TT 2017:53 – Palkkaus

Prosenttiperusteista vuosilomapalkkaa saavilla virkamiehillä ja työntekijöillä ei ollut virka- ja työehtosopimuksen perusteella oikeutta palkkaan vuosiloma-ajanjaksolle osuvilta arkipyhäpäiviltä. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 19.1.2017

Pääkäsittely 17.2.2017

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Valtion virka- ja työehtosopimus vuosilomista (2014 – 2017) sisältää muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Peruskäsitteet

11 § Vuosilomapäivien kuluminen

Kokonaisen kalenteriviikon, johon ei sisälly 2 §:n 4 momentissa mainittuja päiviä, pituinen loma kuluttaa vuosilomaa viisi päivää. Jaksotyössä sovelletaan samaa periaatetta. Osa-aika työssä, jossa työtä tehdään muutoin kuin säännöllisesti päivittäin lyhennettynä työaikana ja virkamies tai työntekijä on lomalla kaikki tasoitusjaksoon sisältyvät työpäivät, kuluu lomapäiviä tasoitusjakson arkipyhäpäivien lukumäärä.

17 § Kuukausipalkkaisten vuosilomapalkka

Virkamiehelle ja työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta yleisen virka- ja työehtosopimuksen 7 §:n mukainen palkkaus, mikäli 2 ja 3 momentista ei muuta johdu.

Mikäli virkamiehen tai työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana, lasketaan lomapalkka 20 §:n mukaan. Poiketen kuitenkin siitä, mitä 20 §:n 1 momentissa on sovittu, on vuosilomapalkka 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 9 prosenttia,

3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 11,5 prosenttia ja 3 §:n1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 14,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana virassa- tai työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Vuosilomalisää koskevaa 18 §:ää ei sovelleta näissä tapauksissa.

20 § Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka

Virkamiehen ja työntekijän, joka palvelussuhteensa mukaisesti on lomanmääräytymisvuoden aikana valtion palveluksessa niin harvoina päivinä, että tästä syystä ei yhtään tai vain osa kalenterikuukausista on 4 §:n mukaisia täysiä lomanmääräytymiskuukausia, vuosilomapalkka on 9 prosenttia, taikka palvelussuhteen jatkuttua lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana virassa- tai työssä olon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta.

Tässä pykälässä tarkoitettu palkka maksetaan palvelussuhteen jatkuessa kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Palvelussuhteen päättyessä palkka maksetaan päättymiskuukauden palkanmaksun yhteydessä.

Virka- ja työehtosopimus, joka tehtiin 31.3.2015 valtiovarainministeriön sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä valtion vuosilomia koskevan virka- ja työehtosopimuksen tarkistamisesta sisältää muun ohessa seuraavat määräykset:

Edellä 17 §:n 2 momentissa tarkoitettua vuosilomapalkkaa maksetaan seuraavasti. Vuosilomapalkkaa maksetaan sopimuksen 2 §:n 4 momentin mukaisilta lomapäiviltä. Lomapäivän palkka lasketaan jakamalla vuosilomapalkka sopimuksen 3 §:n mukaisesti määräytyvältä lomapäivien lukumäärällä. Tämä palkka maksetaan kultakin lomajaksolta 3 momentin ensimmäisestä virkkeestä poiketen loman pitämisajankohdan mukaisen tavanomaisen palkanmaksun yhteydessä. Mikäli lomajakso on pidetty ennen lomanmääräytymisvuoden päättymistä, oikaistaan palkanmaksu lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen viimeistään lomarahan maksukuussa.

Valtion virka- ja työehtosopimus työajoista (2014 – 2017) sisältää muun ohessa seuraavat määräykset:

5 § Arkipyhien ja eräiden muiden päivien vaikutus työaikaan

Muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva uudenvuodenpäivä, vapunpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen sekä pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä ja juhannusaatto lyhentävät kukin kyseisen työviikon tai työjakson työaikaa virastotyössä 7 tunnilla 15 minuutilla sekä viikko- ja jaksotyössä 8 tunnilla 4 ja 6 §:n mukaisista tuntimääristä.

Työaika näillä työviikoilla ja työaikajaksoissa on pyrittävä lyhentämään edellä mainitulla tavalla. Näillä viikoilla tai työjaksoilla työskentelevän osa-aikaisen virkamiehen tai työntekijän työaika on pyrittävä lyhentämään samassa suhteessa kuin kokoaikaisen työaika.

