KHO:2025:6 – Kiinteistövero

Existensen av sådana vestibul-, matsals-, tvätt- eller bastuutrymmen som typiskt finns i hotell och som tjänar inkvarteringsändamålen innebär inte i sig att någon del av byggnaden ska anses vara i annat än hotellbruk och att det på schematiska grunder för hotellbyggnaden fastställda värdet för fastighetsbeskattningen bör ändras. Ett spa som hörde till hotellbyggnaden men var avskilt från inkvarteringsutrymmena och ämnat för betydligt flera kunder än de som var inkvarterade i byggnaden, kunde värderas separat förutsatt att spadelen stod för en avsevärd del av hela byggnaden. I bedömningen av avsevärdheten skulle förutom våningsytan även de olika delarnas volym jämföras.

Fastighetsbeskattning för åren 2011 — 2019

Fastighetsskattelagen 15 § 1 mom.

Lagen om värdering av tillgångar vid beskattningen 30 § 1 mom. 1 och 2 punkten

Finansministeriets förordning om grunder för återanskaffningsvärdet av byggnader 14 §, 16 § och 20 §

Se HFD 2021:168, HFD 2021:169 och HFD 2023:94

Ärendet har avgjorts av president Kari Kuusiniemi samt justitieråden Mikko Pikkujämsä, Kari Tornikoski, Joni Heliskoski och Tero Leskinen. Föredragande Anna Ahlberg.

Hotellirakennukseen tyypillisesti kuuluvien ja majoituskäyttöä palvelevien aula-, ruokailu-, peseytymis- tai saunatilojen olemassaolo ei vielä yksin johda siihen, että jonkin osan rakennuksesta olisi katsottava olevan muussa kuin hotellikäytössä ja että hotellirakennukselle kaavamaisin perustein kiinteistöverotusta varten laskettavaa arvoa olisi korjattava. Hotellirakennukseen kuuluva kylpylä, joka sijoittui majoitustiloista erilleen ja oli tarkoitettu rakennuksessa majoittuvia huomattavasti suuremmalle asiakasmäärälle, voitiin kuitenkin arvostaa erikseen edellyttäen, että kylpyläosa muodosti huomattavan osan koko rakennuksesta. Huomattavuutta oli arvioitava pinta-alojen lisäksi myös rakennuksen eri osien tilavuuksia vertailemalla.

Kiinteistöverotus vuosilta 2011 — 2019

Kiinteistöverolaki 15 § 1 momentti

Laki varojen arvostamisesta verotuksessa 30 § 1 momentti 1 ja 2 kohta

Valtiovarainministeriön asetus rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista 14, 16 ja 20 §

Ks. KHO 2021:168, KHO 2021:169 ja KHO 2023:94

Päätökset, joita muutoksenhaku koskee

Helsingin hallinto-oikeus 14.2.2023 nro 835/2023

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan ja tutkii asian.

Hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä kiinteistöverotukset verovuosilta 2011 — 2019 nyt kysymyksessä olevin osin kumotaan ja asia palautetaan Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asian tausta

(1)

omistaa J:n kunnassa vuokrakiinteistöllä sijaitsevan rakennuskokonaisuuden, joka on nyt kysymyksessä olevina vuosina 2011 — 2019 ollut matkailu- ja majoitusliiketoiminnan käytössä. Kiinteistöllä olevaan rakennuskokonaisuuteen kuuluvat vuonna 1987 valmistunut liikuntahalli, joka on kooltaan 3 014 m

, vuonna 1989 valmistunut kylpylähotelli, 5 327 m

, vuonna 1996 valmistunut hotellitila, 2 453 m

, ja vuonna 1998 valmistunut hotellitila, 1 128 m

.

(2)

on toimittanut kiinteistöverotukset verovuosilta 2011 — 2017 siten, että rakennuskokonaisuutta on käsitelty neljänä erillisenä rakennuksena. Kylpylähotelli on muodostanut rakennuksen 2. Sen verotusarvoa vahvistettaessa jälleenhankinta-arvona on käytetty valtiovarainministeriön rakennusten jälleenhankinta-arvon perusteista annetun asetuksen 14 §:n mukaista toimistorakennuksen jälleenhankinta-arvoa ja ikäalennusprosenttina varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 30 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista asuin-, toimisto- ja muun niihin verrattavan rakennuksen ikäalennusprosenttia.

