-oikeus on arvioinut, että suullisen käsittelyn toimittaminen on ollut hallintolainkäyttölain (586/1996) 38 §:ssä tarkoitetulla tavalla ilmeisen tarpeetonta. Lisäksi hallinto-oikeus on arvioinut, että Maahanmuuttovirasto on selvittänyt asian riittävällä tavalla, eikä asiassa siten ole tapahtunut menettelyvirhettä.

(5) Kansainvälisen suojelun osalta hallinto-oikeus on selostettuaan asiassa saadun selvitystä ja maatietoa lausunut perusteluinaan muun ohella asiassa olevan riidatonta, että muutoksenhakijan isä oli pahoinpidellyt muutoksenhakijaa sekä lasta ja halusi, että lapsi annetaan isälleen. Kun otettiin huomioon yhteydenpidon katkeaminen jo yli kymmenen vuotta sitten, hallinto-oikeus on katsonut, ettei asiassa voitu vakuuttua siitä, että muutoksenhakijan isä vaatisi muutoksenhakijan erottamista lapsestaan tai että isä muutoinkaan pyrkisi aktiivisesti kohdistamaan muutoksenhakijaan ja tämän lapseen oikeudenloukkauksia näiden palatessa kotimaahansa.

(6) Entisen puolison ja tämän suvun taholta tulevan uhan osalta hallinto-oikeus on todennut, että muutoksenhakijan kertomuksen perusteella entinen puoliso ei ollut koskaan osoittanut kiinnostusta poikaansa kohtaan tai osallistunut tämän huoltoon ja kasvatukseen. Asiassa ei muutoinkaan ollut ilmennyt syytä uskoa entisen puolison etsivän muutoksenhakijaa ja lasta kohdistaakseen näihin väkivaltaa taikka vaatiakseen lapsen luovuttamista hänen huollettavakseen. Hallinto-oikeus ei ollut voinut vakuuttua myöskään siitä, että entisen puolison sukulaiset aktiivisesti yrittäisivät tavoittaa muutoksenhakijan saadakseen päätöksentekohetkellä jo 16-vuotiaan lapsen isänsä tai suvun haltuun taikka kohdistaakseen muutoksenhakijaan ja lapseen väkivaltaa.

$119

(8) Hallinto-oikeus on todennut, että puolisostaan eronneen muutoksenhakijan lapsineen voidaan maatiedon perusteella katsoa olevan haavoittuvassa asemassa. Asiassa ei kuitenkaan ollut viitteitä siitä, että viranomaiset ryhtyisivät aktiivisiin toimiin lapsen toimittamiseksi isälleen. Muutoksenhakijan äidin puoleiset sukulaiset ja hänen siskonsa olivat auttaneet ja tukeneet muutoksenhakijoita kotimaassa. Lisäksi muutoksenhakijan eno oli antanut heidän asua omistamassaan asunnossa ja auttanut muutoksenhakijaa ja lasta taloudellisesti näiden eläessä kahden. Muutoksenhakija ja lapsi olivat oleskelleet myös muutoksenhakijan siskon luona Rostovissa. Edellä lausuttu huomioon ottaen hallinto-oikeus on katsonut muutoksenhakijoilla olevan muutoksenhakijan äidin puoleisissa sukulaisissa ja siskossa turvaverkko, johon he voivat ainakin jossain määrin tukeutua myös kotimaahan palatessaan.

(9) Hallinto-oikeus on katsonut maatietous ja muutoksenhakijoiden olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen, että heillä ei ole ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi kotimaassaan. Heille ei siten voida antaa turvapaikkaa. Heille ei myöskään voida myöntää oleskelulupaa toissijaisen suojelun perusteella. Asiassa ei ole ilmennyt lapsen etuun tai muihinkaan seikkoihin liittyviä perusteita oleskeluluvan myöntämiseksi ulkomaalaislain 52 §:n 1 momentissa tarkoitetusta yksilöllisestä inhimillisestä syystä.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(10)

ovat pyytäneet lupaa saada valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Muutoksenhakijoille on annettava turvapaikka tai oleskelulupa toissijaisen suojelun taikka yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella. He ovat myös vaatineet, että korkein hallinto-oikeus järjestää suullisen käsittelyn. Lisäksi muutoksenhakijat ovat vaatineet, että päätöksen täytäntöönpano kielletään.