Mikäli työaikaa ei ole voitu lyhentää, maksetaan kyseisillä viikoilla tai työjaksoilla lisä- ja ylityökorvausta siten kuin 13 – 18 §:ssä on sovittu.

Juhannuspäivä ja pyhäinpäivä eivät lyhennä työaikaa.

Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus (2014-2017) sisältää muun ohessa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

2 § Oikeus palkkaukseen

Huomautus:

Poissaoloajan palkkauksista on sovittu tämän sopimuksen 3 luvussa

valtion virka- ja työehtosopimuksessa.

7 § Poissaoloajan palkkaus

Virkamiehelle ja työntekijälle poissaolon ajalta maksettava palkkaus määräytyy tämän pykälän mukaisesti, ellei jonkin virkavapauden tai työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu.

Virkamiehen ja kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaukseen luetaan tehtävän vaativuuteen perustuva palkanosa, henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuva palkanosa, mahdollinen kokemusosa sekä takuupalkkaus. Lisäksi palkkaukseen luetaan muut säännöllisesti toistuvat tietyn suuruisina kuukausittaisina erinä maksettavat palkkaustekijät, palkanlisät ja lisäpalkkiot.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Rajavartiolaitos on maksanut kuukausipalkkaiselle A:lle prosenttiperusteista lomapalkkaa hänen vuosilomansa ajalta 22.12.2014-31.12.2014 siten, että A on saanut lomapalkan vuosilomapäiviltä ja vuosiloman ajalle sattuvien arkipyhien osalta hänen palkkansa on pidätetty. Näin ollen hänen prosenttiperusteinen vuosilomapalkkansa on ollut pienempi kuin hänen säännönmukainen palkkansa samalta ajanjaksolta olisi ollut, tai hänen vuosilomapalkkansa olisi ollut siinä tapauksessa, että se olisi maksettu virka- ja työehtosopimuksen 17 §:n 1 kohdan perusteella, eli normaalin kuukausipalkan mukaan.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, tuleeko virka- ja työehtosopimuksen 17 §:n 2 kohdan mukaista kuukausipalkkaiselle maksettavaa prosenttiperusteista vuosilomapalkkaa sovellettaessa ottaa huomioon vuosiloma-ajanjaksolle sattuvat arkipyhät siten, että niiltä maksetaan tavanomainen palkka lomapäiviltä saatavan vuosilomapalkan lisäksi.

Asiassa on riidatonta, että JHL ry ei ole vuosilomasopimusta koskevissa neuvotteluissa hyväksynyt sitä, että arkipyhäpäiviltä ei maksettaisi palkkausta.

Asiassa on käyty pääsopimuksen 5 §:n 5 momentin mukaiset erimielisyysneuvottelut.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan henkilötodistelu

1. Neuvottelupäällikkö B, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Vastaajan henkilötodistelu

1. Neuvotteleva virkamies C, valtiovarainministeriö

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– vahvistaa, että valtiotyönantajan tulee suorittaa palveluksessaan olevalle kuukausipalkkaiselle virkamiehelle ja työntekijälle palkka myös valtion työaikasopimuksen arkipyhiä koskevassa 5 §:ssä lueteltujen päivien osalta, mikäli tällainen arkipyhä tai muu työaikasopimuksen 5 §:ssä mainittu päivä sattuu virkamiehen sellaisen vuosiloman ajanjaksolle, jolta virkamiehelle maksetaan prosenttiperusteinen vuosilomapalkka valtion vuosilomasopimuksen

17 §:n 2 momentin ja 20 §:n 4 momentin mukaan, eikä edellä mainittu arkipyhäpäivä ole vuosilomasopimuksen 2 §:n 4 momentissa tarkoitettu lomapäivä, ja

– velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n oikeudenkäyntikulut 4.430 eurolla.

Perusteet

Valtion virka- ja työehtosopimuksessa ei ole nimenomaisia palkan pidätystä koskevia määräyksiä. Asiassa on kyse arkipyhiä koskevan työaikasopimuksen 5 §:n, vuosilomasopimuksen lomapäiviä koskevan 2 §:n, lomapalkkaa koskevien valtion vuosilomia koskevan virka- ja työehtosopimuksen 17 §:n 2 momentin ja 20 §:n 4 momentin sekä kuukausipalkkaa koskevan virka- ja työehtosopimuksen 7 §:n tulkinnasta ja soveltamisesta.

