TT 2017:35 – Alihankinta
Ahtausalan yrityksen tuli ottaa huomioon omassa vahvuuslaskennassaan tilapäisinä työntekijöinä käyttämänsä alihankkijan tilapäiset ja vakituiset työntekijät. KANTAJA Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry VASTAAJA Satamaoperaattorit ry KUULTAVA Steveco Oy ASIA Muu KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA Suullinen valmistelu 19.9.2016 Pääkäsittely 6.2.2017 TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisessä 1.2.2014–31.1.2017 voimassa olleessa ahtausalan työehtosopimuksessa on...
11 min de lecture · 2 351 mots
Ahtausalan yrityksen tuli ottaa huomioon omassa vahvuuslaskennassaan tilapäisinä työntekijöinä käyttämänsä alihankkijan tilapäiset ja vakituiset työntekijät.
KANTAJA
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
VASTAAJA
Satamaoperaattorit ry
KUULTAVA
Steveco Oy
ASIA
Muu
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 19.9.2016
Pääkäsittely 6.2.2017
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisessä 1.2.2014–31.1.2017 voimassa olleessa ahtausalan työehtosopimuksessa on ollut muun ohella seuraava määräys:
I VAKINAISET TYÖNTEKIJÄT
1 § Soveltamisala
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
3. Yrityksen vakinaisten työntekijöiden lukumäärä on vähintään 90 % ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärästä. Vakinaisten työntekijöiden määrä lasketaan seuraavasti:
Ahtaus- ja korjaamotyöntekijöiden kokonaismäärä on toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa olevien vakinaisten työntekijöiden kirjavahvuustarkastelujakson lopussa lisättynä keskimääräisellä päivittäisellä tilapäisten ahtaajien määrällä. Tästä kokonaismäärästä voi tilapäisiä työntekijöitä olla korkeintaan 10 %.
Keskimääräinen päivittäinen tilapäisten työntekijöiden määrä saadaan jakamalla tarkastelujakson aikana säännöllisen kaksivuorotyön työvuoroissa työssä olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärä arkipäivien lukumäärällä. Arkipäivien lukumäärässä otetaan huomioon ainoastaan ¼ lauantaipäivistä. Työvuorossa olleiden tilapäisten työntekijöiden lukumäärää laskettaessa otetaan huomioon vuoron aikana työssä olleet tilapäiset työntekijät. Tilapäiseksi työntekijäksi ei lasketa samaan konserniin kuuluvien ahtausyritysten vakinaisia työntekijöitä heidän työskennellessään konsernin muissa ahtausyrityksissä. Lastinkäsittelytyötä tekevä tilapäinen työntekijä katsotaan vahvuuslaskennassa aina käyttäjäyrityksen tilapäiseksi työntekijäksi.
Laskenta tehdään kuuden kuukauden välein 1.1 ja 1.7. Työnantajan on esitettävä tarkastelujakson päättymisen jälkeen luottamusmiehelle 15.1 ja 15.7 mennessä laskennan perusteet ja tulos. AKT:lle laskennan perusteet ja tulos esitetään 1.2. ja 1.8. mennessä. Laskennan mahdollisesti edellyttämät vakinaistamiset on toteutettava 3 kuukauden kuluttua tarkastelujakson päättymisestä, ellei odotettavissa olevan liikenteen vähenemisen vuoksi työnantajan ja ammattiosaston kesken sovita vakinaistamisista luopumisesta tai niiden lykkäämisestä. Ammattiosasto kuulee kyseisen yrityksen luottamusmiestä ennen asian käsittelyä ja ottaa luottamusmiehen näkökannan huomioon.
Määräaikaisia työntekijöitä ei oteta vahvuuslaskennassa huomioon, jos määräaikaisen työsopimuksen perusteena on:
– vuorotteluvapaa
– kesälomasijaisuudet
– perhevapaat
– opintovapaat
– vähintään kuukauden kestävät yhtäjaksoiset sairausloman sijaisuudet.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS
Ahtausalan työehtosopimukseen sidotun Steveco Oy:n Kotkan sataman toiminnan vahvuuslaskennassa on syntynyt erimielisyys siitä, keitä työntekijöitä Steveco Oy:n tulee ottaa huomioon vahvuuslaskentaa suorittaessa. Riidan aiheena on Steveco Oy:n alihankinnan käyttötilanne, jossa alihankkijana toimii MV Container Service Group Oy.
