KHO:2024:99 – Nyttighetsmodell
Marknadsdomstolen var inte skyldig att på eget initiativ tillämpa förbudet mot reformatio in pejus eftersom den enda ändringssökanden inte i marknadsdomstolen hade motsatt sig motpartens nya ändrade skyddskrav med hänvisning till förbudet. De nya ändrade skyddskraven hade inte i marknadsdomstolen godkänts utvidgade i förhållande till vad som till denna del framkom ur den ursprungliga ansökan...
7 min de lecture · 1 453 mots
Marknadsdomstolen var inte skyldig att på eget initiativ tillämpa förbudet mot reformatio in pejus eftersom den enda ändringssökanden inte i marknadsdomstolen hade motsatt sig motpartens nya ändrade skyddskrav med hänvisning till förbudet. De nya ändrade skyddskraven hade inte i marknadsdomstolen godkänts utvidgade i förhållande till vad som till denna del framkom ur den ursprungliga ansökan om nyttighetsmodellrätt.
Lagen om nyttighetsmodellrätt 3 kap. och 24 §
Lagen om rättegång i förvaltningsärenden 79 §
Se HFD 2017:96 och 2018:101 samt HFD 19.9.1997 liggarnummer 2294 (kort referat).
Ärendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi, justitieråden Taina Pyysaari, Juha Lavapuro, Robert Utter och Emil Waris samt överingenjörsråden Kari Tammi och Carl-Eric Wilén. Föredragande Anne Rautiainen.
Markkinaoikeuden ei tarvinnut omasta aloitteestaan soveltaa reformatio in peius -kieltoa, kun ainoa muutoksenhakija ei ollut markkinaoikeudessa vastustanut vastapuolen esittämää uutta muutettua suojavaatimusta kieltoon vedoten. Uusia muutettuja suojavaatimuksia ei markkinaoikeudessa ollut hyväksytty laajempina kuin alkuperäisestä hyödyllisyysmallihakemuksesta tältä osin ilmeni.
Laki hyödyllisyysmallioikeudesta 3 luku ja 24 §
Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 79 §
Ks. KHO 2017:96 ja 2018:101 sekä KHO 19.9.1997 taltionumero 2294 (lyhyt ratkaisuseloste).
Päätös, jota muutoksenhaku koskee
Markkinaoikeus 14.11.2023 nro 528/2023
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan siltä osin kuin asiassa on kysymys reformatio in peius -kiellon soveltamisesta ja tutkii asian tältä osin. Valitus hylätään. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Muilta osin valituslupahakemus hylätään. Korkein hallinto-oikeus ei siten anna muilta osin ratkaisua valitukseen.
VILPE Oy:n vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.
Asian tausta
(1)
on 29.3.2021 tehnyt hyödyllisyysmallin rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen Nuotube Oy:n keksinnölle ”Läpivientikappale” 16.4.2019 hakemaa hyödyllisyysmallia nro 12416 vastaan.
(2)
on 28.6.2021 toimittanut Patentti- ja rekisterihallitukselle kolme vaihtoehtoista suojavaatimusasetelmaa V1-V3.
(3)
on 22.12.2021 tekemällään päätöksellä julistanut hyödyllisyysmallin osittain mitättömäksi siten, että se on pysytetty voimassa muutetussa muodossa ensisijaisilla vaihtoehtoisilla suojavaatimuksilla (suojavaatimusasetelma V1).
(4)
on valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen.
(5)
on vaatinut VILPE Oy:n valituksen hylkäämistä ja toissijaisesti hyödyllisyysmallin pysyttämissä voimassa vaihtoehtoisten suojavaatimusasetelmien 1, 2 tai 3 mukaisesti.
(6)
on kumonnut Patentti- ja rekisterihallituksen valituksenalaisen päätöksen ja palauttanut asian Patentti- ja rekisterihallitukselle hyödyllisyysmallin rekisteröinnin pysyttämiseksi voimassa vaihtoehtoisen suojavaatimusasetelman 3 mukaisessa muodossa.