Lomapalkkaa koskevaa vuosilomalain 10 §:ää muutettiin vuonna 2013 eräiden Euroopan Unionin tuomioistuimen antamien ratkaisujen johdosta. Muutos koski sellaisten kuukausipalkkaisten työntekijöiden lomapalkan laskentaa, joiden työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana. Vuosilomalain 10 §:n muutoksen yhteydessä ei kuitenkaan puututtu vuosilomalain 9 §:n vuosilomapalkan määrää koskevaan perusperiaatteeseen, jonka mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa.

Vuosilomalain 10 §:n 4 momenttia vastaava muutos tehtiin valtion vuosilomia koskevan virka- ja työehtosopimuksen 17 §:n 2 momenttiin 7.11.2013. Vuosilomia koskevan sopimuksen 17 §:n 2 momentin mukaan kuukausipalkkaisen virkamiehen ja työntekijän lomapalkka on 9, 11,5 tai 14,5 prosenttia hänen lomanmääräytymisvuoden ansiostaan, mikäli virkamiehen työaika ja palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana.

Edellä mainitulla tavalla laskettu prosenttiperusteinen vuosilomapalkka maksettiin virkamiehille ja työntekijöille aluksi vuosilomasopimuksen 20 §:n 3 momentin mukaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä. Prosenttiperusteisen vuosilomapalkan maksuajankohtaa muutettiin 31.3.2015 virka- ja työehtosopimuksen tarkistamista koskevalla sopimuksella siten, että 1.4.2015 alkaen vuosilomapalkka maksetaan loman pitämisajankohdan normaalina palkanmaksupäivänä.

Maksuajankohdan muutoksen yhteydessä sovittiin myös siitä, että prosenttiperusteista vuosilomapalkkaa maksetaan vuosilomasopimuksen 2 §:n 4 momentin mukaisilta lomapäiviltä eli arkipäiviltä. Arkipäiviä eivät vuosilomasopimuksen 2 §:n 4 momentin mukaan ole lauantait, sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, jouluaatto, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä eikä vapunpäivä.

Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka ja palkanpidätys arkipyhäviikolla

Kun työaikasopimuksen 5 §:n mukaiset työpäivät lyhentävät virkamiehen ja työntekijän säännöllistä työaikaa ilman että virkamiehen ja työntekijän kuukausipalkka pienenisi työajan lyhenemistä vastaavasti, ovat työaikasopimuksen 5 §:ssä ja vuosilomasopimuksen 2 §:n 4 momentissa tarkoitetut arkipyhä ja arkipyhäaattopäivät tosiasiallisesti palkallisia vapaapäiviä silloin, kun nämä päivät sattuvat muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi.

Jos prosenttiperusteista lomapalkkaa saava valtion virkamies tai työntekijä pitää vuosilomaa siten, että vuosiloman ajanjaksolle osuu yksi tai useampi työaikasopimuksen 5 §:ssä tarkoitettu arkipyhä- tai aattopäivä, ei valtiotyönantaja maksa kyseisiltä arkipyhä- ja aattopäiviltä virkamiehelle vuosilomapalkkaa eikä myöskään virkamiehen säännönmukaista kuukausipalkkaa. Siten vuosilomajaksolle sattuvat työaikasopimuksen 5 §:ssä tarkoitetut päivät muodostuvat prosenttiperusteista vuosilomapalkkaa saavalle virkamiehelle palkattomiksi päiviksi. Lomapalkkaa edellä mainituilta päiviltä ei makseta, koska ne eivät ole vuosilomasopimuksen 2 §:n 4 momentin tarkoittamia lomapäiviä.

Valtiotyönantaja pidättää prosenttiperusteista lomapalkkaa saavalta virkamieheltä hänen säännönmukaisen kuukausipalkkansa loma-ajalta. Palkanpidätyksen valtiotyönantaja kuitenkin suorittaa koko siltä ajanjaksolta, jolle virkamiehen loma sijoittuu, riippumatta siitä, maksetaanko koko kyseessä olevalta ajanjaksolta lomapalkkaa vai ei. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että loma-ajanjaksolta pidätetään kuukausipalkka, tai siltä ei makseta kuukausipalkkaa työaikasopimuksen vuosilomasopimuksen 2 §:n 4 momentin ja 5 §:n 1 mukaisilta päiviltä, vaikka näiltä päiviltä ei makseta myöskään lomapalkkaa.

