KKO:2022:27 – Utsökningsbalken

En utsökningsgäldenärs köpeskillingsfordran på A hade utmätts och A hade meddelats betalningsförbud. Då betalningsförbudet inte hade iakttagits, ålade utmätningsmannen A att betala fordrans belopp till utmätningsmannen. A åberopade att skyldigheten att betala köpeskillingen hade upphört på grund av preskription.

Högsta domstolen ansåg av de skäl som framgår av avgörandet att A på det sätt som avses i 4 kap. 68 § 2 mom. utsökningsbalken hade bestridit fordrans riktighet så att beloppet inte kunde drivas in hos A utan utsökningsgrund.

UB 4 kap 68 § 2 mom

Ulosottovelallisen kauppahintasaatava A:lta oli ulosmitattu, ja A:lle oli annettu maksukielto. Kun maksukieltoa ei ollut noudatettu, ulosottomies velvoitti A:n maksamaan saatavan määrän ulosottomiehelle. A vetosi siihen, että kauppahinnan maksuvelvollisuus oli vanhentumisen johdosta lakannut.

UK 4 luku 68 § 2 mom

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

A vaati valituksessaan, että hovioikeuden ja ulosottomiehen päätökset kumotaan ja sille määrätty maksuvelvollisuus poistetaan.

Ulosottomies antoi pyydetyn lausunnon.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Päätöslauselma

Hovioikeuden ja käräjäoikeuden päätökset sekä ulosottomiehen päätös saatavan perimisestä A:lta kumotaan. A vapautetaan velvollisuudesta maksaa ulosottomiehelle 43 291,20 euroa.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Marjut Jokela, Ari Kantor, Päivi Hirvelä, Eva Tammi-Salminen ja Jussi Tapani. Esittelijä Elina Elo.

Tausta

Ulosottomies oli 19.3.2018 ulosmitannut ulosottovelallinen B:n saatavan A:lta. Saatavan perusteena oli maksamatta oleva helikopterikaupan loppukauppahinta 43 291,20 euroa. Samassa yhteydessä ulosottomies oli antanut A:lle saatavaa koskevan maksukiellon ja kehottanut A:ta maksamaan pidätetyt varat ulosottoon. Päätös ulosmittauksesta on tullut lainvoimaiseksi.

Ulosottomiehen päätös 11.7.2018

Ulosottomies määräsi A:lle velvollisuuden maksaa ulosottomiehelle maksukiellon mukaan maksamatta oleva ja erääntynyt saatava 43 291,20 euroa. Ulosottomies katsoi, että saatava oli selvä ja riidaton, eikä se ollut A:n vetoamalla tavalla vanhentunut.

Ulosottovalitus Pirkanmaan käräjäoikeudessa

A vaati ulosottovalituksessaan, että ulosottomiehen päätös kumotaan ja A:lle määrätty maksuvelvollisuus poistetaan.

A:n mukaan ulosottomiehelle maksettavaksi määrätty saatava oli vanhentumisen vuoksi lakannut. Loppukauppahinnan eräpäivä oli ollut 2.5.2014, ja tuon päivämäärän jälkeen B ei ollut ollut velan osalta yhteydessä A:han. Velan vanhentumista ei ollut katkaistu sillä, että A:n edustaja oli aiemmassa täytäntöönpanoriidan oikeudenkäynnissä myöntänyt velan B:lle. B ei ollut ollut edustettuna kyseisessä oikeudenkäynnissä. Koska saatava oli vanhentunut, se ei ollut ulosottokaaren 4 luvun 68 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla selvä. Saatavasta ei ollut ulosottoperustetta, ja A kiisti saatavan olemassaolon, minkä vuoksi saatavaa ei voitu ulosottokaaren 4 luvun 68 §:n 2 momentin mukaisesti ulosmitata.

Käräjäoikeuden päätös 11.12.2018 nro 18/43582

$df

Käräjäoikeus totesi, että alkuperäisen 13.7.2010 allekirjoitetun yhteistyösopimuksen mukaan viimeisen erän eräpäiväksi oli merkitty 31.8.2015. Tämän mukaan viimeinen maksuerä ei olisi vanhentunut. Jos sen sijaan viimeistä eräpäivää olisi väitteen mukaisesti 27.3.2014 muutettu siten, että se oli 2.5.2014, viimeinen erä näyttäisi vanhentuneen.

Käräjäoikeus totesi, että kysymyksessä oleva helikopteri oli takavarikoitu 14.10.2013 eli ennen A:n ja B:n välistä 27.3.2014 päivättyä sopimusta. B:tä oli siten koskenut helikopteria koskeva määräämiskielto, eikä B ollut enää 27.3.2014 voinut tehdä helikopteria koskevia määräämistoimia, jotka sitoisivat B:n ulosottovelkojia. A:n ja B:n 13.7.2010 tekemän yhteistyösopimuksen mukaisen 31.8.2015 erääntyneen maksuerän perusteella B:n saatava 43 291,20 euroa A:lta ei siten ollut vanhentunut.

