TT 2017:165 – Lausuntoasia

Kysymys kiinteistöpäällikön työsuhteeseen sovellettavista virka- ja työehtosopimuksen määräyksistä.

KUULTAVAT

Kunnallinen työmarkkinalaitos

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Kunta-alan unioni ry

Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry

ASIA

Vaasan hallinto-oikeuden lausuntopyyntö kiinteistöpäällikkönä työskennelleen A:n työsuhteeseen sovellettavista virka- ja työehtosopimuksen määräyksistä

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (2014-2016) ovat muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 Luku

9 § Tehtäväkohtainen palkka

1 mom.

Viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä tai siitä sovittaessa tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus.

5 Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen

Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon.

Tavoitteena on, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa.

Se, että samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien vaativuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti palkkahinnoittelukohdan peruspalkkaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kaikille kyseiseen palkkahinnoittelukohtaan kuuluville on määrätty vaativampia ja vähemmän vaativia tehtäviä, kokonaisvaativuuden ollessa suunnilleen sama. Tällöin kaikkien tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää selvästikin peruspalkan. Toisaalta samaan palkkahinnoittelukohtaan kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtaisessa palkassa voi olla merkittäviä suuruuseroja.

Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet.

Toimivaltainen viranomainen päättää tehtäväkohtaisen palkan tasosta. Työntekijän osalta tehtäväkohtaisesta palkasta sovitaan työsopimuksella. Tehtäväkohtainen palkka voidaan määritellä uudelleen uutta viranhoitomääräystä annettaessa ja uutta työsopimusta tehtäessä esim. sijaisuuksia jatkettaessa.

Palkkahinnoittelun ulkopuolisten viranhaltijoiden/työntekijöiden palkka määritellään palkkausluvun 8 §:n mukaisesti. Työnantajan edustajien palkka määritellään palkkausluvun 17 §:n mukaisesti.

10 § Olennainen muutos tehtävissä

Jos viranhaltijan/työntekijän tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään kahden viikon ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä.

Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat:

1.tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi

2.kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi

3.tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos työntekijä hakeutuu omasta pyynnöstään vähemmän vaativaan tehtävään tai toisiin tehtäviin siirtämistä on tarjottu lomauttamisen vaihtoehtona tai

4.toiseen virkaan siirtymishetki.

2 mom.

Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta ja tehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskee vain vähintään kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen.

Soveltamisohje (1 mom. ja 2 mom.)

Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaan tai tehtävään, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä.

Tehtävämuutoksella tarkoitetaan myös virantoimitusvelvollisuuden muuttamista.

Lomauttamisen vaihtoehtona työnantajan tulee ensisijaisesti tarjota mahdollisimman samanlaista työtä kuin työsopimuksen mukainen työ on. Mikäli tällaista työtä ei ole, voi työ olla muuta työtä, jota voidaan pitää työntekijälle soveltuvana ottaen huomioon hänen koulutuksensa, yleinen ammattitaitonsa ja kokemuksensa. Tarjotusta työstä maksetaan tarjotun työn mukainen palkka tehtävään siirtymisestä lukien. Lomautettaessa viranhaltijaa noudatetaan vastaavia periaatteita.

KÄSITTELY VAASAN HALLINTO-OIKEUDESSA

Vaasan hallinto-oikeudessa on vireillä Seinäjoen koulutuskuntayhtymän kiinteistöpäällikön A:n palkkaa koskeva asia. A:n palkkaa on alennettu kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2 luvun 10 §:n perusteella 5.565,62 eurosta 5.174,04 euroon Seinäjoen koulutuskuntayhtymän henkilöstöjaoston 19.1.2015 tekemällä päätöksellä.

Henkilöstöjaoston päätöksen perusteluissa on muun muassa todettu, että kuntayhtymän palkkapolitiikan tulee olla oikeudenmukaista ja yhdenvertaista samantyyppisissä tehtävissä toimivan henkilöstön osalta. Palkkaustarkistus on tehty määritellylle tasolle 4.924,04 euroa huomioiden kuitenkin esimiesvastuu sopimuspalkassa.

Edelleen perustelujen mukaan kiinteistöpäällikön työtehtävästä ja -alueesta poistuu yksi osa, koska kiinteistöpäällikön palveluja ei myydä Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy:lle 1.1.2015 lukien. Kiinteistötoimi on organisoitu 1.8.2014 lukien Kiinteistöpalvelut-tulosyksikköön, jonka johtamisesta ja kehittämisestä vastaa kuntayhtymän johtaja, joka tekee tulosyksikön hallinnolliset päätökset. Yhtymähallituksen asettaman toimitilajaoston esittelijän tehtävät ovat siirtyneet kiinteistöpäälliköltä kuntayhtymän johtajalle syksyn 2014 aikana.

Palkkojen tarkistaminen liittyy siihen, että palkkojen on oltava oikeudenmukaisia vastuuseen nähden ja yhdenvertaisia eri päällikköryhmien välillä.

Asianosaisten välinen erimielisyys koskee sitä, onko A:n palkkaa voitu alentaa tämän tehtävissä tapahtuneen olennaisen muutoksen perusteella.

