TT 2017:64 – Työehtosopimuksen yleissitovuus

Kysymys siitä, tuliko turkistuotantoalan työehtosopimus edelleen vahvistaa yleissitovaksi siihen tehdyistä muutoksista riippumatta.

(ks. TT 2003:16, TT 2003:101 ja TT 2011:70)

ASIA

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta

Turkistuotantoalan työehtosopimus

VALITTAJAT

Puuliitto ry

Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry

KUULTAVAT

Teknologiateollisuus ry

Elintarviketeollisuus ry

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen käsittely 30.3.2017

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan 4.1.2016 antama päätös nro 4/2016 asiassa 11485

TYÖEHTOSOPIMUKSEN YLEISSITOVUUDEN VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Turkistuotantoalan työehtosopimusta noudatetaan kaikkien Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n turkistuotantoalalla toimivien jäsenyritysten ja näiden palveluksessa olevien työntekijöiden välisissä työsuhteissa. Turkistuotantoala käsittää työt turkistiloilla, rehukeskuksissa ja niiden keskusvarastoissa, raaka-aineiden käsittelylaitoksissa, nahkontakeskuksissa, destruktiolaitoksissa ja tarhaustarvikkeita valmistavissa yrityksissä. Näistä soveltamisaloista raaka-aineiden käsittelylaitokset ja tarhaustarvikkeita valmistavat yritykset on lisätty soveltamisalaan viimeisellä sopimuskierroksella.

Turkistuotantoalan työehtosopimuksen soveltamisala on päällekkäinen yleissitovaksi vahvistetun Elintarviketeollisuusliitto ry:n ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n välisen elintarvikealojen työehtosopimuksen kanssa siltä osin, kuin turkistuotantoalan työehtosopimus kattaa raaka-aineiden käsittelylaitokset. Elintarvikealojen työehtosopimuksen normaalisitovuuspiirissä on 4.752 työntekijää.

Lisäksi turkistuotantoalan työehtosopimus on päällekkäinen yleissitovaksi vahvistetun Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisen teknologiateollisuuden työehtosopimuksen kanssa siltä osin kuin turkistuotantoalan työehtosopimus kattaa tarhaustarvikkeita valmistavat yritykset. Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen normaalisitovuuspiirissä on 70.000 työntekijää.

Edellä mainitut kaksi osittain samalla soveltamisalalla olevaa yleissitovaa työehtosopimusta turvaavat työntekijöiden vähimmäistyöehtoja laajemmin kuin turkistuotantoalan työehtosopimus. Koska alalla voi olla vain yksi yleissitova työehtosopimus, ei turkistuotantoalan työehtosopimusta voida enää pitää työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla soveltamisalallaan edustavana. Näin ollen työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut, että Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n ja Puuliitto ry:n turkistuotantoalan työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova. Työehtosopimuksen yleissitovuus lakkaa siitä lukien, kun yleissitovuutta vailla olevaksi vahvistamista koskeva päätös on saanut lainvoiman.

VALITUKSEN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Valitus

Puuliitto ry ja Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry ovat vaatineet, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös kumotaan ja turkistuotantoalan työehtosopimus vahvistetaan yleissitovaksi ja että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta velvoitetaan korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut 8.922,30 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua päätöksen antopäivästä lukien.

Turkistuotantoalan työehtosopimuksen soveltamisalaa koskevan sanamuodon täsmentämisellä ei ollut tarkoitus laajentaa eikä sillä laajennettu turkistuotantoalan työehtosopimuksen soveltamisalaa teknologiateollisuuden tai elintarvikealojen työehtosopimusten soveltamisaloille. Vaikka soveltamisalaa katsottaisiinkin laajennetun, turkistuotantoalan työehtosopimusta on pidettävä omalla alallaan edustavana ja täten yleissitovana.