(7) Markkinaoikeus on todennut päätöksen perusteluissa muun ohella, että Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä hyväksytty suojavaatimusasetelma V1 sisältää sellaista, mikä ei ole käynyt ilmi alkuperäisestä hyödyllisyysmallihakemuksesta. Sama koskee myös markkinaoikeudessa esitettyjä vaihtoehtoisia suojavaatimusasetelmia 1 ja 2. Hyödyllisyysmallin rekisteröinnille siten on tähän liittyvä este.
(8) Edelleen markkinaoikeus on katsonut perusteluissaan, että sen tarkasteltavana olevan vaihtoehtoisen suojavaatimusasetelman 3 mukainen keksintö on suojattavissa hyödyllisyysmallilla, koska uutuuden ja keksinnöllisyyden vaatimukset täyttyvät sen osalta.
Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa
(9)
on pyytänyt lupaa valittaa markkinaoikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että korkein hallinto-oikeus kumoaa markkinaoikeuden päätöksen ja hyödyllisyysmallin nro 12416 kokonaisuudessaan. Lisäksi muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulut on korvattava ja markkinaoikeuden määräämä oikeudenkäyntimaksu palautettava. Vaatimuksia on perusteltu muun ohella seuraavasti:
(10) Hyödyllisyysmalli on laajentunut suoja-alaltaan valituskäsittelyn aikana, mikä asettaa yhtiön ainoana muutoksenhakijana huonompaan asemaan verrattuna siihen, ettei se olisi valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä markkinaoikeuteen. Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksen mukainen suojavaatimusasetelma V1 on sisältänyt piirteen ”asennettavaksi rakennuksen ulkoseinään”, mikä rajasi hyödyllisyysmallin suoja-alaa. Markkinaoikeudessa hyväksytyksi tullut vaihtoehtoinen suojavaatimusasetelma 3 on ollut muutoin samansisältöinen, mutta siitä on poistettu edellä mainittu piirre, mikä on johtanut suoja-alan laajenemiseen VILPE Oy:n muutoksenhaun seurauksena. Markkinaoikeuden päätöksen lopputulos eli vaihtoehtoisen suojavaatimusasetelman 3 hyväksyminen on ollut siten reformatio in peius -kiellon vastaista. Vaihtoehtoinen suojavaatimusasetelma 3 ei myöskään täytä uutuuden ja keksinnöllisuuden vaatimuksia.
(11)
on antanut lausunnon.
(12)
on selityksessään vaatinut valituksen hylkäämistä.
(13)
on antanut vastaselityksen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut
Perustelut siltä osin kuin valituslupa on myönnetty
Kysymyksenasettelu
(14) Asiassa on ratkaistavana, onko markkinaoikeuden päätös kumottava sillä perusteella, että vaihtoehtoisen suojavaatimusasetelman 3 hyväksyminen markkinaoikeuden päätöksellä ainoan muutoksenhakijan valituksen johdosta on ollut reformatio in peius -kiellon vastaista.
Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös
(15) Reformatio in peius -kiellolla eli huonontamiskiellolla tarkoitetaan hallintolainkäytössä sitä, että valituksenalaista viranomaispäätöstä ei saa muuttaa muutoksenhakijan vahingoksi tilanteessa, jossa hän on ainoana osapuolena hakenut siihen muutosta. Kiellon yleisenä tarkoituksena on turvata asianosaisen mahdollisuus hakea muutosta ilman vaaraa siitä, että hänen oma muutoksenhakunsa voisi johtaa hänen kannaltaan huonompaan lopputulokseen (ks. yleisen lainkäytön osalta myös KKO 2011:109, kohta 20).
(16) Tästä tuomioistuimen toimivaltaa rajoittavasta periaatteesta tai sen soveltamisesta ei ole lailla erikseen säädetty. Periaatteen soveltuvuus ja tarkempi sisältö tulee siten arvioida ja ratkaista kussakin hallintolainkäyttöasiassa erikseen ottaen huomioon käsiteltävänä olevan asian luonne ja prosessuaalinen asetelma sekä asianosaisten oikeusturvanäkökohdat.