MUUTOKSENHAKEMUS

VASTAUS

VAASAN HALLINTO-OIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Vaasan hallinto-oikeus on pyytänyt oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla työtuomioistuimelta lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

– Seinäjoen koulutuskuntayhtymän henkilöstöjaosto on 19.1.2015 kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (2014-2016) 2 luvun 10 §:n nojalla, asiakirjoista tarkemmin ilmenevillä perusteilla päättänyt alentaa kiinteistöpäällikkö A:n sopimuspalkan 5.174,04 euroon. Tuleeko asian arvioinnissa soveltaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (2014-2016) 2 luvun 10 §:n lisäksi kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2 luvun 9 §:n 1 momentin 5 kohtaa Seinäjoen koulutuskuntayhtymän esittämällä tavalla?

– Kiinteistöpäällikkö A:n tehtävät ovat muuttuneet Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä tapahtuneiden organisaatiomuutosten vuoksi. Voidaanko A:n tehtävien vaativuuden katsoa vähentyneen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (2014-2016) 2 luvun 10 §:n tarkoittamalla tavalla olennaisesti?

LAUSUMAPYYNNÖT

Työtuomioistuin on 31.8.2017 pyytänyt oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 39 §:n nojalla Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Kunta-alan unioni ry:n ja Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry:n lausumat seuraavista kysymyksistä:

– Tuleeko asian arvioinnissa soveltaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (2014-2016) 2 luvun 10 §:n lisäksi kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2 luvun 9 §:n 1 momentin 5 kohtaa tai jotain muuta virka- ja työehtosopimuksen määräystä?

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY:N, KUNTA-ALAN UNIONI RY:N JA KUNTA-ALAN KOULUTETTU HOITOHENKILÖSTÖ KOHO RY:N YHTEINEN LAUSUMA

1. Asian arvioinnissa sovellettavat työehtosopimusmääräykset

Tehtäväkohtaista palkkaa määritettäessä tulee aina soveltaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) II luvun 9 §:n määräyksiä kokonaisuudessaan, ei ainoastaan kohtaa 5. Lisäksi tehtävien muutostilanteissa tulevat sovellettavaksi KVTES II luvun 10 §:n määräykset. Koska hallinto-oikeudessa vireillä olevassa tapauksessa viranhaltija näyttää olevan ns. hinnoittelun ulkopuolinen, tulee sovellettavaksi myös KVTES II luvun 8 §.

Viranhaltijan / työntekijän tehtäväkohtainen palkka perustuu työn vaativuuden arviointijärjestelmään. Vaativuuden arviointi tapahtuu KVTES:n asettamissa rajoissa paikallisesti paikallisen palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Jokaisesta tehtävästä tulee olla kirjallinen tehtäväkuvaus, joka kuvaa tehtävän tarkoitusta,

olennaista sisältöä ja keskeisiä tehtäväkokonaisuuksia. Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen. Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen, työn vaikutukset ja vastuu sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot ja työolosuhteet.

Tehtävien muuttuessa vähäistä merkittävämmin tulee tehtäväkuvaus päivittää. Muuttuneiden tehtävien vaativuus arvioidaan päivitetyn tehtäväkuvauksen perusteella. KVTES II luvun 9 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa ainoastaan KVTES II luvun 10 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.

2. Mitä tarkoitetaan olennaisella muutoksella

Tehtävien muuttuessa ratkaistaan tapauskohtaisesti, onko tehtävien vaativuus muuttunut KVTES II luvun 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla olennaisesti. Tehtävän sisällön tulee joka tapauksessa tosiasiallisesti muuttua, eli uusi arviointi ei ole peruste tehtäväkohtaisen palkan alentamiselle, jos tehtävän sisältö ei ole muuttunut. Myöskään viranhaltijoiden / työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ei koskaan voi olla peruste tehtäväkohtaisen palkan alentamiselle, koska KVTES II luvun 9 §:n 1 momentin 6 kohdassa on nimenomaisesti sovittu, että tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa ainoastaan silloin, kun tehtävän vaativuus muuttuu olennaisesti. Sitä vastoin yhdenvertainen kohtelu voi kyllä olla peruste tehtäväkohtaisen palkan korottamiselle, koska samoista tai yhtä vaativista tehtävistä on maksettava yhtä suurta tehtäväkohtaista palkkaa.

Työtuomioistuin on ottanut kantaa tehtävämuutosten palkkausvaikutuksiin kunta-alalla ratkaisuissaan TT 2007:88, TT 2014:140, TT 2014:175 ja TT 2017:23. Ensin mainitussa ratkaisussa työtuomioistuin katsoi, että tehtäväkohtaisen palkan alentamiselle oli perusteet, kun asiamiehen toimenkuva jäi muutosten jälkeen aikaisempaa olennaisesti suppeammaksi. Muissa ratkaisuissa on katsottu, ettei tehtäväkohtaisia palkkoja tarvinnut korottaa, kun tehtävien vaativuus ei kasvanut olennaisesti.

Vaikka tehtävien muutoksen vaikutus tehtävän vaativuuteen ja sitä kautta mahdollisesti tehtäväkohtaiseen palkkaan arvioidaan tapauskohtaisesti, muutoskynnys ei ainakaan voi olla matalampi tarkistettaessa palkkaa alaspäin kuin ylöspäin. Näin ollen tehtäväkohtaisen palkan alentamiselle ei ainakaan voi olla perustetta, jos muutos tehtävän vaativuudessa on vähäisempi kuin ratkaisujen TT 2014:140, TT 2014:175 ja TT 2017:23 taustalla olleissa tapauksissa.