(3) Verohallinto on toimittanut kiinteistöverotukset verovuosilta 2018 ja 2019 siten, että rakennuskokonaisuutta on käsitelty kahtena erillisenä rakennuksena. Liikuntahalli on muodostanut rakennuksen 1 ja rakennuskokonaisuuden muut osat yhdessä rakennuksen 2. Rakennus 2 on koostunut osarakennuksista, joista kylpylähotelli on ollut osarakennus 1. Osarakennuksen 1 jälleenhankinta-arvo ja ikäalennus on määritetty vastaavasti kuin verovuosina 2011 — 2017.

(4)

on päätöksillään 19.5.2020 (verovuodet 2011 — 2016) ja 16.11.2021 (verovuodet 2017 — 2019) hylännyt yhtiön oikaisuvaatimuksen arvostaa kiinteistöllä sijaitsevat hotellirakennukset osarakennuksineen myymälärakennuksia koskevien arvostamissääntöjen (jälleenhankinta-arvo ja ikäalennukset) mukaan.

(5)

on valituksenalaisilla päätöksillään 835/2023, joka koskee verovuosia 2011 — 2016, ja 839/2023, joka koskee verovuosia 2017 — 2019, hylännyt yhtiön valitukset, joilla yhtiö on vaatinut, että kylpylähotelli tulee arvostaa myymälärakennuksia koskevien arvostamissääntöjen mukaan sekä jälleenhankinta-arvoa määritettäessä että rakennuksen vuotuisia ikäalennuksia laskettaessa.

(6) Hallinto-oikeus on todennut valitusten koskevan vain kylpylähotellia (rakennus 2 verovuosina 2011 — 2017 ja rakennuksen 2 osarakennus 1 verovuosina 2018 ja 2019). Muilta osin verotus on tullut lainvoimaiseksi.

$fc

(8) Verovuosien 2018 ja 2019 osalta hallinto-oikeus on arvioinut kylpylähotellia osarakennuksena. Hallinto-oikeus on todennut, että rakennuksen 2 eli kylpylähotelliosarakennuksen ja hotelliosarakennusten muodostaman rakennuskokonaisuuden pinta-ala on yhteensä 8 908 m

, josta hotelliosarakennusten pinta-ala on 3 581 m

. Saadun selvityksen mukaan kylpylähotelliosarakennuksesta noin 27 prosenttia on majoituskäytössä, noin 34 prosenttia on kylpylän ja hoito-osaston käytössä ja noin 16 prosenttia on ravintolana, myymälänä ja vastaanottotilana. Rakennus 2 on muodostunut siten pääasiassa hotellitilasta, jonka lisäksi rakennuksessa on ravintola-, kylpylä-, hyvinvointi- ja muuta palvelutilaa. Hallinto-oikeus on katsonut, että rakennuskokonaisuus sisältää pääasiassa hotellitiloja ja hotellikäyttöä palvelevaa muuta tilaa. Siten huomattava osa rakennuksesta ei ole ollut muussa kuin rakennuksen pääasiallisessa käyttötarkoituksessa. Tämän vuoksi kylpylähotelliosarakennuksen jälleenhankinta-arvo on tullut määrittää pääasiallisen käyttötarkoituksen eli hotellikäytön perusteella.

(9) Ikäalennuksen osalta hallinto-oikeus on todennut, että vakiintuneen verotus- ja oikeuskäytännön mukaan hotellirakennusten ikäalennukset on laskettu toimistorakennuksia koskevaa ikäalennusprosenttia soveltaen. Hallinto-oikeus on katsonut, että kysymyksessä olevia kylpylähotellitiloja ei voida tiloissa käyvien asiakasmäärien aiheuttaman kulumisen perusteella eikä muutoinkaan rinnastaa myymälätiloihin. Siten kyseistä kylpylähotellirakennusta on ikäalennusta laskettaessa pidettävä asuin- ja toimistorakennuksiin verrattavana rakennuksena, ja rakennuksen verotusarvoa laskettaessa on tullut soveltaa arvostamislain 30 §:n 1 momentin 1 kohdan ikäalennusprosenttia koskevaa säännöstä.

