TT 2017:73 – Työehtosopimuksen tulkinta

Kysymys siitä, tuliko toimihenkilösopimusta tulkita siten, että vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan kaikilta osin viikkoylityökorvaus eli 100 prosentilla korotettu palkka myös 8 tunnin ylittäviltä tunneilta. Työehtosopimuksen määräystä oli tulkittava sen sanamuodon mukaisesti. Sanamuodon mukaista tulkintaa puolsi myös alalle vakiintunut soveltamiskäytäntö. Toimihenkilöliiton kanne hyväksyttiin.

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJAT

Metsäteollisuus ry

UPM Kymmene Oyj

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta, vapaavuorokauden aikana tehdystä työstä maksettava palkka

Suullinen valmistelu 28.3.2017

Pääkäsittely 12.5.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Metsäteollisuus ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksessa (1.5.2014–30.11.2016) on muun muassa seuraava määräys:

15 § Ylityö- ja ym. korvaukset

Viikoittainen ylityö (tam 17, 27, 37)

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

10 Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan, milloin toimihenkilö ylityötä tehdessään on työskennellyt keskeytymättömässä vuorotyössä tahi jatkuvassa 1- tai 2-vuorotyössä, 100 prosentilla korotettu palkka. Samoin maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka edellä 9. kohdan 1. kappaleessa mainitun vapaavuorokauden aikana suoritetusta työstä.

SOV. Työskentelystä vuorovapaiden keskellä ns. viivapäivänä sen jälkeen vuorovapaita jatkettaessa maksetaan yksinkertainen palkka kuukausipalkan lisäksi.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

UPM Kymmene Oyj:n (yhtiö) Kymin sellutehtaalla työskennellään keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Tehtaalla on käytössä TAM 37 lyhyt kierto AAIIYY-VV-AAIIYY. Työvuoroluettelo, josta ilmenee säännöllinen työaika ja työaikaa tasoittavat vapaajaksot, laaditaan etukäteen vuodeksi kerrallaan. Viikoittainen työaika tasoitetaan vuositasolla 34,5 tunniksi antamalla vuorovapaat neljän vuorokauden vapaajaksoissa. Mikäli vuorovapaita (V-päivät) ei voida antaa työvuorojärjestelmän mukaisesti, ne siirtyvät myöhemmin annettaviksi.

Vuoromestari A työskenteli vuonna 2015 työvuorojärjestelmän vuoron 1 mukaisina viivapäivinä seuraavasti: torstaina 9.4. yhteensä 8,25 tuntia, torstaina 16.7. yhteensä 9,67 tuntia, tiistaina 4.8. yhteensä 10,92 tuntia, perjantaina 13.8. yhteensä 8,17 tuntia, maanantaina 17.8. yhteensä 11,33 tuntia, maanantaina 24.8. yhteensä 10 tuntia, tiistaina 25.8. yhteensä 14,47 tuntia, torstaina 27.8. yhteensä 15,58 tuntia, torstaina 3.9. yhteensä 13 tuntia, keskiviikkona 16.9. yhteensä 9,75 tuntia, keskiviikkona 23.9. yhteensä 9,50 tuntia, tiistaina 6.10. yhteensä 10,33 tuntia, perjantaina 16.10. yhteensä 11,50 tuntia, perjantaina 23.10. yhteensä 9,50 tuntia, maanantaina 2.11. yhteensä 8,17 tuntia ja torstaina 5.11. yhteensä 9,50 tuntia.

A:lle maksettiin edellä mainittuina viivapäivinä työskentelystä 100 prosentilla korotettu palkka viikkoylityöksi katsottujen kahdeksan ensimmäisen tunnin osalta, mutta sen jälkeisiltä tunneilta vuorokautisen ylityön mukaan.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, tuleeko paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 15 §:n 9 kohdan 1. kappaletta ja 10 kohtaa tulkita siten, että niin sanottuna viivapäivänä työskentelystä maksetaan kaikilta osin 100 prosentilla korotettu palkka.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

2. Palkkasopimuksen soveltamisohjeet 9 §:n 26. kohta

3. Paperiteollisuuden runkosopimus 1998–1999 / ote 15 §:stä ja ote runkosopimuksen liitteenä noudatetusta paperi- ja puumassateollisuuden palkka- ja työaikapöytäkirjasta soveltamisohjeineen keskeytymätöntä vuorotyötä koskevien ylityömääräysten (13 § 2) osalta