Tapauksessa, jonka johdosta Vaasan hallinto-oikeus on pyytänyt työtuomioistuimelta lausuntoa, tulee arviointi tehtävän vaativuuden muutoksen olennaisuudesta tehdä vertailemalla toisiinsa tehtäväkuvauksia ennen ja jälkeen muutoksen ja suhteuttamalla tehtäväkuvauksesta ilmenevä tehtävien tosiasiallinen muutos palkkausjärjestelmän mukaisiin vaativuustekijöihin. Velvollisuus päivittää kirjallinen tehtäväkuvaus ja suorittaa vaativuusarviointi on työnantajalla. Myös näyttötaakka tehtävien vaativuuden olennaisesta muuttumisesta on yksiselitteisesti työnantajalla.

KUNNALLISEN TYÖMARKKINALAITOKSEN LAUSUMA

Työtuomioistuin on pyytänyt Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta lausuntoa seuraavista kysymyksistä:

1) tuleeko asian arvioinnissa soveltaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (2014-2016, jäljempänä KVTES) 2 luvun 10 §:n lisäksi KVTES 2 luvun 9 §:n 1 momentin 5 kohtaa tai jotain muuta virka- ja työehtosopimuksen määräystä?

2) mitä tarkoitetaan KVTES 2 luvun 10 §:n mukaisella olennaisella muutoksella?

1) Kyllä. Huomioon tulee ottaa koko mainittu 9 §, koska viranhaltijan tehtäväkohtaisen

palkasta ottaen huomioon tehtävien vaativuus ja sellaiset palkkahinnoittelukohdat, joita voidaan tehtävien luonteen vuoksi käyttää apuna tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä.

Todettakoon, että asiassa on kysymys kiinteistöpäälliköstä. Virkanimikkeen perusteella tehtävä voi kuulua kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) soveltamisen piiriin.

2) Olennainen muutos tehtävissä

KVTES ei sisällä tarkempia määräyksiä siitä, mitä olennaisella muutoksella tarkoitetaan.

Tehtävän vaativuuden tarkastelu perustuu aina ajantasaiseen tehtäväkuvaukseen. Jos tehtävissä tapahtuu vähittäisiä tai kertaluontoisia muutoksia, joiden seurauksena tehtäväkokonaisuus on muuttunut vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan tehtäväkuvaus ajantasaisiksi. Samalla arvioidaan, onko uuden tehtäväkokonaisuuden myötä myös tehtävän vaativuus muuttunut. Mikäli tehtävän vaativuus on olennaisesti muuttunut, on tehtäväkohtaista palkkaa tarkistettava.

Muutokset tehtävissä voivat olla määrällistä ja/tai laadullisista, joista voi johtua muutoksia vaativuudessa. Vaativuuden arviointi tehdään uuden tehtäväkuvauksen ja vaativuustekijöiden avulla. Palkkausjärjestelmän mahdolliset vaativuustasot tai -korit auttavat arvioinnin tekemisessä, sillä uuden tehtäväkokonaisuuden vaativuutta voidaan arvioida suhteessa niihin.

Käytettävän nimikkeen tulee mahdollisimman hyvin vastata tehtävää ja sen sisältöä. Nimikkeen muutos ei tarkoita automaattisesti palkan tarkistusta, ellei tehtävän vaativuus samalla muutu.

Tehtävä muuttuu vaativammaksi

Tehtävän vaativuus yleensä lisääntyy, jos tehtävänhoito edellyttää lisää osaamista, erityiskoulutusta, tehtävissä vaaditaan laajempia tai monipuolisempia yhteistyötaitoja, vastuu ja vaikuttavuus lisääntyvät tai työolosuhteet ja työn ominaisuudet tulevat entistä haasteellisimmiksi. Tehtävän vaativuuden muutos voi tarkoittaa esim. lisätehtävää tai, että työtehtävä muuttuu aikaisempaa laaja-alaisemmaksi, vastuullisemmaksi tai vaikuttavammaksi. Keskeistä tällöin on arvioida vaativuuden muutoksen olennaisuus.

Kun työntekijän tehtäväkuvauksessa määriteltyä tehtäväkokonaisuutta muutetaan tai se on muuttunut vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan myös hänen tehtäväkuvauksensa muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Samalla arvioidaan muuttuneen tehtävän vaativuus paikallisen palkkausjärjestelmän mukaisesti, jolloin vaativuusarvioinnissa verrataan toisiinsa tehtäväkuvauksessa määriteltyjä aikaisempia ja muuttuneita tehtäväkokonaisuuksia ja tehtäväalueita. Sen jälkeen arvioidaan, miten muutokset mahdollisesti vaikuttavat tehtäväkohtaisiin palkkoihin.

Tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan, mikäli muuttuneen tehtäväkuvauksen perusteella tehty palkkausjärjestelmän mukainen vaativuuden arviointi osoittaa, että tehtävä on muuttunut olennaisesti vaativammaksi.

Palkan tarkistamisajankohta on tehtävämuutoksesta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on aikaisempaa korkeampi.

Tehtävä muuttuu vähemmän vaativaksi

Tehtävät muuttuvat yleensä vähemmän vaativiksi, jos vaativia tehtäväkokonaisuuksia poistuu ja tilalle tulee vähemmän vaativia tehtäviä tai ei lainkaan tehtäviä.

Esim. työntekijällä on voinut olla vastuullaan jokin lisätehtävä, joka päättyy, eikä päättyneen tehtävän tilalle ole tullut muita sellaisia tehtäviä, jotka lisäisivät vaativuutta.

Palkkoja tarkistetaan kahdeksan viikon kuluttua muutosajankohdasta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi.

