TT 2017:100 – Sairausajan palkka
Asianosaisliittojen välillä oli noudatettu käytäntöä, jonka mukaan työntekijällä oli oikeus uuteen sairausajan palkanmaksujaksoon, mikäli sama sairaus oli uusiutunut yli 30 päivän kuluttua edellisen sairausloman päättymisestä lukien. Noudatetun käytännön mukaan työntekijällä ei kuitenkaan ollut oikeutta tällaisessa tapauksessa sairausajan palkkaan, mikäli työntekijä oli ollut työkyvytön sairauslomien välisen 30 päivän ajanjakson aikana. Kun käsiteltävänä olleessa tapauksessa työntekijän oli...
8 min de lecture · 1 718 mots
Asianosaisliittojen välillä oli noudatettu käytäntöä, jonka mukaan työntekijällä oli oikeus uuteen sairausajan palkanmaksujaksoon, mikäli sama sairaus oli uusiutunut yli 30 päivän kuluttua edellisen sairausloman päättymisestä lukien. Noudatetun käytännön mukaan työntekijällä ei kuitenkaan ollut oikeutta tällaisessa tapauksessa sairausajan palkkaan, mikäli työntekijä oli ollut työkyvytön sairauslomien välisen 30 päivän ajanjakson aikana. Kun käsiteltävänä olleessa tapauksessa työntekijän oli näytetty olleen työkyvytön suurimman osan edellä mainitusta ajanjaksosta aikana, hänellä ei ollut oikeutta uuteen sairausajan palkanmaksujaksoon. Kanne oli näin ollen hylättävä. Kysymys myös korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrästä.
KANTAJA
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
VASTAAJA
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry
KUULTAVA
Antti Kangas Oy
ASIA
Palkkaus
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 24.4.2017
Pääkäsittely 19.6.2017
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n välisessä huoltokorjaamoiden työehtosopimuksessa 1.2.2014–31.1.2017 on ollut muun ohella seuraava määräys:
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Työnantaja maksaa työntekijälle, joka työnantajan hyväksymän selvityksen mukaan on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt työtä tekemästä, sairausajan palkkana täyden palkan toisen sellaisen sairauspäivän alusta tai mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työtapaturmasta, ensimmäisen sellaisen sairauspäivän alusta, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä, sen pituisen ajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:
Työsuhde, joka ennen työkyvyttömyyden alkua on jatkunut yhtäjaksoisesti
10 vuotta tai kauemmin……………….56 päivää
ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS
A oli Antti Kangas Oy:ssä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa 7.1.1981–21.3.2016. Hänen työtehtäviinsä kuului linja-autojen siivous. A:n työsopimus irtisanottiin 21.9.2015 työsopimuslain 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla henkilöön liittyvällä perusteella, koska hänen katsottiin olevan sairauden takia pysyvästi kykenemätön tekemään työsopimuksensa mukaista työtä.
A oli asentohuimauksen (ICD-10-koodi H 81.1) ja polvikulumien takia työkyvytön useassa jaksossa ajan 12.8.2014–31.7.2015, lukuun ottamatta aikaa 27.8.–2.9.2014. Kansaneläkelaitoksen maksaman sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivää täyttyi 31.7.2015. A haki työkyvyttömyyseläkettä, mutta vakuutusyhtiö hylkäsi eläkehakemuksen. A yritti lääkärin kehotuksesta työhön paluuta elokuun 2015 alussa. Hän oli vuosilomalla 3.–8.8.2015 ja työajan lyhennysvapailla 10.–21.8.2015. A työskenteli varsinaisissa työtehtävissään 24.–28.8.2015, minkä jälkeen hän oli sairauslomalla useassa jaksossa vastaajan ja kuultavan mukaan 31.8.2015 alkaen ja kantajan mukaan 3.9.2015 alkaen työsuhteen päättymiseen 21.3.2016 saakka. A:n sairauslomien välissä oli vähintään 30 kalenteripäivän katko 31.7.2015 jälkeen.