4. Paperiteollisuuden toimihenkilösopimus 2000–2003 / ote 15 §:stä

5. Esimerkki yhtiön soveltamiskäytännöstä vuodelta 2012 (Kymin sellutehdas)

6. Esimerkki yhtiön soveltamiskäytännöstä vuodelta 2013 (Kaukaan sellutehdas)

Kantajan henkilötodistelu

1. Teknisten liiton ja Toimihenkilöunionin entinen työsuhdeasiamies B

2. Luottamusmies C

3. Luottamusmies ja neuvottelukunnan puheenjohtaja D

Vastaajien henkilötodistelu

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– vahvistaa paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 15 §:n 9 kohdan 1. kappaleen ja 10 kohdan oikeaksi tulkinnaksi, että 9 kohdan 1. kappaleessa mainitusta vapaavuorokauden aikana suoritetusta työstä maksetaan kaikilta osin 100 prosentilla korotettu palkka;

– velvoittaa UPM Kymmene Oyj:n suorittamaan vuoromestari A:lle hänen vuonna 2015 viivapäivinä tekemästään ylityöstä maksamatta jätetyt ylityökorvaukset yhteensä 330,70 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen 3,33 eurolle 29.5.2015 lukien, 22,26 eurolle 31.8.2015 lukien, 135,56 eurolle 30.9.2015 lukien, 70,26 eurolle 30.10.2015 lukien, 76,94 eurolle 30.11.2015 lukien ja 22,35 eurolle 31.12.2015 lukien;

– tuomitsee UPM-Kymmene Oyj:n maksamaan Ammattiliitto Pro ry:lle työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoa työehtosopimuksen tietensä rikkomisesta;

– tuomitsee Metsäteollisuus ry:n maksamaan Ammattiliitto Pro ry:lle työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä; ja

– velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja UPM-Kymmene Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 7.029,10 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimusmääräyksiä on vuosikymmenten ajan sovellettu siten, että viivapäivänä tehdystä ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. A ja muut vuoromestarit saivat aiemmin kaikilta viivapäivänä tekemiltään tunneilta 100 prosenttia korotetun palkan 15 §:n 9 -kohdan ensimmäisen kappaleen mukaisesti. Edellytyksenä työn katsomiselle viikoittaiseksi ylityöksi on, että toimihenkilö jatkaa tämän jälkeen työtään aikaisemmassa työvuorossaan työvuoroluettelon mukaisesti. Viikoittaisen ylityön käsite on 9 -kohdan tarkoittamissa tilanteissa ja työaikamuodoissa eri kuin työaikalaissa.

Työehtosopimusmääräystä tulee sen sanamuodon, tekstihistorian ja vakiintuneen soveltamiskäytännön perusteella tulkita siten, että kaikesta viivapäivinä tehdystä työstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka. Näin ollen yhtiö on velvollinen suorittamaan A:lle maksamatta jääneet työehtosopimuksen 15 §:n 10 -kohdan mukaiset korotusosat edellä mainituilta päiviltä yhteensä 330,70 euroa.

Työehtosopimusmääräysten historiasta

Paperi- ja puumassateollisuuden palkkasopimuksen keskeytymätöntä vuorotyötä koskeva määräys vastasi nykyisen paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 15 §:n 9 ja 10 -kohtaa. Palkkasopimuksen soveltamisohjeen mukaan osapuolten tarkoitus on ollut sopia, että myös vapaavuorokauden aikana klo 6.00–6.00 suoritettu työ katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi, josta maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

Edellä mainittu määräys ja soveltamisohje olivat vastaavassa muodossa myös alakohtaisten runkosopimusten (1.11.1993–15.1.2000) paperi- ja puumassateollisuuden palkka- ja työaikapöytäkirjassa.

Runko- ja yleissopimuksista luovuttaessa ja paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksia solmittaessa 19.4.2000 ylityökorvauksia keskeytymättömässä vuorotyössä koskeva työehtosopimusmääräys säilytettiin sellaisenaan. Soveltamisohjeita kuitenkin karsittiin ja myös ko. tekstiä koskeva soveltamisohje jätettiin pois työehtosopimuksesta. Sopimusmääräyksen tekstiä ja tulkintaa ei kuitenkaan muutettu.