Vaatimusten tueksi on esitetty muun ohella seuraavaa:

(11) Muutoksenhakija A on kaikkien sukunsa miesten sekä entisen puolisonsa taholta vaarassa joutua kunniaväkivallan uhriksi kotimaassaan. Lapsi on vaarassa joutua erotetuksi huoltajastaan ja isänsä tai tämän suvun väkivallan ja epäinhimillisen kohtelun kohteeksi. Lapsi kuuluu isänsä suvulle sharian ja tapaoikeuden mukaan. Lasta on isänsä luona jo aikaisemmin vakavasti pahoinpidelty. Muutoksenhakija puolestaan joutuu isänsä ja entisen puolisonsa kunniaväkivallan kohteeksi uhmattuaan isänsä käskyä palauttaa lapsi entisen puolison suvulle ja loukattuaan entisen puolisonsa kunniaa sieppaamalla tälle kuuluvan lapsen. Avioero, lapsen kasvattaminen yksin sekä isän ja entisen puolison suvun tahdon vastustaminen ovat maatiedon mukaan kaikki mahdollisia syitä kunniamurhalle. Muutoksenhakija ja lapsi ovat jo joutuneet vainotekojen kohteeksi. Muutoksenhakijan hallinto-oikeudelle toimittama asiantuntijalausunto myös osoittaa vainon vaaran toteen. Muutoksenhakijalla ei ole mahdollisuutta turvautua viranomaissuojeluun.

$11c

(13) Asiassa on lisäksi huomioitava muutoksenhakijan vaikea psyykkinen terveydentila sekä lapsen etu. Asiassa on vähintäänkin perusteet oleskeluluvalle yksilöllisestä inhimillisestä syystä ottaen huomioon kummankin muutoksenhakijan traumaattiset kokemukset ja haavoittuva asema.

(14) Hallinto-oikeuden ei olisi tullut hylätä valitusta toimittamatta suullista käsittelyä. Maahanmuuttoviraston olisi puolestaan tullut selvittää asiaa turvapaikkapuhuttelussa riittävästi esittämällä täsmentäviä kysymyksiä. Muutoksenhakijan ei ole annettu selvittää asiaansa turvapaikkapuhuttelussa perin pohjin. Maahanmuuttovirasto on menetellyt virheellisesti myös arvioidessaan lapsen etua, kun päätös on tehty ottamatta huomioon pyydettyä lausuntoa lapsen edusta.

(15)

ovat toimittaneet täydennyksen, jonka mukaan tilanne Venäjällä on muuttunut merkittävästi valituksenalaisen päätöksen tekemisen jälkeen. Venäjän kiristynyt tilanne lisää entisestään muutoksenhakijoihin kohdistuvaa vaaraa.

(16)

on antanut lausunnon, jonka mukaan se katsoo täyttäneensä selvittämisvelvollisuutensa asiassa. Myöskään suullisen käsittelyn toimittamiselle hallinto-oikeudessa ei ole ollut tarvetta.

(17) Maahanmuuttoviraston näkemyksen mukaan muutoksenhakijoiden esittämät seikat siitä, miksi kukaan sukulaisista ei voisi toimia heidän turvaverkkonaan, on tuotu esiin vasta valituslupahakemuksessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle sen jälkeen, kun hallinto-oikeus on arvioinut heillä olevan kotimaassaan turvaverkko. Niin ikään se, että muutoksenhakija A on kaikkien suvun miesten taholta kunniaväkivallan sekä verikoston vuoksi vaarassa, on tuotu esiin vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Aikaisemmin muutoksenhakija on vedonnut vain isänsä ja entisen puolisonsa uhkaan sekä hallinto-oikeudessa täydentänyt kokevansa uhkaa myös enon taholta. Kertomuksen täydentyminen vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa heikentää kerronnan uskottavuutta. Syytä sille, miksi asia tulee esille vasta tässä vaiheessa, ei ole esitetty.

