KKO:2022:34 – Rättegångsförfarandet

Svaranden hade kallats till domstolen vid äventyr av att målet kunde prövas och avgöras trots hennes utevaro. Svaranden hade inte infunnit sig personligen till huvudförhandlingen, där hon hade företrätts av ett rättegångsombud. Tingsrätten hade dömt svaranden för straffbart bruk av narkotika, rattfylleri, tre fall av förande av fortskaffningsmedel utan behörighet och snatteri till ett villkorligt fängelsestraff på 80 dagar. Efter att svaranden hade överklagat upphävde hovrätten tingsrättens dom och återförvisade målet till tingsrätten.

Fråga om svaranden hade kunnat kallas till huvudförhandlingen i tingsrätten vid äventyr att målet kunde prövas och avgöras trots hennes utevaro och om målet hade kunnat prövas och avgöras trots att svaranden inte var personligen närvarande.

BRL 8 kap 11 § 1 mom

Vastaaja oli kutsuttu tuomioistuimeen uhalla, että asia voidaan tutkia ja ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. Vastaaja oli jäänyt henkilökohtaisesti pois pääkäsittelystä, jossa häntä oli edustanut oikeudenkäyntiasiamies. Käräjäoikeus oli tuominnut vastaajan huumausaineen käyttörikoksesta, rattijuopumuksesta, kolmesta kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja näpistyksestä 80 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion vastaajan valituksesta ja palautti asian käräjäoikeuteen.

Kysymys siitä, oliko vastaaja voitu kutsua käräjäoikeuden pääkäsittelyyn uhalla, että asia voidaan tutkia ja ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta ja siitä, oliko asia voitu tutkia ja ratkaista vastaajan henkilökohtaisesta poissaolosta huolimatta.

ROL 8 luku 11 § 1 mom

Asian käsittely alemmissa oikeuksissa

Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa

Syyttäjälle myönnettiin valituslupa.

Syyttäjä vaati valituksessaan, että hovioikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hovioikeuteen käsiteltäväksi.

A vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.

Korkeimman oikeuden ratkaisu

Päätöslauselma

Hovioikeuden päätös kumotaan. Asia palautetaan Vaasan hovioikeuteen, jonka tulee huomioon ottaen palauttamisen syy omasta aloitteestaan ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Juha Häyhä, Ari Kantor, Lena Engstrand, Jussi Tapani ja Tuija Turpeinen. Esittelijä Silja Leino.

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 29.1.2020 nro 20/103799

Syyttäjä vaati A:lle rangaistusta huumausaineen käyttörikoksesta (syytekohta 1), rattijuopumuksesta (syytekohta 2), kolmesta kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta (syytekohdat 3, 4 ja 6) sekä näpistyksestä (syytekohta 5). A oli esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä epäiltyihin rikoksiin.

A kutsuttiin käräjäoikeuden pääkäsittelyyn uhalla, että asia voidaan tutkia ja ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. A ei saapunut käräjäoikeuden pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti. Paikalla pääkäsittelyssä oli A:lle oikeusapulain nojalla määrätyn oikeudenkäyntiavustajan sijasta toinen asianajaja, jonka käräjäoikeus hyväksyi määrätyn avustajan sijaiseksi, ja joka kiisti A:n puolesta syyttäjän rangaistusvaatimuksen.

Käräjäoikeus tutki ja ratkaisi asian A:n henkilökohtaisesta poissaolosta huolimatta. Käräjäoikeus katsoi asiassa näytetyksi, että A oli menetellyt syytteessä kerrotulla tavalla ja syyllistynyt niihin rikoksiin, joista syyttäjä oli vaatinut hänelle rangaistusta. Käräjäoikeus tuomitsi A:n yhteiseen 80 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

Asian ovat ratkaisseet käräjänotaari Jari Laasanen ja lautamiehet.

Vaasan hovioikeuden päätös 2.6.2020 nro 20/119024

A valitti hovioikeuteen ja vaati ensisijaisesti, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi tai toissijaisesti, että syyte hylätään taikka rangaistusta joka tapauksessa alennetaan. A kertoi, ettei hänen avustajansa ollut neuvotellut hänen kanssaan ennen pääkäsittelyä. A vaati myös, että häntä itseään kuulustellaan todistelutarkoituksessa, joko käräjäoikeudessa palauttamisen jälkeen tai hovioikeuden toimittamassa pääkäsittelyssä.

Hovioikeus katsoi, että asia ei ollut laadultaan sellainen, että käräjäoikeus olisi voinut tutkia ja ratkaista sen oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 11 §:n 1 momentin nojalla ilman A:n läsnäoloa. A oli jo esitutkinnassa kiistänyt rikosepäilyt. Käräjäoikeuden ei olisi tullut haastaa häntä pääkäsittelyyn ratkaisun uhalla. Käräjäoikeuden oikeudenkäyntivirhe oli vaikuttanut jutun lopputulokseen.

Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja palautti asian käräjäoikeuteen.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Harri Kurkinen ja Mika Kinnunen sekä asessori Timo Torkko.