Vaatimukset korkeimmassa hallinto-oikeudessa

(10)

on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksistä ja valituksissaan vaatinut, että kylpylähotellirakennus on arvostettava myymälärakennukseen lähinnä rinnastuvana rakennuksena myymälärakennuksia koskevien arvostamissääntöjen mukaan sekä jälleenhankinta-arvon että ikäalennusten osalta.

(11)

on vaatinut valituksen hylkäämistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja osapuolten kannat

(12) Kuten jäljempänä tarkemmin selostettavista säännöksistä ilmenee, asiassa on keskeisesti kysymys valtiovarainministeriön vuosittain antaman niin kutsutun jälleenhankinta-arvoasetuksen soveltamisesta. Asetuksen 20 §:n mukaan rakennuksen jälleenhankinta-arvo arvioidaan pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.

(13) Oikeuskäytännön mukaan kiinteistöveron verotusarvon määrittävää jälleenhankinta-arvoa ja ikäalennuksia on tarkasteltava kunkin rakennuksen osalta erikseen silloinkin, kun eri rakennuksilla on liiketoiminnallinen yhteys samalla kiinteistöllä harjoitettavaan hotellitoimintaan ja rakennukset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden (KHO 2021:168). Kylpylärakennus ei ole verrattavissa toimistorakennukseen, jollaiseen tavanomainen hotellirakennus on kiinteistöverotuksessa vakiintuneesti rinnastettu.

(14) Toisaalta osarakennuksista muodostuvaa rakennuskokonaisuutta ei ole arvioitava eri tavalla kuin yhtäaikaisesti valmistunutta rakennuskokonaisuutta (KHO 2021:169). Jos yhtenä rakennuksena pidettävä kylpylähotelli kokonaisuutena arvioiden sisältää pääasiassa hotellitiloja, se on rinnastettavissa toimistorakennukseen.

(15) Mainituista lähtökohdista käsin on ensin ratkaistava, onko puheena olevaa kylpylähotellia eri verovuosina pidettävä itsenäisenä rakennuksena vai kuuluuko se osarakennuksena laajempaan rakennuskokonaisuuteen. Tämän jälkeen on arvioitava, muodostaako muu kuin hotellikäyttö rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen, jolloin rakennusta ei voida rinnastaa toimistorakennukseen, tai onko ainakin huomattava osa rakennuksesta muussa kuin hotellikäytössä, jolloin tämä osa voidaan arvioida erikseen.

(16)

mukaan matkailukeskuskäytössä olevaa rakennuskokonaisuutta on arvioitava yhtenä kokonaisuutena, sen alkuperäinen urheilu- ja liikuntahalliosa mukaan lukien. Matkailukeskuksen pääosa on kylpylä-, spa-, urheilu-, ravintola- ja myymälätiloja ja selvästi pienempi osuus hotellitoimintaan liittyvää majoitustilaa.

(17) Vuonna 1989 valmistuneesta kylpylähotellirakennuksesta majoituskäytössä on 27 prosenttia rakennuksen pinta-alasta. Suurin osa, 52 prosenttia, on kylpylä-, spa-, ravintola- ja myymäläkäytössä. Hieman yli 20 prosenttia muodostuu kellaritiloista, joista pääosa on kylpylän teknistä tilaa. Tiloissa toimivilla yrityksillä on laaja ja ennalta rajoittamaton asiakaskunta, joka koostuu rakennuksessa majoittuvien asiakkaiden lisäksi alueen muista matkailijoista ja asukkaista. Tilat ovat avoinna laajasti myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kylpylätilojen kapasiteetti on suunniteltu rakennuksessa majoittuvia huomattavasti suuremmalle asiakasmäärälle, ja tästä toiminnasta aiheutuva kosteusrasitus on merkittävä. Rakennuksen käytöstä johtuva kuluminen rinnastuu pikemmin myymälään kuin toimistotilaan.