(18) Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus ovat tehneet asiassa kokonaisharkinnan huomioiden muun ohella pitkä aika, jonka muutoksenhakija ja tämän lapsi ovat asuneet kotimaassaan joutumatta oikeudenloukkausten tai muutoksenhakijan isän ja entisen puolison yhteydenottojen kohteiksi. Kansainvälisen suojelun tarvetta ei voida arvioida ainoastaan maatiedon perusteella ottamatta huomioon tapauksen yksilöllisiä olosuhteita. Asiassa ei ole esitetty sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätösten kumoamiseen.

(19)

ovat antaneet vastaselityksen ja toimittaneet selvitystä muutoksenhakija A:n terveydentilasta sekä lapsen opiskelusta.

Välipäätös

(20) Korkein hallinto-oikeus on 19.10.2022 antamallaan välipäätöksellä taltionumero H3050/2022 kieltänyt maasta poistamisen täytäntöönpanon, kunnes korkein hallinto-oikeus on ratkaissut valituslupahakemuksen tai asiassa toisin määrätään.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

1. Kysymyksenasettelu

(21) Asiassa on ratkaistavana, onko muutoksenhakijalla ja tämän lapsella perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuiksi kotimaassaan sen johdosta, että muutoksenhakija on eronneena naisena vaarassa joutua kunniaväkivallan kohteeksi ja lapsi on vaarassa joutua muutoksenhakijan entisen puolison oikeudenloukkausten kohteeksi.

2. Sovellettavat oikeusohjeet

2.1 Palautuskielto

(22) Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan mukaan ketään ei saa kiduttaa, eikä kohdella tai rangaista epäinhimillisellä tai halventavalla tavalla.

(24) Ulkomaalaislain 147 §:n mukaan ketään ei saa käännyttää, karkottaa tai pääsyn epäämisen seurauksena palauttaa alueelle, jolla hän voi joutua kuolemanrangaistuksen, kidutuksen, vainon tai muun ihmisarvoa loukkaavan kohtelun kohteeksi, eikä alueelle, jolta hänet voitaisiin lähettää sellaiselle alueelle.

2.2 Kansainvälinen suojelu

(25) Ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentin mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun.

(26) Ulkomaalaislain 87 a §:n 1 momentin mukaan vainoksi katsotaan teot, jotka ovat laatunsa tai toistuvuutensa vuoksi sellaisia, että ne loukkaavat vakavasti perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. Vainoksi katsotaan myös vakavuudeltaan vastaava kertymä sellaisia tekoja, joihin kuuluu ihmisoikeusloukkauksia.

(27) Ulkomaalaislain 87 b §:n 3 momentin mukaan vainon syitä arvioitaessa tiettynä yhteiskunnallisena ryhmänä voidaan pitää ryhmää: 1) jonka jäsenillä on sellainen yhteinen tausta, muu luontainen ominaisuus tai usko, joka on ryhmän jäsenten identiteetin taikka omantunnon kannalta niin keskeinen ominaisuus, ettei heitä voida vaatia luopumaan siitä; ja 2) jonka ympäröivä yhteiskunta mieltää muusta yhteiskunnasta erottuvaksi.

(28) Ulkomaalaislain 88 c §:n mukaan vainoa harjoittavia toimijoita voivat olla 1) valtio; 2) valtiota tai huomattavaa osaa sen alueesta valvonnassaan pitävät puolueet tai järjestöt; taikka 3) muut kuin valtiolliset toimijat, jos voidaan osoittaa, että 88 d §:n mukaiset suojelun tarjoajat ovat kykenemättömiä tai haluttomia tarjoamaan suojelua vainoa tai vakavaa haittaa vastaan.

(30) Ulkomaalaislain 98 §:n 2 momentin mukaan oleskeluluvan myöntämisen edellytykset arvioidaan kunkin hakijan osalta yksilöllisesti ottaen huomioon hänen esittämänsä selvitykset olosuhteistaan asianomaisessa valtiossa sekä eri lähteistä hankitut ajantasaiset tiedot valtion oloista.