Toimialan muodostavat turkistarhat ja nahkontakeskukset (4-5 yritystä) ja turkistarhausalan rehukeskukset (10 yritystä). Lisäksi alalla toimii yrityksiä, jotka harjoittavat päätoimialaa tukevaa toimintaa, kuten esimerkiksi raaka-aineiden käsittelylaitokset, destruktiolaitokset ja turkistarhaustarvikkeiden valmistusta harjoittavat yritykset. Näiden yritysten osuus on kuitenkin vähäinen eivätkä ne muodosta itsenäistä toimialaa.

Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n turkistuotantoalan jäsenistä valtaosan muodostavat 54 turkistilaa ja nahkontakeskus, joissa on yhteensä 554 työntekijää. Toiseksi suurimman osuuden jäsenistä muodostavat 10 turkistuotantoalan rehukeskusta, joissa on yhteensä 204 työntekijää. Lisäksi Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:hyn kuuluu kolme raaka-aineiden käsittelylaitosta, joissa on yhteensä 13 työntekijää. Puuliitto ry:n jäsenistä 124 työskentelee turkistuotantoalan soveltamisalalla.

Turkistuotantoalan työehtosopimusta on sovellettu kaikkien Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n turkistuotantoalalla toimivien jäsenyritysten ja niiden työntekijöiden välisissä työsuhteissa. Soveltamisalaan ovat vakiintuneesti kuuluneet myös ne raaka-aineiden käsittelylaitokset, joiden päätoimiala on rehukalan toimittaminen rehukeskuksille. Rehukeskuksilla tarkoitetaan nimenomaan turkistuotantoalan rehukeskuksia, vaikka turkistuotantoalaa ei ole erikseen määräyksessä mainittu. Näin ollen myöskään raaka-aineiden käsittelylaitoksen tai tarhaustarvikkeita valmistavien yritysten kohdalla ei ole erikseen mainittu turkistuotantoalaa.

Sopijapuolten tarkoituksena ei ollut turkistuotantoalan työehtosopimuksen soveltamisalan laajentaminen elintarvikealalle, vaan ainoastaan mainita tietyt rehukeskuksille raaka-ainetta toimittavat yritykset työehtosopimuksen soveltamisalassa. Raaka-aineiden käsittelylaitos, jossa valmistetaan raaka-ainetta turkiseläinten rehukeskuksille, ei toimi elintarvikealalla.

Tarhaustarvikkeiden valmistusta ja jälleenmyyntiä koskeva lisäys tehtiin yhden yrityksen vuoksi. Tämän yrityksen päätoimiala on turkistarhaustarvikkeiden valmistus ja jälleenmyynti, joten tarkoituksena ei ollut soveltamisalan laajentaminen teknologiateollisuuden toimialalle.

Soveltamisalaa koskevia määräyksiä tulee tulkita ensisijaisesti sopijapuolten tarkoituksen mukaisesti. Sopijapuolet ovat ilmoittaneet myös työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnalle, ettei soveltamisalaa ole tarkoitettu laajentaa. Täsmennyksillä ei ole muutettu turkistuotantoalan työehtosopimuksen soveltamisalaa sellaiseksi, että se olisi osaksikaan päällekkäinen elintarvikealojen tai teknologiateollisuuden työehtosopimuksen kanssa. Näin ollen turkistuotantoalan työehtosopimus tulee vahvistaa yleissitovaksi.

Yli 90 prosenttia turkistuotantoalan työntekijöistä työskentelee turkistarhoilla ja rehukeskuksissa. Elintarvikealojen tai teknologiateollisuuden työehtosopimukset eivät edusta näitä toimialoja. Työehtosopimuksen yleissitovuuden tarkoituksena on turvata järjestäytymättömien, tässä tapauksessa erityisesti turkistarhojen, työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehdot. Mikäli työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöstä ei muuteta, turkistuotantoalalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Rehukeskukset tai turkistarhat eivät voi liittyä Teknologiateollisuus ry:n jäseniksi. Turkistarhat eivät voi liittyä Elintarviketeollisuus ry:n jäseniksi.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden tarkoitus on selkeyttää työehtosopimusjärjestelmää. Mikäli työehtosopimuksen yleissitovuuden valvontalautakunnan päätöstä ei muuteta, on hankala määrittää, mitä työehtosopimusta turkistuotantoalalla järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan. Vain pieni osa turkistuotantoalan yrityksistä olisi yleissitovuuden vuoksi velvollinen noudattamaan mitään työehtosopimusta.