Käräjäoikeus hylkäsi A:n ulosottovalituksen.

Asian on ratkaissut käräjätuomari Marja Lehtimäki.

Turun hovioikeuden päätös 11.1.2021 nro 16

A valitti hovioikeuteen.

Hovioikeus selosti ulosottokaaren 4 luvun 68 §:n sisältöä ja sen esitöitä ja totesi selvänä lähtökohtana olevan, ettei ulosottomenettelyssä tutkita siinä tarkoitettujen saatavien oikeellisuutta, vaan tämä on tarkoitettu tapahtuvaksi erillisessä oikeudenkäynnissä. Oikeuskäytännössä oli kuitenkin katsottu, ettei saatavan kiistäminen estänyt ulosottotoimia, jos saatava ei sen johdosta ollut aidosti riitainen. Muun ohella prosessiekonomisista syistä ei ollut asianmukaista, että selvästi perusteettomat väitteet estäisivät ulosmitatun saatavan ulosottoperinnän, jos väitteen tutkiminen ei tosiasiassa vaarantanut perinnän kohteen oikeusturvaa.

Asiassa ei ollut esitetty, että B:n saatavasta olisi ulosottoperustetta. Kysymys oli siten siitä, voitiinko A:n vanhentumisväitettä pitää niin selvästi perusteettomana, että saatavan perimistä koskeva päätös oli voitu tehdä siitä huolimatta, että A oli kiistänyt maksuvelvollisuutensa.

$e0

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Kimmo Suorsa, Teija Vainiopää ja Juuso Lehtinen. Esittelijä Otto Ropponen.

Perustelut

1. Ulosottomies on ulosmitannut ulosottovelallisena olevalta B:ltä erääntyneen kauppahintasaatavan A:lta. Ulosottomies on antanut A:lle maksukiellon, jonka mukaan kyseistä saatavaa ei saa suorittaa muulle kuin ulosottomiehelle. Samalla ulosottomies on antanut maksukehotuksen. Kun A ei ollut tehnyt maksua, ulosottomies on päätöksellään velvoittanut A:n maksamaan saatavaa vastaavan määrän ulosottomiehelle.

3. Käräjäoikeus on hylännyt A:n ulosottovalituksen, eikä hovioikeus ole muuttanut käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta.

4. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko A ulosottokaaren 4 luvun 68 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla kiistänyt ulosmitatun saatavan oikeellisuuden niin, ettei siltä voida ulosmitata saatavan määrää.

5. Ulosottokaaren 4 luvun 27 §:n 2 momentin mukaan saatavan ja muun oikeuden ulosmittaus tulee voimaan suoritusvelvolliseen nähden silloin, kun hän on saanut tiedoksi kirjallisen kiellon suorittaa saatavaa tai täyttää velvoitetta muulle kuin ulosottomiehelle (maksukielto). Maksukiellon saaja on velvollinen noudattamaan sitä heti.

6. Mainitun luvun 67 §:n 1 momentin mukaan ulosottomies saa antaa maksukiellon saajalle kehotuksen maksaa erääntynyt ulosmitattu saatava, paitsi jos saatava on riitainen tai epäselvä.

7. Mainitun luvun 68 §:n 1 momentin mukaan jollei maksukiellon saaja noudata todistettavasti tiedoksi saamaansa maksukieltoa, joka koskee palkkaa tai toistuvaa elinkeinotuloa, ulosottomies saa ulosmitata maksukiellon saajalta määrän, joka on maksamatta ulosottomiehelle. Ulosmittaus edellyttää, että maksukiellon saajan maksuvelvollisuus on selvä. Saman pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös muuta saatavaa, josta velallisella on ulosottoperuste tai jonka oikeellisuutta maksukiellon saaja ei kiistä. Hakijalla on oikeus ajaa kannetta maksukiellon saajaa vastaan saatavan oikeellisuuden vahvistamiseksi.

8. Ulosottokaaren 4 luvun 67 §:n perusteluiden (HE 13/2005 vp s. 96-97) mukaan ulosottomies ei normaalisti saisi antaa maksukehotusta, jos maksukiellon saaja kiistää maksuvelvollisuutensa. Ulosottomies ei voi tutkia velallisen saatavan oikeellisuutta. Ulosottomies voisi kuitenkin antaa maksukehotuksen, jos maksukiellon saajan esittämät väitteet ovat selvästi perusteettomia eikä saatavaa voida siten pitää aidosti riitaisena. Ulosottomiehen olisi kuitenkin noudatettava tässä varovaisuutta.

