TT 2017:118 – Kanneoikeus

Liikkeenluovutuksen johdosta yhtiöön siirtyneet työntekijät olivat työtaistelutoimenpiteenä alkaneet kieltäytyä uuden henkilöstön perehdyttämisestä luovuttajaa sitoneen työehtosopimuksen vielä voimassa ollessa. Vastaajaliiton oikeudenkäyntiväitteen mukaan yhtiö ei ollut tullut työehtosopimuslain 5 §:n nojalla työehtosopimukseen sidotuksi, eikä sopimukseen osallisella työnantajaliitolla ollut oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 1 momentin mukaista oikeutta ajaa yhtiön puolesta työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevaa kannetta. Oikeudenkäyntiväite hylättiin perusteettomana.

Ks. myös TT 1990:75 ja TT 2009:127.

KANTAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

VASTAAJA

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

KUULTAVA

Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry

Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry

ASIA

Työrauha

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 11.9.2017

Pääkäsittely oikeudenkäyntiväitteen osalta 19.9.2017

ASIAN TAUSTA JA OIKEUDENKÄYNTIVÄITE

Posti Group Oyj perusti keväällä 2017 Posti Palvelut Oy -nimisen tytäryhtiön. Posti Group Oyj teki liikkeenluovutuksen 1.7.2017, jolloin sen tytäryhtiö Posti Oy:stä siirrettiin Posti Palvelut Oy:hyn varhaisjakelutoiminta eli ns. sanomalehdenjakelu. Posti Oy:ssä noudatetaan Palvelualojen Työnantajaliitto PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välillä solmittua viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta, joka on voimassa 1.11.2016 – 31.10.2017. Posti Palvelut Oy on järjestäytynyt Medialiitto ry:hyn, jonka solmima jakajia koskeva työehtosopimus TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n kanssa (1.2.2017 – 31.1.2018) tulee yhtiössä sovellettavaksi edellisen työehtosopimuksen sopimuskauden umpeuduttua.

Posti Palvelut Oy:hyn siirtyneet työntekijät ovat työtaistelutoimenpiteenä alkaneet 24.7.2017 lukien kieltäytyä uuden henkilöstön perehdyttämisestä. Menettely jatkuu edelleen.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n työrauhakanteeseen vastatessaan Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry on väittänyt, ettei PALTA ry:llä ole asiassa kanneoikeutta. Jutun valmisteluistunnossa työtuomioistuin on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 25 §:n 2 momentin nojalla päättänyt ottaa oikeudenkäyntiväitteen erikseen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Vastaajan muu oikeudenkäyntiaineisto

1. Työehtosopimuslaki vuodelta 1924

2. HE 7/1923 vp (s. 1 ja 2)

4. Komiteanmietintö vuodelta 1945

5. Ruotsin laki työtuomioistuimesta vuodelta 1928

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vastaajan mukaan Posti Palvelut Oy ei ole 1.7.2017 tapahtuneen liikkeen luovutuksen saajana tullut sidotuksi luovuttajaa koskeneeseen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimukseen. Posti Palvelut Oy ei ole mainitun työehtosopimuksen solmineen Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n jäsen. Siten PALTA ry:llä ei ole oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua oikeutta ajaa yhtiön puolesta kannetta, joka koskee liikkeen luovutuksen jälkeen yhtiössä sattuneita työtaistelutapahtumia.

Liikkeen luovutuksensaajan oikeusasemasta säädetään työehtosopimuslain 5 §:ssä. Sen mukaan jos jonkin yrityksen haltija on ollut työehtosopimukseen osallinen tai muuten sidottu, siirtyvät hänen seuraajalleen kaikki ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka edeltäjällä työehtosopimuksen mukaan oli. Säännöstä on täysin vakiintuneesti tulkittu siten, että seuraaja tulee samaan asemaan kuin luovuttaja, toisin sanoen työehtosopimukseen joko osallisena tai muuten sidotuksi jäljellä olevan sopimuskauden ajaksi. Luovutuksensaajan järjestäytymisellä, kuten jäsenyydellä työehtosopimuksen solmineessa tai jossakin muussa työnantajaliitossa, ei ole merkitystä.