Turkistuotantoalan työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaminen ei muuta tai vaaranna elintarvikealojen tai teknologiateollisuuden työehtosopimusten yleissitovuutta. Turkistuotantoalan työehtosopimus ei myöskään kilpaile edellä mainittujen työehtosopimusten kanssa. Turkistuotantoalan työehtosopimus on vahvistettava yleissitovaksi, koska se turvaa parhaalla tavalla turkistuotantoalan vähimmäisehdot.

Lausunto

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on työtuomioistuimelle 21.3.2016 antamassaan lausunnossa todennut, että Puuliitto ry:n ja Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n ilmoitukset siitä, ettei niiden tarkoituksena ollut laajentaa turkistuotantoalan työehtosopimuksen soveltamisalaa, ovat uskottavia. Tarkoituksesta riippumatta turkistuotantoalan työehtosopimuksen soveltamisala on kuitenkin laajentunut siten, että se on osittain päällekkäinen edellä mainittujen yleissitovien työehtosopimusten kanssa. Päällekkäisyys koskee teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osalta tarhaustarvikkeita valmistavia yrityksiä ja elintarvikealojen työehtosopimuksen osalta raaka-aineiden käsittelylaitoksia.

Myös Teknologiateollisuus ry:n ja Elintarviketeollisuus ry:n edustajat ovat katsoneet työehtosopimukset päällekkäisiksi yllä kerrotulla tavalla.

Työehtosopimuksen yleissitovuutta ratkaistaessa työehtosopimuksen soveltamisalaa arvioidaan yhtenä kokonaisuutena. Työehtosopimusta ei voida vahvistaa yleissitovaksi tai yleissitovuutta vailla olevaksi vain joidenkin sen soveltamisalaan kuuluvien toimialojen osalta. Koska tietyllä alalla voi olla enintään yksi työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla edustava ja yleissitova työehtosopimus, työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaminen edellyttää valintaa soveltamisalaltaan päällekkäisten työehtosopimusten välillä. Valinnassa korostuu työehtosopimusten asema työntekijöiden vähimmäisehtojen turvaajana. Teknologiateollisuuden ja elintarvikealan työehtosopimukset turvaavat työntekijöiden vähimmäistyöehdot turkistuotantoalan työehtosopimusta laajemmin.

Työtuomioistuimen tulee hylätä valitus. Lautakuntaan kohdistuva oikeudenkäyntikuluvaatimus tulee joka tapauksessa hylätä lakiin perustumattomana.

Vastaselitys

Puuliitto ry ja Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry ovat työtuomioistuimelle 26.5.2016 antamassaan vastaselityksessä uudistaneet valituksessa esittämänsä ja todenneet lisäksi, että mikäli turkistuotantoalan työehtosopimus ei ole yleissitova, useita sen alan yrityksiä jää työehtosopimuksen ulkopuolelle, koska teknologiateollisuuden tai elintarvikealojen työehtosopimukset eivät voi tulla sovellettavaksi turkistuotantoalan järjestäytymättömissä yrityksissä.

Oikeudenkäyntikuluvaatimus voidaan hallintolainkäyttölain 74 ja 75 §:ien nojalla kohdistaa myös päätöksen tehneeseen viranomaiseen.

