Efter intern rekrytering hade man i en myndighet beslutat att förordna A till en ledande uppgift. B som också hade sökt uppgiften anförde besvär hos förvaltningsdomstolen. Förvaltningsdomstolen avvisade besvären på den grunden att ett beslut enligt lagen inte får överklagas genom besvär om det gäller förordnande till en uppgift, när tjänstemannen har gett sitt samtycke till förordnandet.

Högsta förvaltningsdomstolen avgjorde först om det besvärsunderkastade myndighetsbeslutet handlade om ett i lagen avsett förordnande till en uppgift det vill säga om A hade kunnat väljas och förordnas till uppgiften enligt förfarandet för att förordna till en uppgift.

Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att bestämmelserna om en tjänstemans tjänst eller uppgifter enligt tjänstebenämningen och en tjänstemans organisatoriska ställning samt om offentlig rekrytering begränsar användningsområdet för förfarandet att förordna till en tjänst i de situationer där detta förfarande grundar sig endast på arbetsgivarens direktionsrätt och myndighetens arbetsordning. En tjänsteman kan inte med ett förordnande som grundar sig enbart på direktionsrätten eller myndighetens arbetsordning förordnas tills vidare eller för lång tid till en sådan uppgift där arbetsuppgifterna och den organisatoriska ställningen avviker väsentligt från de arbetsuppgifter och den ställning som tjänstemannen i sin egen tjänst har.

Högsta förvaltningsdomstolen ansåg att förordnandet till uppgiften inte hade skett inom de gränser där detta förfarande är möjligt med stöd av arbetsgivarens direktionsrätt och myndighetens arbetsordning. Högsta förvaltningsdomstolen ansåg vidare att B som också hade sökt uppgiften hade rätt att överklaga myndighetens beslut eftersom beslutet till sina rättsverkningar långt motsvarade en tjänsteutnämning eller utnämning till ett tjänsteförhållande.

Finlands grundlag 125 § 2 mom.

Lagen om statens revisionsverk 9 § och 20 § 1 mom.

Lagen om riksdagens tjänstemän 3 § 1 mom., 7 § 1 mom., 63 a § 1 och 2 mom. och 63 b § 1 mom.

Lagen om rättegång i förvaltningsärenden 6 § och 7 § 1 mom.

Ärendet har avgjorts av justitieråden Outi Suviranta, Petri Helander, Toni Kaarresalo, Robert Utter och Emil Waris. Föredragande Elina Ranz.

Viranomaisessa oli sisäisen haun jälkeen tehty päätös A:n määräämisestä johtavaan tehtävään. Hallinto-oikeus oli jättänyt tehtävää myös hakeneen B:n valituksen tutkimatta siitä syystä, että lain mukaan tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen, johon virkamies on antanut suostumuksensa, ei saanut hakea muutosta valittamalla.

Korkein hallinto-oikeus arvioi ensin, oliko viranomaisen valituksenalaisessa päätöksessä kysymys laissa tarkoitetusta tehtävään määräämisestä eli oliko A voitu valita ja määrätä kyseiseen tehtävään noudattaen tehtävään määräämistä koskevaa menettelytapaa.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että virkamiehen viran tai virkanimikkeen mukaiset tehtävät ja organisatorinen asema sekä julkista hakumenettelyä koskevat säännökset asettavat rajoja tehtävään määräämistä koskevan menettelytavan käyttöalalle tilanteissa, joissa tämän menettelytavan käyttäminen perustuu vain työnantajan työnjohtovaltaan ja viraston työjärjestykseen. Virkamiestä ei voida vain työnjohtovaltaan ja viraston työjärjestykseen perustuvalla tehtävään määräämisellä määrätä pysyväisluonteisesti tai pitkäksi määräajaksi sellaiseen tehtävään, johon kuuluvat tehtävät ja jonka organisatorinen asema poikkeavat olennaisesti hänen oman virkansa ja virkanimikkeensä mukaisesta organisatorisesta asemasta ja tehtävistä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tehtävään määrääminen ei ollut tapahtunut niissä rajoissa, joissa tätä menettelytapaa on mahdollista käyttää työnantajan työnjohtovallan ja viraston työjärjestyksen perusteella. Korkein hallinto-oikeus katsoi edelleen, että tehtävää myös hakeneella B:llä oli oikeus valittaa viranomaisen päätöksestä, koska päätös vastasi oikeusvaikutuksiltaan pitkälti virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä.

