TT 2017:99 – Työajan sijoittaminen

Työehtosopimuksen kokonaispalkkaus-työaikaa koskeva määräys ei mahdollistanut sitä, että työnantaja olisi voinut määrätä yksittäisen toimihenkilön tekemään tiettyyn kellonaikaan sidottua työvuoroa. Koska työnantaja oli kuitenkin ainoastaan edellyttänyt, että joku toimihenkilöistä on työssä myös iltaisin kello 20 saakka ja toimihenkilöt saivat muutoin edelleen sopia vapaasti työaikansa tarkoituksenmukaisesta sijoittelusta, työnantaja ei ollut menetellyt työehtosopimuksen vastaisesti. (Ään.)

KANTAJA

Ammattiliitto Pro ry

VASTAAJAT

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Digita Oy

ASIA

Työehtosopimuksen tulkinta, työajan sijoittaminen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 31.1.2017

Pääkäsittely 31.5.2017

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n Digita Oy:n työehtosopimuksessa (1.5.2012–31.5.2014 ja 1.6.2014–31.1.2017) on muun muassa seuraavat määräykset.

TYÖAIKA

4 § Työsuhde ja työnjohto-oikeus

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

6 § Työaikamuodot ja säännöllinen työaika

Työehtosopimuksen mukaisia työaikamuotoja ovat kokonaispalkkaus ja jaksotyöaika.

Kokonaispalkkaus

Kokonaispalkkauksella tarkoitetaan työaikamuotoa, jossa työnjohto ja toimihenkilöt yhdessä huolehtivat työajan käytöstä siten, että työt tulevat yrityksen

Kokonaispalkkauksessa säännöllinen työaika on keskimäärin 37 tuntia viikossa enintään 52 viikon tasoittumisjaksossa. Säännöllinen työaika on enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 43 tuntia viikossa.

Mikäli pitämätöntä työaikajoustoa on kertynyt yhteensä 40 tuntia (ns. piikkitunteja), on sekä toimihenkilön että esimiehen velvollisuus ottaa puheeksi se, miten lisätyön enempi kertyminen vältetään. Mikäli lisätyötä tästä huolimatta kertyy yhteensä 70 tuntia, on kaikki sen jälkeen yli 37 tuntia viikossa teetettävä työ 43 tuntiin asti lisätyötä, josta maksetaan 50%:lla korotettua palkkaa ja sen jälkeen 48 tuntiin asti ylityötä, josta maksetaan 50%:lla korotettua palkkaa 48 viikkotyötuntiin asti, jonka ylimeneviltä tunneilta 100%:lla korotettua palkkaa.

70 tunnin työaikajouston enimmäismäärä astui voimaan 1.1.2008.

Jos toimihenkilö on sairaana sovitun liukumavapaan alkaessa, sovitaan vapaa pidettäväksi toisena ajankohtana. Työkyvyttömyyden alkaessa hänen jo aloitettuaan liukumavapaan pitämisen, siirretään siitä vielä jäljellä oleva osa myöhempään ajankohtaan edellyttäen, että toimihenkilö ilmoittaa viipymättä työkyvyttömyydestään ja pyytää siirtämistä

Jos työnantaja ja normaalissa päivätyössä oleva toimihenkilö yhdessä sopivat, että työ edellyttää työn tekemistä klo 23.00–06.00 välisenä aikana, niin siitä maksetaan muiden lisien lisäksi vikapäivystysjärjestelmän mukainen hälytysraha. Korvaus ei edellytä kuulumista vikapäivystysjärjestelmään.

Jaksotyö

Jaksotyötä koskevat määräykset ovat työehtosopimuksen liitteenä 1.

Verkonhallintakeskuksen työtuntijärjestelmä on työehtosopimuksen liitteenä 5.