Työehtosopimuksessa on siis nimenomaisesti sovittu, että keskeytymättömässä vuorotyössä vapaavuorokaudella tehty kaikki työ katsotaan työehtosopimusperusteisesti viikoittaiseksi ylityöksi, josta maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

Määräyksen soveltaminen

Määräyksen vakiintunut soveltamiskäytäntö on ollut edellä mainittujen soveltamisohjeiden mukaista ja on myös jatkunut alan yrityksissä sellaisenaan. Viivapäivänä tehty työ on korvattu myös 8 tuntia ylittäviltä osin 100 prosentilla korotetulla palkalla. Ylityökirjanpitoon nämä tunnit on työaikalain säännösten johdosta pitänyt tilastoida vuorokautisena ylityönä, mutta kaikilta tunneilta on maksettu 100 prosentilla korotettu palkka.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

UPM-Kymmene Oyj on tietensä rikkonut työehtosopimusta tai sen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa sitä, koska viivapäivänä tehdystä työstä on vakiintuneesti maksettu 100 prosentilla korotettua palkkaa. Työehtosopimusmääräyksen tulkintaa ja soveltamista muutettiin, vaikka työehtosopimuksen tekstimääräystä ei muutettu ja määräyksen soveltamiskäytäntö oli vakiintunut. Yhtiön tuottamusta ei poista se, että Metsäteollisuus ry katsoi yhtiön toiminnan työehtosopimuksen mukaiseksi.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Metsäteollisuus ry ei olisi saanut hyväksyä yhtiön menettelyä edellä mainittu työehtosopimuksen tekstihistoria ja vakiintunut soveltamiskäytäntö huomioon ottaen.

Vastaus kannevaatimuksiin

Metsäteollisuus ry ja UPM Kymmene Oyj ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Ammattilitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 3.162 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Niin sanottuina viivapäivänä tehdystä työstä kuuluu maksaa 100 prosentilla korotettu palkka niiden tuntien osalta, jotka katsotaan työaikalain mukaan viikoittaiseksi ylityöksi eli kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta. Tämän jälkeen kysymys on vuorokautisesta ylityöstä, jolloin kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. Kaikesta viivapäivänä tehdystä työstä ei ole alalla maksettu 100 prosentilla korotettua palkkaa. Mikäli näin on tehty, maksaminen ei ole perustunut työehtosopimuksen oikeaan tulkintaan.

Työehtosopimuksen 15 §:n 10 -kohdan viimeinen virke on viikoittaisen ylityön korvausnormi, eikä se koske riidanalaisen vuorokautisen ylityön korvaamista vapaavuorokauden aikana.

Työehtosopimusmääräysten mukaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä (TAM 37) ja jatkuvassa 1- ja 2-vuorotyössä (TAM 17 ja 27) vuorokautinen ylityö korvataan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla korotettuna myös niissä tilanteissa, joissa viikkoylityötä on yli kahdeksan tuntia. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan työehtosopimuksen 15 §:n 9- ja 10-kohtien mukaisesti 100 prosentilla korotettu palkka.

Viittaukset työehtosopimusten tekstihistoriaan ja aiempiin soveltamisohjeisiin eivät tuo nyt kysymyksessä olevaan tulkintaerimielisyyteen mitään uutta. Soveltamisohje vahvistaa sen, mitä työehtosopimuksessa on sovittu, eli että vapaavuorokauden aikana tehty työ katsotaan työaikamuodossa 37 viikoittaiseksi ylityöksi. Soveltamisohjeessa ei todeta, että vapaavuorokauden aikana tehdyt kaikki tunnit olisivat viikkoylityötä ja niistä maksettaisiin 100 prosentilla korotettu palkka. Alakohtaisissa runkosopimuksissa (esimerkiksi 1.11.1998–1999) sopimusteksti ei eroa sanamuodoltaan voimassaolevan toimihenkilösopimuksen sanamuodosta.