(31) Ulkomaalaislain 98 §:n 3 momentin mukaan, hankittuaan saatavilla olevan selvityksen viranomaisen on ratkaistava asia hakijan eduksi hänen kertomuksensa perusteella, jos hakija on siltä osin kuin se on mahdollista myötävaikuttanut asian selvittämiseen ja jos viranomainen on vakuuttunut hakemuksen uskottavuudesta kansainvälisen suojelun tarpeen osalta.

(32) Vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voiva saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle annetun direktiivin (2011/95/EU, uudelleenlaadittu määritelmädirektiivi) 4 artiklan 4 kohdan mukaan se seikka, että hakija on jo joutunut vainotuksi tai kärsimään vakavaa haittaa tai että häntä on suoraan uhattu vainolla tai tällaisella haitalla, on vakava osoitus hakijan perustellusta pelosta joutua vainotuksi tai todellisesta vaarasta joutua kärsimään vakavaa haittaa, jollei ole perusteltua syytä olettaa, ettei tämä vaino tai vakava haitta tule toistumaan.

3. Venäjää ja Tšetšeniaa koskevaa maatietoa

(33) Tšetšenian yhteiskunnan toimintaa sääntelevät Venäjän federaation laki, sharia-laki sekä tapaoikeus (adat). Adat koostuu paikallisista tavoista ja perinteistä, ja sillä on tärkeä rooli sosiaalisten tilanteiden ja ihmisten välisten suhteiden sääntelemisessä. Naisten itsemääräämisoikeus on rajoitetumpaa kuin miesten, ja heidän odotetaan ylläpitävän perinteitä, kulttuuria ja perheen kunniaa. Presidentti Ramzan Kadyrov on usein viitannut islamin ja perinteiden tärkeyteen, ja Kadyrovin on raportoitu pitävän naisia miestensä omaisuutena. Kadyrov on vuodesta 2006 alkaen kampanjoinut naisten siveyden puolesta kehottaen naisia omaksumaan perinteisen roolinsa ja esimerkiksi pukeutumaan häveliäästi.

(34) Perheväkivalta on yleistä Venäjällä ja erityisesti Tšetšeniassa. Ongelman on raportoitu pahentuneen koronapandemian aikana. Perheväkivaltaa pidetään perheen sisäisenä asiana, mihin viranomaiset harvoin puuttuvat. Vuonna 2017 voimaan tulleen lainmuutoksen johdosta perheväkivaltatapaukset johtavat vain hallinnolliseen sakkoon, mikäli uhrille ei ole aiheutunut vakavia vammoja tai kyse ei ole toistuvasta väkivallasta. Lainmuutoksen jälkeen on raportoitu perheväkivaltatapausten merkittävästä kasvamisesta. (

$122

$124

(37) CEDAW-komitea (Committee on the Elimination of Discrimination against Women) on ilmaissut huolensa naisiin kohdistuvien vahingollisten käytänteiden kuten kunniaväkivallan, lapsi- ja pakkoavioliittojen, sieppausten ja silpomisen yleisyydestä Pohjois-Kaukasian alueella sekä viranomaissuojelun puutteesta.

4. Venäjää ja Tšetšeniaa koskevia ratkaisuja

on tuomiossaan 9.7.2019 asiassa

$12a

on tuomiossaan 23.11.2021 asiassa

katsonut Venäjän rikkoneen valittajan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa taattua oikeutta nauttia perhe-elämäänsä kohdistuvaa kunnioitusta. Tšetšeniasta kotoisin oleva nainen oli jäänyt leskeksi. Kuolleen puolison isä oli siepannut naisen lapset ja estänyt heidän välisensä yhteydenpidon. Venäjän viranomaiset eivät olleet ihmisoikeustuomioistuimen arvion mukaan viipymättä toteuttaneet kaikkia niitä toimenpiteitä, joita heiltä oli voitu kohtuudella edellyttää saattaakseen valittajan ja tämän lapset yhteen. Sen sijaan Tšetšenian korkein oikeus oli poikkeuksellisiin olosuhteisiin viittamatta määrännyt lapset asumaan isoisänsä luona huolimatta vanhempien oikeuksien etusijan vahvistavasta sääntelystä sekä isoisän aikaisemmasta lainvastaisesta menettelystä (ks. tuomion kohdat 5 — 10 ja 76 — 84).