15 § Työvuoroluettelo

Kokonaispalkkausta varten ei ole velvollisuutta laatia työvuoroluetteloa.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Teknisen tuen asiantuntijat A, B ja C työskentelivät Digita Infossa, kun Taajuustalkoot-neuvontapalvelu otettiin käyttöön. Työnantaja siirtyi 1.1.2017 jaksotyö-työaikamuotoon, joten kokonaispalkkaus -työaikamuoto ei enää ole käytössä.

Asianosaiset ovat erimielisiä siitä, onko työnantaja yksipuolisesti voinut määrätä kokonaispalkkaus -työaikamuodossa olevan toimihenkilön tekemään myös iltavuoroja kello 12-20.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Erimielisyysmuistio 19.3.2014

2. C:n ja D:n sähköpostiviestit 3.3.2015

3. Työnantajan laatimat työvuoroluettelot 1.1.2014–19.6.2014

Kantajan henkilötodistelu

1. Digitan Toimihenkilöt Pro ry:n entinen puheenjohtaja, työnjohtaja E

2. Entinen pääluottamusmies ja palvelupäällikkö F

3. Digita Oy:n pääluottamusmies G

Vastaajan henkilötodistelu

1. Digita Oy:n entinen hallintojohtaja H

2. Digita Oy:n entinen varatoimitusjohtaja I

3. Digita Oy:n yksikönpäällikkö J

4. Digita Infon entinen esimies K

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Ammattiliitto Pro ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– vahvistaa, että Digita Oy on menetellyt Digita Oy:n työehtosopimuksen 6 §:n vastaisesti, kun se on määrännyt yksipuolisesti 1.1.2014 lukien kokonaispalkkauksen piirissä olevat toimihenkilöt A:n, B:n ja C:n iltavuoroihin kello 12–20;

– tuomitsee Digita Oy:n maksamaan Ammattiliitto Pro ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta;

– tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n maksamaan Ammattiliitto Pro ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä; ja

– velvoittaa Palvelualojen työnantaja PALTA ry:n ja Digita Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Ammattiliitto Pro ry:n oikeudenkäyntikulut 6.854,50 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työehtosopimuksen työaikamuotoa koskevan määräyksen sanamuodon mukaan kokonaispalkkauksessa toimihenkilö päättää työaikansa sijoittelusta, eikä työnantaja voi yksipuolisesti määrätä toimihenkilöä iltavuoroon. Iltavuoroja voidaan teettää vain yhteisesti sopimalla. Toimihenkilö voi itsenäisesti päättää työskentelystään säännöllisen työajan puitteissa, joka on 10 tuntia vuorokaudessa ja 43 tuntia viikossa.

Nyt kysymyksessä oleva määräys otettiin työehtosopimukseen tehtävän työn erityisten piirteiden takia, eikä sille ole vertailukohtaa työehtosopimuskentässä. Sopimusmääräyksen sanamuoto ilmaisee myös osapuolten yhteisesti tarkoittaman sisällön ja sitä on luettava kokonaisuutena. Työnjohto ja toimihenkilö käyvät ensin yhdessä läpi työtehtävät ja tämän jälkeen toimihenkilö itse päättää siitä, miten hän suorittaa työn työaikansa puitteissa. Tämän joustavan työaikamuodon seurauksena toimihenkilön säännöllinen työaika pidentyi 10 tuntiin vuorokaudessa ja 43 tuntiin viikossa. Työnantaja hyötyy tästä taloudellisesti, koska se ei joudu maksamaan ylityökorvauksia.

Työ tehdään kokonaispalkkaus-työaikamuodossa pääsääntöisesti kello 8–16. Osapuolten tarkoituksena ei ollut, että työaikamuodossa työskennellään iltavuoroissa. Työehtosopimuksessa ei ole määritelty iltatyölisiä kokonaispalkkauksen piirissä oleville toisin kuin esimerkiksi vuorotyötä tekeville verkonvalvojille ja operaattoreille.