Asiassa on erimielisyyttä siitä, noudatetaanko Suomen Työnantajain Keskusliitto ry:n (STK) ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n välillä vuonna 1973 tehtyä sairausajan palkan maksamista koskevaa ohjetta huoltokorjaamoiden työehtosopimuksen osana. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n mukaan ohjetta noudatetaan osana kyseistä työehtosopimusta. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n (ALT ry) mukaan ohjetta noudatetaan liittojen välillä, muttei osana työehtosopimusta.
AKT ry:n mukaan edellä mainittua ohjetta tulkitaan siten, että A:lla on oikeus sairausajan palkkaan vaaditulta ajalta, koska saman sairauden uusiutumiseen on kulunut yli 30 päivää siitä, kun A:lle on viimeksi suoritettu sairauspäivärahaa. Tilannetta ei muuta se, että A on ollut osan ajasta työnantajan määräämillä työajan lyhennysvapailla ja vuosilomalla.
ALT ry:n ja Antti Kangas Oy:n mukaan työntekijän on oltava sairauksien välillä aidosti työkykyinen vähintään 30 päivää, jotta työnantajan palkanmaksuvelvollisuus alkaisi uudelleen. Saman sairauden uusiutumistilanteissa noudatetaan sairausvakuutuslain mukaista tulkintaa. Koska A on ollut yhdenjaksoisesti työkyvytön 12.8.2014 alkaen työsuhteensa päättymiseen 21.3.2016 asti, työnantajan sairausajan palkanmaksuvelvollisuus ei ole alkanut uudestaan.
Asiasta on käyty erimielisyysneuvottelut. AKT ry:n ja ALT ry:n välillä ei ole aiempia erimielisyyksiä vastaavasta asiasta. Sairausajan palkan määrä on riidaton.
KANNE
VASTAUS
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Lääkärintodistus 17.3.2015
2. Lääkärintodistus 2.9.2015
3. Suomen Työnantajain Keskusliiton kiertokirje 13.8.1973, kohta 3
4. SAK ry:n ja STK ry:n lausunto 2.3.1988, kohta 1.3.1
5. A:n työkyvyttömyyseläkepäätös 5.6.2015
Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet
1. Kahdeksan lääkärintodistusta, jotka allekirjoitettu ajalla 12.8.2014–21.9.2015
2. Työkykyneuvottelun pöytäkirja 21.9.2015
3. Kaksi työterveyslääkärin lausuntoa 21.9.2015
Kantajan henkilötodistelu
1. AKT ry:n sopimussihteeri C
Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu
2. Työterveyshuollon erikoislääkäri B
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin
– vahvistaa, että Antti Kangas Oy on rikkonut työehtosopimuksen 19 §:n sairausajan palkkaa koskevia määräyksiä jättämällä maksamatta A:n sairausajan palkan ajalta 7.9.2015–1.11.2015,
– velvoittaa Antti Kangas Oy:n maksamaan A:lle ajalta 7.9.2015–1.11.2015 sairausajan palkkana 3478,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 21.3.2016 lukien,
– tuomitsee työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja
Perusteet
$f5
Työnantaja on määrännyt A:n ensin vuosilomalle ja sitten työajan lyhennysvapaille. Ainakin viikon ajan, 24.–28.8.2015, A on todistettavasti tehnyt työsopimuksensa mukaista työtä, eli ollut työkykyinen. Myös hänen eläkehakemuksensa on hylätty, koska hänet on katsottu edelleen työkykyiseksi. A:n työkykyisyydestä ei kyseisen, yli 30 päivää kestäneen ajanjakson ajalta edes ole mitään luotettavaa selvitystä. Näin ollen asiassa tulee noudattaa edellä mainittua tulkintaa, jonka mukaan saman sairauden uusiutumisesta on kulunut yli 30 päivää, ja A:lla on työehtosopimuksen perusteella oikeus sairausajan palkkaan ajalta 7.9.–1.11.2015.
