TT 2016:99 – Lakko
Työtaistelun syynä olivat yhtiön liikkeenluovutukseen liittyvät suunnitelmat. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiosaston edustajan katsottiin tukeneen työtaistelua ja ottaneen sen nimiinsä. Ammattiosasto, joka vastaa edustajiensa menettelystä, oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa. KANTAJA Energiateollisuus ry VASTAAJA Sähköalojen ammattiliitto ry KUULTAVA Naantalin Voimalaitostyöntekijät ry ASIA Työrauha TAPAHTUMATIEDOT Naantalin Voimalaitostyöntekijät ry:ssä on 67 maksavaa jäsentä, joista 26 jäsentä...
5 min de lecture · 982 mots
Työtaistelun syynä olivat yhtiön liikkeenluovutukseen liittyvät suunnitelmat. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Ammattiosaston edustajan katsottiin tukeneen työtaistelua ja ottaneen sen nimiinsä. Ammattiosasto, joka vastaa edustajiensa menettelystä, oli rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
KANTAJA
Energiateollisuus ry
VASTAAJA
Sähköalojen ammattiliitto ry
KUULTAVA
Naantalin Voimalaitostyöntekijät ry
ASIA
Työrauha
TAPAHTUMATIEDOT
Naantalin Voimalaitostyöntekijät ry:ssä on 67 maksavaa jäsentä, joista 26 jäsentä on ollut työssä, kun voimalaitosta on käytetty normaalitasoa pienemmällä teholla.
KANNE
VASTAUS
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Voimalaitospäällikkö B:n vaatimus työrauhan palauttamisesta pääluottamusmies A:lle
2. A:n vastaus B:n vaatimukseen
3. Turun Sanomien internet –sivuilla julkaistu työtaistelua koskeva uutinen
Vastaajan kirjalliset todisteet
1. Pääluottamusmiehen kirje voimalaitospäällikölle 26.4.2016
2. Pääluottamusmiehen muistiinpanot 26.4.2016
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Energiateollisuus ry on vaatinut, että työtuomioistuin
– tuomitsee Naantalin Voimalaitostyöntekijät ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja
– velvoittaa Naantalin Voimalaitostyöntekijät ry:n korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.700 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.
Perusteet
Voimalaitospäällikkö B lähetti pääluottamusmies A:lle 25.4.2016 kello 16.12 kirjallisen kehotuksen työrauhan palauttamiseksi välittömästi. A vastasi B:lle sähköpostitse samana päivänä kello 17.27 yrittäneensä vedota työrauhan palauttamisen puolesta, mutta olevansa kyvytön tekemään asialle enempää. Myös Energiateollisuus ry:n johtaja C lähetti 25.4.2016. kello 17.19 Sähköalojen ammattiliitto ry:n johdolle sähköpostiviestin vaatien työrauhan välitöntä palauttamista voimalaitokselle. Sähköalojen ammattiliitto ry lähetti A:lle 26.4.2016 kello 8.39 kehotuksen työrauhan välittömästä palauttamisesta, mutta siitä huolimatta työtaistelu päättyi kyseisenä päivänä vasta kello 15.30.
Pääluottamusmies A työskenteli itse työtaistelun aikana 25.4.2016 kello 15.00 alkaneessa ja kello 23.00 päättyneessä voimalaitoksen iltavuorossa ja osallistui siten henkilökohtaisesti työtaistelun toimeenpanemiseen. Lisäksi A kertoi Turun Sanomien internet-sivuilla 26.4.2016 kello 10.14 julkaistussa työtaistelua koskevassa uutisessa, etteivät työntekijät hyväksy sitä, että yhtiö ei neuvottele työntekijöiden kanssa liiketoimintajärjestelyyn liittyvistä asioista.
Luottamusmiehen toimet työrauhan palauttamiseksi eivät ole olleet riittäviä ottaen huomioon, että työtaisteluun osallistuneet työntekijät olivat työpaikalla eikä työtaistelun päättäminen siksi edellyttänyt siihen osallistuneiden tavoittamista ja heidän saapumistaan takaisin työpaikalle.
Yhtiölle aiheutui työtaistelusta tuotannonmenetyksinä ja lisätuotantokustannuksina yhteensä 38.133 euron vahingot.
Työtaistelun kohdistuminen työehtosopimukseen
Työnantajalla on työehtosopimuksen 5.1 §:n mukaan oikeus ottaa toimeen ja päättää työsuhde työsopimuslaissa tarkoitetuilla perusteilla sekä määrätä työn johtamisesta. Liikkeenluovutus ja muut vastaavat liiketoimintajärjestelyt ovat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluvia asioita. Kun työtaisteluun on ryhdytty työnantajan ilmoittaman liiketoimintajärjestelyn johdosta, kohdistuu ilmoitettu työtaistelu työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen.