Soveltamiskäytäntö

Ensimmäinen alan työehtosopimus tuli voimaan 25.1.2000. Nyt kyseessä olevan määräyksen sanamuoto on pysynyt muuttumattomana. Sopimusmääräystä on sovellettu yhdenmukaisesti 14 vuoden ajan ennen tätä erimielisyyttä. Työehtosopimusmääräyksen vakiintuneen merkityksen osoittaa myös se, että määräystä sovelletaan edelleen muihin kokonaispalkkauksen piirissä oleviin samalla tavalla kuin aiemmin. Toimihenkilöt työskentelevät päivätyössä ja päättävät itse työaikansa sijoittumisesta ja pituudesta.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

Työehtosopimuksen sanamuoto on selkeä. Määräyksen soveltamiskäytäntö on ollut koko sen voimassaoloajan vakiintunut. Tästä huolimatta työnantaja on tulkinnut määräystä tietoisesti väärin. Koska riidanalainen määräys on yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa, työnantajalla on erityinen velvollisuus tuntea työehtosopimus ja noudattaa sitä. Näin ollen työnantaja on menetellyt tahallisesti ja hyvityssakon tulee olla tuntuva.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on sai kaiken asian kannalta merkityksellisen tiedon jo 20.8.2014. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n olisi tullut havaita, että työnantaja tulkitsee työehtosopimusta väärin ja sen olisi tullut puuttua työnantajan virheelliseen menettelyyn. Kun Palvelualojen työnantajat PALTA ry on tukenut työnantajan virheellistä menettelyä, se on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Digita Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan vastaajien yhteiset oikeudenkäyntikulut 8.279,50 eurolla korkoineen.

Kanteen kiistämisen perusteet

Työehtosopimusta ei voida tulkita siten, että toimihenkilö päättäisi työaikansa sijoittumisesta siten, ettei työnantaja voisi määrätä siitä. Sen sijaan työehtosopimuksen sanamuoto puoltaa tulkintaa, jonka mukaan työajan käyttö ja sijoittuminen on työnantajan työnjohtovallan piirissä. Työehtosopimuksen mukaan työnantaja voi määrätä toimihenkilön työskentelemään esimerkiksi illalla ilman erillistä sopimusta tai korvausta.

Kokonaispalkkausta koskevalla työehtosopimusmääräyksellä ei ole rajoitettu työnantajan direktio-oikeutta, joka koskee esimerkiksi työajan käyttöä ja sen sijoittamista. Mikäli sopijapuolten tarkoituksena olisi ollut, että työnantajan direktio-oikeutta olisi luovutettu toimihenkilöille, tämä olisi kirjoitettu työehtosopimukseen.

Työnantajalla on työehtosopimuksen 15 §:n nojalla oikeus mutta ei velvollisuutta laatia työvuoroluettelo kokonaispalkkaus-työaikamuodossa oleville työntekijöille. Se, ettei kokonaispalkkaus-työaikamuodossa ole sovittu iltatyölisiä, ei osoita sitä, etteikö työnantaja voisi edellyttää työtä tehtävän esimerkiksi kello 16 jälkeen. Kokonaispalkkaus-työaikamuodossa ei ole tarkoitus maksaa työajan sijoittumiseen liittyviä lisiä.

Kokonaispalkkaustyöaikamuotoa koskevaa työehtosopimusmääräystä on koko sen voimassaoloajan sovellettu siten, että työnantaja voi määrätä työajan sijoittumisen. Kokonaispalkkatyöaikamuodossa olevien on koko määräyksen olemassaolon ajan edellytetty tekevän työtä myös muulloin kuin kello 8–16. Käytännössä työnantaja on jättänyt toimihenkilöiden itsensä päätettäväksi, kuka heistä on tarvittaessa illalla hoitamassa Taajuustalkoot-palvelua.