Todistelu

Valittajien kirjalliset todisteet

1. Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n jäsenlista turkistilojen osalta 25.1.2016

2. Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n jäsenlista rehukeskusten osalta 25.1.2016

3. Ote Selkämeren Jää Oy:n internet-sivustolta

4. Ote T-Tarvike Lappajärvi Oy:n internet-sivustolta

5. Ote Elintarviketeollisuus ry:n säännöistä

6. Ote Teknologiateollisuus ry:n säännöistä

Valittajien henkilötodistelu

1. Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n toiminnanjohtaja A

2. Puuliitto ry:n varapuheenjohtaja B

Elintarviketeollisuus ry:n kirjalliset todisteet

1. Selkämeren Jää Oy:n Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän ote 29.3.2017

2. Ote Selkämeren Jää Oy:n internet-sivustolta ilmenevistä yhtiön palveluista (liittyen valittajien kirjalliseen todisteeseen 3)

3. Ote Suomen Rehun internet-sivustolta

4. Ote Elintarviketeollisuus ry:n säännöistä (valittajien kirjallinen todiste 5)

Teknologiateollisuus ry:n kirjalliset todisteet

Perustelut

Työsopimuslain 2 luvun 7 §:n mukaan työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Lain esitöiden (HE 157/2000 vp) mukaan edustavana pidettävyyden arvioinnissa tulisi käyttää myös eräitä muita kriteereitä. Tällaisia kriteereitä olisivat asianomaisen alan työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus, alan yleinen järjestäytymisaste puolin ja toisin sekä työehtosopimusten yleissitovuuden tavoite järjestäytymättömien työnantajien työntekijöiden työnteon vähimmäisehtojen laajana turvaajana.

Turkistuotantoalan yleissitovaan työehtosopimukseen (1.2.2014-31.1.2017) soveltamisalaan lisättiin raaka-aineiden käsittelylaitokset ja tarhaustarvikkeita valmistavat yritykset. Asiassa on kysymys siitä, tuleeko turkistuotantoalan työehtosopimus edelleen vahvistaa yleissitovaksi sen soveltamisalaan tehdyistä muutoksista riippumatta.

Valittajat Puuliitto ry ja Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry ovat ensinnäkin katsoneet, ettei turkistuotantoalan työehtosopimus ole siihen tehtyjen muutosten johdosta tullut työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan katsomalla tavalla päällekkäiseksi teknologia- tai elintarviketeollisuuden yleissitovien työehtosopimusten kanssa. Mikäli katsottaisiin, että edellä mainitut yleissitovat työehtosopimukset ovat osittain päällekkäisiä, turkistuotantoalan työehtosopimus tulisi kuitenkin vahvistaa yleissitovaksi. Turkistuotantoalan työehtosopimus turvaa parhaiten turkistuotantoalan työsuhteiden vähimmäisehdot, koska suurin osa työehtosopimusta noudattavista työnantajista on turkistarhoja, jotka eivät voi liittyä Teknologiateollisuus ry:n tai Elintarviketeollisuus ry:n jäseniksi.

Valittajien mukaan raaka-aineiden käsittelylaitoksia ja tarhaustarvikkeita valmistavia yrityksiä koskevat maininnat lisättiin soveltamisalaan muutamien Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n jäsenyritysten vuoksi. Nämä jäsenyritykset toimivat kuitenkin käytännössä pelkästään turkistuotantoalalla. Esimerkiksi tarhaustarvikkeiden valmistusta ja jälleenmyyntiä harjoittavan T-tarvike Oy:n päätoimiala on turkistarhaustarvikkeiden valmistus ja jälleenmyynti, eikä yhtiö toimi käytännössä teknologiateollisuuden toimialalla. Raaka-aineiden käsittelylaitoksessa Selkämeren Jää Oy:ssä valmistetaan raaka-ainetta turkiseläinten rehukeskuksille, eikä yhtiö toimi elintarvikealalla.

Teknologiateollisuus ry:n sääntöjen 2 §:n mukaan liitto on teknologiateollisuutta ja siihen liittyvää toimintaa harjoittavien yritysten ja yhdistysten toimialajärjestö, jonka jäseneksi voidaan 4 §:n hyväksyä 2 §:ssä mainittua toimintaa harjoittava oikeuskelpoinen yritys. Teknologiateollisuus ry:n kirjallisen todisteen 1 mukaan teknologiateollisuuden toimialat ovat elektroniikka- ja sähköteollisuus, metallien jalostus, kone- ja metallituoteteollisuus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi.