Suomen perustuslaki 125 § 2 momentti

Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta 9 § ja 20 § 1 momentti

Laki eduskunnan virkamiehistä 3 § 1 momentti, 7 § 1 momentti, 63 a § 1 ja 2 momentti ja 63 b § 1 momentti

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 6 § ja 7 § 1 momentti

Päätös, jota muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 8.3.2024 nro 1451/2024

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii valituksen.

Hallinto-oikeuden päätös kumotaan. Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan päätös kumotaan ja poistetaan.

Muutoksenhakijan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään.

Asian tausta ja hallinto-oikeuden päätös

(1)

on 12.9.2022 tekemällään päätöksellä valinnut johtajan (tarkastusyksikkö) tehtävään A:n. Tehtävä oli ilmoitettu haettavaksi sisäisessä haussa. Päätökseen on sisällytetty ilmoitus valituskiellosta.

(2)

(jäljempänä muutoksenhakija)

joka oli myös hakenut tehtävää, on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen.

(3)

on jättänyt muutoksenhakijan valituksen tutkimatta.

(4) Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa katsonut, että pääjohtajan tekemää tarkastusyksikön johtajan valintapäätöstä on pidettävä tosiasiallisesti tehtävään määräämistä koskevana päätöksenä, vaikka tehtävään valitulle on myöhemmin annettu vielä erikseen varsinainen tehtävään määräys. Hallinto-oikeuden mukaan kysymys on ollut tehtävään määräämistä koskevasta päätöksestä, johon eduskunnan virkamiehistä annetun lain (jäljempänä eduskunnan virkamieslaki) 63 a §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan ei saa hakea muutosta valittamalla.

(5) Hallinto-oikeus on lisäksi arvioinut, onko valituksenalaisella päätöksellä sellaisia vaikutuksia muutoksenhakijan virkamiesoikeudelliseen asemaan ja etuihin, joiden vuoksi hänellä olisi oikeus hakea päätökseen muutosta eduskunnan virkamieslaissa säädetystä valituskiellosta huolimatta. Hallinto-oikeus on katsonut, että valintapäätös ei ole vaikuttanut muutoksenhakijan virkamiesoikeudelliseen asemaan ja etuihin välittömästi eikä muutoksenhakijalla siten ole asiassa sellaisia oikeussuojatarpeita, joiden vuoksi hänellä olisi katsottava olevan muutoksenhakuoikeus valintapäätöksestä eduskunnan virkamieslaissa olevan muutoksenhakukiellon estämättä.

Vaatimukset ja selvitykset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(6)

on pyytänyt valituslupaa ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

(7) Vaatimustaan muutoksenhakija on perustellut muun ohella sillä, että valintapäätös rinnastuu sisällöltään ja vaikutuksiltaan virkaan tai virkasuhteeseen nimittämiseen, minkä takia muutoksenhakijalla tehtävää hakeneena on valitusoikeus eduskunnan virkamieslain 63 b §:n nojalla. Toissijaisesti muutoksenhakijan on voitava valittaa päätöksestä, koska se vaikuttaa välittömästi hänen virkamiesoikeudelliseen asemaansa ja taloudellisiin etuihinsa valtiontalouden tarkastusviraston ylijohtajan virkaan nimitettynä virkamiehenä.

(8)

on lausunnossaan vaatinut valituslupahakemuksen ja valituksen hylkäämistä. Valintapäätös on valituskelvoton tehtävään määräämistä koskeva päätös. Toissijaisena perusteena valituksen hylkäämiselle on se, että valitus on kohdistettu valituskelvottomaan tehtävään määräämisen valmistelua koskevaan valintapäätökseen. Tehtävään määräys valitulle on annettu vasta 20.12.2022.

(9)

on varattu tilaisuus selityksen antamiseen.