Riidatonta on, että Steveco Oy ja MV Container Service Group Oy eivät lukeudu samaan konserniin.
Erimielisyys vallitsee siitä, tuleeko Steveco Oy:n laskea omassa vahvuuslaskennassa tilapäisiksi työntekijöiksi alihankkijana käyttämänsä MV Container Service Group Oy:n työntekijät. Vastaajan mukaan vahvuuslaskennassa ei ylipäätään oteta huomioon alihankkijan työntekijöitä, vaan ulkopuolisella työvoimalla tarkoitetaan työehtosopimuksen 1 §:n 3. kohdassa vain vuokratyöntekijöitä. Kantajan mukaan määräystä sovelletaan konsernin ulkopuolelta hankittuun alihankintaan ja vielä niin, että alihankkijan työntekijät luetaan käyttäjäyrityksen tilapäisiksi työntekijöiksi riippumatta siitä, ovatko he alihankintayrityksen palveluksessa tilapäisiä vai vakituisia työntekijöitä.
Riidatonta on, että määräys soveltuu vuokratyöhön. Riidatonta on myös, että Steveco Oy:ssä ei ole koskaan otettu huomioon alihankkijan työntekijöitä vahvuuslaskennassa.
KANNE
VASTAUS
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Työehtosopimusten 1.2.2003–31.1.2017 vahvuuslaskentaa koskevat määräykset
Kantajan henkilötodistelu
1. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry:n 1. varapuheenjohtaja A
2. AKT ry:n sopimussihteeri B
Vastaajan henkilötodistelu
1. C, Satamaoperaattorit ry:n entinen varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja
2. D, Satamaoperaattorit ry:n työmarkkinajohtaja
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin
– vahvistaa, että Steveco Oy on menetellyt Satamaoperaattorit ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen ahtausalan työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään vahvuuslaskentaa tehdessään laskematta Steveco Oy:n tilapäisiksi työntekijöiksi ne MV Container Service Group Oy:öön työsuhteessa olevat tilapäiset ja vakituiset työntekijät, jotka ovat työskennelleet Steveco Oy:n alihankintana teettämässä työssä ja
– velvoittaa Satamaoperaattorit ry:n korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 11.521,59 eurolla korkoineen.
Perusteet
Työehtosopimuksen 1 §:n 3 kohdan määräys on muutettu riidanalaiselta osin nykyiseen muotoonsa vuoden 2008 työehtosopimusneuvotteluissa. Työehtosopimukseen osallisten tarkoituksena oli sopia määräys, jonka perusteella alihankinnan käyttäjäyrityksellä on velvoite laskea omassa vahvuuslaskennassaan tilapäisiksi työntekijöikseen käyttämänsä alihankkijayrityksen työvoiman siltä osin kuin tuota työvoimaa käytetään vahvuuslaskennan tarkastelujakson aikana käyttäjäyrityksen toimesta. Poikkeukseksi tähän sääntöön osapuolet sopivat, että alihankkijan vakituisia työntekijöitä ei lasketa käyttäjäyrityksen tilapäisiksi työntekijöiksi silloin, kun yhtiöt ovat osa samaa konsernia.
Vastaajan mainitsema mahdollinen käytännön ongelma (tilapäinen työntekijä olisi mukana kahden yrityksen vahvuuslaskennassa, mikä voisi johtaa vakinaistamiseen kahdessa eri yrityksessä) voi aktualisoitua myös vuokratyöhön liittyen.
Työehtosopimuksen I osan 1 kohdan 2 §:ään otettiin vuonna 2010 pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan ahtaustyöhön sovelletaan kyseistä työehtosopimusta. Aiemmin tehdyt alihankintasopimukset voivat kuitenkin olla vanhoilla ehdoilla. Näin ollen alkuvaiheessa riitaa määräyksestä ei voinut olla.
Aiemmat erimielisyydet määräyksen soveltamisesta ovat ratkenneet siten, että alihankkijan työntekijät on otettu huomioon käyttäjäyrityksessä vahvuuslaskentaa tehtäessä.
Vastaus kannevaatimuksiin
Satamaoperaattorit ry on vastauksessaan, johon Steveco Oy on yhtynyt, vaatinut, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n ja Steveco Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla korkoineen.
Kanteen kiistämisen perusteet
TT-SAK yleissopimuksen 8 luku sisältää määräykset ulkopuolisen työvoiman käytöstä.