(17) Tässä asiassa VILPE Oy on vaatinut Nuotube Oy:lle rekisteröidyn hyödyllisyysmallin mitättömäksi julistamista Patentti- ja rekisterihallituksessa. Patentti- ja rekisterihallituksen hylättyä osin VILPE Oy:n vaatimuksen yhtiö on valittanut päätöksestä markkinaoikeuteen. Nuotube Oy ei ole valittanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä. Muutoksenhakija on korkeimmassa hallinto-oikeudessa vedonnut siihen, että markkinaoikeuden päätöksellä suojavaatimuksesta 1 on poistettu hyödyllisyysmallin suoja-alaa rajaava piirre. Tämän seurauksena mallin suoja-ala on laajentunut hyödyllisyysmallin haltijan Nuotube Oy:n hyväksi, vaikka mallin haltija ei ollut hakenut muutosta Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen. Tämä lopputulos on muutoksenhakijan mukaan reformatio in peius -kiellon vastainen.
(18) Asiassa on ensiksi otettava kantaa siihen, onko valituksenalaista viranomaispäätöstä muutettu markkinaoikeuden päätöksellä muutoksenhakijayhtiön vahingoksi siten, että se on muutoksenhakunsa johdosta joutunut epäedullisempaan asemaan verrattuna siihen, ettei yhtiö olisi lainkaan valittanut markkinaoikeuteen.
(19) Hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain 24 §:n mukaan suojavaatimus määrää hyödyllisyysmallisuojan laajuuden. Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymän läpivientikappaletta koskevan suojavaatimusasetelman V1 suojavaatimus 1 on sisältänyt ilmaisun ”asennettavaksi rakennuksen ulkoseinään”. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että markkinaoikeudessa hyväksytyksi tulleen vaihtoehtoisen suojavaatimusasetelman 3 suojavaatimus 1 on muutoin vastannut sisällöltään suojavaatimusasetelman V1 suojavaatimusta 1, mutta siitä on ainoastaan poistettu ilmaisu ”asennettavaksi rakennuksen ulkoseinään”.
(20) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että hyödyllisyysmallilla suojattava läpivientikappale on tarkoitettu käytettäväksi seinissä, joissa on lämmöneristemateriaalia. Joissain tapauksissa tällainen seinä voi olla muukin kuin rakennuksen ulkoseinä. Esimerkkinä lämmöneristemateriaalia sisältävästä rakennuksen sisäseinästä voidaan mainita kerrostalojen sauna- tai kylmähuonetilojen tai puolilämpimien tilojen kuten autohallien seinät, joiden ilmastointiputkien läpivienneissä hyödyllisyysmallin mukaista läpivientikappaletta olisi mahdollista hyödyntää.
(21) Edellä esitetyn perusteella korkein hallinto-oikeus katsoo, että markkinaoikeudessa hyväksytyksi tullut Nuotube Oy:n vaihtoehtoinen suojavaatimusasetelma 3 on suoja-alaltaan laajempi kuin Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä suojavaatimusasetelma V1. Näin ollen vaihtoehtoisen suojavaatimusasetelman 3 hyväksyminen markkinaoikeudessa on sinänsä johtanut Patentti- ja rekisterihallituksen päätökseen ainoana valittajana muutosta hakeneen VILPE Oy:n kannalta epäedullisempaan lopputulokseen kuin se, ettei VILPE Oy olisi lainkaan hakenut muutosta mainittuun päätökseen.