Olennaisen muutoksen havaitseminen

Työntekijöiden tehtäväkuvaukset on pidettävä ajantasaisina. Kun työntekijän tehtäväkuvauksessa määriteltyä tehtäväkokonaisuutta muutetaan tai se on muuttunut esimerkiksi vaiheittain vähäistä merkittävämmin, tarkistetaan myös ko. työntekijän tehtäväkuvaus muuttuneen tilanteen mukaiseksi. Tämän jälkeen arvioidaan tehtävän vaativuus mahdollisten vaativuudessa tapahtuneiden muutosten selvittämiseksi.

Kunnissa voidaan sopia säännöllinen tarkasteluajankohta, jolloin työntekijöiden tehtävien vaativuuden mahdollista muuttumista arvioidaan. Tarkastelu voidaan suorittaa esimerkiksi palkkausryhmässä.

Kuten edellä olevasta ilmenee, tehtävien vaativuuden muutokset ja niiden vaikutuksen arviointi suuntaan tai toiseen määräytyvät kussakin kunnassa ja kuntayhtymässä käytössä olevan työn vaativuuden arviointijärjestelmän mukaisesti.

Jos ko. tehtävään tulisi soveltaa virka- ja työehtosopimusta, sovellettavaksi tulisi TS 9 §, jonka mukaan tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtäväkohtaista palkkaa koskevan arviointijärjestelmän mukaisesti ottaen huomioon TS 9 §:n 1 momentissa tarkemmin määritellyt vaativuustekijät. TS 9 §:n 2 momentin määräys tehtävien olennaisesta muutoksesta ja sen vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan vastaa KVTES II luvun 10 §:ää.

LISÄLAUSUMAPYYNNÖT

KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY:N, KUNTA-ALAN UNIONI RY:N JA KUNTA-ALAN KOULUTETTU HOITOHENKILÖSTÖ KOHO RY:N YHTEINEN LAUSUMA

1. A:n tehtävään sovellettava virka- ja työehtosopimus

Kiinteistöpäällikön virkanimikkeellä työskentelevä viranhaltija tai työntekijä saattaa kuulua kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) piiriin. TS:n soveltaminen ei kuitenkaan määräydy nimikkeen mukaan vaan tehtävien sisältö on ratkaisevaa.

TS I luvun 2 §:n mukaan TS.ää sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien sekä seutuhallintojen

palveluksessa oleviin viranhaltijoihin ja kuukausipalkkaisiin työntekijöihin, jotka tekevät teknisen alan tuotanto- ja ylläpitotöiden johtotehtäviä, suunnittelutehtäviä, tutkimustehtäviä, hinnoittelutehtäviä, kustannuslaskentatehtäviä, tarkastus- ja valvontatehtäviä, hankintatehtäviä, materiaalipalvelutehtäviä, työnjohtotehtäviä, ammattimiestehtäviä ja muita teknisen alan tehtäviä mm. seuraavissa toiminnoissa: maanmittaus, kartoitus, kaavoitus, kadunrakennus, maanrakennus, talonrakennus, rakennustarkastus, energiatuotanto, asuntotuotanto, jätehuolto, vesihuolto, viemärihuolto, keskitetty kiinteistönhoito, kunnossapito, puhtaanapito, ulkoilualueiden hoito, liikuntapaikkojen hoito, ympäristöolojen valvonta, ympäristönsuojelu, ympäristönhoito, maanhankinta, metsänhoito, asentaminen, kuljetus, varastotyö, varikkotyö, lvi-työ, materiaalitekninen työ, sairaalatekninen työ, vammaisten työllistämis- ja työllistymistyön toimintayksikön tekninen työ, tekninen satamatyö, teatteritekninen työ ja palo- ja pelastustoimi.

TS sisältää omat määräykset tehtäväkohtaisen palkan alentamisesta. Määräykset vastaavat kuitenkin sisällöltään pääpiirteittäin kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräyksiä tehtäväkohtaisen palkan alentamisesta siltä osin kuin kyse on tehtävien olennaisen muutoksen perusteella tehtävästä tehtäväkohtaisen palkan alentamisesta. Kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta poiketen TS mahdollistaa tehtäväkohtaisen palkan alentamisen myös eräillä muilla perusteilla, joista Vaasan hallinto-oikeudessa käsiteltävässä asiassa ei kuitenkaan ole kysymys.

TS:n ja KVTES :n mukaisissa tehtäväkohtaisen palkan järjestelmissä on muutenkin

jonkin verran eroja, esimerkiksi siinä, millaisten kriteerien mukaan vaativuuden arviointi

suoritetaan.

Oppaan tarkoituksena on toimia oheis- ja koulutusmateriaalina KVTES :n paikallisessa soveltamisessa ja tulkinnassa. Opas ei kuitenkaan ole virka- ja työehtosopimus eikä KVTES:n osa. Sopimusoikeudellisesti sitovat tekstit on kirjattu itse sopimukseen tai sopimustekstien yhteydessä oleviin soveltamisohjeisiin. (Toimiva palkkaus on kaikkien etu -opas s. 6).

TS-oppaan keskeisenä sisältönä on sopimuskohdittain etenevä TS-käytäntöjen kuvaus pyrkimyksenä tuoda esiin TS-sopijaosapuolten tarkoitus erilaisissa tilanteissa. TS-oppaaseen on myös otettu esimerkkejä sopimustekstien selkeyttämiseksi.

Lisäksi TS-oppaaseen on otettu sopimuksen soveltajan työtä helpottamaan mm. tekstejä aikaisemmista, vielä erityistilanteissa sovellettavista sopimusmääräyksistä ja yleiskirjeistä.