Myös kanteessa tarkoitettujen toimihenkilöiden aiempi työaika kello 8–16 oli työnantajan määrittelemä. Näin ollen myös soveltamiskäytäntö tukee sitä, että työnantaja on toiminut asiassa työehtosopimuksen mukaisesti.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen ja valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Työnantaja ei ole rikkonut työehtosopimusta eikä sitä tule tuomita hyvityssakkoon. Mikäli katsottaisiin, että työnantaja on toiminut vastoin työehtosopimusta, ei työnantaja ole työehtosopimusmääräyksen tulkinnanvaraisuudesta johtuen perustellusti voinut tietää rikkoneensa työehtosopimusta.

Mikäli katsottaisiin, että työnantaja on rikkonut työehtosopimuksen määräyksiä, ei Palvelualojen työnantajat PALTA ry:tä tule tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä, koska ilmeisen tulkinnanvarainen työehtosopimusmääräys ei ole olut selvä ja riidaton.

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Ammattiliitto Pro ry:n Digita Oy:n työehtosopimuksen (1.5.2012–31.5.2014 ja 1.6.2014–31.1.2017) 4 §:n mukaan työnantajalla on oikeus johtaa ja valvoa työtä sekä oikeus ottaa ja erottaa toimihenkilö. Työaikamuodot ovat 6 §:n mukaan kokonaispalkkaus ja jaksotyöaika. Kokonaispalkkauksessa työnjohto ja toimihenkilöt yhdessä huolehtivat työajan käytöstä siten, että työt tulevat yrityksen tavoitteiden kannalta mahdollisimman hyvin tehdyksi. Toimihenkilöt voivat itsenäisesti päättää työaikansa tarkemmasta käytöstä asetettujen rajojen puitteissa töiden suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Säännöllinen työaika on keskimäärin 37 tuntia viikossa enintään 52 viikon tasoittumisjaksossa, enintään 10 tuntia vuorokaudessa ja 43 tuntia viikossa. Kokonaispalkkausta varten ei 15 §:n mukaan ole velvollisuutta laatia työvuoroluetteloa.

Digita Oy:n teknisen tuen asiantuntijat A, B ja C työskentelivät vuoden 2013 loppuun teknisen tuen asiantuntijoina kuluttaja-asiakkaiden neuvontapalvelussa, joka oli avoinna arkipäivisin kello 8–16. Työnantaja aloitti kuluttaja-asiakkailleen vuoden 2014 alussa lisäksi Taajuustalkoot -palvelun, joka on avoinna arkipäivisin kello 8–20.

Asiassa on ratkaistava, määräsikö työnantaja työehtosopimuksen vastaisesti kokonaispalkkaus-työaikamuodossa työskennelleet A:n, B:n ja C:n 1.1.2014 lukien iltavuoroihin kello 12–20. Työnantaja siirtyi 1.1.2017 jaksotyöaikaan, eikä kokonaispalkkaus-työaikamuoto ole enää käytössä.

Toimihenkilöiden työajan sijoittuminen kokonaispalkkauksessa

$111

Digita Oy:n entinen varatoimitusjohtaja I ja yksikönpäällikkö J ovat kertoneet, että kokonaispalkkaus-työaikamuodossa toimihenkilöt työskentelivät myös aikaisin aamulla tai iltaisin, mikäli siihen oli asiakkaan tarpeista ja työtehtävistä johtuva syy. J:n mukaan myös kokonaispalkkaus-työaikamuodossa työskenneltiin kuitenkin pääsääntöisesti kello 8-16, vaikka työajan sijoittelu olikin joustavaa.

