TT 2016:88 – Lausuntoasia

Kysymys työehtosopimuksessa olevan työsuhteen yhdenjaksoisuutta koskevan ehdon pätevyydestä.

ASIA

Oulun käräjäoikeuden lausuntopyyntö työsuhteen päättämistä koskevassa asiassa (A / Oulun yliopisto)

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sivistystyönantajat ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n sekä Palkansaajajärjestö PARDIA ry:n välisessä 1.4.2014 – 31.1.2017 voimassa olevassa yliopistojen yleisessä työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 § Työsuhde ja koeaika

Työsuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se on ollut saman työnantaja-yliopiston, muun kotimaisen yliopiston, siihen rinnastettavan tutkimuslaitoksen tai yliopistosairaalan palveluksessa keskeytyneenä enintään 30 kalenteripäivää tai yhden kalenterikuukauden.

KÄSITTELY OULUN KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

VASTAUS

KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Oulun käräjäoikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

– Onko Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen 1 luvun 4 §:n 2 kohdan ehto pätevä A:n tapauksessa?

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Työtuomioistuin katsoo, että kyse on laintulkinnasta, eikä asiassa ole siten tarpeen varata työehtosopimukseen osallisille liitoille tilaisuutta tulla työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:n 2 momentin mukaisesti kuulluiksi.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työsopimuslain 1 luvun 5 §:n mukaan työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena, jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättöminä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia. Työsopimuslain 13 luvun 7 §:ssä on valtakunnallisille työmarkkinajärjestöille annettu muun ohella oikeus sopia työehtosopimuksin siitä, mitä työsopimuslain 1 luvun 5 §:ssä säädetään.

Työsopimuslain 1 luvun 5 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 157/2000 vp) on muun muassa todettu, että lainkohdan tarkoittamia työsuhde-etuuksia ovat esimerkiksi vuosiloman ansainta tai työsuhteen kestoon perustuvat palkkaetuudet. Työtuomioistuin katsoo, että tällaisena työsuhde-etuutena on pidettävä Oulun käräjäoikeudessa vireillä olevassa riita-asiassa kysymyksessä olevaa irtisanomisajan perusteella määräytyvää irtisanomisajan palkkaa.

Edelleen hallituksen esityksen mukaan määräaikaisten sopimusten väliin jääviä aikoja ei, jo säännöksen kiertämisen estämiseksi, ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi määrittää täsmällisesti kalenteriajan mukaan. Ehdotuksessa tarkoitettujen keskeytysten pituus olisi ratkaistava kussakin yksittäistapauksessa kunkin työsuhteen pituuteen perustuvan työsuhde-etuuden tullessa ajankohtaiseksi; esimerkiksi vuosilomalain 3 §:n 1 momentin kannalta työnteon jatkuttua ehdotuksessa tarkoitetulla tavalla yli vuoden tai työehtosopimuksen palkkamääräyksissä tarkoitettujen määrävuosien täyttyessä.

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen 1 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan työsuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos se on ollut saman työnantajayliopiston, muun kotimaisen yliopiston, siihen rinnastettavan tutkimuslaitoksen tai yliopistosairaalan palveluksessa keskeytyneenä enintään 30 kalenteripäivää tai yhden kalenterikuukauden.

Työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksessa voidaan sopia peräkkäisten määräaikaisten sopimusten väliin jäävien keskeytysten pituudesta. Tällä lausunnolla ei oteta tässä yhteydessä kantaa siihen, miltä osin kanteessa tarkoitettuja määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä työsopimuslain 1 luvun 5 §:n soveltamispiiriin kuuluvina.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin lausuntonaan toteaa, että yliopistojen yleisen työehtosopimuksen 1 luvun 4 §:n 2 momenttia on pidettävä pätevänä työsopimuslain 1 luvun 5 §:n ja työsopimuslain 13 luvun 7 §:n nojalla. Edelleen työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksella voidaan pätevästi sopia työsuhteeseen sovellettavasta irtisanomisajasta työsopimuslain 6 luvun 3 §:n mukaisesta irtisanomisajasta poiketen myös työntekijän kannalta epäedullisemmin, kuitenkin työsopimuslain 6 luvun 2 §:ssä säädetyin rajoituksin.

Asian tausta

A on työskennellyt Oulun yliopiston palveluksessa laboranttina 19.2.1996 alkaen määräaikaisissa virka- ja työsuhteissa. Kaiken kaikkiaan määräaikaisia virka- ja työsuhteita yliopiston ja A:n välillä on solmittu 34 kappaletta.

A:n viimeinen määräaikainen työsuhde Oulun yliopistoon on päättynyt 31.12.2014. Perusteena virka- ja työsuhteiden määräaikaisuuksille on käytetty pääasiassa työn projektiluontoisuutta.