Olennaisena muutoksena voidaan pitää esimerkiksi sitä, että viranhaltijan tai työntekijän

tehtäviin lisätään huomattava osa hänen esimiehelleen kuuluneista tehtävistä. Samoin, jos esimerkiksi työntekijä siirtyy osa-aikaeläkkeelle ja osa hänen tehtävistään siirretään tämän vuoksi työntekijälle, joka on tehnyt vähemmän vaativia tehtäviä, viimeksi mainitun työntekijän tehtävät voivat siirron takia muuttua olennaisesti vaativammiksi.

Vaativuudeltaan samantasoisten tehtävien laajeneminen voi johtaa tehtävän vaativuuden

Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) on todennut, että sen käsityksen mukaan osapuolten lausumat asiasta ovat lähtökohdiltaan saman sisältöiset. Yhtä mieltä ollaan siitä, että KVTES:n piirissä työskentelevien palkka määräytyy palkkausluvun perusteella. Palkkausluku on kokonaisuus ja esimerkiksi palkkausluvun 10 §:n soveltamisen yhteydessä sovelletaan myös esimerkiksi 9 §:ää, jonka mukaisesti tehtäväkohtaisen palkan määräytymisperusteena on ensisijaisesti viranhaltijan/ työntekijän tehtävien vaativuus. Sopimuskohta sisältää määräykset niistä seikoista, joita otetaan huomioon tehtävän vaativuuden arvioinnissa.

Pääsopijajärjestöt ovat lausumassaan ottaneet kantaa myös siihen, millä tavoin esimerkiksi yhdenvertaisuus vaikuttaa tehtäväkohtaiseen palkkaan sekä tuonut esiin oikeuskäytäntöä, jolla järjestöjen mielestä on asian arvioinnissa merkitystä. KT ei ole lausumassaan ottanut näihin kantaa, koska lausumapyynnössä ei tätä ole pyydetty. KT:n näkemyksen mukaan työtuomioistuimen lausuntopyyntö koski KVTES.n soveltamista tältä osin vain yleisellä tasolla.

Se, onko ko. tapauksessa ollut kyse tehtävien olennaisesta muutoksesta vai ei edellyttäisi asiassa esitettävän näytön arviointia, joka kuulunee hallinto-oikeudelle. Tältä osin yhteiselle lausumalle ei ole edellytyksiä.

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Työehtosopimukseen osalliset liitot ovat lausunnoissaan yhdenmukaisesti katsoneet, että KVTES:n piirissä työskentelevien palkan määräytymisessä voidaan sopimuksen palkkausluvun II 10 §:n soveltamisen yhteydessä soveltaa myös 9 §:n määräyksiä. Palkkahinnoittelun ulkopuoliseen viranhaltijaan tulee sovellettavaksi myös KVTES II luvun 8 §. Työtuomioistuimella ei ole perusteita poiketa tästä työehtosopimukseen osallisten liittojen yksimielisestä kannasta.

Työtuomioistuin katsoo, ettei tämän lausuntoasian yhteydessä käytettävissä olevan selvityksen perusteella ole mahdollista ottaa kantaa Vaasan hallinto-oikeuden esittämään toiseen kysymykseen eli siihen, voidaanko A:n tehtävien vaativuuden katsoa vähentyneen KVTES:n (2014-2016) II luvun 10 §:n tarkoittamalla tavalla olennaisesti. Asia jää siten ratkaistavaksi hallinto-oikeudessa vastaanotettavan näytön perusteella.

Vaatimukset

A on vaatinut, että edellä mainittu päätös kumotaan, ja että hänen palkkansa määrätään palautettavaksi ennalleen. Lisäksi A on vaatinut, että valtio velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut hallinto-oikeuden päätöksen tekemisestä asiassa.

Perusteet

Palkan alentaminen edellyttää joko suostumusta, jota A ei ole antanut, tai sitä, että kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2 luvun 10 §:n edellytykset täyttyvät.

A on viitannut työtuomioistuimen ratkaisuun TT 2007:88, jossa on otettu kantaa kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2 luvun 10 §:n tulkintaan.

A:n tehtävissä ei ole tapahtunut olennaista muutosta, eikä palkkaa olisi saanut alentaa yksipuolisin toimin. Ratkaisevaa ei ole se, mitä organisaatiokaaviossa lukee, vaan se, mikä on ollut tosiasiallinen vaativuuden muutos. Seinäjoen ammattikorkeakouluun liittyvä muutos ei merkitse olennaista muutosta A:n tehtävissä. A:n kokonaistuntimäärä vuonna 2014 on ollut 1.984 tuntia, joista hän teki ammattikorkeakoululle 140 tuntia. Ammattikorkeakoulu toimi vuokratiloissa Framin alueella ja kampusalueella sekä yhtiövastiketiloissa Itikanmäellä. Työmäärä näiden tilojen suhteen on rajoittunut aikaisemminkin pääsääntöisesti vuokra-, yhtiövastike- ja sähkölaskujen kuittaamiseen.