Kyse on selvästä ja riidattomasta määräyksestä, jota on noudatettu työehtosopimuksen osana ja josta on ollut yksimielinen liittojen välinen kanta vuosikymmenten ajan. Antti Kangas Oy on perinyt jo maksamansa sairausajan palkan takaisin ilmeisesti ALT ry:n kehotuksesta. Näin ollen ALT ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.
A ei ole hakenut sairauspäivärahaa riidanalaiselta ajanjaksolta.
Vastaus kannevaatimuksiin
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Antti Kangas Oy ovat vaatineet, että työtuomioistuin hylkää kanteen ja velvoittaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 4.626 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.
Kanteen kiistämisen perusteet
Huoltokorjaamoiden työehtosopimuksessa ei ole omia, sairausvakuutuslaista poikkeavia määräyksiä saman sairauden uusiutumista koskien. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on vakiintuneesti ohjeistuksessaan noudattanut sairausvakuutuslain mukaista tulkintaa saman sairauden uusiutumistilanteissa, ja kantaja tarkoittanee vakiintuneella tulkintakäytännöllä tätä. Muuta tulkintaa liittojen välillä ei ole noudatettu.
Asiassa on kyse ainoastaan siitä, onko A ollut kiistanalaisena ajankohtana sairausvakuutuslaissa tarkoitetulla tavalla työkykyinen vai työkyvytön ja onko sama sairaus uusiutunut 30 päivän sisällä vai ei. Jotta työnantajan palkanmaksuvelvollisuus alkaisi uudelleen, työntekijän on oltava sairauksien välillä aidosti työkykyinen vähintään 30 päivää.
A on 12.8.2014 alkaen ollut käytännössä yhtäjaksoisesti työkyvytön työsuhteensa päättymiseen 21.3.2016 asti. Kelan sairausrahapäiväkauden tultua täyteen 31.7.2015 työkyvyttömyys on jatkunut katkeamatta sisältäen kolmen viikon loma- ja vuosityöajan lyhennysvapaajakson. A:ta hoitanut työterveyshuollon erikoislääkäri B on vahvistanut työkykyneuvotteluun 21.9.2015 liittyvissä lausunnoissaan A:n työkyvyttömyyden jatkumisen Kelan sairauspäiväkauden jälkeen.
Tapahtumatietojen valossa on selvää, että A ei ole ollut sairausvakuutuslaissa tarkoitetulla tavalla työkykyinen siten, että yhtiön palkanmaksuvelvollisuus alkaisi uudestaan kanteessa vaaditulla tavalla. Muutaman päivän epäonnistunut kokeilu palata töihin loman jälkeen osoittaa, ettei A ollut työkykyinen. Samaa vahvistaa työkyvyttömyyseläkehakemuksen jättäminen; A ei pitänyt itseään työkykyisenä. Minkäänlaista ihmeparantumista loma-aikana ei ole tapahtunut, joten sama sairaus ei ole sairausvakuutuslaissa tarkoitetulla tavalla uusiutunut. A on koko ajan ollut samasta syystä työkyvytön, joten yhtiöllä ole palkanmaksuvelvollisuutta. Työkyvyttömyys oli kestänyt jo vuoden ennen kesän 2015 kolmen viikon vapaajaksoa ja jatkui välittömästi tämän jälkeen ainakin seitsemän kuukautta työsuhteen päättymiseen asti.
Hyvityssakkovaatimuksista
Hyvityssakkovaatimukselle ei ole perusteita. Hyvityssakkoon tuomitseminen edellyttää, että Antti Kangas Oy olisi tietensä rikkonut työehtosopimusta tai sen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sitä. Yhtiö on toiminut asiassa työnantajaliiton vakiintuneen ohjeistuksen mukaisesti.