9. Saman luvun 68 §:n 2 momenttia koskevien perusteluiden (HE 13/2005 vp s. 98) mukaan ulosmittaus puolestaan edellyttäisi sitä, että ulosottovelallisella on saatavasta ulosottoperuste maksukiellon saajaa vastaan. Tällä tavoin vältetään se, että ulosottomies joutuisi tutkimaan saatavan oikeellisuuden. Jollei ulosmitatusta saatavasta ole ulosottoperustetta, ulosmittaus maksukiellon saajalta estyisi, jos tämä kiistää saatavan oikeellisuuden. Mikä tahansa asiasyihin perustuva kiistäminen estäisi ulosmittauksen. Ulosmittausta ei voitaisi toimittaa myöskään silloin, kun saatava on muuten epäselvä. Saatavasta olisi hankittava ulosottoperuste tuomioistuimesta silloinkin, kun maksukiellon saaja kiistää maksuvelvollisuutensa, vaikka asia olisi sinänsä suhteellisen selvä.

10. Ulosottovelalliselle kuuluvan saatavan ulosotto voi sisältää useita, eri edellytyksin tehtäviä täytäntöönpanotoimia. Ulosottomies voi ulosmitata erääntymättömän, riitaisen tai muutoin epäselvän saatavan ja antaa sen perusteella maksukiellon. Enemmät ulosottotoimet maksukiellon saajaa vastaan edellyttävät kuitenkin ulosottokaaren 4 luvun 67 ja 68 §:n mukaan saatavan selvyyttä. Palkan ja muun toistuvaistulon ulosmittaukseen sovelletaan niitä koskevia erityissäännöksiä.

11. Yleisen saatavan selvyyttä koskevan vaatimuksen lisäksi ulosmittauksen kohdistaminen maksukiellon saajaan edellyttää ulosottokaaren 4 luvun 68 §:n 2 momentin mukaan sitä, että velallisella on saatavasta ennestään ulosottoperuste tai että maksukiellon saaja ei kiistä maksuvelvollisuuttaan. Muussa tapauksessa selvä lähtökohta on, että saatavan määrää ei voida ulosmitata maksukiellon saajalta ennen kuin saatavan oikeellisuus on vahvistettu tuomioistuimessa. Asia tulee ratkaista oikeudenkäynnissä, ja kanteen nostaminen on asetettu ulosoton hakijan tehtäväksi.

12. Ulosottokaaren 4 luvun 68 §:n 2 momentissa ei ole määritelty, mitä saatavan oikeellisuuden kiistämiseltä voidaan edellyttää. Kohdassa 8 mainitut esityölausumat koskevat maksukehotuksen antamista, joka esitöiden mukaan on mahdollista myös silloin, kun maksukiellon saajan esittämät väitteet ovat ulosottomiehen arvion mukaan selvästi perusteettomia eikä saatava ole aidosti riitainen. Maksukiellon saajaan kohdistuvan ulosmittauksen estäisi kuitenkin esitöiden mukaan mikä tahansa asiasyihin perustuva kiistäminen.

13. Ulosotossa voidaan ulosottokaaren 2 luvun 1 §:n mukaan yleensä panna täytäntöön vain ulosottoperusteeseen perustuvia velvoitteita. Ulosottoperusteen oikeellisuutta ei ulosottomenettelyssä arvioida, mutta ulosottomiehen toimivaltaan kuuluu ratkaista kaikki ulosoton etenemisen kannalta välttämättömät kysymykset. Nimenomaisten säännösten nojalla ulosottomies voi asettaa ulosottomenettelystä johtuvan maksuvelvollisuuden ilman edeltävää ulosottoperustetta. Ulosottojärjestelmään kuuluvat kuitenkin myös välioikeudenkäynnit riidanalaisen seikan selvittämiseksi.

$e4

15. Korkein oikeus toteaa edelleen, että kiistäminen ei voi perustua esimerkiksi suoritusvelvollisen maksuhaluttomuuteen tai maksukykyyn, vaan kiistämisen on liityttävä ulosmitattuun saatavaan. Saatavan oikeellisuus ei koske vain saatavan oikeudellista perustetta vaan yleisesti maksukiellon saajan maksuvelvollisuutta. Kiistäminen voi siten koskea mitä tahansa saatavaan liittyvää seikkaa, kuten sen syntyä, määrää tai lakkaamista.

16. B:n saatava perustuu A:n ja B:n väliseen helikopterikauppaan, ja kyse on kauppahinnan viimeisestä erästä. Saatavasta ei ole ulosottoperustetta. Aikaisemmassa täytäntöönpanoriidassa on ratkaistu riita omistusoikeudesta myytyyn helikopteriin, eikä sen yhteydessä ole vahvistettu kauppahintasaatavan oikeellisuutta.

18. Korkein oikeus katsoo, että A on kiistänyt saatavan oikeellisuuden ulosottokaaren 4 luvun 68 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, kun se on väittänyt saatavan lakanneen ja esittänyt tälle väitteelle myös oikeudellisia perusteita. Loppukauppahinnan määrää ei voida ulosmitata A:lta ilman, että sen maksuvelvollisuus on vahvistettu.

19. Ulosottomiehen ja alempien oikeuksien päätökset on siten kumottava ja A vapautettava sille määrätystä maksuvelvollisuudesta.

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Sovellettavat säännökset

Saatavan kiistämiseltä edellytettävät perusteet

Arviointi tässä asiassa