Esitetyn selvityksen perusteella työtuomioistuin katsoo työnantajan edellyttäneen, että joku Digita Infon toimihenkilöistä on työssä arkipäivisin kello 20:een asti. Selvityksestä ei kuitenkaan ole pääteltävissä, että työnantaja olisi yksipuolisesti määrännyt ketään toimihenkilöistä tekemään tiettyä työvuoroa tai työskentelemään tiettyinä kellonaikoina. Toimihenkilöillä on ollut velvollisuus huolehtia siitä, että joku heistä on työnantajan käytettävissä arkipäivisin kello 8-20. Tämä on käytännössä edellyttänyt, että ainakin yksi toimihenkilöistä työskentelee myös iltaisin kello 20 saakka. Tästä huolimatta toimihenkilöt ovat edelleen voineet työehtosopimuksessa mainitulla tavalla itse huolehtia työaikansa tarkoituksenmukaisesta käytöstä siten, että työnantajan määräämät työt tulevat tehdyiksi.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Työtuomioistuimen käsityksen mukaan työehtosopimuksen 6 §:n kokonaispalkkaus-työaikaa koskeva määräys ei selvän sanamuotonsa perusteella mahdollista sitä, että työnantaja voisi määrätä yksittäisen toimihenkilön tekemään tiettyyn kellonaikaan sidottua työvuoroa. Tällainen menettely ei myöskään vastaisi määräyksen alkuperäistä tarkoitusta, jolla on tavoiteltu joustavaa, pitkälti toimihenkilöiden itsensä päätettävissä olevaa työajan sijoittelua. Kun määräyksessä puhutaan työajan käytöstä asetettujen rajojen puitteissa, voidaan katsoa viitatun säännöllisen vuorokautisen ja viikottaisen työajan rajoihin.

Kantajan vahvistusvaatimus on kuitenkin muotoiltu lähtien siitä, että työnantaja olisi yksipuolisesti ja nimenomaisesti määrännyt A:n, B:n ja C:n iltavuoroihin kello 12–20. Tällaista ei asiassa ole selvitetty tapahtuneen. Se, että päivystysvelvollisuus on käytännössä jakautunut kanteessa tarkoitettujen kolmen vakituisen toimihenkilön kesken siten, että heistä jokaisen on keskenään sopimallaan tavalla tullut työskennellä vuorollaan myös iltaisin, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Kanne on edellä kerrotuilla perusteilla kokonaisuudessaan hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, voidaan velvoittaa korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi. Milloin asian epäselvyyden vuoksi asianosaisilla on ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, voidaan määrätä, että he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Ammattiliitto Pro ry:n kannevaatimukset on kokonaisuudessaan hylätty. Asia on kuitenkin ollut siinä määrin epäselvä ja tulkinnanvarainen, että asianosaisilla on ollut perusteltu aihe oikeudenkäyntiin. Näin ollen asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Eri mieltä olevan jäsen Heleniuksen lausunto, johon jäsen Suokas yhtyi:

Oikeudenkäynnin yhteydessä on riittävästi selvitetty, että kyseessä oleva kokonaistyöaika on sellainen, jossa työajan käyttö on työntekijän päätettävissä. Työntekijä sopii oman harkintansa mukaan tapaamisensa ja suunnittele työn tekemisen ajankohdat.

Työehtosopimuksessa on toinen työaikamuoto siihen käyttöön, jossa työajat on ennalta määrätty. Näin ollen sovellettavasta työehtosopimuksesta olisi suoraan löytynyt iltatyöhön soveltuva työaikamalli.

Tällä esitetyllä ratkaisulla syntyy työehtosopimukselle sen sanamuodon vastainen tulkinta jota osapuolet eivät varmasti olleet tarkoittaneet.

Vain sillä perusteella, että työnantaja on pitäytynyt muodollisesti pois työaikajärjestelmän laatimisesta, ei voi antaa tällaista kaiken hyväksyvää päätöstä. Yritys oli asiakkailleen antanut sitoumuksen siitä, että ilta-aikoina näille tarjotaan palvelua. Samalla oli kolmelle työntekijälle annettu määräys työskennellä tämän palvelulupauksen mukaisina työaikoina. Omaa harkintaa ei työntekijä olisi voinut käyttää.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Lallo, Suokas ja Helenius jäseninä. Sihteeri on ollut Taramaa.

Tuomiosta on äänestetty.