TT 2017:84 – Kanteen tutkiminen

Kysymys tuomiossa TT 2016:48 todetun työehtosopimuksen tieten rikkomista koskevan menettelyn jatkamisesta. Kanne jätetty tutkimatta. (Ään.)

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJAT

Autoalan Keskusliitto ry

Delta Auto Oy

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.2.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Autoalan Keskusliitto ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n välisessä 4.11.2013 allekirjoitetussa Autoalan toimihenkilöitä koskevassa työehtosopimuksessa 1.11.2013 – 31.10.2016 on muun muassa seuraava määräys:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

31 § PALKKA

Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka.

Toimihenkilön, joka on suorittanut hänen ammatillista osaamistaan kohottavan ammatillisista tutkinnoista annetussa laissa tarkoitetun työnjohdon erikoisammattitutkinnon, palkkaa korotetaan 120 eurolla kuukaudessa.

Palkka maksetaan säännöllisesti kussakin työpaikassa toimihenkilöitä koskevien ohjesääntöjen mainitsemina palkanmaksupäivinä tai, milloin tätä ei ole ohjesäännöissä määritelty, muulla tavoin ennakolta ilmoitettuina kiinteinä palkanmaksupäivinä.

Palkan tulee olla toimihenkilön nostettavissa työpaikalla tai toimihenkilön

määräämässä rahalaitoksessa.

Palkanmaksupäivän ja -tavan muuttamisesta on paikallisesti sovittava viimeistään kuukautta ennen muutoksen toimeenpanoa. Jos palkanmaksupäivän muuttaminen on seurausta yritystoiminnassa tapahtuneesta olennaisesta muutoksesta kuten liikkeen luovutus, työnantaja voi toteuttaa palkanmaksupäivät yhtenäistävän muutoksen ilmoittamalla siitä vähintään kaksi kuukautta ennen muutoksen voimaan tulemista. Työnantaja neuvottelee yhdysmiehen kanssa muutoksesta ja sen perusteista ennen kuin toteuttaa muutoksen.

Säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä tulevat korvaukset on maksettava korvauksiin oikeuttavaa työtä seuraavan palkanmaksukauden palkan yhteydessä.

KANNE

VASTAUS

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– velvoittaa Delta Auto Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,

– velvoittaa Autoalan Keskusliitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, ja

– velvoittaa Autoalan Keskusliitto ry:n ja Delta Auto Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 2.902,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antopäivästä.

Perusteet

Asiallisesti samaa kysymystä kuin nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on käsitelty jo työtuomioistuimen 2.5.2016 antamassa tuomiossa TT 2016:48. Työtuomioistuin katsoi tuolloin, että Delta Auto Oy on tietensä rikkonut työehtosopimusta alentaessaan kesällä 2014 toimihenkilöiden palkkoja määräajaksi. Autoalan Keskusliitto ry:n puolestaan todettiin laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, kun se ei ole pyrkinyt oikaisemaan yhtiön työehtosopimuksen vastaista menettelyä. Molemmat tuomittiin hyvityssakkoon.

Työtuomioistuimen tuomion TT 2016:48 oikeusvoimavaikutus ei estä asianosaista panemasta vireille ja saattamasta työtuomioistuimen tutkittavaksi jälkisattumukseen perustuvaa kannetta. Jälkisattumus tässä asiassa on se, että Delta Auto Oy:n työntekijöille ei ole maksettu heidän palkkojaan työtuomioistuimen antamasta tuomiosta huolimatta.