Valittajien kirjallisena todisteena 2 esitetyn T-tarvike Oy:n internetsivusto-otteen mukaan yhtiön päätoimiala on turkistarhaustarvikkeiden valmistus ja jälleenmyynti. Yhtiön tuotteisiin kuuluvat myös muut rakennusliikkeiden ja rakentajien tarvikkeet ja materiaalit. Teknologiateollisuus ry:n mukaan tarhaustarvikkeita valmistavat yritykset, kuten T-tarvike Oy, harjoittavat metallituoteteollisuutta, joka kuuluu teknologiateollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Elintarviketeollisuusliitto ry:n sääntöjen 3 §:n 1 momentin mukaan liitto on elintarviketeollisuuden eri haaroja edustavien elintarvikkeiden ja rehujen valmistusta, pakkaamista tai muuta vastaavaa toimintaa harjoittavien yritysten sekä järjestöjen yhteinen toimialajärjestö. Jäseneksi voidaan 4 §:n mukaan ottaa oikeuskelpoinen yhteisö, joka harjoittaa Suomessa 3 §:n 1 momentin mukaista toimintaa.

Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän mukaan Selkämeren Jää Oy:n päätoimiala on kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä. Selkämeren Jää Oy:n internetsivuston mukaan sen tärkeimmät asiakasryhmät ovat turkiseläinten rehua valmistavat tehtaat ja yhtiö toimittaa jäädytettyä kalaa myös kalasäilyketehtaille sekä kalan jatkojalostukseen. Elintarviketeollisuusliitto ry:n mukaan raaka-aineiden käsittelylaitokset, kuten esimerkkitapaus Selkämeren Jää Oy, harjoittavat esitetyn selvityksen perusteella Elintarviketeollisuusliitto ry:n sääntöjen 3 §:n 1 momentin mukaista elintarvikkeiden ja rehujen pakkaamista, jotka kuuluvat elintarviketeollisuuden työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Esimerkkitapauksina asiassa esitettyjen tarhaustarvikkeita valmistavan yrityksen ja raaka-aineiden käsittelylaitoksen on selvitetty toimivan myös teknologia- ja elintarviketeollisuuden toimialoilla. Asiassa on näin ollen selvitetty se, että turkistuotantoalan työehtosopimuksen soveltamisala on siihen tehtyjen muutosten johdosta tullut osittain päällekkäiseksi yleissitovan teknologiateollisuuden työehtosopimuksen ja yleissitovan elintarvikealojen työehtosopimuksen soveltamisalojen kanssa. Soveltamisalojen päällekkäisyys koskee teknologiateollisuuden työehtosopimuksen osalta tarhaustarvikkeita valmistavia yrityksiä ja elintarvikealojen työehtosopimuksen osalta raaka-aineiden käsittelylaitoksia.

Työtuomioistuimen vakiintuneen käytännön mukaan kahta samoihin töihin tai toimintoihin soveltuvaa työehtosopimusta ei voida vahvistaa yleissitovaksi, vaan niiden välillä on tehtävä valinta. Valintakriteerinä on pidetty erityisesti sopimusten merkitystä vähimmäistyöehtojen turvaajana omilla soveltamisaloillaan (TT 2003:16, TT 2003:101 ja TT 2011:70).

Turkistuotantoalan työehtosopimusta sovelletaan Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:hyn kuuluvien turkistarhojen ja näiden kaikkien työntekijöiden välisissä työsuhteissa. Asiassa on Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n toiminnanjohtaja A:n työtuomioistuimessa kertoman perusteella selvitetty, että maaliskuussa 2017 turkistuotantoalan normaalisitovuuden piiriin kuuluu noin 1.000 työntekijää. Puuliitto ry:n jäsenistä noin 124 työskentelee turkistuotantoalan soveltamisalalla. Tähän nähden turkistuotantoalan työehtosopimusta voitaisiin pitää soveltamisalallaan edustavana ja siten yleissitovana.