Perusteluksi palkan alentamiselle ei kelvannut se, että rakennuttajapäällikön tehtävät eivät tule A:lle kuten syksyllä 2014 oli suunniteltu, koska A:lla ei ole ollut näitä tehtäviä aikaisemminkaan. A:n tehtävänä ei ole ollut esitellä kiinteistöasioita kuntayhtymän hallitukselle, vaan esittelyn on aikaisemmin hoitanut hallintojohtaja. Toimitilajaoston esittelijän tehtävän siirtyminen kuntayhtymän johtajalle ei merkinnyt olennaista muutosta. Vuonna 2014 kokouksia on ollut yhdeksän. Organisaatiomuutoksen 1.8.2014 jälkeen on ollut kolme kokousta, joihin A on valmistellut yhdeksän pykälää, kuntayhtymän johtaja viisi pykälää ja yhdessä on valmisteltu yksi pykälä.

A:n esimiestehtävät eivät ole loppuneet. Viranhaltijapäätöksellä 16.1.2015 A:lle on delegoitu esimiestehtäviä, joita hän on hoitanut viimeiset 15 vuotta.

Valituksenalaisen päätöksen perusteluissa on useassa kohdassa mainittu tarve sille, että päälliköiden palkkaus on oikeudenmukainen suhteessa toisiin päällikkövirkoihin. Tällaisiin yleisiin oikeudenmukaisuus- tai yhdenmukaisuustavoitteisiin vedoten ei ole voitu sivuuttaa virkaehtosopimuksessa yksityiskohtaisesti asetettuja perusteita ja menettelytapoja, joita noudattaen virkamiehen henkilökohtaista palkanosaa voidaan sopimuksen mukaan alentaa (TT 2011:145).

Esillä olevan asian ratkaisussa vain sillä on merkitystä, onko A:n tehtävien vaativuus muuttunut olennaisesti. A:n käsityksen mukaan tehtävien vaativuus ei ole muuttunut.

Vastaus valitukseen

Seinäjoen koulutuskuntayhtymä on kiistänyt A:n vaatimukset.

Valituksen kiistämisen perusteet

Kuntayhtymällä on ollut perusteet A:n palkan alentamiselle.

Työtuntien osalta palvelumyynnillä Seinäjoen Ammattikorkeakoululle on ollut tosiasiallista taloudellista merkitystä Seinäjoen koulutuskuntayhtymälle.

Seinäjoen Ammattikorkeakoulu erkani 1.1.2014 Seinäjoen koulutuskuntayhtymästä omaksi osakeyhtiöksi. Vuoden 2014 aikana oli voimassa palvelusopimus, jonka mukaan vielä tiettyjä tehtäviä toteutettiin siten, että Seinäjoen Ammattikorkeakoulu korvasi ne Seinäjoen koulutuskuntayhtymälle. Seinäjoen Ammattikorkeakoulu siirsi myös Kauhajoella ja Jurvassa olleen koulutuksen Seinäjoelle ja kiinteistöt jäivät siltä osin tyhjiksi. Kuntayhtymä myös myi 1.1.2014 alkaen Seinäjoen kaupungille Törnävällä sijaitsevan kiinteistön, jossa oli aikaisemmin sekä kuntayhtymän että ammattikorkeakoulun toimintoja.

Lisäksi Seinäjoen koulutuskuntayhtymän kiinteistöjen osalta muutosta on tapahtunut siten, että Ilmajoella, Kauhajoella ja Kurikan Jurvassa olevat koulukiinteistöt ovat myynnissä. Tästä johtuen koulutuskuntayhtymän kiinteistökanta vähenee ja on vähentynyt, mikä vaikutti kiinteistöpäällikön tehtäviin. A:n tehtävät ovat jo vähentyneet myös sen vuoksi, että Seinäjoen Ammattikorkeakoulun kiinteistöt eivät enää kuuluneet koulutuskuntayhtymän hoidettaviin kiinteistöihin. Kauhajoen Topeekalla neliömäärä on pienentynyt huomattavasti Seinäjoen Ammattikorkeakoulun poistuessa tiloista (käyttöasteen vähennys 27 prosenttia noin 1.950 neliömetriä). Osa tiloista on vuokrattu ulkopuoliselle. Samoin Seinäjoen Ammattikorkeakoulu on poistunut Kurikan Jurvasta. Kurikassa tilamäärä on pienentynyt 64 prosenttia (noin 6.204 neliömetriä). Lisäksi Ähtärin Tuomarniemellä tilojen käyttöaste on vähentynyt 39 prosenttia (noin 4.700 neliömetriä).

Kuntayhtymän hallinnassa olleista kiinteistöistä Frami vuokrakiinteistönä poistui kuntayhtymän kiinteistökannasta vuonna 2014. Vuonna 2014 on Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulun välillä ollut palvelumyyntisopimus. Kyseiseen palvelunmyyntiin kuuluivat myös kiinteistöpäällikön hoitamat tehtävät.

Vuonna 2014 A:n tekemät työtunnit Seinäjoen Ammattikorkeakoululle ovat olleet 140,7 tuntia, mikä määrä on ollut 7,09 prosenttia hänen kokonaistyöajastaan. Tilapalveluiden kaikkien henkilöiden yhteinen työmäärä on ollut 296,7 tuntia, eli A:n osuus tilapalvelujen kokonaislaskutuksesta on ollut 47,4 prosenttia. Tilapalveluiden palvelusopimuksen mukainen kokonaislaskutus Seinäjoen Ammattikorkeakoululta on ollut 19.481,65 euroa, josta A:n osuus on ollut 9.234,32 euroa.

Vuonna 2015 ei kirjanpidosta ole kirjattu laskutusta tilapalveluille, eli kirjanpidon mukaan vuonna 2015 ei ole ollut palvelunmyyntiä Seinäjoen Ammattikorkeakoululle. A:n työtehtävät ovat siten tältäkin osin vähentyneet, koska palvelunmyyntiä ei ole tapahtunut.