Perustelut

1. A oli kutsuttu käräjäoikeuteen uhalla, että asia voidaan tutkia ja ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. A oli jäänyt henkilökohtaisesti pois pääkäsittelystä, mutta hänen asiamiehenään oli toiminut hänelle oikeusapulain nojalla määrätyn oikeudenkäyntiavustajan sijaisena toinen asianajaja. Käräjäoikeus on tuominnut A:n huumausaineen käyttörikoksesta, rattijuopumuksesta, kolmesta kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja näpistyksestä 80 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

2. Hovioikeus on A:n valituksesta katsonut, että käräjäoikeus ei ollut voinut tutkia ja ratkaista asiaa ilman A:n läsnäoloa. Hovioikeus on kumonnut käräjäoikeuden tuomion ja palauttanut asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

3. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys ensiksi siitä, onko A voitu kutsua käräjäoikeuden pääkäsittelyyn uhalla, että asia voidaan tutkia ja ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. Toiseksi kysymys on siitä, onko asia voitu tutkia ja ratkaista, vaikka vastaaja ei ole henkilökohtaisesti ollut paikalla pääkäsittelyssä.

$dd

$de

$df

$e0

$e1

9. Korkein oikeus on arvioinut vastaajan henkilökohtaisen läsnäolon tarpeellisuutta asian selvittämiseksi myös ratkaisussaan KKO 2019:71, joka koskee rikosoikeudenkäyntilain 5 a luvussa säädettyä kirjallista menettelyä. Korkein oikeus totesi, että rikosasian käsitteleminen kirjallisessa menettelyssä edellyttää asian olevan selvitetyssä tilassa. Tällaisen tilanteen ei yleensä voida katsoa olevan käsillä esimerkiksi silloin, jos vastaaja on esitutkinnassa kiistänyt syyllisyytensä tavalla, joka asiassa kertyneen aineiston valossa herättää epäilyksen rikosvastuun edellytysten täyttymisestä (kohta 11).

10. Korkein oikeus toteaa, että rikosoikeudenkäyntilain 8 luvun 11 §:n mukainen poissaolokäsittely merkitsee poikkeusta pääsäännöstä, jonka mukaan rikosasian vastaajaa on kuultava henkilökohtaisesti pääkäsittelyssä. Poissaolokäsittelyn edellytyksiä on siten tulkittava lähtökohtaisesti suppeasti. Rikosprosessin tehokkuutta ja toimivuutta koskevat näkökohdat puoltavat kuitenkin vastaajan henkilökohtaisesta läsnäolovelvollisuudesta luopumista silloin, kun asiassa esitettävä selvitys on laadultaan yksiselitteistä ja laajuudeltaan riittävän kattavaa ja tyydyttävää siten, että asia on vastaajan poissaolosta huolimatta mahdollista selvittää niin, ettei vastaajan syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä.

Vastaajan kutsuminen pääkäsittelyyn uhalla, että asia voidaan tutkia ja ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta

$e3

12. Syytteen mukaan A oli syytekohdassa 1 käyttänyt laittomasti diatsepaamia ja syytekohdassa 2 kuljettanut henkilöautoa yleisellä tiellä käytettyään huumausainetta niin, että hänellä oli ollut ajon jälkeen veressään diatsepaamia, nordiatsepaamia ja tematsepaamia. Syytekohdissa 3, 4 ja 6 A oli kuljettanut henkilöautoa yleisillä teillä ajo-oikeudetta. A oli ollut tekoaikaan ajokiellossa. Syytekohdassa 5 A oli anastanut asianomistajan liikkeestä hupparin.

13. Korkein oikeus toteaa, että syytteessä mainitut rikokset ovat laadultaan yksinkertaisia ja käytännössä yleisiä, jokseenkin lievästi rangaistavia rikoksia, joiden rangaistuskäytäntö on vakiintunutta. Tämä puoltaa poissaolokäsittelyn soveltumista. Vastaajan poissaolon puheena olevan kaltaisesta rikosasioiden oikeuskäsittelystä ei myöskään voida katsoa olevan vastoin tärkeää julkista etua.

$e4

15. Syyttäjä on haastehakemuksessaan ilmoittanut kirjallisiksi todisteiksi syytekohdan 1 huumausaineen käyttörikoksen ja syytekohdan 2 rattijuopumuksen osalta keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnon ja sen liitteenä olevan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon A:n verestä todetuista huumausaineista. Korkein oikeus katsoo, että edellä mainitut lausunnot antavat siinä määrin vahvan näytön huumausaineiden nauttimisesta, että A:n esitutkinnassa esittämä tarkemmin yksilöimätön kiistoperuste ei ole synnyttänyt tarvetta hänen henkilökohtaiseen kuulemiseensa eikä näin ollen ole muodostanut estettä poissaolokäsittelylle.

16. Syytteestä ja esitutkinta-aineistosta ilmenee, että A oli ollut syytekohdissa 3, 4 ja 6 tarkoitettujen tekojen aikana poliisin määräämässä ajokiellossa. Tällä perusteella A:n kiistäminen esitutkinnassa on ollut selvästi asiaan vaikuttamatonta.