Valtiotyönantajalla ei ole oikeutta pidättää arkipyhäviikolle sattuvan loman johdosta virkamiehen /työntekijän kuukausipalkasta arkipyhäpäivien palkkaa, koska tällaisesta palkanpidätyksestä ei ole sovittu eikä tarkoitettu sopia ja koska valtiotyönantajan mainittu menettely johtaa siihen, että prosenttiperusteista lomapalkkaa saavan virkamiehen ja työntekijän loma-ajan palkka jää arkipyhäviikolla pienemmäksi kuin hänen säännönmukainen ansionsa vastaavalta ajalta olisi ollut.

Prosenttiperusteista lomapalkkaa saavan virkamiehen lomapalkka jää arkipyhäviikolle sattuvalta lomalta myös alhaisemmaksi kuin sellaisen virkamiehen lomapalkka, jonka vuosilomapalkka määräytyy vuosilomasopimuksen 17 §:n 1 momentin mukaisen pääsäännön perusteella.

A:n palkka on 22.12.-31.12.2014 välisenä aikana pidetyn loman vuoksi jäänyt 257,30 euroa alhaisemmaksi kuin hänen säännönmukainen palkkansa vastaavana aikana olisi ollut tai hänen vuosilomapaikkansa olisi ollut, jos hän olisi saanut lomapalkan vuosilomasopimuksen 17 §:ssä tarkoitetun pääsäännön mukaan.

Vuosilomalain yleissäännös

Vuosilomalain 9 §:n mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa siten kuin vuosilomalaissa säädetään.

Valtion vuosilomasopimuksen 17 §:n 2 momentin ja 20 §:n 4 momentin prosenttiperusteista lomapalkkaa koskevilla määräyksillä ei ole sovittu eikä niillä ole tarkoitettu sopia edellä mainitusta vuosilomalain yleisäännöksestä poikkeamisesta. Näissä sopimusmääräyksissä ei ole myöskään sovittu tai tarkoitettu sopia siitä, että virkamiehelle ja työntekijälle ei voitaisi loman alkamis- ja päättymispäivän väliin jäävänä ajanjaksona maksaa muuta palkkaa kuin lomapalkkaa.

Prosenttiperusteista lomapalkkaa saavaa virkamiestä tai työntekijä ei ole tarkoitettu asettaa prosenttiperusteisesta lomapalkasta sovittaessa eriarvoiseen asemaan verrattuna sellaiseen virkamieheen ja työntekijään jonka lomapalkka määräytyy 17 §:n 1 momentin pääsäännön mukaan. Koska prosenttiperusteista vuosilomapalkkaa saavalle virkamiehelle ja työntekijälle ei makseta loma-ajanjaksoon sattuvalta arkipyhäpäivältä tai arkipyhän aattopäivältä lomapalkkaa, tulee virkamiehelle ja työntekijälle maksaa näiltä päiviltä virkamiehen ja työntekijän normaalia kuukausipalkkaa.

Euroopan Unionin palkallista vuosilomaa koskeva säännös

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa on aiheellista ottaa huomioon myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista (työaikadirektiivi). Tämän direktiivin 7 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jokainen työntekijä saa vähintään neljän viikon palkallisen vuosiloman tällaisen loman saamiselle ja myöntämiselle kansallisessa lainsäädännössä ja/tai käytännössä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

Valtiovarainministeriön omaksuma tulkinta valtion vuosilomasopimuksen prosenttiperusteista lomapalkkaa koskevan määräyksen soveltamisesta voi olla ristiriidassa tuon työaikadirektiivin määräyksen kanssa, koska virkamies ei tosiasiallisesti saa koko vuosilomansa ajalta säännönmukaista palkkaansa sen vuoksi, että loma-ajanjaksoon sisältyy myös palkattomia arkipyhä- tai arkipyhäaattopäiviä.