Kuntayhtymän rakennushankkeiden valmisteluun liittyvä valmistelu- ja selvitystyö (muun muassa Haahtela -selvitys) kuuluvat kiinteistöpäällikön normaaliin tehtävänkuvaan. A ei ole ollut mukana Kiinteistö Oy Kurikan Kampus hankkeessa vuodesta 2011 lähtien.

Yhtymävaltuusto on käsitellyt hanketta kokouksissaan 5.5.2014 sekä 18.2.2014 ja tehnyt 5.5.2014 päätöksen yhtiön perustamisesta. Myös toimitilajaoston pöytäkirjaan on 31.5.2013 tehty merkintä hankkeesta. Lisäksi tulee ottaa huomioon se, että Kiinteistö Oy Kurikan Kampus on perustettu vasta vuonna 2015. Toimitilajaosto on valinnut 25.6.2013 10 §:n kohdalla Huovintien 1 rakennushankkeen eli nykyisen Kiinteistö Oy Kurikan Kampuksen toimitilasuunnittelijan.

Kuntayhtymän organisaatio uudistettiin 1.8.2014. Tällöin myös uudessa organisaatiossa toimivan johdon ja vastuuhenkilöiden tehtävänkuvat tarkastettiin. Kiinteistöpalvelut-yksikkö oli Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä ennen organisaatiomuutosta yhteisissä palveluissa omana tulosyksikkönään. Uudessa organisaatiossa kiinteistöpalvelut kuului kuntayhtymän johdon ja kehittämisen alle omana tulosyksikkönä, jota johti kuntayhtymän johtaja, rehtori B.

Toimitilajaoston toiminta on määrätty 1.8.2014 alkaen hallintosäännössä, kun se aikaisemmin on toiminut yhtymähallituksen päätöksellä. Toimitilajaoston esittelijänä B vastasi esittelijän tehtävästä. Toimitilajaostossa asiantuntijana ja pöytäkirjanpitäjänä toimi kiinteistöpäällikkö A, joka valmisteli kokouksen esityslistan kuntayhtymän johtajan johdolla. Kuntayhtymän johtaja tosiasiallisesti tarkisti ja tarkensi ja osin kirjoitti pykälätekstit ja toimi esittelijänä toimitilajaostossa. Toimitilajaoston pöytäkirjanpitäjänä ja asiantuntijaesittelijänä toimi A.

Kyse on ollut tehtäväkohtaisen palkan alentamisesta, koska työtehtävät ovat muuttuneet. Olennainen muutos voi olla laadullinen ja/tai määrällinen muutos, joka johtaa siihen, että muutoksia tehtävän vaativuudessa tapahtuu. Tehtävät muuttuvat yleensä vähemmän vaativammaksi, jos vaativia tehtäväkokonaisuuksia poistuu ja tilalle tulee vähemmän vaativia tehtäviä tai ei lainkaan tehtäviä. Tehtävän vaatimustaso on laskenut, joten palkan alennukselle on ollut peruste.

Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sitä, että kaikkiin työntekijöihin sovellettiin samoja läpinäkyviä, sopimuksessa asetettuja palkanmuodostuksen perusteita (TT 2011:101). Kuntayhtymä on määräajoin linjannut yhtenäisesti johtajien ja päälliköiden palkkatasoa. Uuden organisaation muodostumisen yhteydessä näin on toimittu aiemminkin vertaamalla vaatimustasoja eri toimijoiden välillä, kuten tässäkin tapauksessa. Johto- ja kehittäminen tulosalueella on yhteensä yhdeksän päällikön tehtävää. Kuntayhtymän yhtymähallitusta perustamassa ollut työryhmä vertasi näiden päälliköiden tehtävänkuvia ja työn vaativuutta. Työryhmä on kuullut A:ta asiassa eikä hän ollut ainoa päällikkö, jonka työtehtävät vähenivät ja palkkaa alennettiin. Kuntayhtymä on kohdellut päälliköitä yhdenvertaisesti.

Kokonaisuutena arvioiden A:n tehtävät ovat olennaisesti muuttuneet ja hänen nykyinen tehtävänsä vaativuus on olennaisesti vähentynyt aikaisempaan verrattuna KVTES 2 luvun 10 §:n mukaisesti. Tehtäväkohtaisen palkan tulee olla samaan palkkahinnoittelukohtaan

kuuluvien osalta tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa (KVTES 2 luku 9 § 1 momentti 5 kohta). A:n palkan alentaminen ei ole siten tapahtunut työehtosopimuksen määräyksen vastaisesti.

A:n vastine 1.10.2015

A on lausunut vastineessaan, että hänen työmäärissään on vuosien varrella ollut normaalia vaihtelua, joka kuuluu jokaisen viranhaltijan ja työntekijän viranhoitoon ja työhön. Mitään sellaista olennaista vastuun vähentymistä, jota kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa tarkoitetaan, ei ole missään vaiheessa tapahtunut. Kysymys ei ole täpärästä työehtosopimuksen tulkintatilanteesta, joka kuuluisi työtuomioistuimen toimivallan piiriin.

Seinäjoen ammattikorkeakoululle suoritettujen tehtävien palvelusopimuksen mukaiset tuntimäärät eivät olleet mittavia. A:n työtuntimäärät ylittivät selvästi normaalin toimistotuntimäärän, joten on ajateltavissa, että ammattikorkeakoululle palvelusopimuksella tehtävät työt on tehty niin sanotusti ylitöinä (vaikka johtavat viranhaltijat ovat työaikalain soveltamisalan ulkopuolella).