Suoritusvaatimusta ei ole aina esitetty tulkinnan vahvistamiskanteen yhteydessä, sillä työehtosopimuksen oikean tulkinnan vahvistamisella on käytännössä tärkein merkitys sopimusten tosiasiallisen toimeenpanon kannalta. Kun tulkinnasta on saatu ratkaisu, oikein toimivassa työmarkkinayhteisössä järjestäytyneet työnantajatahot viime kädessä työnantajaliiton valvomana vastaavat siitä, että tulkintaa noudatetaan. Kanne ei perustu täysin samaan tosiseikastoon, sillä kysymys on Delta Auto Oy:n ja Autoalan Keskusliitto ry:n työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeisestä menettelystä eli siitä, että tuomiosta huolimatta työehtosopimuksen väärää soveltamista ei ole korjattu.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Työtuomioistuin katsoi tuomiossaan, että Delta Auto Oy on laiminlyönyt maksaa toimihenkilöiden palkat ajallaan ja yhtiö on siten menetellyt työehtosopimuksen 31 §:n vastaisesti.

Työtuomioistuimen tuomiosta huolimatta työnantaja Delta Auto Oy ei ole suorittanut työntekijöille palkan alennusten vuoksi maksamatta jääneitä palkkoja, vaan niitä on jouduttu vaatimaan käräjäoikeudessa kanteella, jonka käsittely ilmeisesti viivästyisi edelleen.

Delta Auto Oy toimii edelleen tieten vastoin työehtosopimusta, kun se työtuomioistuimen tuomiosta huolimatta on kieltäytynyt suorittamasta alennettua palkanosaa niille työntekijöille, joiden palkkaa on vähennetty ilman, että asiasta olisi sovittu työntekijöiden kanssa. Toimihenkilöt eivät ole vieläkään saaneet kysymyksessä olevia palkkojaan Autoalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 31 §:n edellyttämällä tavalla. Tästä syystä Delta Auto Oy on tuomittava uudestaan tuntuvaan hyvityssakkoon.

Autoalan Keskusliitto ry:n valvontavelvollisuus

Velvollisuus ryhtyä valvontatoimiin edellyttää, että määräys on sisällöltään selvä. Tässä tapauksessa määräyksen tulkinnassa ei voi olla enää minkäänlaista epäselvyyttä tai tulkinnanvaraisuutta, sillä työtuomioistuin on jo ratkaissut määräyksen tulkinnan lainvoimaisella tuomiollaan. Siitä huolimatta sekä työnantaja että työnantajayhdistys jatkavat työehtosopimuksen vastaista menettelyä.

Autoalan Keskusliitto ry on ollut tietoinen jäsentyönantajansa menettelystä. Ammattiliitto Pro ry:n asiamies on ottanut työnantajaliittoon yhteyttä jo huhtikuussa 2014 ja vaatinut työnantajaliittoa puuttumaan asiaan, jotta toimihenkilöt, jotka eivät ole luopuneet lomarahoistaan, eivät joutuisi siitä johtuvien toimenpiteiden kohteeksi. Työnantajaliitto on jättänyt valvomatta, että sen työehtosopimukseen sidottu jäsentyönantaja noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä, mistä sille on määrätty hyvityssakko työtuomioistuimessa.

Työtuomioistuimen 2.5.2016 annetun tuomion jälkeen työnantajaliitto on jättänyt uudelleen valvomatta, että jäsenyritys täyttää työehtosopimuksen edellyttämät velvoitteensa. Autoalan Keskusliitto ry:lle on lähetetty 27.10.2016 valvontapyyntö, johon vastatessaan työnantajaliitto on ollut sitä mieltä, että ei ole olemassa mitään lainvoimaista tuomiota, joka velvoittaisi työnantajaa.

Työnantajaliiton olisi tullut huolehtia siitä, että väärä soveltaminen korjattaisiin nopeasti.

Sen olisi vähintään tullut pyrkiä vaikuttamaan jäsentyönantajaan. Jos valvontavelvollinen on hyväksynyt työnantajan virheellisen menettelyn tai asettunut tukemaan työnantajan menettelyä, katsotaan sen asennoituneen niin, ettei se ole edes pyrkinyt oikaisemaan jäsenyrityksen menettelyä eli työtuomioistuimen tuomionkin jälkeen jatkunutta viivyttelyä työehtosopimuksen mukaisten suoritusten suorittamisessa. Autoalan Keskusliitto ry on tuomittava tuntuvaan hyvityssakkoon.