Euroopan Unionin tuomioistuin (EUT) ei tiettävästi ole ottanut yksityiskohtaisesti kantaa siihen, miten vuosiloman ajalta tulee maksaa palkkaa, jotta työaikadirektiivin 7 artiklan

1 kohta toteutuu. EUT on kuitenkin katsonut, että työaikadirektiivin 7 artiklan 1 kohdassa käytetty ilmaisu palkallinen vuosiloma tarkoittaa sitä, että työntekijälle on maksettava hänen normaalia palkkaansa vuosilomajakson aikana. Vaikka EUT:n ratkaisu Gerhard Schultz-Hoff (C-350/06) ei varsinaisesti koskenut vuosilomapalkkaa, vaan muun muassa lomakorvauksen maksamista, tuomioistuin totesi perusteluissaan (kohdat 58 ja 60) seuraavasti:

Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan direktiivissä 2003188 käsitellään oikeutta vuosilomaan ja oikeutta saada vuosilomapalkkaa yhden ja saman oikeuden kahtena eri puolena. Vuosilomapalkan maksamista koskevan velvoitteen tavoitteena on asettaa työntekijä loman aikana palkan osalta työskentelykausia

vastaavaan tilanteeseen (ks. em.yhdistetyt asiat Robinson- Steele ym. tuomion kohta 58.

EUT:n tuomiossa Robinson-Steele (C-131/04 ja C-257/04) perustelujen kohdissa 50 ja 58 on todettu vuosilomasta ja vuosilomapalkasta täsmälleen samalla tavoin kuin edellä mainitun tuomion C- 350/06 perustelukohdissa. Jos prosenttiperusteista lomapalkkaa saava virkamies/työntekijä ei saa arkipyhäviikolla olevalta lomaltaan vastaavaa palkkaa kuin hän saisi, jos hän olisi saman ajan työssä, johtaa prosenttiperusteisen lomapalkan maksaminen tässä tapauksessa edellä mainitun EUT:n perustelujen kanssa ristiriidassa olevaan tilanteeseen.

Vastaus kannevaatimuksiin

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut 1.700 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

Kanteen kiistämisen perusteet

Virka- ja työehtosopimusten määräykset

Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen poissaoloajan palkkausta koskevaa 7 §:ää sovelletaan määräyksen 1 momentin nojalla vain, ellei jonkin virkavapauden tai työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu. Vuosilomapalkka on vuosilomasopimuksen 20 §:n 4 momentissa nimenomaisesti sovittu maksettavaksi vain vuosilomapäiviltä, joten määräys ei tule sovellettavaksi tässä asiassa.

Vuosiloma-ajan käsitettä ei ole erikseen vuosilomasopimuksessa määritelty, mutta sen sisältö on yksiselitteinen ja yleiskielen mukainen. Vuosiloma-aika on vuosilomaksi vahvistettu kalenterijakso, joka voi pitää sisällään arkipäiviä ja viikonlopun päiviä sekä kirkollisia ja muita juhlapäiviä. Soveltamisohjeen kohdassa 3.2. on myös täsmennetty lomajaksoja koskevaa sääntelyä toteamalla muun ohessa, että jos vuosiloma sisältää kaikki sopimuksen mukaiset viikon arkipäivät, on se viikon pituinen (seitsemän vuorokautta), ellei lauantaille, sunnuntaille, kirkolliselle juhlapäivälle, itsenäisyyspäivälle, juhannusaatolle tai vapunpäivälle ole virkamiehen tai työntekijän suostumuksella merkitty työvuoroa. Vaikka kahden kalenteriviikon loma kuluttaisi vain 10 laskennallista lomapäivää tai vähemmän, on henkilö silti lomalla ilman työvelvoitetta ja vuosilomasäännösten luoman työaikasuojelun piirissä myös muut lomajakson päivät. Koko tämä aika on vuosiloma-aikaa.

Vuosiloma-ajan palkkaukseen sovelletaan kyseessä olevassa tapauksessa kaikilta osin vuosilomasopimuksen määräyksiä. Tämä systematiikka, samoin kuin yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2 §:n ja 7 §:n määräykset sekä 2 §:n huomautus ovat olleet voimassa pitkään ja niiden soveltaminen on ollut tältä osin täysin vakiintunutta ja aikaisemmin myös riidatonta. Vuosiloma-aika määräytyy vuosilomana annettavana kalenterijaksona, joka voi pitää sisällään arkipäiviä, viikonlopun päiviä, pyhäpäiviä ja muita juhlapäiviä. Vuosiloman ajalta maksetaan vuosilomapalkka, josta on sovittu tyhjentävästi vuosilomasopimuksessa. Vuosilomasopimuksen 17 §:n 2 momentti yhdessä 20 §:n 1 ja 2 momentin kanssa määrittää vuosiloman ajalta maksettavan palkan määrän.