Toimihenkilösopimuksen 15 §:ssä ei ole sovittu tai tarkoitettu sopia siitä, että periaatteellisesta erottelusta vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön välillä luovuttaisiin. Mikäli sopijaosapuolet olisivat halunneet sopia, että viikoittaisesta ylityöstä säännöllisen vapaavuorokauden aikana maksetaan 8 tunnin ylittävältäkin osalta 100 prosentilla korotettu palkka, tämä olisi kirjattu työehtosopimukseen.

Tätä menettelytapaa on noudatettu esimerkiksi paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 15 §:n 8-kohdassa, jonka mukaan työaikamuodoissa 15, 16, 25, 26, 35 ja 36 korvataan pääsiäislauantaina tehty työ kello 14.00 saakka kuten viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Mikäli vuorotöissä 7 §:n 7 -kohdan mukaisesta seisokista johtuen tekemättä jääneen vuoron työnjohtaja kutsutaan muuhun saman vuorokauden työvuoroon, maksetaan tästä seisokkiajan alkamisajankohtaan saakka, kuten viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Myös Metsäteollisuus ry:n ja Paperiliitto ry:n työntekijöitä koskevassa työehtosopimuksessa on erikseen sovittu siitä, miten viivapäivänä tehty viikoittainen ylityö korvataan kahdeksan tunnin ylittävältä osalta.

Sen sijaan Paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksessa ei vastaavassa sopimusehtokohdassa ole näin menetelty. Tämä osoittaa, että työehtosopimuksen 15 §:n 10 -kohdan viimeinen virke on nimenomaan viikoittaisen ylityön korvausnormi, eikä sanamuodon mukaisen tulkinnan ylittävä näkemys ole perusteltu.

Työehtosopimuksen määräyksen soveltamiskäytäntö ei myöskään ole vakiintunut kantajan tulkinnan mukaiseksi. Yhtiön palkkajärjestelmässä on ollut virhe siltä osin, että vuorokautisen ylityön korvausprosentti on erehdyksessä ollut myös toimihenkilöille 100 prosenttia. Palkkajärjestelmää rakennettaessa käytettiin pohjana työntekijöiden työehtosopimuksen mukaista parametrointia tietojärjestelmään, eikä virhettä toimihenkilöiden osalta huomattu aiemmin.

Yhtiö ei ole toiminut lain tai toimihenkilösopimuksen vastaisesti jättäessään maksamatta kanteessa vaaditut ylityökorvaukset.

Valvontavelvollisuudesta

Metsäteollisuus ry on perehtynyt asiaan erimielisyysneuvotteluissa. Työnantaja on toiminut asiassa lain ja työehtosopimuksen mukaan. Koska työnantaja ei ole menetellyt virheellisesti, Metsäteollisuus ry:n ei ole tullut ryhtyä toimenpiteisiin eikä se ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Hyvityssakoista

Yhtiö ei ole menetellyt lain tai työehtosopimuksen vastaisesti eikä Metsäteollisuus ry ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan. Näin ollen yhtiötä tai Metsäteollisuus ry:tä ei tule tuomita hyvityssakkoon.

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Metsäteollisuus ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen (1.5.2014–30.11.2016) 15 §:n 9. kohdan mukaan keskeytymättömässä vuorotyössä sekä jatkuvassa 1- tai 2-vuorotyössä on viikoittaista ylityötä säännöllisen vapaavuorokauden aikana suoritettu työ edellyttäen, että toimihenkilö jatkaa välittömästi tämän jälkeen työtään aikaisemmassa työvuorossaan. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Samoin maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka vapaavuorokauden aikana suoritetusta työstä. Soveltamisohjeen mukaan työskentelystä vuorovapaiden keskellä ns. viivapäivänä sen jälkeen vuorovapaita jatkettaessa maksetaan yksinkertainen palkka kuukausipalkan lisäksi.

Asiassa on ratkaistava, tuleeko paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 15 §:n 9 kohdan 1. kappaletta ja 10 kohtaa tulkita siten, että niin sanottuna viivapäivänä työskentelystä maksetaan kaikilta osin 100 prosentilla korotettu palkka.