Asiassa on kuitenkin otettava huomioon, että elintarvikealojen työehtosopimuksen normaalisitovuuspiirissä on noin 4.752 työntekijää ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksen normaalisitovuuspiirissä on noin 70.000 työntekijää. Työtuomioistuin toteaa, että teknologiateollisuuden ja elintarvikealojen työehtosopimukset ovat soveltamisalaltaan turkistuotantoalan työehtosopimusta huomattavasti laajempia. Niillä on siten merkittävämpi asema oman alansa työsuhteiden vähimmäisehtojen turvaajana kuin turkistuotantoalan työehtosopimuksella.

Työtuomioistuin pitää sinänsä uskottavana sitä A:n ja B:n kertomuksista sekä työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksestä ilmenevää seikkaa, ettei turkistuotantoalan sopimusosapuolilla ollut tarkoitus soveltamisalaa täsmentäessään laajentaa turkistuotantoalan työehtosopimuksen soveltamisalaa. Turkistuotantoalan työehtosopimuksen soveltamisala on kuitenkin edellä selostettujen lisäysten johdosta käytännössä laajentunut teknologiateollisuuden ja elintarviketeollisuuden työehtosopimusten soveltamisaloille. Näin ollen sillä seikalla, ettei laajentaminen ollut työehtosopimusosapuolten alkuperäinen tarkoitus, ei ole merkitystä arvioitaessa turkistuotantoalan työehtosopimuksen yleissitovuutta.

Myöskään valittajien esittämien turkistuotantoalan erityispiirteiden tai alan vakiintuneisuuden perusteella asiaa ei ole aihetta arvioida toisin kuin työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on tehnyt.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on päätynyt oikeaan lopputulokseen, kun se on vahvistanut, että Maaseudun Työnantajaliitto MTL ry:n ja Puuliitto ry:n välinen turkistuotantoalan työehtosopimus ei ole soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edustava, eikä siten yleissitova. Maaseudun Työnantajaliitto MTL ry:n ja Puuliitto ry:n valituksen hyväksymiselle ei näin ollen ole perustetta.

Oikeudenkäyntikulut

Puuliitto ry ja Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry ovat vaatineet, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut korkoineen. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on katsonut, että vaatimus tulisi hylätä lakiin perustumattomana.

Käsiteltäessä työtuomioistuimessa valitusta työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksestä noudatetaan myös oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta hallintolainkäyttölain säännöksiä. Hallintolainkäyttölain 74 §:n mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Mitä tässä pykälässä säädetään asianosaisesta, voidaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Näin ollen vaatimus ei ole lakiin perustumaton.

Lain esitöiden (HE 217/1995 vp) mukaan perusteena korvausvelvollisuuden jakautumiselle on asiassa annettu ratkaisu. Tämä tarkoittaa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 ja 3 §:n säännösten mukaisia periaatteita eli sitä, että asiansa hävinnyt velvoitetaan korvaamaan vastapuolen kulut. Lisäksi on arvioitava, olisiko kohtuutonta, että vastapuoli joutuu kantamaan oikeudenkäyntikulunsa.

Puuliitto ry:n ja Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n valitus on hylätty, joten valittajien voidaan katsoa hävinneen asian. Asiassa ei näin ollen ole perusteita velvoittaa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakuntaa korvaamaan Puuliitto ry:n ja Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n oikeudenkäyntikuluja.

Päätöslauselma

Puuliitto ry:n ja Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry:n valitus ja niiden vaatimus yhteisten oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta hylätään.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Saarensola, Aaltonen, Äimälä ja Reinamo jäseninä. Esittelijä on ollut Taramaa.

Päätös on yksimielinen.