$131

Valtion virka- ja työehtosopimuksissa ei ole määräyksiä palkallisista vapaapäivistä, eivätkä arkipyhäpäivät tai muut jaksojen työaikaa lyhentävät päivät automaattisesti edes ole vapaapäiviä. Erityisesti merkittävää osaa valtion henkilöstöstä edustavilla jaksotyöaikaa noudattavilla aloilla ne ovat usein myös työpäiviä.

Vuosilomasopimuksen 17 §:n 2 momentista on sovittu marraskuussa 2013 sen jälkeen kun samana vuonna säädetty vuosilomalain muutos on tullut voimaan. Vuosilomalain muutoksella muutettiin vuosilomapalkan laskentasääntöä tilanteissa, joissa henkilön työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana. Vuosilomalain muutos tarkoitti muun ohessa sitä, että sellainen lomanmääräytymisvuonna osa-aikaisena työskennellyt henkilö, joka pitää lomaa kokoaikaisena, saa vuosilomansa ajalta pienemmän palkan kuin mitä hän saisi työssä ollessaan. Selvää on, että näissä tapauksissa henkilön loma-ajan palkka voi jäädä pienemmäksi kuin mitä se olisi ollut, jos henkilö olisi ollut työssä. Tällaisen henkilön vuosiloma-ajan palkkaus voi olla pienempi kuin sellaisen yhtä pitkällä lomalla olevan henkilön, joka on tehnyt jatkuvasti kokoaikatyötä. Muutos on ollut ilmeinen ja kantajankin on se täytynyt ymmärtää.

Vuosilomalain 30 § oikeuttaa sopimaan vuosilomapalkan laskemisesta ja maksamisesta myös laista poiketen. Sopimista rajoittaa vuosilomalain 9 §:n säännös, jonka mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa siten kuin laissa säädetään. Lakia edeltäneessä hallituksen esityksessä (HE 203/2012 vp) on asianomaisesta säännöksestä todettu, että sanottu yleissäännös vuosilomapalkasta määrittelee vuosilomapalkan ja -korvauksen yleisen tason, mutta ei sinällään ohjaa lomapalkan laskemista käytännössä.

Vuosilomasopimuksen 20 §:n 4 momentti

Uuden 20 §:n 4 momentin sopimisen yhteydessä valtiovarainministeriö on täsmentänyt loman ajalta maksettavaa palkkausta vielä 27.4.2015 annetussa soveltamisohjeessa seuraavasti (alleviivaukset lisätty):

Sopimukseen on lisätty 1.4.2015 voimaantullut 20 §:n 4 momentti, jossa on sovittu 17 §:n 2 momentin mukaisesti määräytyvän vuosilomapalkan maksamisesta osissa, lomajaksojen yhteydessä. Tämä muutos koskee 1.4.2014 lukien kertyviä vuosilomia. Sopimuksen 17 §:n 2 momentin mukaan laskettu vuosilomapalkka jaetaan henkilölle kertyneiden lomapäivien lukumäärällä. Henkilön ollessa vuosilomalla hänelle maksetaan 20 §:n 3 momentin maksuajankohdasta poiketen täten saatu lomapäivää kohti laskettu palkka kultakin lomajaksolta silloin kuluvilta, sopimuksen 2 §:n 4 momentin mukaisilta lomapäiviltä. On huomattava, että vuosiloma-ajan palkasta näissä tapauksissa on sovittu 17 §:n 2 momentissa ja henkilölle ei lomajaksolta makseta muuta kuin mainittu lomapalkka. (Valtiovarainministeriön määräys/ohje VM/848/00.00.00/2015, kohta 4.2.)

Laskusääntöä on selvennetty vielä esimerkillä, josta käy ilmi, että palkka kattaa koko vuosilomajakson, vaikka palkan jakamisessa apuna käytettäviä lomapäiviä on jaksossa vähemmän kuin kalenteripäiviä.