(22) Asiassa on tämän jälkeen arvioitava, tuleeko edellä mainittua lopputulosta pitää reformatio in peius -kiellon vuoksi lainvastaisena. Korkein hallinto-oikeus toteaa tältä osin ensiksi, että teollisoikeuksiin kuuluvaa hyödyllisyysmallia koskeva muutoksenhaku on erityislaatuista ja se poikkeaa monin tavoin tyypillisistä hallintolainkäyttöasioista. Mitätöintivaatimuksen käsittelyssä ja siihen liittyvässä muutoksenhaussa yksityisen intressin voidaan yhtäältä katsoa olevan korostunut ja julkinen intressi on usein luonteeltaan välillisempi. Lisäksi teollisoikeudellisissa asioissa on usein myös selkeä kaksiasianosaissuhde. Nämä seikat puoltavat sitä, että reformatio in peius -kielto tulee lähtökohtaisesti ottaa huomioon asiaa hallintotuomioistuimessa käsiteltäessä.
(23) Toisaalta on otettava huomioon, että hyödyllisyysmallia koskevan muutoksenhaun erityispiirteisiin kuuluu vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan se, että uusien muutettujen hyödyllisyysmallin suojavaatimusten esittäminen on sallittua vielä asian edettyä valitusasteeseen (ks. ratkaisut KHO 2018:101 ja KHO 2017:96 sekä lyhyenä ratkaisuselosteena julkaistu KHO 19.9.1997 taltionumero 2294). Mikäli hyödyllisyysmallin haltija esittää valitusasteessa uusia muutettuja suojavaatimuksia, muutoksenhakijalle varataan yleisten kuulemista koskevien prosessisäännösten mukaisesti tilaisuus lausua näistä uusista vaatimuksista.
(24) Tässä asiassa markkinaoikeus on varannut VILPE Oy:lle mahdollisuuden lausua Nuotube Oy:n esittämistä uusista muutetuista suojavaatimusasetelmista mukaan lukien vaihtoehtoisesta suojavaatimusasetelmasta 3. Markkinaoikeuden asiakirjoista saatavavan selvityksen perusteella VILPE Oy ei ole kirjelmissään vastustanut vaatimusta reformatio in peius -kieltoon vedoten, eikä yhtiö myöskään korkeimmassa hallinto-oikeudessa ole esittänyt, että kieltoon taikka suoja-alan laajenemiseen ainoan muutoksenhakijan vahingoksi olisi vedottu jo markkinaoikeudessa.
(25) Hyödyllisyysmallin mitätöintivaatimusta koskevassa muutoksenhaussa asia ratkaistaan siinä esitettyjen vaatimusten ja perusteluiden pohjalta. Hyödyllisyysmalliasioita koskevan muutoksenhakumenettelyn erityispiirteistä seuraa korkeimman hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan se, että asianosaisen on tuomioistuimessa nimenomaisesti ilmaistava tahtonsa ja vaatimuksensa myös reformatio in peius -kiellon soveltamisesta. Uusia muutettuja suojavaatimuksia ei markkinaoikeudessa ole hyväksytty laajempina kuin alkuperäisestä hyödyllisyysmallihakemuksesta tältä osin ilmenee. Markkinaoikeuden ei siten ole tarvinnut omasta aloitteestaan soveltaa reformatio in peius -kieltoa eikä markkinaoikeuden päätös näin ollen ole lainvastainen sillä perusteella, ettei kiellosta ole päätöksessä erikseen lausuttu. Markkinaoikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Valituslupahakemuksen hylkääminen muilta osin
(26) Sen perusteella, mitä muutoksenhakija on esittänyt ja mitä asiakirjoista muutoin ilmenee, asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi ei muilta osin ole oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n 1 momentissa säädettyä valitusluvan myöntämisen perustetta.
Oikeudenkäyntikulut
(27) Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §, VILPE Oy:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi, oikeusneuvokset Taina Pyysaari, Juha Lavapuro, Robert Utter ja Emil Waris sekä yli-insinöörineuvokset Kari Tammi ja Carl-Eric Wilén. Asian esittelijä Anne Rautiainen.
VILPE Oy
Nuotube Oy
Patentti- ja rekisterihallitus
Markkinaoikeus
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden jäsenet Reima Jussila, Jaakko Ritvala, Pasi Nikkonen ja Merja Heikkinen-Keinänen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...