Vapaavuorokauden aikana tehdystä työstä maksettava palkka

Teknisten liiton ja Toimihenkilöunionin entinen työsuhdeasiamies B on työtuomioistuimessa kertonut osallistuneensa paperiteollisuuden työehtosopimusneuvotteluihin vuodesta 1994 lähtien. Paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 2000–2003 (K4) työaikaa koskevat määräykset vastasivat palkkasopimuksen (K1) ja runkosopimuksen (K3) määräyksiä, eikä määräysten sisällöstä keskusteltu neuvotteluissa. Työaikaa koskevista määräysten tulkinnasta ei ollut epäselvyyttä, ja vaikka soveltamisohjeita (K2-3) ei otettu toimihenkilösopimukseen, määräysten soveltamiskäytäntöä ei ollut tarkoitus muuttaa.

UPM Kymmene Oyj:n luottamusmiehenä vuodesta 1998 lähtien toimineen C:n mukaan tehtaiden vuoromestarit työskentelevät viivapäivinä yli kahdeksan tuntia muutamia kertoja vuodessa yleensä tehtaiden seisokkien tai huoltotöiden yhteydessä. Vuoromestareille on maksettu UPM Kymmene Oyj:n kaikilla tehtailla 100 prosentilla korotettu palkka kaikista viivapäivinä tehdyistä työtunneista niiden määrästä riippumatta (K5-6). Yhtiö maksoi 100 prosentilla korotettua palkkaa kaikista viivapäivinä tehdyistä työtunneista syksyyn 2015 saakka, jonka jälkeen 100 prosentilla korotettu palkka on maksettu vain kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta.

Työehtosopimusneuvottelukunnan puheenjohtaja ja vuodesta 2001 alkaen Stora Enso Oyj:n luottamusmiehenä toiminut D on kertonut riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen tulkinnasta ja soveltamiskäytännöstä Stora Enso Oy:ssä ja muissa alan yhtiöissä asiaan vaikuttavilta osin pääosin kuten C. Vuoromestarien alaisille työntekijöille ylityö on korvattu samalla tavoin.

Metsäteollisuus ry:n työmarkkinapäällikkö E on kertonut UPM Kymmene Oyj:n tiedustelleen häneltä syksyllä 2015, tuleeko viivapäivinä tehdyistä työtunneista maksaa 100 prosentilla korotettu palkka myös kahdeksan tuntia ylittäviltä osin. E ei ollut osallistunut työehtosopimusneuvotteluihin, mutta perehtyi ohjeistusta antaessaan palkkasopimukseen (K1) ja soveltamisohjeisiin (K2). E:n mukaan työehtosopimusmääräys koskee viikoittaista, mutta ei vuorokautista ylityötä. Vuorokautista ylityötä määriteltäessä lähtökohtana on työaikalain mukainen korkeintaan kahdeksan tunnin vuorokautinen työ. Näin ollen määräystä on tulkittava siten, että kahdesta ensimmäisestä kahdeksan tuntia ylittävästä työtunnista maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka.

Työtuomioistuin toteaa, että paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksen 15 §:n 9 ja 10 kohdan tulkinnan lähtökohtana on niiden sanamuoto. Määräykset koskevat otsikkonsa mukaisesti viikoittaista ylityötä nyt kysymyksessä olevissa työaikamuodoissa. Vapaavuorokauden aikana tehdystä työstä maksettavaa palkkaa koskevan 10 kohdan sanamuoto on selvä. Sanamuodon mukaan vapaavuorokauden aikana tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Määräyksen ulkopuolelle ei ole rajattu vuorokautiseksi ylityöksi katsottavaa työtä, vaan määräys koskee kaikkea vapaavuorokauden aikana tehtävää työtä.

Sanamuodon mukaista tulkintaa puoltaa se, että määräystä on C:n ja D:n kertomalla tavalla noudatettu sanamuodon mukaisesti alalla vuosikymmenten ajan. C:n ja D:n yhdenmukaisia kertomuksia tukevat selvitykset (K6-7) siitä, että UPM-Kymmene Oyj:n ja Stora Enso Oyj:n vuoromestareille on ennen syksyä 2015 maksettu myös kahdeksan tuntia ylittävästä viivapäivinä tehdystä ylityöstä 100 prosentilla korotettu palkka.