(10)

on antanut vastaselityksen. Muutoksenhakija on vaatinut, että valtiontalouden tarkastusvirasto määrätään korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa, mutta ei ole hänelle varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut selvitystä oikeudenkäyntikuluvaatimuksensa määrästä ja sen perusteista.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

(11) Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ensin ratkaistavana, onko hallinto-oikeuden tullut jättää muutoksenhakijan valitus tutkimatta siitä syystä, että eduskunnan virkamieslain 63 a §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen, johon virkamies on antanut suostumuksensa, ei saa hakea muutosta valittamalla. Tämän kysymyksen ratkaiseminen edellyttää sen arvioimista, onko pääjohtajan päätöksessä kysymys mainitussa lainkohdassa tarkoitetusta tehtävään määräämisestä eli onko A voitu valita ja määrätä valtiontalouden tarkastusviraston johtajan (tarkastusyksikkö) tehtävään noudattaen tehtävään määräämistä koskevaa menettelytapaa.

(12) Mikäli A:ta ei ole voitu valita kyseiseen tehtävään tehtävään määräämistä koskevaa menettelytapaa noudattaen, seuraavaksi on ratkaistava, onko pääjohtajan päätöstä pidettävä sellaisena valituskelpoisena hallintopäätöksenä, johon muutoksenhakijalla on katsottava olleen oikeus hakea muutosta valittamalla.

Viraston tehtävien järjestämisestä saatu selvitys

(13) Valtiontalouden tarkastusviraston ajalla 1.4.2019 — 31.3.2023 voimassa olleen työjärjestyksen mukaan tarkastusviraston virkamiehelle voidaan antaa johtamis-, ohjaus- tai asiantuntijatehtävän hoitamista varten määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva tehtävään määräys. Tehtävään määräämisessä noudatetaan soveltuvin osin virkaan nimittämistä koskevia säännöksiä ja menettelytapoja.

(14) Valtiontalouden tarkastusvirastossa on valmisteltu vuoden 2022 aikana organisaatiouudistusta, jolla vuonna 2019 toteutettu matriisiorganisaatiomalli muutettaisiin toimintaperusteiseksi linjaorganisaatioksi. Virastossa olisi uudessa organisaatiomallissa kolme yksikköä: tarkastusyksikkö, valvontayksikkö ja hallintoyksikkö. Uusien perustettavien yksikköjen johtajat valitaan sisäisellä haulla, johon voivat osallistua kaikki viraston virkamiehet. Pääjohtaja nimeää johtajat tehtäviinsä tehtävään määräyksillä viiden vuoden määräajaksi 1.1.2023 lukien. Yksiköt jakautuisivat edelleen ryhmiin, joiden esimiehinä tulisivat olemaan pääsääntöisesti päälliköt, jotka valitaan myös sisäisellä haulla johtajien valinnan jälkeen. Päälliköille annetaan tehtävien hoitamista koskevat viisi vuotta voimassa olevat tehtävämääräykset. Jos johtajien tai päälliköiden tehtäviin ei ilmoittaudu tehtävän edellytykset täyttäviä sisäisiä hakijoita, tehtävät voidaan laittaa ulkoiseen hakuun.

(15) Valtiontalouden tarkastusviraston johtajan (tarkastusyksikkö) määräaikainen tehtävä ajalle 1.1.2023 — 31.12.2027 on ollut haettavana sisäisessä haussa ajalla 2.6.2022 — 16.6.2022. Tehtävää on hakenut neljä viraston virkamiestä, mukaan lukien muutoksenhakija. Pääjohtaja on haastattelujen jälkeen 12.9.2022 tekemällään päätöksellä valinnut tehtävään A:n, joka on nimitettynä viraston tilintarkastuspäällikön virkaan ja jolle oli vuonna 2019 annettu tehtävämääräys vaikuttavuusalueen johtajan tehtävään. A:lle on 20.12.2022 annettu tehtävään määräys valtiontalouden tarkastusviraston johtajan (tarkastusyksikkö) tehtävään viideksi vuodeksi 1.1.2023 lukien. Tarkastusvirasto on tuonut esille, että tehtävään määräämistä on vuodesta 2008 alkaen vakiintuneesti käytetty tarkastusvirastossa esihenkilötehtäviä täytettäessä.

Sovellettavat säännökset

Suomen perustuslaki

(16) Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta

(17) Valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 9 §:n mukaan tarkastusviraston virkamiehistä, viroista ja virkasuhteista sekä virkamiesten palvelussuhteen ehtojen määräytymisestä on voimassa, mitä eduskunnan virkamiehistä annetussa laissa säädetään.