Tämän mukaisesti on määräytynyt myös luovutuksensaajan asema oikeudenkäynnissä. Luovutuksensaajan puhevallan käyttöön on sovellettu oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 1 ja 3 momentin säännöksiä. Työtuomioistuimen käytännöstä voidaan mainita työrauhatapaukset TT 2009:127 ja TT 1990:75. Niissä liikkeen osa oli luovutettu edeltäjäyhtiössä noudatetun työehtosopimuksen ulkopuolella olevalle toiselle yhtiölle. Luovutuksen jälkeen seuraajayhtiössä, joka oli työehtosopimuslain 5 §:n nojalla sidottu työehtosopimukseen, oli ryhdytty työehtosopimukseen kohdistuviin työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen vielä voimassa ollessa. Työehtosopimukseen osallisen työnantajaliiton kanteesta työntekijäjärjestöt tuomittiin hyvityssakkoon työehtosopimuksesta johtuvan työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.

Työtuomioistuinlain 12 §:n mukaan on määräytynyt myös luovutuksensaajan vastaajapuhevallan käyttö. Näin on ollut tapauksessa TT 1987:66. Siinä luovutuksensaajayhtiö oli tietensä rikkonut työehtosopimusta, joka oli työehtosopimuslain 5 §:n nojalla tullut yhtiötä sitovaksi. Sopimukseen osallisen työntekijäliiton kanteesta yhtiö tuomittiin jutun vastaajana hyvityssakkoon. Vastaavanlainen, paikallisen sopimuksen rikkomista koskeva ratkaisu on TT 2003:69.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n vetoamat niukat ja jo iäkkäät lainvalmistelutyöt eivät anna aihetta toisenlaisiin, vakiintuneesta oikeuskäytännöstä poikkeaviin johtopäätöksiin. Työntekijäliiton väitteen hyväksyminen merkitsisi toisaalta sitä, ettei liikkeen luovutuksessa siirtyneiden oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamiseksi olisi käytettävissä oikeudellisesti järjestettyjä keinoja. Tällaista lopputulosta ei lainsäätäjän voida katsoa tarkoittaneen.

Selostetuilla perusteilla työtuomioistuin katsoo, että Posti Palvelut Oy on työehtosopimuslain 5 §:n nojalla tullut liikkeen luovutuksensaajana sidotuksi Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n solmimaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimukseen. Työnantajaliitolla on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 12 §:n 1 momentin nojalla oikeus ajaa mainitusta työehtosopimuksesta johtuneen työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevaa kannetta, jonka perusteena ovat liikkeen luovutusta seuranneet tapahtumat yhtiössä. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n oikeudenkäyntiväite on siten hylättävä.

Vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– tuomitsee Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä,

– tuomitsee Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n ja Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja

– velvoittaa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n, Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n ja Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan myöhemmin yksilöitävät oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Kanneoikeus

$dc

Työtaistelu

Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n ja Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n Posti Palvelut Oy:hyn siirtyneet jäsenet ovat liikkeenluovutuksen jälkeen ryhtyneet työtaisteluun 24.7.2017 lähtien kieltäytymällä perehdyttämästä varhaisjakelutöihin tulevia uusia työntekijöitä.

Päätös työtaistelusta on tehty Pääkaupunkiseudun Sanomalehdenjakajat ry:n ja Uudenmaan Sanomalehdenjakajat ry:n toimikunnan kokouksissa.

PAU ry ei ole kantajan sille lähettämistä valvontapyynnöistä huolimatta ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin valvontavelvollisuutensa toteuttamiseksi.

Työtaistelutoimenpide on kohdistunut viestinvälitys- ja logistiikka-alan voimassaolevaan työehtosopimukseen ja erityisesti sen 2 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa työntekijä.

Vastaus kannevaatimuksiin

Vastaaja ja kuultavat ovat vaatineet, että kanne jätetään tutkimatta ja kantaja velvoitetaan maksamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut korkolain 4 § 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen ratkaisun antamisesta lukien.

Oikeudenkäyntiväitteen perusteet

Työtuomioistuinlain 12 §:n mukaan työnantajapuolta edustavan työehtosopimuksen osallisjärjestön oikeus esiintyä kantajana määrittyy sen mukaan, edustaako työehtosopimusosallinen lainkohdassa tarkoitettua työehtosopimukseen sidottua jäsentä asiassa vai ei. PALTA ry:n kohdalla 12 §:ssä tarkoitettua työehtosopimukseen sidottua tahoa ei ole olemassa tässä asiassa.