$12f

5. Asiassa saatu selvitys

(41) Muutoksenhakija A on kotoisin Tšetšeniasta. Hän on lapsensa kanssa asunut Groznyissa vuodesta 2010 alkaen. He ovat etniseltä taustaltaan tsetseenejä ja uskonnolliselta taustaltaan muslimeja.

(42) Muutoksenhakija on turvapaikkapuhuttelussaan kertonut, että hän oli maaliskuussa 2004 avioitunut uskonnollisesti puolisonsa kanssa. Lokakuussa 2004 hän oli eronnut puolisostaan tämän väkivaltaisuuden vuoksi ja muuttanut isänsä luokse. Muutoksenhakija oli tuolloin ollut raskaana. Lapsen synnyttyä sukujen vanhimmat olivat sopineet, että lapsi jää äidilleen imetyksen vuoksi. Muutoksenhakijan isä oli suhtautunut järjestelyyn kielteisesti, koska perinteiden mukaan lapsi kuului isänsä eli muutoksenhakijan entisen puolison suvulle. Muutoksenhakijan isä oli kohdellut häntä ja lasta huonosti kohdistaen muun ohella muutoksenhakijaan väkivaltaa. Lapsen täytettyä viisi vuotta isä oli halunnut antaa lapsen muutoksenhakijan entiselle puolisolle.

(43) Isänsä kanssa ilmenneiden ongelmien vuoksi muutoksenhakija oli muuttanut lapsensa kanssa entisen puolison luokse vuonna 2010 tämän pyydettyä häntä uudelleen naimisiin. Entinen puoliso oli yhteen muuttamisen jälkeen pahoinpidellyt muutoksenhakijaa ja lasta sekä kohdellut heitä muutoinkin huonosti. Viiden kuukauden jälkeen puoliso oli halunnut erota, ja hän oli antanut muutoksenhakijalle luvan lähteä. Koska muutoksenhakija ei ollut voinut kääntyä isänsä puoleen, hän oli pyytänyt apua enoltaan. Muutoksenhakija ja lapsi olivat muuttaneet Groznyihin enon omistamaan asuntoon. Muutoksenhakijan isä oli asumisjärjestelyistä kuultuaan suuttunut, koska naisen ei ollut sopivaa asua yksin. Eno ja muut muutoksenhakijan äidin puolen sukulaiset olivat kuitenkin tukeneet muutoksenhakijaa. Muutoksenhakija ei ollut tavannut isäänsä tai entistä puolisoaan vuoden 2010 jälkeen.

$130

(45) Muutoksenhakijan lapsi on omassa turvapaikkapuhuttelussaan kertonut, että hän oli itse halunnut asua äitinsä kanssa. Isä oli pahoinpidellyt häntä, kun he olivat asuneet isän kanssa. Hallinto-oikeudelle toimitetuista selvityksistä ilmenee, että lasta oli pahoinpidelty sekä isän että isoisän luona ja että pahoinpitelyjen seurauksena lapsen nenä ja käsi olivat murtuneet.

(46) Muutoksenhakija on hallinto-oikeudelle toimittamissaan selvityksissä tarkentanut kertomustaan ja tuonut uusina seikkoina esille, että huoltopiirin poliisi ja mullah olivat käyneet kysymässä hänestä ja lapsesta siskolta tarkoituksenaan palauttaa heidät muutoksenhakijan entisen puolison luokse. Muutoksenhakijaa sukujen välisissä neuvotteluissa aikaisemmin auttaneet tädit olivat sittemmin kuolleet, eikä muutoksenhakijalla enää kertomansa mukaan ollut turvaverkkoa kotimaassaan.