Laki eduskunnan virkamiehistä

(19) Eduskunnan virkamieslain 3 §:n 1 momentin mukaan valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja päättää tarkastusviraston muiden virkojen perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta.

(20) Lain 7 §:n 1 momentin mukaan virkaan nimittämisen edellytyksenä on julkinen hakumenettely, jollei mainitussa laissa toisin säädetä.

(21) Lain 63 a §:n 1 momentin mukaan virkamies saa hakea muutosta itseään koskevaan työnantajan päätökseen valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen noudattaen, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään. Saman pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, jos se koskee tehtävään määräämistä, johon virkamies on antanut suostumuksensa.

(22) Lain 63 b §:n 1 momentin mukaan viranhakija saa hakea virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään, jollei eduskunnan virkamieslaissa toisin säädetä. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa

(23) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan valittamalla saa hakea muutosta päätökseen, jolla viranomainen on ratkaissut hallintoasian tai jättänyt sen tutkimatta. Pykälän 2 momentin mukaan valittamalla ei saa hakea muutosta päätökseen, joka koskee vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa. Valittamalla ei myöskään saa hakea muutosta hallinnon sisäiseen määräykseen, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista.

(24) Lain 7 §:n 1 momentin mukaan hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Tehtävään määräämistä koskevan menettelytavan käyttöalan rajoista

(25) Tehtävään määräämisestä tai sen edellytyksistä ei ole eduskunnan virkamieslaissa muita säännöksiä kuin lain 63 a §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetty muutoksenhakukielto. Puhemiesneuvoston ehdotuksesta eduskunnan virkamieslain muuttamiseksi (PNE 1/2015 vp) ilmenee, että kyseinen säännös muutoksenhakukiellosta vastaa sisällöltään valtion virkamieslain 57 §:n 3 momentin 3 kohtaa.

$116

(27) Perustuslakivaliokunta oli tätä ennen arvioinut säännösehdotusta muutoksenhakukielloksi tehtävään määräämistä koskevasta päätöksestä tehtävään määrättävän virkamiehen oikeusturvan näkökulmasta lausunnossaan (PeVL 51/2010 vp), joka koski sittemmin rauennutta hallituksen esitystä valtion virkamieslain muuttamisesta (HE 181/2010 vp):

$117

$118

(30) Viran muuttamista koskevassa lausuntokäytännössään (PeVL 51/2010 vp) perustuslakivaliokunta on puolestaan todennut, että virkanimikettä ja viran tehtäviä voidaan muuttaa, mutta yleensä katsotaan, ettei virka saa muuttua kokonaan toiseksi. Olennaiset muutokset on toteutettava lakkauttamalla virka ja perustamalla uusi virka.

(31) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että tehtävään määräämisessä ei ole kysymys virkaan tai virkasuhteeseen nimittämisestä. Tehtävään määrätyn virkamiehen virkasuhde perustuu edelleen aiempaan päätökseen, jolla hänet on nimitetty virkaan tai virkasuhteeseen. Työnantaja voi tehtävään määräämisellä organisoida töitä ja järjestellä tehtäviä työnjohto- ja valvontaoikeutensa perusteella. Virkamiehen tehtäviä ei tehtävään määräämisellä voida kuitenkaan muuttaa siten, että hänen virkansa muuttuisi olennaisesti.

(32) Arvioitaessa tehtävään määräämistä koskevan, lain tasolla sääntelemättömän menettelytavan käyttöalaa, huomiota on syytä kiinnittää myös perustuslain 125 §:n 2 momentin säännökseen yleisistä nimitysperusteista julkisiin virkoihin sekä julkista hakumenettelyä edellyttäviin säännöksiin virkamieslainsäädännössä. Vahvana lähtökohtana on, että kaikilla julkisyhteisöjen virkasuhteisista tehtävistä kiinnostuneilla on mahdollisuus osallistua hakumenettelyyn. Puhemiesneuvoston ehdotuksessa eduskunnan virkamieslaiksi (PNE 1/2003 vp) on julkista hakumenettelyä koskevaan lain 7 §:n säännökseen liittyen todettu, että julkinen hakumenettely on yksi julkisen hallinnon perusteisiin liittyvä olennainen seikka, jolla turvataan hallinnon uskottavuutta, oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta ja parhaan mahdollisen henkilöstön saamista julkisyhteisön palvelukseen.