17. Syytekohdan 5 näpistyksen osalta syyttäjä on ilmoittanut todisteiksi valvontakameratallenteen väitetystä teosta ja asianomistajan tekemän anastusilmoituksen, joista haastehakemuksen mukaan ilmenee omaisuuden anastaminen sekä anastettu omaisuus ja sen arvo. A on esittänyt esitutkinnassa kiistämisensä perusteeksi yksityiskohtaisen väitteen ostoskärryssään olleen tuotteen palauttamisesta ennen kassalle saapumista. Korkein oikeus katsoo, että vastaajan kiistämisen perustetta ja sen luotettavuutta muuhun näyttöön nähden on myös tältä osin ollut mahdollista arvioida tyydyttävästi vastaajaa henkilökohtaisesti kuulematta, kun otetaan huomioon syyttäjän nimeämän näytön laatu ja yksiselitteisyys. Edellä lausuttuun nähden vastaajaa ei ole yksin kiistämisen perusteella ollut tarpeen määrätä saapumaan asian käsittelyyn henkilökohtaisesti, vaan riittävää on, että vastaajalle on varattu tilaisuus osallistua asian käsittelyyn.

18. Syyttäjän haastehakemuksessaan ilmoittama näyttö on ollut kaikilta osin vastaajan arvioitavissa ja ennakoitavissa jo ennen pääkäsittelyä. Haastehakemuksesta on ilmennyt myös syyttäjän seuraamuskannanotto, jonka perusteella syyttäjä on vaatinut A:n tuomitsemista ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Syytteen sekä ilmoitetun todistelun laatuun ja laajuuteen nähden A:n voidaan olettaa ymmärtäneen häntä kohtaan esitetyn rangaistusvaatimuksen sekä sen tueksi ilmoitetun todistelun sisällön ja merkityksen.

19. Asiassa ei ole ilmennyt myöskään A:n henkilökohtaisiin olosuhteisiin liittyviä tai muita erityisiä seikkoja, jotka olisivat edellyttäneet hänen kuulemistaan henkilökohtaisesti. Korkein oikeus katsoo edellä lausutuin perustein, että A on voitu kutsua pääkäsittelyyn uhalla, että asia voidaan tutkia ja ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta.

Asian tutkiminen ja ratkaiseminen pääkäsittelyssä ilman vastaajan henkilökohtaista läsnäoloa

20. Vastaajan kutsuminen oikeudenkäyntiin poissaolouhkaisesti ei merkitse sitä, että hänellä ei olisi halutessaan oikeus osallistua asian käsittelyyn henkilökohtaisesti tai asiamiehen edustamana. Jos vastaajalla kutsun mukaan on oikeus jäädä pääkäsittelystä pois mutta hän lähettää asiamiehensä oikeuteen, hänen ei katsota jääneen pois asian käsittelystä. Asian käsittelyssä otetaan tällöin huomioon vastaajan asiamiehen päämiehensä puolesta esittämät seikat ja todistelu. Jos vastaaja sen sijaan on poissa pääkäsittelystä eikä hänellä ole asiamiestäkään edustajanaan, tuomioistuimen on rikosoikeudenkäyntilain 6 luvun 6 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla tarpeen mukaan asiakirjoista selostettava, mitä poissaoleva asianosainen on asiassa esittänyt. Kyseeseen tulevat tällöin lähinnä esitutkinta-aineisto ja vastaajan mahdollinen vastaus haasteeseen.

21. Tuomioistuimen on rikosoikeudenkäyntilain 6 luvun 1 §:n mukaan vielä ennen pääkäsittelyn aloittamista selvitettävä, voidaanko asia ottaa lopullisesti käsiteltäväksi. Kysymyksessä olevassa tapauksessa A ei ole ennen pääkäsittelyä toimittanut käräjäoikeuteen kirjallista vastausta tai muita kirjelmiä, joiden perusteella tarvetta hänen henkilökohtaiseen läsnäoloonsa olisi tullut arvioida toisella tavalla kuin pääkäsittelykutsua laadittaessa. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että A olisi etukäteen ilmoittanut käräjäoikeudelle tai asiamiehelleen esteestä saapua pääkäsittelyyn tai pyytänyt pääkäsittelyn siirtämistä.

$e5

23. Korkein oikeus katsoo edellä todetuilla perusteilla, että A on voitu kutsua pääkäsittelyyn uhalla, että asia voidaan tutkia ja ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta ja että asian tutkiminen ja ratkaiseminen pääkäsittelyssä ei ole vaatinut hänen henkilökohtaista läsnäoloaan. Käräjäoikeudessa ei siten ole tapahtunut oikeudenkäyntivirhettä eikä asian palauttaminen käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi ole ollut perusteltua.

Asian tausta

Kysymyksenasettelu

Sovellettavat oikeusohjeet

Korkeimman oikeuden arviointi

Johtopäätös