Lisäksi sanamuodon mukaista tulkintaa tukevat vuoteen 2000 saakka voimassa olleet palkkasopimuksen (K2) ja palkka- ja työaikapöytäkirjan (K3) soveltamisohjeet, joiden mukaan keskeytymättömässä vuorotyössä viikoittaiseksi ylityöksi katsotaan säännöllisen vapaavuorokauden (klo 6.00-6.00) aikana suoritettu työ edellyttäen, että toimihenkilö jatkaa välittömästi tämän jälkeen työtään omassa työvuorojärjestelmässään. Vaikka paperiteollisuuden toimihenkilösopimuksessa ei ole jäljellä tätä soveltamisohjetta, B:n kertomuksella on selvitetty, ettei sopijaosapuolten tarkoituksena ole ollut muuttaa voimassa olleita soveltamisohjeita tai -käytäntöä.

Se, että E on kertonut Metsäteollisuus ry:n ohjeistaneen syksyllä 2015 UPM Kymmene Oyj:tä ja muita paperiteollisuuden jäsenyrityksiään siten, että kahdesta ensimmäisestä kahdeksan tuntia ylittävästä vapaavuorokauden aikana tehdystä työstä maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka, ei pitkäaikainen soveltamiskäytäntö huomioon ottaen anna aihetta arvioida määräystä sanamuodosta poikkeavalla tavalla.

Työehtosopimuksen määräystä on edellä kerrotuilla perusteilla tulkittava kantajan esittämällä tavalla sen sanamuodon mukaisesti. Näin ollen UPM Kymmene Oyj on velvollinen suorittamaan vuoromestari A:lle hänen vuonna 2015 viivapäivinä tekemästään ylityöstä vaaditut ylityökorvaukset korkoineen. Vaaditut ylityökorvaukset ovat määriltään riidattomia.

Hyvityssakkovaatimukset

UPM Kymmene Oyj on jättänyt maksamatta vuoromestari A:lle ylityökorvaukset vuonna 2015 viivapäivinä tehdyistä ylitöistä edellä kerrotulla tavalla. Kuten työtuomioistuin on todennut, työehtosopimuksen ylityökorvauksia koskevan määräyksen sanamuoto on selvä ja UPM Kymmene Oyj:n on tullut työehtosopimuslain 7 §:n mukaisesti perustellusti tietää sitä velvoittavasta työehtosopimuksen selvästä ja riidattomasta määräyksestä. Lisäksi asiassa on edellä kerrotulla tavalla selvitetty, että määräystä on johdonmukaisesti sovellettu alan yrityksissä kantajan esittämällä tavalla. Edellä kerrotut seikat huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo UPM Kymmene Oyj:n menettelyn olleen sen laatuista, että UPM Kymmene Oyj on jättäessään kanteessa vaaditut ylityökorvaukset maksamatta tieten rikkonut työehtosopimuksen määräystä. UPM Kymmene Oyj on tuomittava työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon.

Metsäteollisuus ry on hyväksynyt UPM Kymmene Oyj:n työehtosopimuksen vastaisen menettelyn ja lisäksi E:n kertomalla tavalla vahvistanut virheellisen menettelyn ohjeistuksellaan, joka lähetettiin myös muille Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksille. Metsäteollisuus ry on näin ollen laiminlyönyt valvontavelvollisuuteensa ja se on tuomittava hyvityssakkoon.

Hyvityssakkojen määrää arvioitaessa on työehtosopimuslain 10 §:n mukaisesti otettu huomioon vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe sekä yrityksen ja yhdistyksen koko.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Metsäteollisuus ry ja UPM Kymmene Oyj ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut. Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

– velvoittaa UPM Kymmene Oyj:n suorittamaan vuoromestari A:lle hänen vuonna 2015 viivapäivinä tekemästään ylityöstä maksamatta jätetyt ylityökorvaukset yhteensä 330,70 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 3,33 eurolle 29.5.2015 lukien, 22,26 eurolle 31.8.2015 lukien, 135,56 eurolle 30.9.2015 lukien, 70,26 eurolle 30.10.2015 lukien, 76,94 eurolle 30.11.2015 lukien ja 22,35 eurolle 31.12.2015 lukien;

– tuomitsee UPM-Kymmene Oyj:n maksamaan Ammattiliitto Pro ry:lle työehtosopimuslain 7 §:n nojalla hyvityssakkoa 3.000 euroa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta;

– velvoittaa Metsäteollisuus ry:n ja UPM-Kymmene Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 7.029,10 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Wirén, Aarto, Tuliara, Suokas ja Helenius jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomio on yksimielinen.