(33) Merkityksellisenä voidaan pitää lisäksi sitä, että eduskunnan virkamieslain 63 b §:n 1 momentin perusteella viranhakija saa nykyisin vahvan pääsäännön mukaan hakea valittamalla muutosta virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen. Muutoksenhakuoikeutta pidettiin perusteltuna viranhakijoiden oikeusturvan kannalta (PNE 2/2019 vp).

(34) Virkamiehen viran tai virkanimikkeen mukaiset tehtävät ja organisatorinen asema sekä julkista hakumenettelyä koskevat säännökset asettavat siten rajoja tehtävään määräämistä koskevan menettelytavan käyttöalalle tilanteissa, joissa tämän menettelytavan käyttäminen perustuu vain työnantajan työnjohtovaltaan ja viraston työjärjestykseen. Virkamiestä ei voida vain työnjohtovaltaan ja viraston työjärjestykseen perustuvalla tehtävään määräämisellä määrätä pysyväisluonteisesti tai pitkäksi määräajaksi sellaiseen tehtävään, johon kuuluvat tehtävät ja jonka organisatorinen asema poikkeavat olennaisesti hänen oman virkansa ja virkanimikkeensä mukaisesta organisatorisesta asemasta ja tehtävistä.

Tehtävään määräämistä koskevan menettelytavan soveltuvuus esillä olevaan tilanteeseen

(35) Valtiontalouden tarkastusviraston johtajan (tarkastusyksikkö) tehtävä on täytetty sisäisellä hakumenettelyllä siten, että pääjohtaja on antanut tehtävään valitsemalleen viraston virkamiehelle määräaikaisen tehtävään määräyksen.

(36) Valtiontalouden tarkastusviraston organisaatiossa on saadun selvityksen mukaan suoraan pääjohtajan alaisuudessa kolme yksikön johtajaa, joista yksi on nyt kysymyksessä oleva tarkastusyksikön johtaja. Tarkastusyksikön johtaja vastaa yksikkönsä tehtävien järjestämisestä, tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan suunnittelusta ja kehittämisestä. Tarkastusyksikön johtajan tehtävään määräämisessä ei voida katsoa olleen kysymys vain työnjohdollisesta viraston töiden ja tehtävien järjestelemisestä, vaan kysymys on ollut uuden johtavan tehtävän täyttämisestä.

(37) Johtajan tehtävään määrätty A on aikanaan nimitetty valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastuspäällikön virkaan. Tarkastusyksikön johtajan organisatorinen asema ja johtajalle kuuluvat tehtävät poikkeavat olennaisesti A:n tilintarkastuspäällikön viran tehtävistä ja organisatorisesta asemasta. Tehtävään määrääminen ei ole tapahtunut niissä rajoissa, joissa tätä menettelytapaa on mahdollista käyttää työnantajan työnjohtovallan ja viraston työjärjestyksen perusteella.

(38) Edellä mainituista syistä korkein hallinto-oikeus katsoo, ettei A:ta ole voitu valita tarkastusyksikön johtajaksi tehtävään määräämistä koskevaa menettelytapaa noudattaen. Menettelytavan käyttämistä ei voida myöskään perustaa siihen, että sitä on viraston esittämän mukaan jo pidempään vakiintuneesti käytetty esihenkilötehtäviä täytettäessä. Hallinto-oikeuden ei olisi tullut jättää muutoksenhakijan valitusta tutkimatta sillä perusteella, että kysymys on tehtävään määräämistä koskevasta päätöksestä, johon eduskunnan virkamieslain 63 a §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan ei saa hakea muutosta valittamalla.

Valintapäätöksen valituskelpoisuus ja muutoksenhakijan valitusoikeus

(39) Valtiontalouden tarkastusviraston johtajan (tarkastusyksikkö) tehtävä on ollut virastossa sisäisesti haettavana. Pääjohtajan tekemällä valintapäätöksellä on hakijoita sitovasti ratkaistu se, kenelle tehtävän hoitaminen tehtävään määräyksellä osoitetaan. Päätös ei siten koske valtiontalouden tarkastusviraston esittämällä tavalla yksinomaan valmistelua, vaikka sitä onkin seurannut vielä työnjohdollisen tehtävään määräyksen antaminen valitulle virkamiehelle.