Työtuomioistuinlain 12 §:n 1 momentissa säädetty työehtosopimuksen osallisjärjestön kanneoikeus ulottuu vain siihen rajaan saakka, että asiassa on olemassa 1 momentin viimeisen virkkeen mukainen taho, jolle kanneoikeus siirtyisi osallisen suostuessa kanneoikeuden siirtoon, tai kieltäytyisi kanteen nostamisesta. Yleistä työehtosopimuksen osallisjärjestön kanneoikeutta ei ole olemassa tilanteessa, jossa osallisjärjestön myötäpuolia ei ole sidottuna työehtosopimukseen.

Työtuomioistuinlain 12 §:n 1 momentissa säädetyn työehtosopimuksen osallisjärjestön kanneoikeuden rajoittuminen vain tilanteisiin, joissa on olemassa osallisjärjestön myötäpuolena oleva työehtosopimukseen sidottu taho, ilmenee saman lainkohdan 2 momentista. Lain 12 §:n 2 momentti on ollut tarpeen säätää poikkeukseksi ja laajennukseksi 1 momentissa säädettyyn kanneoikeuteen. Mikäli 1 kohdan nojalla osallisjärjestön kanneoikeus olisi yleinen siten, että se kattaisi myös tilanteet, joissa kantajapuolella esiintyvän osallisjärjestön puolella ei ole lainkaan työehtosopimukseen sidottuja tahoja, 2 momentti olisi ollut tarpeeton, mitä se ei ole.

Työtuomioistuinlain 12 §:n 2 momentin säännös koskee työntekijäpuolta edustavan työehtosopimuksen osallisjärjestön kanneoikeutta laajentaen kanneoikeutta 1 momentin mukaisesta oikeudesta. Se seikka, että 2 momenttia asiallisesti vastaavaa säännöstä ei ole säädetty työnantajapuolta edustavien osallisjärjestöjen kanneoikeudesta, osoittaa, että PALTA ry:llä ei ole kanneoikeutta tässä asiassa.

Työtuomioistuinlain 12 §:ssä todetulla työehtosopimukseen sidotuilla tarkoitetaan työehtosopimuslain 4 §:ssä tyhjentävästi säädettyä luetteloa työehtosopimukseen sidotuista tahoista. Posti Palvelut Oy ei ole työehtosopimuslain 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla sidottu PALTA ry:n nostaman kanteen perusteena olevaan työehtosopimukseen.

Työehtosopimuslain 4 §:ssä säädettyä työehtosopimukseen sidottujen luettelon tyhjentävää luonnetta osoittaa se, miten seikkaperäisesti ja yksityiskohtaisesti sen 1 momentin luettelossa on huomioitu eri tilanteet, joissa joko työntekijä- tai työnantajapuoli tulee työehtosopimukseen sidotun asemaan.

Työehtosopimuslain 5 §:ssä on kysymys sopimusseuraannon johdosta seuraavasta työehtosopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvoitteiden siirroista. Säännös on yksipuolinen siten, että se koskee vain työnantajayhtiöitä. Säännöksestä ei johdu seuraajan siirtyminen sidotun asemaan. Säännöksestä seuraa ainoastaan se, että työehtosopimuksesta seuraavat oikeudet ja velvoitteet siirtyvät seuraajalle. Pykälästä johtuu velvoite noudattaa työehtosopimusta tulematta kuitenkaan työehtosopimukseen sidotun asemaan 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Jos lainsäätäjä olisi tarkoittanut työehtosopimuslain 5 §:ssä säännellyn seuraajan tulevan työehtosopimuslaissa tarkoitetusti työehtosopimukseen sidotuksi, olisi 5 §:n sääntelemä tilanne sisällytetty 4 §:n luetteloon työehtosopimukseen sidotuista, tai ainakin 5 §:n sanamuodossa olisi todettu kyseisen työnantajan tulevan työehtosopimukseen sidotuksi.

Päätöslauselma

Työtuomioistuin hylkää Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n tekemän oikeudenkäyntiväitteen.

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Nybondas, Teerimäki, Lehto ja Jokinen jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Päätös on yksimielinen.