(18)

mukaan rakennuskokonaisuuden osia tulee käsitellä kaikkina valituksenalaisina vuosina yhdenmukaisesti siten kuin niitä on kiinteistöverotusta toimitettaessa käsitelty verovuosina 2018 — 2019. Aiemmin omina rakennuksinaan käsiteltyjen rakennusten 2 — 4 on katsottava muodostavan yhden rakennuksen, joka koostuu osarakennuksista 1 — 3. Valituksenalainen asia ratkeaa sen perusteella, mikä osuus tästä rakennuksesta on hotellikäytössä ja hotellikäyttöä palvelevassa muussa käytössä. Jos osarakennuksista 1 — 3 on hotellikäytössä vähintään 50 prosenttia, rakennus on arvostettava toimistorakennuksena. Vastaavasti ikäalennus on laskettava toimistorakennuksen ikäalennuksen perusteella.

(19) Käytettävissä olevien tietojen mukaan osarakennuksista 1 — 3 hotellitilaa on vähintään 4 964 m

. Osarakennuksien yhteenlaskettu pinta-ala on 8 908 m

. Näin ollen hotellitoiminnan käytössä on ainakin 55,73 prosenttia rakennuksen kokonaispinta-alasta. Oikeudenvalvontayksikön käsityksen mukaan rakennus on pääasiassa hotellikäytössä ja sitä tukevassa käytössä. Korkein hallinto-oikeus on katsonut ennakkopäätöksessään KHO 2021:169, että hotellitiloihin luetaan myös muu hotellikäyttöä palveleva tila, kuten esimerkiksi kylpylätila, ainakin siinä tapauksessa, että sen osuus on alle puolet koko rakennuksen tilasta. Hotellitiloiksi on siis luettava majoitustilojen ohella myös tähän toimintaan läheisesti liittyvät tilat, kuten ravintola-, myymälä- ja vastaanottotilat sekä kioskin tilat.

Sovellettavat säännökset

(20)

15 §:n 1 momentin mukaan mainittua lakia sovellettaessa kiinteistön arvona pidetään varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 5 luvun ja sen nojalla annettujen säännösten ja päätösten mukaisesti laskettavaa arvoa kiinteistöveron määräämisvuotta edeltävältä kalenterivuodelta.

(21)

(arvostamislaki) 30 §:n 1 momentin mukaan rakennuksen arvoksi katsotaan jälleenhankinta-arvo vähennettynä seuraavilla vuotuisilla ikäalennuksilla:

1) puinen asuin-, toimisto- ja muu niihin verrattava rakennus 1,25 prosenttia ja vastaava kivinen 1 prosentti;

2) puinen myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja-, talous- ja muu niihin verrattava rakennus sekä muu kuin vesivoimalaitokseen kuuluva voima-asema 5 prosenttia ja vastaava kivinen 4 prosenttia;

—

(22) Pykälän 2 momentin mukaan valtiovarainministeriön asetuksella säädetään tarkemmin jälleenhankinta-arvon laskemisesta.

(23) Valtiovarainministeriö on antanut vuosittain

(1295/2010, 1159/2011, 634/2012, 847/2013, 1062/2014, 1426/2015, 1430/2016, 742/2017 ja 1036/2018, jälleenhankinta-arvoasetus).

(24) Asetuksen 14 §:n mukaan toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä. Asetuksen 15 §:stä ilmenee, että toimistorakennuksen arvo määritetään neliömetriperusteisesti.

(25) Asetuksen 16 §:n mukaan myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta. Asetuksen 17 §:stä ilmenee, että myymälärakennuksen arvo määritetään kuutiometriperusteisesti.

Oikeudellinen arviointi ja johtopäätös

Itsenäinen rakennus vai osarakennus

(27) Asiassa ei ole ilmennyt, miksi kylpylähotellirakennusta on ryhdytty kiinteistöverotusta toimitettaessa kohtelemaan verovuodesta 2018 lähtien kolmen eri rakennuksen sijasta yhtenä rakennuksena ja miksi urheilu- ja liikuntahallia on kuitenkin edelleen kohdeltu erillisenä rakennuksena. Rakennuskokonaisuudessa tai sen käytössä ei ole esitetty toteutuneen sellaista muutosta, joka olisi antanut tähän aiheen. Korkein hallinto-oikeus tähän nähden katsoo, että arvostamisen perustan muodostava kysymys siitä, onko kylpylähotellia pidettävä itsenäisenä rakennuksena vai osarakennuksena, tulee ratkaista samalla tavoin kaikkia nyt kysymyksessä olevia verovuosia koskien.