Ahtausalan työehtosopimuksen 1 §:ssä ei edellytetä alihankkijan työntekijöiden huomioon ottamista tilaajayrityksen vahvuuslaskennassa. Määräyksessä määritellyllä vahvuuslaskennalla tarkoitetaan sitä, että työnantaja on velvollinen vakinaistamaan työntekijöitä, mikäli tilapäisten ahtaajien käyttö ylittää kalenteripuoliskon aikana 10 prosenttia ahtaajien kokonaismäärästä.
Satamaoperaattorit ry piti näitä uusia määräyksiä tarpeettomina, koska samat asiat kävivät pääosin ilmi nyt riitautetusta työehtosopimusmääräyksestä. Koska AKT ry:n esittämistä määräyksistä ei ollut haittaa, Satamaoperaattorit ry hyväksyi ne. Tämän jälkeen kyseisiin työehtosopimusmääräyksiin ei ole tehty muutoksia.
$10b
Ahtausalalla ei ole ollut koskaan, myöskään 16.2.2008 jälkeen, sellaista käytäntöä, että alihankkijoiden työntekijöitä olisi laskettu mukaan tilaajayrityksen vahvuuslaskentaan. Tapauksen arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että AKT ry tuo asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi vasta kahdeksan vuotta sen jälkeen, kun sen nyt riitauttama työehtosopimuskirjaus tehtiin. Vuosien 2012 ja 2015 välillä AKT ry on ollut herkkä riitauttamaan pienetkin laiminlyönnit vahvuuslaskennassa, mutta tätä asiaa AKT ry ei ole tuona aikana riitauttanut.
Alihankintana tehtävän työn laadusta riippuen voi olla mahdotonta sanoa, kuinka monta työntekijää työhön osallistuu. Työntekijöiden huomioon ottaminen vahvuuslaskennassa olisi näin ollen käytännössä mahdotonta. Tällaista työtä on esimerkiksi kontin täyttötyö.
Vaikka työehtosopimukseen onkin otettu vuonna 2010 pöytäkirjamerkintä, jonka mukaan ahtaustyössä sovelletaan kyseistä työehtosopimusta, myös ennen vuotta 2010 on ollut alihankintaa ahtausyritysten välillä ja muutoinkin. Tilanteena tämä ei ole näin ollen ollut uusi.
Perustelut
Työehtosopimusneuvotteluista esitetty selvitys
Ahtausalan työehtosopimusneuvotteluihin vuodesta 1998 alkaen osallistunut AKT ry:n 1. varapuheenjohtaja A on kertonut, että AKT ry esitti vuoden 2007–2008 työehtosopimusneuvotteluissa, että alihankkijan tekemä työ täytyy ottaa huomioon käyttäjäyrityksen vahvuuslaskennassa ja että näin myös sovittiin. Alun perin AKT ry ei olisi halunnut sallia lainkaan alihankinnan käyttämistä satamissa. Koska tämä ei ollut kuitenkaan käytännössä toteutettavissa, sovittiin, että alihankkijaa voidaan käyttää, mutta käyttämistä rajoitettiin siten, että alihankintatyö pitää ottaa huomioon vahvuuslaskennassa.
Satamaoperaattorit ry teki 31.1.2008 kuitenkin seuraavan vastaesityksen, joka oli tarkoitettu lisättäväksi 1 §:n 3. kohdan 3. kappaleen loppuun:
Lastinkäsittelytehtäviä hallinnassaan olevilla koneilla ja laitteilla tekeviä yrittäjiä ja ammatinharjoittajia (koneurakoitsijat) ei katsota tilapäiseksi työntekijäksi.
AKT ry hylkäsi Satamaoperaattorit ry:n esityksen toisen kappaleen, joka koski sitä, että koneurakoitsijoita ei oteta huomioon vahvuuslaskennassa. Vahvuuslaskentamääräyksen keventämiseksi AKT ry kuitenkin hyväksyi sen, että esittämänsä kaiken työn huomioon ottamisen sijaan vahvuuslaskennassa otetaan huomioon kaikki lastinkäsittelytyö. Työehtosopimusteksti jättää siis ulkopuolelle korjaamotyön, joten siinä käytettävää alihankintaa ei välttämättä tarvitse ottaa huomioon vahvuuslaskennassa. Edelleen vahvuuslaskentamääräystä kevennettiin sopimalla, että vakinaistamisista voidaan luopua tai niitä voidaan lykätä tietyissä tilanteissa ammattiosaston kanssa asiasta sopien.
Työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin edelleen, että vahvuuslaskennassa ei oteta huomioon samaan konserniin kuuluvien ahtausyritysten vakinaisia työntekijöitä heidän työskennellessään konsernin muissa ahtausyrityksissä. Myös sovittiin, että tietyissä tilanteissa määräaikaisia työntekijöitä ei oteta huomioon vahvuuslaskennassa.
Samaan aikaan Satamaoperaattorit ry esitti, että vuokratyövoimaa voitaisiin käyttää lastinkäsittelytyössä kyseisellä sopimuskaudella, jos siitä sovitaan luottamusmiehen kanssa. AKT ry ei hyväksynyt sitä, että vuokratyön käyttökiellosta voitaisiin tällä tavoin poiketa.
Ahtausalan työehtosopimusneuvotteluihin 2000-luvun alusta alkaen osallistunut AKT ry:n sopimussihteeri B on kertonut, että vuonna 2008 tahdottiin kiristää alihankinnan käyttämistä, jotta työt eivät valu ulkopuolisille. Satamaoperaattorit ry esitti neuvotteluissa, että yksityisiä koneurakoitsijoita, yrittäjiä ja ammatinharjoittajia ei oteta huomioon vahvuuslaskennassa, mutta AKT ry hylkäsi tämän esityksen. Satamaoperaattorit ry:n hallituksen puheenjohtaja C esitti neuvotteluissa, että konsernin sisäisissä siirroissa vakituisia työntekijöitä ei oteta vahvuuslaskennassa huomioon, ja näin myös sovittiin.
C, joka oli Satamaoperaattorit ry:n hallituksen (vara)puheenjohtaja vuosina 2008–2011 ja pääneuvottelija vuoden 2008 työehtosopimusneuvotteluissa sekä silloinen Steveco Oy:n toimitusjohtaja, on kertonut, että neuvotteluissa AKT ry:n pääasiallinen vaatimus oli, että satamissa ei saa tehdä ahtaustöitä muuten kuin ahtausalan työehtosopimuksella ja että alihankkijoiden on otettava käyttöön ahtausalan työehtosopimus. Neuvotteluissa ei sovittu, että alihankkijan työntekijät tulisi ottaa huomioon tilaajayrityksen vahvuuslaskennassa. Jos näin kuitenkin olisi sovittu, se olisi johtanut käytännössä hankaliin tilanteisiin, kun sama työntekijä olisi pitänyt ottaa huomioon kahden eri yrityksen vahvuuslaskennassa.
Satamaoperaattorit ry:n esitys siitä, että koneurakoitsijoita ei oteta huomioon vahvuuslaskennassa tilapäisinä työntekijöinä, viittasi alihankintaan ja sillä tarkoitettiin sekä yritystä että sen palveluksessa olevaa työvoimaa. Satamaoperaattorit ry halusi nimenomaan, että alihankinta on pois suljettu vahvuuslaskennasta. Sitä, että edellä mainittua työnantajan esitystä ei tullut työehtosopimukseen, pitää tulkita siten, että vallitsevan käytännön annettiin jatkua ja todettiin, että kun asia on aina näin ollut, tämä ei ole ongelma. Työehtosopimusmääräysten kirjoittamisesta vastasi todennäköisesti työnantajapuoli.
Satamaoperaattorit ry:n työmarkkinajohtajana 1.12.2009 alkaen toiminut D on kertonut, että hän osallistui vuoden 2008 työehtosopimusneuvotteluihin Finnsteve Oy:n henkilöstöjohtajana. Työehtosopimusneuvotteluissa tuli työehtosopimuksen 2 §:ään vuokratyövoiman käyttökielto lastinkäsittelytehtävissä ja 1 §:ään määräys, jonka mukaan vuokratyötä sai kuitenkin käyttää konsernin sisällä. Työehtosopimuksen 1 § ei koske alihankintaa, vaan ainoastaan vuokratyötä. Työehtosopimusneuvotteluissa ei sovittu, että alihankinta pitää ottaa huomioon tilaajayrityksen vahvuuslaskennassa. Yrityksen edustajana Hakala ei osallistunut työehtosopimustavoitteiden laatimiseen, vaan tuli ns. katettuun pöytään. Alihankkijoiden ottaminen huomioon tilaajayrityksen vahvuuslaskennassa johtaisi käytännössä hankaliin tilanteisiin, koska aina ei ole selkeää, kuinka moni työntekijä on osallistunut työn tekemiseen. Satamaoperaattorit ry on muotoillut kysymyksessä olevat työehtosopimuksen tekstit.