(47) Hallinto-oikeudelle toimitetun

lausunnon mukaan muutoksenhakija on edelleen tarkentanut kotimaastaan lähtönsä syitä. Enon väsyttyä tilanteeseen eno oli kääntynyt moskeijan vanhimpien puoleen saadakseen heiltä kumpaakin sukua sitovan päätöksen joko anteeksiannosta muutoksenhakijalle tai tämän tuomitsemisesta. Tarvittaessa eno surmaisi muutoksenhakijan itse. Lisäksi presidentti Kadyrovin vuonna 2017 antaman perheiden jälleenyhdistämistä koskevan julistuksen myötä muutoksenhakija oli pelännyt, että hänen olisi palattava entisen puolisonsa luokse tai että viranomaiset ottaisivat hänen lapsensa. Muutoksenhakija on lisäksi todennut olleensa nyttemmin säännöllisesti yhteydessä vain sisareensa, joka oli kertonut muutoksenhakijan isän ja entisen puolison sukulaisten edelleen jatkuvista vaatimuksista lapsen palauttamisesta muutoksenhakijan anteeksiantoa vastaan.

(48) Asiassa on toimitettu lapsen etua koskevia lausuntoja, joista ilmenee muutoksenhakijan ja lapsen läheinen suhde, sekä selvitystä muutoksenhakijan ja lapsen terveydentilasta. Muutoksenhakijalla on diagnosoitu muun ohella lanneselän kipu ja iskiaskipu, vaikea-asteinen masennustila ilman psykoottisia oireita sekä yleistynyt ahdistuneisuus. Lapsella on diagnosoitu muun ohella ei-elimellinen unettomuus sekä tunnetilaan liittyvät oireet ja sairaudenmerkit sekä ongelmat, jotka liittyvät lapsen todennäköiseen ruumiilliseen pahoinpitelyyn. Lapsi myös tarvitsee rinoplastiaa.

6. Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

6.1 Menettelyä koskevat väitteet

(49) Korkein hallinto-oikeus katsoo, että hallinto-oikeus on voinut hallintolainkäyttölain (586/1996) 38 §:n perusteella jättää suullisen käsittelyn toimittamatta.

(50) Korkein hallinto-oikeus katsoo lisäksi, että asiassa ei ole ilmennyt asian selvittämisen olleen Maahanmuuttovirastossa sillä tavoin puutteellista, että Maahanmuuttoviraston päätöstä olisi yksinomaan sen johdosta pidettävä virheellisenä.

6.2 Kansainvälinen suojelu

(51) Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus ovat pitäneet muutoksenhakijan uskottavan kertomuksen perusteella selvitettynä, että muutoksenhakijan isä ja entinen puoliso olivat kohdistaneet muutoksenhakijaan ja tämän lapseen toistuvasti väkivaltaa. Hylkäävät päätökset ovat perustuneet keskeisesti siihen, että muutoksenhakija ja lapsi olivat tämän jälkeen muutoksenhakijan äidin puolen sukulaisten tukemina asuneet useita vuosia Groznyissa ilman merkittäviä ongelmia. Muutoksenhakija on puolestaan esittänyt, että muutoksenhakijaan kohdistuva kunniaväkivallan uhka on edelleen ajankohtainen, minkä lisäksi muutoksenhakijan lasta uhkaa joutuminen väkivaltaisen isänsä huostaan.

(52) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että Tšetšeniaa koskevan maatiedon mukaan eronneiden naisten tilanne maassa on vaikea. He yleensä menettävät avioeron myötä yhteyden lapsiinsa, jotka nähdään isänsä omaisuutena ja jotka pääsääntöisesti jäävät isänsä ja tämän perheen luokse huoltoon. Perinteiden mukaan eronneiden naisten on lähtökohtaisesti palattava asumaan omien miespuolisten sukulaistensa luokse. Eronneisiin naisiin on myös maatiedon mukaan kohdistettu viranomaisten taholta painostusta palata entisten puolisoidensa luokse.