(40) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että esillä oleva pääjohtajan tekemä valintapäätös vastaa oikeusvaikutuksiltaan pitkälti virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä. Valintapäätöksellä on nimittämispäätökseen rinnastuvalla tavalla olennainen merkitys hakijoiden oikeudellisen aseman kannalta. Koska virkaan tai virkasuhteeseen nimittämistä koskevaan päätökseen voi hakea pääsäännön mukaan muutosta eduskunnan virkamieslain 63 b §:n 1 momentista ilmenevästi, myös esillä olevaa, oikeusvaikutuksiltaan tällaiseen päätökseen läheisesti rinnastuvaa päätöstä on pidettävä valituskelpoisena hallintopäätöksenä.

(41) Asiassa on vielä arvioitava, onko muutoksenhakijalla ollut oikeus valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen eli olisiko hallinto-oikeuden tullut muutoksenhakijan valituksen perusteella tutkia kysymys valintapäätöksen lainmukaisuudesta.

(42) Korkein hallinto-oikeus on edellä katsonut, että tehtävään määräämistä koskevaa menettelytapaa käyttäen tehdyn valintapäätöksen oikeusvaikutukset ovat käytännössä hyvin samankaltaiset kuin jos A olisi nimitetty johtajan (tarkastusyksikkö) virkaan tai virkasuhteeseen vastaavaksi määräajaksi. Nimittämistä olisi kuitenkin edeltänyt julkinen hakumenettely eduskunnan virkamieslain 7 §:n mukaisesti. Muilla hakijoilla olisi ollut eduskunnan virkamieslain 63 b §:n 1 momentin perusteella oikeus hakea muutosta valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan saman lain 10 §:n 5 momentin nojalla tekemään nimittämispäätökseen. Näistä syistä korkein hallinto-oikeus katsoo, että muutoksenhakijalla on katsottava olleen oikeus hakea muutosta esillä olevaan valintapäätökseen. Hallinto-oikeuden olisi siten hänen valituksestaan tullut ottaa tutkittavakseen kysymys valintapäätöksen lainmukaisuudesta.

Johtopäätös

(43) Korkein hallinto-oikeus on edellä katsonut, että valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan päätöstä, jolla tarkastusviraston johtajan (tarkastusyksikkö) tehtävään on valittu A, ei voida pitää eduskunnan virkamieslain 63 a §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna valituskelvottomana tehtävään määräämistä koskevana päätöksenä. Korkein hallinto-oikeus on edelleen katsonut, että muutoksenhakijalla, joka oli viraston sisäisessä haussa hakenut kyseistä tehtävää, on katsottava olleen oikeus hakea päätökseen muutosta. Hallinto-oikeuden olisi näin ollen muutoksenhakijan valituksen johdosta tullut ottaa pääjohtajan päätöksen laillisuus tutkittavakseen. Hallinto-oikeuden päätös, jolla valitus on jätetty tutkimatta, on siten kumottava.

(44) Korkein hallinto-oikeus on edellä valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan päätöksen valituskelpoisuutta tarkastellessaan katsonut, että päätöksellä tehtävään määräämistä koskevaa menettelytapaa on käytetty sen hyväksyttävissä olevan käyttöalan ulkopuolella. Koska päätöksen lainvastaisuus on näin jo tullut ratkaistuksi, asiaa ei ole enää tarvetta palauttaa hallinto-oikeudelle muutoksenhakijan valituksen tutkimiseksi. Tähän nähden valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajan päätös on kumottava ja poistettava.

Oikeudenkäyntikulut

(45) Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 98 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntikulujen korvaamista on vaadittava ennen kuin hallintotuomioistuin tekee päätöksen pääasiassa. Vaatimuksessa on eriteltävä oikeudenkäyntikulujen määrä ja sen perusteet.

(46) Muutoksenhakija ei ole hänelle varatusta tilaisuudesta huolimatta eritellyt eikä perustellut oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevaa vaatimustaan. Vaatimus on tästä syystä hylättävä.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Outi Suviranta, Petri Helander, Toni Kaarresalo, Robert Utter ja Emil Waris. Asian esittelijä Elina Ranz.

Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja

B

,

Hallinto-oikeus

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Pia Repo, Henna Rintala ja Joel Oksanen, joka on myös esitellyt asian.

Muutoksenhakija

Valtiontalouden tarkastusvirasto

A:lle