Samassa yhteydessä kun A:n palkkaa alennettiin, henkilöstöasioita hoitavan hallintojohtajan ja talousasioita hoitavan talousjohtajan palkkaa nostettiin, vaikka nimenomaan henkilöstön määrä ja talousasiat ammattikorkeakoulun eriytymisen ja palvelusopimuksen loppumisen jälkeen vähenivät todella merkittävästi.

Vastineessa ammattikorkeakouluun liittyvän vähenemisen on kerrottu olleen A:n palkan alentamiselle käypä peruste. Sen ei ole kuitenkaan katsottu estävän muiden johtajien palkan korottamista, vaikka työmäärä on saman muutoksen vuoksi vähentynyt nimenomaan heillä.

Käyttöaste tarkoitti tilojen käyttöä tunteina suhteessa käytettävissä olevaan laskennalliseen viikkotuntien maksimimäärään. Tilakohtaisia viikkotuntimääriä ei koulutuskuntayhtymässä ole missään vaiheessa laskettu. Jos vastineessa mainitut prosentit tarkoittivat niin sanottua tyhjää käyttämätöntä tilaosaa rakennuksen kokonaispinta-alasta, on todettava, että luvut varmuudella elivät jatkuvasti toiminnan mukaan vuoden mittaan erilaisten vuokrasopimusten myötä, ja ne olivat luonteeltaan teoreettisia arvioita.

Vuosien varrella kiinteistöissä on tapahtunut erilaisia toiminnan muutoksia sekä kiinteistöjen määrä on pääsääntöisesti kasvanut erilaisten liittymisten ja rakentamisten kautta. Kiinteistöjen määrä ei ole ollut aikaisemminkaan palkan perusteena, vaan kyseessä on sopimuspalkka, eivätkä viittaukset KVTES:n palkkaluokkiin ole oikeudellisesti merkityksellisiä. Jutussa on kysymys yksinomaan KVTES:n 2 luvun 10 §:n sopimusmääräyksen tulkinnasta, ja vain sillä on merkitystä, ovatko A:n tehtävät olennaisesti muuttuneet.

Vuoden 2009 alussa kuntayhtymän kiinteistökantaan liittyivät mittavat kiinteistöt Kurikan ammattioppilaitokselta, Härmänmaan ammattioppilaitokselta (Lapua) ja Ähtärin ammatti-instituutista (Ähtäri). Kussakin kiinteistössä oli massaa 10.000-13.000 neliömetriä.

Lisäksi vuosina 2011-2013 Lapualla tehtiin mittavat laajennus- ja peruskorjaushankkeet,

laajennus metallihallin osalta oli noin 2.500 neliömetriä sekä peruskorjausta keittiön osalta noin 700 neliömetriä.

Viime vuosien aikana kuntayhtymälle on tullut useita vuokratiloja esimerkiksi Tehtaantieltä logistiikalle vuodesta 2012 alkaen vuokrattu tila, jonka pinta-ala oli noin 2.700 neliömetriä.

Viranhaltijoita ei ole käsitelty tasa-arvoisesti, koska palkan alennus on ollut A:lla suurin. Tasa-arvoinen kohtelu ei edes lähtökohtaisesti oikeuttanut alentamaan A:n palkkaa ilman hänen työtehtäviensä olennaista muutosta.

Muidenkin palkan alennuksen saaneiden osalta päätöksen laillisuus on kyseenalaista.

Tällä hetkellä oli menossa selvitys Jalasjärven aikuiskoulutuskeskuksen (JAKK Koulutus Oy) liittymisestä kuntayhtymään. A on mukana selvityksessä kuntayhtymälle siirtyvien vuokrasopimusten ynnä muiden kiinteistöasioiden suhteen.

Seinäjoen ammattikorkeakoululla ei ollut omia kiinteistöjä lukuun ottamatta syyskuussa 2015 valmistunutta uutta laboratoriorakennusta.

Vuoden 2015 ammattikorkeakoulun palvelumyynnin suhteen A:lla ei ole ollut mahdollisuuttakaan myydä enää palvelua johtuen henkilöstön vähentymisestä. LVI-asiantuntija on jäänyt eläkkeelle viime vuoden vaihteessa eikä uutta ole otettu tilalle. Hänen työnsä ovat siirtyneet A:lle ja sähkötöiden valvojalle osaamisen perusteella. Siivouspäällikön tehtävästä on tehty yhteistoimintamenettelyn jälkeen puolipäiväinen tehtävä. Hän on eronnut tehtävästään 18.9.2015, ja on vielä epäselvää, miten hänen tehtävänsä hoidetaan. Hiljattain tulleen delegointipäätöksen perusteella nämä tehtävät tulevat A:n hoidettaviksi.

Nykyinen organisaatio ei ole aiheuttanut kiinteistönpitoon muutoksia, vaan kiinteistöjen ylläpito on samanlaista organisaatiomallista riippumatta. Koulutuskuntayhtymän uudessa organisaatiossa tehtävänkuvia ei ole määritelty uudelleen kiinteistöpäällikön osalta eikä muidenkaan kiinteistöpalvelujen toimiston henkilöiden osalta. Toimitilajaoston esittelijän tehtävien osalta A on viitannut valituksessaan esitettyyn.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Kröger, Wilska, Nybondas, Lehto ja Mustonen jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Lausunto on yksimielinen.