Työntekijöiden saatavat ovat selviä ja riidattomia ja ne on yksilöity asianmukaisesti käräjäoikeudessa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Autoalan Keskusliitto ry ja Delta Auto Oy (jäljempänä vastaajat) ovat kiistäneet kanteen ja vaatineet ensisijaisesti, että kanne jätetään ensisijaisesti tutkimatta ja toissijaisesti, että kanne hylätään perusteettomana.

Lisäksi vastaajat ovat vaatineet, että kantaja velvoitetaan molemmissa tapauksissa korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut ja asianosaiskulut 2.728 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen päätöksen tai tuomion antamisesta.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kanne tulee jättää tutkimatta ehdottoman prosessinedellytyksen puuttuessa, koska samaa tosiseikastoa koskeva asia on käsitelty ja ratkaistu lainvoimaisesti työtuomioistuimen 2.5.2016 antamalla tuomiolla. Koska nyt käsillä oleva kanne perustui täysin samoihin perusteisiin ja vaatimuksiin, joiden nojalla vastaajat on jo aikaisemmin tuomittu hyvityssakkoon, ei saman sisältöistä kannetta voida ottaa oikeusvoimavaikutuksen johdosta uudelleen tutkittavaksi. Vaaditut hyvityssakot perustuivat täysin samoihin kesän 2014 palkkojen (lomarahojen) leikkauksiin, joita työtuomioistuimen antama aikaisempi tuomio on koskenut.

Työtuomioistuimen antaman ratkaisun TT 2016:48 jälkeisissä tapahtumissa ei ole kyse sellaisesta jälkisattumuksesta, jonka johdosta tosiasiallisesti täysin samaan oikeustosiseikastoon perustuva kanne voitaisiin ottaa uudelleen tutkittavaksi. Työehtosopimuksen 31 § ei

sisällä määräystä, jonka mukaan työntekijän aikaisempaan ajankohtaan perustuvien ja vieläpä riitaisten saatavien maksamatta jättämisen voitaisiin katsoa rikkovan mainittua pykälää, eikä vaadittujen suoritusten maksamatta jättämisessä ole siten kyse sellaisesta uudesta oikeustosiseikasta, joka voitaisiin ottaa jälkisattumuksena huomioon. Asiassa on riidatonta, että yhtiö on noudattanut palkanmaksua koskevia 31 §:n määräyksiä kesän 2014 jälkeen.

Vastaajat ovat vaatineet, että tuomioistuin ratkaisee oikeudenkäyntiväitteen työtuomioistuimesta annetun lain 30 §:n 2 momentin mukaisella välituomiolla.

Väitetystä työehtosopimusrikkomuksesta

Tuomion perusteena olevassa palkkojen määräaikaisessa leikkaamisessa on ollut kyse kertaluontoisesta menettelystä, josta sekä yhtiö että työnantajaliitto on jo tuomittu hyvityssakkoihin. Yhtiö on maksanut palkat kesän 2014 jälkeen täysin työehtosopimusmääräysten mukaisesti, eikä kantaja Ammattiliitto Pro ry ole edes väittänyt, että toimihenkilöille olisi maksettu sopimuksen mukaista pienempää palkkaa tämän jälkeen. Yleisten oikeusperiaatteiden mukaan ketään ei voida tuomita samasta teosta kahta kertaa.

Vastaajayhtiö Delta Auto Oy ei ole menetellyt uudelleen työehtosopimuksen 31 §:n vastaisesti, minkä johdosta kantajan vaatimukset tulee hylätä perusteettomina. Hyvityssakkoon tuomitsemista voidaan toistaa ainoastaan tilanteissa, joissa työehtosopimuksen vastainen menettely on jatkunut. Hyvityssakon määrääminen uudelleen olisi mahdollista ainoastaan, jos toimihenkilöille olisi kesän 2014 jälkeen maksettu edelleen kuukausipalkkaa sopimuksen mukaista palkkaa pienempänä. Tällöin myöskään oikeusvoimavaikutus ei estäisi kanteen tutkimista, sillä kanne perustuisi uusiin tosiseikkoihin.

Autoalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 31 § ei sisällä määräyksiä työtuomioistuimen tuomion perusteella maksettavista korvauksista, vaan toimihenkilöiden säännönmukaisista kuukausipalkoista, joiden osalta määräyksiä ei ole edes väitetty rikotun aikaisemmin tuomitun hyvityssakon jälkeen. Työtuomioistuimen 2.5.2016 antama tuomio ei ole ylipäätään velvoittanut yhtiötä suorittamaan leikattuja palkanosia toimihenkilöille takaisin. Tämä kysymys kuuluu yleisen tuomioistuimen toimivaltaan ja asia on parhaillaan vireillä Espoon käräjäoikeudessa. Työehtosopimuksen vastainen asiaintila ei ole jatkunut. Näin ollen hyvityssakon tuomitsemiselle ei ole perusteita.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä

Koska Delta Auto Oy ei ole rikkonut autoalan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 31 §:n määräystä kesän 2014 jälkeen, ei myöskään Autoalan Keskusliitto ry ole laiminlyönyt tämän jälkeen työehtosopimuslain mukaista valvontavelvollisuuttaan. Vastaajaliittoa ei siten tule tuomita maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Hyvityssakon tuomitseminen edellyttäisi vähintäänkin sitä, että väitetyt saatavat olisivat selviä ja riidattomia. Koska palkkasaatavia koskeva kanne oli vireillä käräjäoikeudessa, ei hyvityssakkoa voida tuomita. Käräjäoikeudessa vireillä oleva asia ei ollut yksinkertainen velkomuskanne vaan täysimittainen riita-asia.

Oikeudenkäyntikuluista

Käsittelyratkaisu

Perustelut

Työehtosopimuslain 7 §:n 2 momentissa säädetään, että hyvityssakkoon tuomitsemista voidaan toistaa, kunnes työehtosopimuksen vastainen asiaintila on poistettu.

Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on kysymys Delta Auto Oy:n toimihenkilöiden kesällä 2014 tapahtuneesta palkkojen alentamisesta, jonka perusteella tämän asian vastaaja Autoalan Keskusliitto ry ja asian kuultava Delta Auto On on kumpikin tuomittu suorittamaan hyvityssakkoa Ammattiliitto Pro ry:lle työtuomioistuimen 2.5.2016 annetulla tuomiolla TT 2016:48.

Asiassa on selvitetty myös se, että Delta Auto Oy ei ole työtuomioistuimen tuomion TT 2016:48 antamisen jälkeenkään suorittanut yhtiön palveluksessa oleville toimihenkilöille niitä vuoden 2014 lomarahoja vastaavia palkkasaatavia, jotka yhtiön on todettu perusteettomasti jättäneen maksamatta tuomiolla TT 2016:48. Yhtiön työntekijät ovat myös joutuneet panemaan vireille suorituskanteen maksamattomien palkkasaataviensa vuoksi käräjäoikeudessa. Asiassa ei kuitenkaan ole väitetty, että toimihenkilöille olisi maksettu työehtosopimuksen mukaista pienempää palkkaa työtuomioistuimen edellä mainitun tuomion antamisen jälkeen.

Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä (esimerkiksi työtuomioistuimen tuomiot TT 1981:117, TT 2009:113, TT 2010:1, TT 2010:5, TT 2010:6 ja TT 2014:178) on työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevissa asioissa katsottu, että asianosainen voidaan tuomita hyvityssakkoseuraamukseen samojen työtaistelutoimenpiteiden perusteella, kun toimenpiteet ovat jatkuneet työtuomioistuimen tuomion jälkeenkin (ks. myös Kaarlo Sarkko: Työehtosopimuksen määräysten oikeusvaikutukset, 1973 s. 149-150). Vastaavasti on katsottu työtuomioistuimen tuomioilla TT 1969:39 ja TT 1970:8 työnantajan jatkettua työtuomioistuimen aikaisemmalla tuomiolla virheelliseksi todettua menettelyään, kuten virheellistä palkanmaksua, aikaisemman työtuomioistuimen antamien tuomioiden jälkeisenä aikana.