(28) Oikeuskäytännössä sellaista asuinrakennusta, joka oli omistukseltaan, hallinnaltaan ja talotekniikaltaan eriytetty muusta rakennuskokonaisuudesta, on pidetty kiinteistöverotuksessa itsenäisenä erillisenä rakennuksena. Merkitystä ei ole tällöin annettu sille, onko rakennuskokonaisuutta käsitelty lupa- ja valvontamenettelyssä tai väestötietojärjestelmässä yhtenä vai useampana rakennuksena (KHO 2019:82).

(29) Yhtiö on esittänyt rakennuslautakunnan hyväksymän pääpiirustuksen. Sen mukaan virkistyskylpylän rakennushanketta on käsitelty vanhan osan eli liikuntahallin laajennuksena. Laajennushanke on käsittänyt paitsi virkistyskylpylään kuuluvat majoitus- ja aulatilat sekä allas- ja hoito-osaston myös virkistyskylpylän ja liikuntahallin välisen yhdyskäytävän sekä liikuntahallin laajennuksena toteutettuja liikehuoneistoja. Yhtiö on kertonut, että liikuntahallissa on toiminut sisäliikuntapuisto.

(30) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että nytkin jää vaille merkitystä se, että rakennuskokonaisuutta on rakennuslupamenettelyssä käsitelty yhtenä rakennuksena ja että se on merkitty sellaisena myös väestötietojärjestelmään. Vaikka rakennuskokonaisuus kuuluu samalle omistajalle, kylpylähotelli ja liikuntahalli muodostavat esitetyn selvityksen mukaan toisistaan tiloiltaan ja toiminnoiltaan selvästi erottuvat rakennuksensa. Kylpylähotelli ja liikuntahalli liittyvät toisiinsa vain yhdyskäytävän kautta. Kylpylähotellia on kiinteistöverotuksessa pidettävä liikuntahalliin nähden itsenäisenä rakennuksena.

(31) Toisaalta myöhemmät laajennukset käsittävät majoitustilojen laajentamista ja liittyvät olennaisesti kylpylähotelliin. Kylpylähotellia ei voida pitää niihin nähden itsenäisenä rakennuksena. Korkein hallinto-oikeus tältä osin hyväksyy vuosilta 2018 ja 2019 toimitetussa kiinteistöverotuksessa omaksutun näkemyksen. Muutoksenhaun kohteena olevaa vuonna 1989 valmistunutta kylpylähotellirakennusta on kaikkien nyt kysymyksessä olevien verovuosien osalta asiaa ratkaistaessa pidettävä rakennuksen 2 osarakennuksena.

Muun kuin hotellikäytön osuus

(32) Korkein hallinto-oikeus katsoo Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön esittämään selvitykseen tukeutuen, että se rakennus, jonka osarakennuksen kylpylähotelli muodostaa, on ollut pääasiallisesti hotellikäytössä. Tuo rakennus on tullut jälleenhankinta-asetuksen 20 §:n 1 momentin mukaan arvioida lähinnä soveltuvan eli toimistorakennuksen arvioimisperusteita käyttäen. Tämän jälkeen on kuitenkin vielä ratkaistava, voidaanko osa rakennuksesta arvioida erikseen.

(33) Rakennuksen arvon määrittäminen kiinteistöverotusta varten tapahtuu kaavamaisin perustein. Kun oikeuskäytännössä on rakennuksen arvostamiseen kiinteistöverotuksessa vaikuttavien ikäalennusten kannalta arvioitu, rinnastuuko tietty rakennus paremmin asuin- ja toimistorakennuksiin vai myymälä-, varasto-, tehdas-, työpaja- ja talousrakennuksiin, huomiota on kiinnitetty rakennuksen tiloihin kohdistuviin teknisiin vaatimuksiin ja käyttörasitukseen (KHO 2023:94).