Ammattiosaston vastuu
Voimalaitoksen tuotannon hidastamisesta oli päätetty työhuonekunnan kokouksessa 25.4.2016. Työtaistelun alettua pääluottamusmies tai kukaan muukaan ammattiosaston edustaja ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi. Toimenpiteet ovat joka tapauksessa olleet työtaistelun kesto huomioon ottaen riittämättömiä. Pääluottamusmies osallistui myös henkilökohtaisesti voimalaitoksen tuotannon hidastamiseen työvuorossaan 25.4.2016. Näin ollen ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuuttaan.
Vastaus kannevaatimuksiin
Sähköalojen ammattiliitto ry ja Naantalin Voimalaitostyöntekijät ry ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Energiateollisuus ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 600 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä.
Kanteen kiistämisen perusteet
Naantalin Voimalaitostyöntekijät ry ei ole rikkonut työrauhavelvollisuutta. Ammattiosasto ei ole tehnyt päätöstä työtaistelutoimenpiteestä eikä toimeenpannut sitä.
Työpaikan työhuonekunta on päättänyt ryhtyä käyttämään kahta voimalaitoksen käynnissä olevaa yksikköä minimiteholla. Kukaan työntekijöistä ei ole ollut poissa työstä, vaan ainoastaan voimalaitoksen tehoja on pudotettu. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä on jatkettu koko ajan ja myös niin sanotut päivätyöntekijät ovat olleet työpaikalla. Työntekijät ovat tehneet koko ajan työtä eikä kukaan ole poistunut työpaikalta. Yhtiölle ei ole voinut aiheutua asiassa väitetyn suuruista vahinkoa.
Pääluottamusmies A on ollut työvuorojensa mukaisesti työpaikalla. Pääluottamusmies ei ole osallistunut tuotannon hidastamiseen. Päinvastoin pääluottamusmies on lukuisia kertoja kehottanut edustamiaan työntekijöitä tehojen nostamiseen.
Naantalin Voimalaitostyöntekijät ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Ammattiosaston puheenjohtaja D on kehottanut A:ta ryhtymään toimeen voimalaitoksen käytön normaaliin tasoon saattamiseksi ja A on käytettävissään olevin keinoin tähän pyrkinyt.
A on 25.4.2016 kello 16.20 paikan päällä kehottanut edustamiaan työntekijöitä saattamaan tuotannon normaaliin tilaan. Hän on seuraavana päivänä soittanut voimalaitoksen valvomoon ja kehottanut palauttamaan tuotannon normaaliksi sekä paikan päällä noin kello 12, minkä jälkeen voimalaitoksen tehojen nostaminen on aloitettu.
Hyvityssakoista
Mikäli ammattiosastolle vastoin vastaajan ja kuultavan käsitystä tulisi tuomittavaksi hyvityssakkoja, tulee hyvityssakon määrää alentavana seikkana ottaa huomioon, että työntekijät eivät ole poistuneet työpaikalta tai lopettaneet työntekoa. Hyvityssakko tulisi jättää kokonaan tuomitsematta ottaen huomioon myös työnantajan menettely eli se, että työnantaja ei ole suostunut neuvottelemaan turvattomuuden tunnetta mahdollisesta ulkoistamisesta tunteneiden työntekijöiden kanssa. Työntekijät ovat halunneet neuvotella työnantajan kanssa mahdollisen liikkeenluovutuksen aiheuttamista oikeudellisista, taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista.
Oikeudenkäyntikulujen määrä myönnetään määrällisesti oikeaksi.
Perustelut
Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen
Työtaistelun syynä olivat yhtiön liikkeenluovutukseen liittyvät suunnitelmat. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen 5.1 §:n työn johtamista koskevaan määräykseen.
Pääluottamusmies on ilmoittanut työnantajalle työtaistelusta ja sen syystä sekä kertonut lakon syystä myös julkisuudessa. Työtuomioistuin katsoo, että pääluottamusmiehen on katsottava edellä mainituilla toimillaan ilmaisseen hyväksyntänsä lakon toimeenpanolle ja ottaneen työtaistelun nimiinsä. Lakon kesto huomioon ottaen luottamusmiehen mahdolliset toimet työrauhan palauttamiseksi eivät ole myöskään olleet riittäviä.
Ammattiosasto, joka vastaa edustajiensa menettelystä, on näin ollen rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Hyvityssakko
Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulut
Naantalin Voimalaitostyöntekijät ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrää ei ole riitautettu.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Naantalin Voimalaitostyöntekijät ry:n maksamaan Energiateollisuus ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 800 euroa.
Naantalin Voimalaitostyöntekijät ry velvoitetaan korvaamaan Energiateollisuus ry:n oikeudenkäyntikulut 2.700 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Lallo, Ahokas ja Jokinen jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...