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa toimihenkilöille ei ole suoritettu heidän yhtiön suorittamia perusteettomia palkan alennuksia vastaavia palkkasaataviaan, joten kanteessa kerrottu työehtosopimuksen vastainen asiaintila on sinänsä säilynyt ennallaan työtuomioistuimen ratkaisun TT 2016:48 antamisen jälkeen.

Harkittaessa sitä, onko nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ja tuomiolla TT 2016:48 ratkaistussa asiassa kysymys samasta oikeustosiseikastosta (samasta tapahtumainkulusta) ja onko siten olemassa laillinen peruste tuomita tässä asiassa Delta Auto Oy ja Autoalan Keskusliitto ry uudelleen hyvityssakkoon, on työehtosopimuslain 7 §:n 2 momentin säännöksen yksiselitteisestä sanamuodosta huolimatta annettava ratkaiseva merkitys sille, miten negatiivisen oikeusvoimavaikutuksen syntymistä on arvioitu korkeimman oikeuden vakiintuneessa oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa. Korkein oikeus on todennut ratkaisuissaan KKO 2013:83 ja KKO 2014:101, että lainvoimaisen tuomion oikeusvoimavaikutus syntyy silloinkin, kun vaatimus nojautuu uuteen perusteeseen, mutta samaan tapahtumainkulkuun (ks. myös Tuula Linna: Kanteenmuutoskielto, prekluusio ja oikeusvoima – prosessioikeuden klassikkoja, LM 2015 s. 339-336, erityisesti s. 355-366).

Delta Auto Oy ei ole työtuomioistuimen tuomion TT 2016:48 antamisen jälkeenkään korjannut sitä edeltänyttä työehtosopimuksen väärää soveltamista siten, että yhtiö olisi maksanut ennen työtuomioistuimen 2.5.2016 antamaa tuomiota maksamatta jääneitä palkkasaatavia, joita yhtiön toimihenkilöt ovat sittemmin perineet erillisellä kanteella käräjäoikeudessa. Sitä vastoin Delta Auto Oy ei ole tuomion TT 2016:48 antamisen jälkeen jättänyt myöhempinä palkanmaksukausina maksamatta yhtiön palveluksessa olevien toimihenkilöiden palkkasaatavia. Nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on siten kysymys samasta tapahtumainkulusta, jonka johdosta Delta Auto Oy on jo tuomittu hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja Autoalan Keskusliitto ry hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Työtuomioistuin on ratkaissut alun perin riidanalaisen työehtosopimuksen määräyksen tulkinnan lainvoimaisella tuomiollaan TT 2016:48 ja tuominnut Delta Auto Oy:n maksamaan Ammattiliitto Pro ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Työtuomioistuin on myös tuominnut Autoalan Keskusliitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden rikkomisesta. Työtuomioistuimen 2.5.2016 antaman lainvoimaisen tuomion TT 2016:48 oikeusvoimavaikutus estää tässä asiassa esitettyjen kannevaatimusten tutkimisen, minkä vuoksi Ammattiliitto Pro ry:n kanne on jätettävä kokonaisuudessaan tutkimatta.

Ammattiliitto Pro ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla velvollinen jutun hävitessään korvaamaan Autoalan Keskusliitto ry:n ja Delta Auto Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 2.728 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen.

Päätöslauselma

Kanne jätetään tutkimatta.

Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan Autoalan Keskusliitto ry:n ja Delta Auto Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa 2.728 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Nyyssölä, Lindström, Lehto ja Schön jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomiosta on äänestetty.