A:n työtä Oulun yliopiston palveluksessa olivat laborantin muita tutkimusryhmäläisiä avustavat työtehtävät. A on työskennellyt vuoden 2011 loppuun saakka pääasiassa B:n tutkimusryhmässä. Vuoden 2012 alusta hän on siirtynyt C:n tutkimusryhmään, jossa hän on työskennellyt työsuhteensa loppuun saakka. Tämän lisäksi A on tehnyt töitä myös välinehuollossa.

A:n kuukausipalkan 1.1.2015 alkaen olisi tullut olla 2.329,59 euroa.

A:n työsuhteeseen sovelletaan yliopistojen yleistä työehtosopimusta.

Asianosaisten välinen erimielisyys koskee muun ohessa työehtosopimuksen yhdenjaksoisuusehdon pätevyyttä. A on vaatinut irtisanomisajan palkkaa työsopimuslain 6 luvun 3 §:n perusteella. Oulun yliopisto on katsonut, että A:n vaatimus irtisanomisajan palkasta on perusteeton häneen sovellettavan työehtosopimusten määräysten mukaan, koska A:n palvelussuhdehistoriassa on ollut kahden kuukauden mittainen tauko.

Vaatimukset

Perusteet

Oulun yliopiston käyttämät perusteet määräaikaiselle työsuhteelle eivät ole olleet lain edellyttämiä. Yliopiston työvoiman tarve A:n kohdalla on ollut tosiasiallisesti pysyvää. A:n työsuhde on tämän vuoksi ollut toistaiseksi voimassa oleva.

Oulun yliopistolla ei ole ollut perustetta purkaa tai irtisanoa A:n työsuhdetta 31.12.2014, minkä vuoksi Oulun yliopisto on velvollinen suorittamaan A:lle korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaan. Yliopistolla ei ole ollut myöskään tuotannollisia ja taloudellisia perusteita A:n työsuhteen päättämiselle.

Laiminlyöty irtisanomisajan palkka

Oulun yliopisto on päättänyt A:n toistaiseksi voimassa olevaksi katsottavan työsuhteen noudattamatta irtisanomisaikaa. A:lla olisi ollut työsopimuslain 6 luvun 4 §:n mukaan oikeus saada laiminlyöty irtisanomisajan palkka.

A:n työsuhteessa olisi tullut noudattaa työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan neljän kuukauden irtisanomisaikaa. Kun A:n työsuhde on jatkunut yhtä kahden kuukauden keskeytystä (1.7.2007-31.8.2007) lukuun ottamatta yhdenjaksoisena aina 14.8.2006 alkaen, A:lle on jätetty maksamatta neljän kuukauden palkkaa vastaava 10.436,56 euroa työsopimuslain 6 luvun 4 §:n mukaisena korvauksena.

Vastaus kannevaatimuksiin

Oulun yliopisto on kiistänyt kanteen.

Kanteen kiistämisen perusteet

A:n määräaikaisille työsuhteille 1.1.2010 jälkeen ovat olleet olemassa työsopimuslain 1 luvun 3 §:n 2 momentin mukaiset perustellut syyt. A:n palvelussuhteet ennen 1.1.2010 ovat olleet määräaikaisia virkasuhteita. Niitä koskevat korvausvaatimukset oli mahdollista esittää siinä yhteydessä, kun virkasuhteet ovat lakanneet yliopistouudistuksen yhteydessä ja muuttuneet työsopimussuhteiksi. Tutkittavaksi voivat siten tulla vain 1.1.2010 jälkeen solmittujen työsopimusten määräaikaisuuksien perusteet.

Yliopistolla ei ole ollut pysyvää työvoiman tarvetta A:n osaamista vastaavissa tehtävissä. A:n työsuhde olisi joka tapauksessa voitu päättää työsopimuslain 7 luvun 3 §:n mukaisilla taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla.

Irtisanomisajan palkka

A on vaatinut irtisanomisajan palkkaa neljältä kuukaudelta. Tämä vaatimus on perusteeton. Työsuhde on ollut yhdenjaksoinen 1.9.2007 lukien ja sen keston perusteella irtisanomisaika olisi ollut kaksi kuukautta A:han sovellettavan yliopistojen yleisen työehtosopimuksen 1 luvun 5 §:n mukaisesti.

$d2

Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen 1 luvun 4 §:n mukaan työsuhdetta voitaisiin pitää yhdenjaksoisena, jos se on ollut keskeytyneenä enintään 30 kalenteripäivää tai yhden kalenterikuukauden. A:n palvelussuhdehistoriassa on kahden kuukauden tauko kanteessa kerrotuin tavoin, joten työsuhdetta ei voi pitää yhdenjaksoisena. Tälläkin perusteella kanteessa esitetty vaatimus on perusteeton häneen sovellettavan työehtosopimuksen määräysten nojalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Aaltonen, Äimälä, Tuliara, Lehto ja Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Lausunto on yksimielinen.