(34) Myös toimistorakennuksessa on yleensä sellaisia tiloja, joihin kohdistuu toimistotiloja korkeampia teknisiä vaatimuksia ja käyttörasitusta. Niinpä hotellirakennukseen tyypillisesti kuuluvien majoituskäyttöä palvelevien aula-, ruokailu-, peseytymis- tai saunatilojen olemassaolo ei vielä yksin johda siihen, että jonkin osan rakennuksesta olisi katsottava olevan muussa kuin hotellikäytössä ja että hotellirakennukselle kaavamaisin perustein laskettavaa arvoa olisi korjattava.

(35) Nyt kysymyksessä olevan kaltaiseen kylpylään kohdistuvat tekniset vaatimukset ja käyttörasitus kuitenkin poikkeavat olennaisesti tavanomaisia hotellitiloja koskevista vaatimuksista ja niihin kohdistuvasta rasituksesta. Yhtiön esittämän selvityksen perusteella allas- ja hoito-osasto sijoittuvat majoitustiloista erilleen siten, että niiden voidaan katsoa muodostavan sellaisen osan koko kylpylähotellirakennuksesta laajennuksineen, joka voidaan arvostaa erikseen. Tällaista rakennuksen osan käyttöä kylpylänä ei ole pidettävä vain hotellikäyttöä palvelevana, eikä näin ole aiemmassa oikeuskäytännössäkään katsottu.

(36) Jotta tuollainen osa rakennuksesta voidaan arvostaa erikseen, edellytetään lisäksi, että kyseinen osa muodostaa huomattavan osan koko rakennuksesta. Se, että kysymys on rakennuksen huomattavasta osasta, ei kuitenkaan edellytä tämän osan muodostavan pääosaa rakennuksesta. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että huomattavuutta arvioitaessa ei ole kiinnitettävä huomiota yksin tällaisen osan pinta-alaan suhteessa koko rakennuksen pinta-alaan. Koska myymälätilat on toimistotiloista poiketen arvostettava tilavuusperusteisesti ja koska esitetyn pääpiirustuksen mukaan kylpylätilan korkeus on yli kaksinkertainen rakennuksen muuhun kerroskorkeuteen verrattuna, osan huomattavuutta on arvioitava myös rakennuksen eri osien tilavuuksia vertailemalla.

(37) Asiassa ei kuitenkaan ole esitetty selvitystä rakennuksen eri osien tilavuuksista. Myös selvitys ravintola-, myymälä- ja vastaanottotilan sijoittumisesta kylpylähotellirakennukseen on puutteellista, eikä esitetyn selvityksen perusteella voida ratkaista, liittyvätkö nämä tilat kokonaan tai joltain osin kylpyläosaan siten, että ne on mielekästä arvostaa osana sitä.

Johtopäätös

(38) Edellä olevan vuoksi hallinto-oikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä toimitetut kiinteistöverotukset nyt kysymyksessä olevin osin on kumottava ja asia palautettava Verohallinnolle uudelleen käsiteltäväksi.

(39) Asiaa uudelleen käsitellessään Verohallinnon on pidettävä yhtäältä liikuntahallia ja toisaalta kylpylähotellia myöhempine laajennuksineen eri rakennuksina. Verohallinnon on hankittava tarpeellinen lisäselvitys ja sen jälkeen arvioitava, muodostaako kylpyläosa, johon on luettava ainakin allas- ja hoito-osasto, huomattavan osan rakennuksesta, kun huomiota kiinnitetään rakennuksen eri osien pinta-aloihin ja tilavuuksiin. Mikäli kylpyläosan katsotaan muodostavan tällaisen osan, sille on määritettävä muusta rakennuksesta erillinen jälleenhankinta-arvo ja sen ikäalennukset on laskettava erikseen.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Mikko Pikkujämsä, Kari Tornikoski, Joni Heliskoski ja Tero Leskinen. Asian esittelijä Anna Ahlberg.

Kiinteistö Oy N

Verohallinto

Verotuksen oikaisulautakunta

Helsingin hallinto-oikeus

Asiat ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Tero Särkikangas ja Anneli Järvenpää. Esittelijä Attikos Sironen.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö

Kiinteistö Oy N:n

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön

Varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain

asetuksen rakennuksen jälleenhankinta-arvon laskentaperusteista