$132

(54) Korkein hallinto-oikeus arvioi, että muutoksenhakijan menettely eronsa jälkeen ja erityisesti vuonna 2010 hänen muuttaessaan lapsen kanssa asumaan kaksin, on Tšetšeniaa koskevan maatiedon valossa voinut olla muutoksenhakijan kertomalla tavalla omiaan herättämään voimakasta pahennusta yhtäältä muutoksenhakijan isässä ja toisaalta entisessä puolisossa ja tämän sukulaisissa. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että muutoksenhakijan isä ja entinen puoliso ovat jo aikaisemmin kohdistaneet muutoksenhakijaan ja tämän lapseen pitkäkestoista ja erittäin vakavaa perheväkivaltaa. Entisen puolison sukulaiset ovat muutoksenhakijan kertoman perusteella myös toistuvasti osoittaneet kiinnostusta lapsen olinpaikasta. Yksinomaan siitä, että muutoksenhakija on enonsa ja muiden sukulaistensa apuun turvautuen pystynyt välttämään häneen kohdistuvia oikeudenloukkauksia piilottelemalla, ei voida päätellä muutoksenhakijaan ja tämän lapseen kohdistuvan tulevaisuuden uhan ratkaisevasti vähentyneen.

(55) Muutoksenhakija on uskottavasti kertonut kansainvälisen suojelun tarpeensa perusteena olevista seikoista ja olosuhteistaan, mitä kertomusta Tšetšeniaa koskeva ajantasainen maatieto tukee. Asia on tällöin ratkaistava muutoksenhakijan eduksi, kun otetaan huomioon myös lapsen edusta esitetyt seikat. Edellä ilmenevän perusteella korkein hallinto-oikeus arvioi, että muutoksenhakijalla ja hänen lapsellaan on Venäjän federaatioon palatessaan perustellusti aihetta pelätä joutuvansa ulkomaalaislain 87 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vainotuksi yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisensa vuoksi. Muutoksenhakijan ja lapsen haavoittuvuutta osoittavat henkilökohtaiset olosuhteet, mukaan lukien erityisesti turvaverkon heikentyminen, ja Venäjän federaatiota ja Tšetšeniaa koskeva maatieto huomioiden heidän ei voida kohtuudella edellyttää turvautuvan sanotun maan suojeluun tai sisäiseen pakoon.

(56) Edellä ilmenevillä perusteilla hallinto-oikeuden ja Maahanmuuttoviraston päätökset on kumottava ja asia on palautettava Maahanmuuttovirastolle turvapaikan antamiseksi muutoksenhakijoina olevalle äidille ja hänen lapselleen.

(57) Päätöksen lopputulokseen nähden ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 §:n 3 momentti, suullisen käsittelyn järjestäminen ei ole tarpeen korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Jaakko Autio ja Robert Utter. Asian esittelijä Hilla Viljamaa.

Muutoksenhakija A,

Maahanmuuttovirasto

Hallinto-oikeus

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Kristian Hellman ja Katri Isomaa, joka on myös esitellyt asian.

Muutoksenhakijat

Minister van Buitenlandse Zaken: Algemeen ambtsbericht Russische Federatie, joulukuu 2018 ja Country of origin information report for the Russian Federation, huhtikuu 2021)

(EASO Country of Origin Information Report: Chechnya, Women, Marriage, Divorce and Child Custody, syyskuu 2014; Minister van Buitenlandse Zaken: Algemeen ambtsbericht Russische Federatie, joulukuu 2018 ja Country of origin information report for the Russian Federation, huhtikuu 2021)

(EASO Country of Origin Information Report: Chechnya, Women, Marriage, Divorce and Child Custody, syyskuu 2014; Antonova — Siradzhudinova: Killed by gossip, “Honor killings” of women in the North Caucasus, Report on the results of a qualitative study in the republics of Dagestan, Ingushetia and Chechnya, joulukuu 2018)

(CEDAW: Concluding observations on the ninth periodic report of the Russian Federation, 30.11.2021, CEDAW/C/RUS/CO/9)

(38)

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Volodina v. Venäjä

(39) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin

Tapayeva ynnä muut v. Venäjä

(40)

CEDAW-komitea

professori C:n