$132

Euroopan unionin työaikadirektiivin 7 artiklan 1 kohta

Valtiovarainministeriö on todennut, että valtion virkamiehet ja työntekijät saavat täysillä lomanmääräytymiskuukausilla kuudesta yli seitsemään viikkoon palkallista vuosilomaa. Valtion vuosilomasopimuksen 17 §:n 2 momentti ja 20 §:n 1 ja 2 momentti ovat saman sisältöiset kuin kansallisen vuosilomalain määräykset. Valtion vuosilomasopimus täyttää siten työaikadirektiivin 7 artiklan 1 kohdan asettamat vaatimukset varmistaa, että jokainen työntekijä saa vähintään neljän viikon palkallisen vuosiloman loman saamiselle ja myöntämiselle kansallisessa lainsäädännössä ja/tai käytännössä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

Perustelut

Erimielisyys

Asiassa keskeinen riitakysymys koskee sitä, tuleeko prosenttiperusteista vuosilomapalkkaa saavalle kuukausipalkkaiselle virkamiehelle maksaa palkkaa vuosiloma-ajanjaksolle osuvilta arkipyhäpäiviltä.

Sopimusneuvotteluista esitetty selvitys

$133

Valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies C on kertonut olleensa mukana sopimusvalmisteluissa vuonna 2013 ja mukana neuvottelemassa vuonna 2014 tehtyä vuosiloman palkanmaksuajankohtaa koskevaa sopimusta. Jälkimmäisissä neuvotteluissa sopimusta muutettiin järjestöjen aloitteesta. Loma-ajan palkanmaksu haluttiin sitoa paremmin todellisiin lomien pitoajankohtiin. Kertynyt vuosilomapalkka päädyttiin jakamaan JUKO ry:n ehdotuksen mukaisesti vuosilomapäivien lukumäärällä ja palkka maksamaan lomapäiväkohtaisesti. Muutos toteutettiin sopimuksen 20 §:n 4 momentin määräyksellä. Kyse oli puhtaasti vuosilomapalkan maksuajankohdan muuttamisesta eikä muusta edes neuvoteltu.

Asiassa on ollut omiaan aiheuttamaan väärinkäsityksiä se, että valtionhallinnon Kieku-palkanmaksujärjestelmän ominaisuuksien vuoksi prosenttiperusteista palkkaa saavien vuosilomien ajalta palkkatodistuksiin kirjautuu palkanpidätyksenä heidän normaali kuukausipalkkansa, vaikka tosiasiallisesti heille ei ole pitänyt maksaa normaalia kuukausipalkkaa vuosiloman ajalta, vaan sitä vastoin vuosilomapalkkaa, joka heille on kertynyt lomanmääräytymisvuoden aikana ja joka on kohdennettu kuhunkin vuosilomaan käytettyjen lomapäivien suhteessa. Muiden kuin lomapäivien osalta ei ole sovittu siitä, että niiltä maksettaisiin palkkaa.

Arviointi ja johtopäätökset

Määräykset vuosilomapalkasta ovat vuosilomia sääntelevässä valtion virka- ja työehtosopimuksessa. Sopimuksen 2 §:n 4 momentin mukaan lomapäivä on arkipäivä. Asiassa on riidatonta, että vuosilomapalkka maksetaan vain lomajakson mukaisilta arkipäiviltä.

Vuosilomasopimuksen 17 §:ssä ja 20 §:ssä on määritelty vuosiloman ajalta maksettavan palkan määrä. Sopimuksen 17 §:n 1 momentin mukaan kuukausipalkkaiselle virkamiehelle ja työntekijälle maksetaan vuosiloman ajalta yleisen virka- ja työehtosopimuksen 7 §:n mukainen palkkaus, mikäli 2 ja 3 momentista ei muuta johdu. Sopimuksen 17 §:n 2 momentin mukaan mikäli virkamiehen tai työntekijän työaika ja vastaavasti palkkaus on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana, lasketaan lomapalkka 20 §:n mukaan. Vuosilomasopimuksen 20 §:n 1 momentissa määritellään prosenttiperusteisen vuosilomapalkan määrä, joka on tietty prosenttiosuus kuukausipalkkaisen palkansaajan lomanmääräytymisvuoden ansiosta.

Vuosilomasopimuksen 17 §:n 2 momentista on sovittu marraskuussa 2013 sen jälkeen kun samana vuonna säädetty vuosilomalain muutos on tullut voimaan. Vuosilomasopimuksen

17 §:n 2 momentissa sovittiin myös sellaisten kuukausipalkkaisten palkansaajien lomapalkan maksaminen, joiden työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana. Muutos on tehty valtionvarainministeriön aloitteesta eikä sen sisällöstä ole tuolloin erityisesti neuvoteltu.