Alihankinnan käyttämisestä ja vahvuuslaskentamääräyksen soveltamiskäytännöstä esitetty selvitys
AKT ry:n 1. varapuheenjohtaja A on kertonut, että alihankintaa on käytetty satamissa jo ennen vuotta 2003, mutta kiistoja ei ole juurikaan ollut. Finnsteve Oy Ab:n operoimassa Helsingin Kantvikin satamassa on otettu huomioon alihankkija Seven Lift Oy:n työntekijät vahvuuslaskennassa. Samoin Kokkolassa on otettu huomioon vahvuuslaskennassa alihankkijan työntekijät. AKT ry:n sopimussihteeri B on kertonut, että alihankintaa on ollut satamissa pitkään ja että alihankintaa on käytetty myös vuoden 2008 jälkeen. Kokkolassa Oy M. Rauanheimo Ab ja Kokkolan Lastaus Oy ovat ottaneet huomioon alihankkijan työntekijät vahvuuslaskennassa.
C, joka on ollut Satamaoperaattorit ry:n hallituksen (vara)puheenjohtaja vuosina 2008–2011 ja Steveco Oy:n toimitusjohtaja, on kertonut, että alihankintaa on käytetty perinteisesti satamissa esimerkiksi silloin, kun on tarvittu koneita, joita satamaoperaattorin ei ole mielekästä pitää omistuksessaan. Steveco Oy on käyttänyt alihankkijoina Seven Lift Oy:tä ja Kymen Nostokone Oy:tä, joiden työntekijöitä ei ole otettu huomioon Steveco Oy:n vahvuuslaskennassa. C:n tiedossa ei muutoinkaan ole, että alihankkijoita olisi otettu huomioon tilaajayrityksen vahvuuslaskennassa. Myöskään Satamaoperaattorit ry:n työmarkkinajohtaja D:llä, joka työskenteli Finnsteve Oy:ssä 30.11.2009 asti, ei ollut tällaista tietoa.
Työtuomioistuimen arviointi ja johtopäätökset
Työehtosopimusneuvottelut, määräyksen sanamuoto, tarkoitus ja soveltamiskäytäntö
Työtuomioistuimessa on tullut näytetyksi A:n, B:n ja C:n kertomana, että vuoden 2008 työehtosopimusneuvotteluissa on keskusteltu alihankinnasta. Samoin on tullut näytetyksi, että Satamaoperaattorit ry on esittänyt 31.1.2008 työehtosopimuksen vahvuuslaskentaa koskevaan 1 §:ään määräystä, jonka mukaan lastinkäsittelytehtäviä hallinnassaan olevilla koneilla ja laitteilla tekeviä yrittäjiä ja ammatinharjoittajia (koneurakoitsijat) ei katsota tilapäiseksi työntekijäksi. C on kertonut, että esitys tarkoitti alihankkijoita ja heidän palveluksessaan olevia työntekijöitä ja että Satamaoperaattorit ry halusi nimenomaan, että alihankinta on näissä tapauksissa suljettu pois vahvuuslaskennasta. Määräystä ei tullut työehtosopimukseen. Työtuomioistuin kuitenkin katsoo koneurakoitsijoita koskevan määräysesityksen osoittavan, että myös Satamaoperaattorit ry on lähtökohtaisesti katsonut alihankkijoiden työntekijöiden kuuluvan työehtosopimuksen mukaisen vahvuuslaskennan piiriin.
Vuoden 2008 työehtosopimusneuvotteluissa työehtosopimuksen 2 §:ään tuli määräys, jonka mukaan vuokratyövoimaa ei lastinkäsittelytöissä käytetä tällä sopimuskaudella. Kielto on ollut voimassa myös seuraavan, 31.1.2012 päättyneen sopimuskauden loppuun asti. Kun työehtosopimuksessa on tänä ajanjaksona kuitenkin ollut määräykset ulkopuolisten, lastinkäsittelytyötä tekevien työntekijöiden huomioon ottamisesta vahvuuslaskennassa, on näillä määräyksillä voinut olla asiallista merkitystä vain alihankkijoiden työntekijöiden kohdalla sekä konsernin sisällä vuokratyössä.
