TT 2017:38 – Hyvityssakko
Lakon syynä olivat ahtaajien saamat sanktiot toisiin ahtaajiin kohdistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joten työtaistelu kohdistui työehtosopimukseen, jonka mukaan työnantaja päättää työntekijöiden ottamisesta ja erottamisesta sekä työnjohto-oikeudesta. Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvoitettaan ja se tuomittiin hyvityssakkoon, koska asiassa ei ollut syytä jättää hyvityssakkoa tuomitsematta. KANTAJA Satamaoperaattorit ry VASTAAJA Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry KUULTAVA Rauman Satamamiehet ry...
3 min de lecture · 520 mots
Lakon syynä olivat ahtaajien saamat sanktiot toisiin ahtaajiin kohdistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joten työtaistelu kohdistui työehtosopimukseen, jonka mukaan työnantaja päättää työntekijöiden ottamisesta ja erottamisesta sekä työnjohto-oikeudesta. Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvoitettaan ja se tuomittiin hyvityssakkoon, koska asiassa ei ollut syytä jättää hyvityssakkoa tuomitsematta.
KANTAJA
Satamaoperaattorit ry
VASTAAJA
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
KUULTAVA
Rauman Satamamiehet ry
ASIA
Työrauha
TYÖTAISTELUTOIMENPITEET
Euroports Rauma Oy:ssä (yhtiö) annettiin ahtaajille sanktioita toisiin ahtaajiin kohdistuvasta epäasiallisesta käytöksestä. Rauman Satamamiehet ry järjesti yhtiössä lakon keskiviikosta 2.11.2016 kello 16.30 torstaihin 3.11.2016 kello 6.00 saakka.
Lakkoon osallistuivat kaikki 118 työvuorossa ollutta ahtaajaa.
Rauman Satamamiehet ry:ssä on 495 maksavaa jäsentä.
KANNE
VASTAUS
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Satamaoperaattorit ry on vaatinut, että työtuomioistuin
– tuomitsee Rauman Satamamiehet ry:n hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta; ja
– velvoittaa Rauman Satamamiehet ry:n korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.
Perusteet
Työtaistelu kohdistui ahtausalan työehtosopimuksen 5 §:n 1 kohdan määräykseen, jonka mukaan työnantaja päättää työntekijöiden ottamisesta ja erottamisesta sekä työnjohto-oikeudesta. Ammattiosasto on vastuussa organisoimastaan työtaistelusta.
Vastaus kannevaatimuksiin
Rauman Satamamiehet ry on myöntänyt järjestäneensä työnseisauksen työrauhavelvoitteen voimassaoloaikana, mutta katsonut, ettei sitä tule tuomita hyvityssakkoon.
Työnseisauksen syynä olivat työnantajan osaan ahtaajista kohdistamat sanktiotoimenpiteet.
Rauman Satamamiehet ry ei ole varallisuusasemansa ja kokonsa perusteella tasaveroisessa asemassa Euroports Rauma Oy:n kanssa, mikä tulee ottaa huomioon mahdollista hyvityssakkoa määrättäessä. Kantaja ei ole esittänyt, että työnseisauksesta olisi aiheutunut taloudellista vahinkoa. Lisäksi työnantajan joihinkin työntekijöihin kohdistamat perusteettomat sanktiotoimet tulee ottaa huomioon toisen osapuolen antamana aiheena ja kuultavan syyllisyyden määrän arvioinnissa.
Edellä mainitut seikat tulee ottaa huomioon myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden perusteita harkittaessa.
Perustelut
Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen
Euroports Rauma Oy:ssä järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi keskiviikkona 2.11.2016 kello 16.30 ja päättyi torstaina 3.11.2016 kello 6.00. Työtaisteluun osallistui 118 työntekijää.
Työtaistelun syynä olivat ahtaajien saamat sanktiot toisiin ahtaajiin kohdistuvasta epäasiallisesta käytöksestä. Työtaistelu kohdistui siten työehtosopimukseen, jonka mukaan työnantaja päättää työntekijöiden ottamisesta ja erottamisesta sekä työnjohto-oikeudesta.
Ammattiosaston vastuu
Vastauksessa on myönnetty, että Rauman Satamamiehet ry on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.
Hyvityssakko
Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulut
Rauman Satamamiehet ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n oikeudenkäyntikulut. Satamaoperattoorit ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rauman Satamamiehet ry:n maksamaan Satamaoperaattorit ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa.
Rauman Satamamiehet ry velvoitetaan korvaamaan Satamaoperaattorit ry:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Kari, Lehto ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Taramaa.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...