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n tuomitseminen hyvityssakkoon edellyttää, että selvää ja riidatonta työehtosopimusmääräystä ei ole sovellettu osallisten yhdistysten yksimielisen kannan mukaisesti eikä väärää soveltamista ole olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjattu. Tässä jutussa on kyse vain siitä, että liitot ovat työehtosopimuksen soveltamisesta ja sairausvakuutuslain tulkinnasta eri mieltä. Työehtosopimuslaissa säädetyt edellytykset hyvityssakkoon tuomitsemiselle eivät täyty
ALT ry ei ole kehottanut Antti Kangas Oy:tä perimään takaisin A:lle maksettua palkkaa.
Perustelut
Asiassa esitetty näyttö
$f6
$f7
$f8
Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset
$f9
Asiassa on riidatonta, että A on ollut yhdenjaksoisesti työkyvytön ajan 2.9.2014–31.7.2015 lukuun ottamatta aikaa 27.8.–2.9.2014. Niin ikään riidatonta on, että A on työskennellyt varsinaisissa työtehtävissään ajan 24.–28.8.2015 ja että hänen sairauslomansa on jatkunut saman sairauden takia jälleen viimeistään 3.9.2015 alkaen työsuhteen päättymiseen 21.3.2016 saakka. Kantaja AKT ry:n mukaan A:n työkyvystä ei ole esitetty mitään luotettavaa selvitystä ajalta 1.8.–3.9.2015.
Kirjallisena todisteena olevan työkykyneuvottelun 21.9.2015 pöytäkirjan mukaan A:n työkyvyttömyys on jatkunut 31.7.2015 päättyneen sairauspäivärahakauden jälkeen. Myös B on kertonut työtuomioistuimessa työkyvyttömyyden jatkumisesta 31.7.2015 jälkeen ja seuraavan lääkärintodistuksen kirjoittamisesta 31.8.2015 alkaen.
Edellä kerrotuin perustein työtuomioistuin katsoo asiassa tulleen näytetyksi, että A on ollut työkyvytön 31.7.2015 jälkeenkin yhdenjaksoisesti lukuun ottamatta viiden päivän ajanjaksoa 24.–28.8.2015, jonka hän on työskennellyt. Jotta A:lla olisi oikeus uuteen sairausajan palkanmaksujaksoon saman sairauden perusteella, hänen olisi tullut olla työkykyinen vähintään 30 päivän ajan. Näin on riippumatta siitä, arvioidaanko asiaa keskusjärjestöjen välisen ohjeen vai sairausvakuutuslain mukaan. Kun selostettu edellytys ei täyty, kanne on joka tapauksessa hylättävä. Päätyessään tähän lopputulokseen työtuomioistuimen ei tarvitse ottaa kantaa siihen, onko saman sairauden uusiutumista koskevia sääntöjä noudatettava huoltokorjaamoalalla työehtosopimuksen osana vai jollakin muulla perusteella.
Oikeudenkäyntikulut
Asian hävitessään AKT ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan ALT ry:n ja Antti Kangas Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut. Niiden määräksi on ilmoitettu 4.626 euroa, josta 626 euroa on todistajanpalkkion osuus. AKT ry on paljoksunut oikeudenkäyntikulujen määrää 2.626 euron ylittävältä osin.
ALT ry ja Antti Kangas Oy eivät ole esittäneet oikeudenkäyntikuluvaatimuksestaan laskua tai muuta erittelyä, josta kävisi ilmi vaatimuksen tuntiveloitusperuste, käytettyjen tuntien määrä ja oikeudenkäyntikulujen perusteena olevat toimet. AKT ry:n oikeudenkäyntikululasku on ollut tässä asiassa 4.160 euroa sisältäen 2.000 euron suuruisen oikeudenkäyntimaksun. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon, että ALT ry ja Antti Kangas Oy eivät ole esittäneet muuta selvitystä oikeudenkäyntikuluistaan, työtuomioistuin arvioi kohtuullisiksi korvattaviksi oikeudenkäyntikuluiksi AKT ry:n myöntämän määrän 2.626 euroa.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Työtuomioistuin velvoittaa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Antti Kangas Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 2.626 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Paanetoja, Nyyssölä, Aarto, Koskinen ja Helenius jäseninä. Sihteeri on ollut Kalske.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...