Eri mieltä olevan jäsen Lehdon lausunto:

Nyt käsiteltävänä oleva asia koskee samaa Delta Auto Oy:n toimihenkilöiden palkkojen alentamista, jonka vuoksi vastaajayhtiö Delta Auto Oy on tuomittu suorittamaan hyvityssakkoa Ammattiliitto Pro ry:lle työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2016:48. Asiassa on selvitetty se, että Delta Auto Oy ei ole työtuomioistuimen tuomion antamisen jälkeenkään suorittanut yhtiön palveluksessa oleville toimihenkilöille niitä vuoden 2014 lomarahoja vastaavia palkkasaatavia, jotka yhtiön on todettu perusteettomasti jättäneen maksamatta tuomiolla

TT 2016:48. Yhtiön työntekijät ovat joutuneet panemaan vireille suorituskanteen maksamattomien palkkasaataviensa vuoksi käräjäoikeudessa. Asiassa ei ole kuitenkaan väitetty, että toimihenkilöille olisi maksettu työehtosopimuksen mukaista pienempää palkkaa työtuomioistuimen edellä mainitun tuomion antamisen jälkeen.

Työehtosopimuslain 7 §:n 2 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomitsemista voidaan toistaa, kunnes työehtosopimuksen vastainen asiaintila on poistettu.

Työtuomioistuimen oikeuskäytännössä (esim. ratkaisut TT 1981:117, TT 2009:113, TT 2010:1, TT 2010:5, TT 2010:6 ja TT 2014:178) on työrauhavelvollisuuden rikkomista koskevissa asioissa katsottu, että asianosainen voidaan tuomita hyvityssakkoseuraamukseen samojen työtaistelutoimenpiteiden perusteella, kun toimenpiteet ovat jatkuneet työtuomioistuimen tuomion jälkeenkin (ks. myös Kaarlo Sarkko: Työehtosopimuksen määräysten oikeusvaikutukset, 1973 s. 149-150 sekä työtuomioistuimen ratkaisut TT 1969:38 ja TT 1970:8).

Nyt kysymyksessä olevassa asiassa toimihenkilöille ei ole suoritettu heidän yhtiön suorittamia perusteettomia palkan alennuksia vastaavia palkkasaataviaan, joten kanteessa kerrottu työehtosopimuksen vastainen asiaintila on siten jatkunut. Koska Delta Auto Oy ei ole korjannut työtuomioistuimen antamasta tuomiosta huolimatta työehtosopimuksen väärää soveltamista, katson, että Delta Auto Oy on tuomittava toistamiseen hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Työtuomioistuin on ratkaissut alun perin riidanalaisen työehtosopimuksen määräyksen tulkinnan lainvoimaisella tuomiollaan TT 2016:48. Työehtosopimusmääräyksen tulkinta on tuomion antamisen jälkeen selvä ja riidaton. Autoalan Keskusliitto ry:lle on lähetetty valvontapyyntö asiassa 27.10.2016. Yhdistyksen tai sen edustajien ei ole selvitetty ryhtyneen toimenpiteisiin valvontapyynnön johdosta, minkä vuoksi katson sen laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakon määrää korottavana seikkana on erityisesti otettava huomioon se, että Delta Auto Oy ja Autoalan Keskusliitto ry ovat jatkaneet työehtosopimuksen vastaista menettelyään siitä huolimatta, että työtuomioistuin on todennut ne työehtosopimuksen vastaiseksi tuomiollaan TT 2016:48. Velvoitan tämän vuoksi Delta Auto Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta Ammattiliitto Pro ry:lle 6.000 euroa ja Autoalan Keskusliitto ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä Ammattiliitto Pro ry:lle 8.000 euroa.

Velvoitan jutun häviävät Autoalan Keskusliitto ry:n ja Delta Auto Oy:n oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33a §:n 2 momentin nojalla korvaamaan yhteisvastuulli

sesti Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 2.902,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.