Lomapalkan maksuajankohtaa on sittemmin muutettu uudelleen järjestökentältä saadun palautteen perusteella 31.3.2015 virka- ja työehtosopimuksen tarkistamista koskevalla sopimuksella siten, että 1.4.2015 alkaen prosenttiperusteinen vuosilomapalkka maksetaan loman pitämisajankohdan normaalina palkanmaksupäivänä. Muutos on tehty lisäämällä vuosilomista 7.11.2013 tehtyyn virka- ja työehtosopimukseen uusi 20 §:n 4 momentti, jossa määrätään siitä, millä tavalla 17 §:n 2 momentissa tarkoitettua vuosilomapalkkaa maksetaan. Henkilötodistelun, erityisesti C:n kertomuksen perusteella, kysymyksessä on puhtaasti laskentasääntö eikä muutoksen yhteydessä ole neuvoteltu muusta kuin vuosilomapalkan maksuajankohdan muuttamisesta. Kullekin virkamiehelle ja työntekijälle prosenttiperusteisesti edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta maksettavan vuosilomapalkan määrä on sinänsä ollut marraskuun 2013 jälkeisenä aikana sekä ennen 1.4.2015 että sanotun ajankohdan jälkeen saman suuruinen lomapalkan maksuajankohdista riippumatta.

Koska asiassa ei ole esitetty selvitystä virka- ja työehtosopimuksen sopijaosapuolten alkuperäisestä yhteisestä tarkoituksesta tai yhteisesti hyväksytystä vakiintuneesta soveltamiskäytännöstä prosenttiperusteiseen vuosilomapalkkaan oikeutettujen virkamiesten ja työntekijöiden lomajaksolle osuvien arkipyhäpäivien palkkauksen osalta, on lähtökohtana kanteessa tarkoitettujen määräysten tulkinnalle määräysten sanamuoto.

Työaikoja koskevan valtion virka- ja työehtosopimuksen 5 §:ssä ei ole määräyksiä arkipyhäpäivien palkkauksesta. Tämä määräys koskee sanamuotonsa perusteella vain sitä, millä tavalla arkipyhäpäivät lyhentävät työaikaa. Vuosiloma-ajan palkasta on puolestaan sovittu vuosilomasopimuksessa, joka ei myöskään sisällä määräyksiä arkipyhäpäivien palkkauksesta.

Valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen poissaoloajan palkkausta koskevaa 7 §:ää sovelletaan määräyksen 1 momentin nojalla vain, ellei jonkin virkavapauden tai työstä vapautuksen osalta ole toisin sovittu. Vuosilomapalkka on vuosilomasopimuksen 20 §:n 4 momentissa sovittu maksettavaksi vain vuosilomapäiviltä.

9 §:n säännös asettaa kuitenkin rajoituksia vuosilomapalkasta toisin sopimiselle. Säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa siten kuin vuosilomalaissa säädetään. Tämä vuosilomalain yleissäännös määrittelee vuosilomapalkan ja -korvauksen yleisen tason, mutta säännöksestä itsestään ei saa ohjetta siihen, miten lomapalkka on käytännössä laskettava (HE 203/2012 vp). Kantaja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ei ole näyttänyt, että kanteessa tarkoitetut virka- ja työehtosopimuksen määräykset olisivat vuosilomalain 9 §:n vastaisia.

Työaikadirektiivin 7 artikla turvaa työntekijöille vähintään neljän viikon palkallisen vuosiloman. Artiklaa koskevassa oikeuskäytännössä (Zentralbetriebsrat der Landeskrankenhäuser Tirols, EU:C:2010:215, C-486/08 ) on otettu kantaa vuosilomapalkan määrään tapauksissa, joissa työaika ansainta-aikana poikkeaa vuosiloman pitoajankohdan työajasta. Tällöin vuosiloman ajalta maksettavan palkan on vastattava vuosiloman ansainta-aikana sovelletun työajan perusteella määräytyvää palkkaa. Virkaehtosopimuksen määräys on työaikadirektiivin 7 artiklan mukainen eikä ole ristiriidassa vuosilomalain 9 §:n kanssa.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi, ettei prosenttiperusteista vuosilomapalkkaa saavilla virkamiehillä ja työntekijöillä ole oikeutta palkkaan vuosiloma-ajanjaksolle osuvilta arkipyhäpäiviltä. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n kanne on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry on työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön oikeudenkäyntikulut asiassa. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on myönnetty määrältään oikeaksi.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Kröger, Niittylä, Aarto, Schön ja Kojo jäseninä. Sihteeri on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.