Asiallisesti vahvuuslaskentaa koskevan määräyksen tarkoituksena on säännellä tilapäisen työvoiman käyttöä. Työtuomioistuin katsoo, että määräyksen tarkoitukseen nähden vuokratyö ja alihankintana tehtävä työ ovat samassa asemassa. Siten on johdonmukaista, että alihankkijan työntekijät otetaan huomioon sitä käyttävän yrityksen vahvuuslaskennassa samaan tapaan kuin vuokratyöntekijät.
Alihankintatyön huomioon ottamisesta vahvuuslaskentakäytännössä on esitetty jutussa vaihtelevia tietoja. Työtuomioistuin katsoo, ettei asiassa ole tullut näytetyksi sellaista yhtenäistä ja vakiintunutta käytäntöä, jonka voitaisiin katsoa tukevan kantajan tai vastaajan kantaa.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Edellä esitetyt näkökohdat, ennen muuta työehtosopimusneuvotteluista esitetty selvitys, puoltavat lähinnä kanteen hyväksyvää tulkintaa. Tämän ohella on otettava huomioon työehtosopimusten tulkinnassa sovellettu epäselvyyssääntö. Mainitun säännön mukaan epäselvän sopimustekstin laatija kantaa riskin siitä, että vastapuoli on voinut perustellusti saada tekstin sisällöstä toisenlaisen käsityksen kuin laatija on tarkoittanut. Riskin välttämiseksi laatijan on huolehdittava siitä, että toinen osapuoli saa oikean käsityksen esityksen sisällöstä.
Asiassa on tullut selvitetyksi, että vahvuuslaskennan rajoituksia koskevat määräykset ovat Satamaoperaattorit Oy:n esittämiä ja laatimia. Niihin on alun perin kuulunut määräys, joka on nimenomaisesti koskenut alihankintaa, joskaan määräystä ei ole AKT ry:n vastustuksen vuoksi otettu sopimukseen. Työtuomioistuin katsoo, että AKT ry on näissä olosuhteissa voinut perustellusti saada käsityksen, että määräykset ylipäänsä koskevat vuokratyön ohella myös alihankintaa. Tätä käsitystä Satamaoperaattorit ry ei ole oikaissut.
Työtuomioistuin katsoo edellä kerrotuin perustein, että ahtausalan vahvuuslaskentamääräys tulee sovellettavaksi myös alihankinnassa. Se seikka, ettei asiaa ole riitautettu aiemmin, ei muuta arviota.
Asiassa on vielä kysymys siitä, onko alihankintaa käyttävän yrityksen otettava huomioon vahvuuslaskennassaan tilapäisinä työntekijöinä sekä alihankkijan tilapäiset että vakituiset työntekijät. Riidatonta on ollut, että vahvuuslaskentamääräys tulee sovellettavaksi vuokratyössä. Asiassa ei ole edes väitetty, että vuokratyöyrityksen tilapäiset ja vakituiset työntekijät olisivat eri asemassa vahvuuslaskentaa tehtäessä. Vuokratyöntekijät ovat tyypillisesti määräaikaisissa työsuhteissa työnantajiinsa. Työtuomioistuin katsoo, että vahvuuslaskentamääräystä on sovellettava samalla tavoin niin alihankinnan kuin vuokratyön ollessa kyseessä. Näin ollen alihankintaa käyttävän yrityksen on otettava huomioon vahvuuslaskennassaan tilapäisinä työntekijöinä alihankintayrityksen tilapäiset ja vakituiset työntekijät. Kanne on siten hyväksyttävä.
Oikeudenkäyntikulut
Asia on ollut siinä määrin epäselvä, että osapuolilla on ollut perusteltu aihe saattaa se työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Tämän vuoksi ja oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:stä ilmenevän oikeusohjeen nojalla Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n on jutun voittaessaankin vastattava itse oikeudenkäyntikuluistaan.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin vahvistaa, että Steveco Oy on menetellyt Satamaoperaattorit ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen ahtausalan työehtosopimuksen vastaisesti jättäessään vahvuuslaskentaa tehdessään laskematta Steveco Oy:n tilapäisiksi työntekijöiksi ne MV Container Service Group Oy:öön työsuhteessa olevat tilapäiset ja vakituiset työntekijät, jotka ovat työskennelleet Steveco Oy:n alihankintana teettämässä työssä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Paanetoja, Äimälä, Tuliara, Koskinen ja Tähkäpää jäseninä. Sihteeri on ollut Kalske.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...