TT 2018:36 – Palkkaus

Tuomiossa katsottiin, että vartijoina työskennelleille henkilöille oli tullut vartiointialan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmää koskevan määräyksen perusteella maksaa korkeamman palkkaryhmän mukaista palkkaa heidän työskennellessään sosiaali- ja terveysasemilla sijainneissa asiakaskohteissa.

KANTAJA

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

VASTAAJA

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

KUULTAVA

Poko Oy – Pohjolan Koiravartiointi

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 31.1.2018

Pääkäsittely 11. ja 12.4.2018

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n välisissä vartiointialan työehtosopimuksissa vuosina 2011 – 2015 ovat olleet muun muassa seuraavat määräykset:

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Palkkausjärjestelmä perustuu työn vaativuuden luokitteluun. Vaativuustasoja on viisi.

Vaativuuden arviointiin vaikuttaneita vaativuustekijöitä ovat:

• turvallisuusriskit

• suojattavat taloudelliset arvot

• asiakaspalvelun vaatimukset

• tehtävän edellyttämät tiedot ja taidot

23 § Tehtäväkohtainen palkka

Tehtäväkohtainen palkka määräytyy pääasiallisen työn sekä vartiointitehtävän ohella suoritettavien palvelutehtävien mukaisesti. Työstä maksetaan sen palkkaluokan palkkaa, johon yli puolet tehtävästä kuuluu.

Jos työstä merkittävä osa on vähintään kaksi vaativuustasoa korkeampaa työtä kuin työntekijän pääasiallinen työ, on tehtäväkohtaisessa palkassa otettava huomioon työn kokonaiskuvan mukainen vaativuus.

Jos tehtävässä tapahtuu olennaisia muutoksia, tehtäväluokitus ja henkilökohtainen palkanosa tarkistetaan vastaamaan muutosta.

Siirtotapauksia koskeva soveltamisohje tes:n liitteenä.

24 § Vaativuustasot ja tehtäväryhmittely

TASO II

Perustehtävä

Tehtävänä on tarkastaminen, kulunvalvonta, aluevalvonta, sulkeminen, avaaminen, lukitseminen, sammuttaminen, päällekytkeminen, alkusammutusvälineiden käyttö, lukeminen, kirjaaminen, luovuttaminen, vastaanottaminen ja opastaminen.

Palo- ja tulityövartiointi

Tehtävänä on valvoa, jälkivarmistaa, sammuttaa ja tarkkailla palo- ja tulityöpaikalla työn suorittamisen aikana ja sen suorittamisen jälkeen. Tehtävä edellyttää tulityökorttia.

Henkilötarkastus

Tehtävänä on henkilökuntaan kohdistuva henkilötarkastus tarkoituksena selvittää anastukset. Henkilöliikenteen valvonta (vahtimestari / aulavahtimestari) Tehtävänä on yritysten sisääntulossa valvoa henkilöliikennettä sisääntulon ja ulosmenon osalta. Tehtävään olennaisena kuuluu opastaminen, puhelinpalvelu ja asiakaspalvelu. Tehtävä saattaa edellyttää kielitaitoa. Tehtävään saattaa kuulua myös hälytysjärjestelmien valvonta.

Myymälä- ja paikallisvartiointi

Tehtävänä on myymälöissä, kaupoissa, liike- ja kauppakeskuksissa, pankin yleisötiloissa ja muissa vastaavissa vartijan asussa näkymällä ja liikkumalla ennaltaehkäistä anastuksia ja muita vahinkoja. Tehtävään kuuluu mm. opastaminen, asiakaspalvelu, valvonta, hälytysten käsittely, kulunvalvonta, sulkeminen, avaaminen ja tilojen tarkastaminen.

Jos kysymys on järjestyksenpidon luonteisesta tehtävästä liike- tai kauppakeskuksissa, kuuluu tehtävä tasolle III. Yksittäiset vartijan poisto-oikeuden käyttämiset eivät ole järjestyksenpidon luonteisia tehtäviä.

Myymälätarkkailija

Tehtävänä on myymälöissä, kaupoissa, kauppakeskuksissa ja muissa vastaavissa siviilipukuisena suorittaa näkymätöntä valvontaa ja toimeksiantajien taloudellisten vahinkojen rajoittamista suorittamalla ensisijaisesti kiinniottoja.

Piirivartiointi, jossa hälytystehtäviä

Tehtävänä on piirivartioinnissa perustehtävien lisäksi säännöllisesti suorittaa hälytystehtäviä, ei kuitenkaan pääasiallisena työtehtävänä.

Jos hälytystehtävät muodostavat pääosan työtehtävistä, kuuluu piiri tasolle IV.

Valvomotehtävä

Tehtävänä on vartiointikohteessa normaalien kulunvalvontatehtävien lisäksi, valvoa suuren/suurempien ja useampien pienten vartiointikohteiden tapahtumia valvontalaitteistolla (kuvansiirto, LVIS-, rikos-, palohälytykset) 24 tuntia vuorokaudessa. Hälytysten johdosta valvomossa suoritetaan annettujen ohjeiden mukaiset toimenpiteet.

TASO III

Perustehtävää vaativampi tehtävä

Vaativuustekijöitä voivat olla mm. koulutus, erityislainsäädäntö tai korostunut kielitaito ja / tai asiakaspalvelu.

Vastaanottotehtävä

Henkilöliikenteen valvontatehtävän lisäksi tehtävässä korostuu asiakaspalvelu ja /tai kielitaito.

Valvonta- tai vartiointitehtävä erityiskohteissa

Vartiointi- tai valvontatehtävä suurlähetystössä, ydinvoimalassa, metrossa, Helsinki-Vantaan lentoasemalla tai vastaava perustehtävää vaativampi valvonta- tai vartiointitehtävä.

Pöytäkirjamerkintä:

Muut erityiskohteet todetaan paikallisesti pääluottamusmiehen kanssa (51 §). Jos paikallisesti ei päästä yhteisymmärrykseen, ratkaistaan asia liittojen välillä.

Turvatarkastus

Tehtävänä on tavaroiden, matkustajien ja henkilöiden tarkastuksilla estää turvallisuutta vaarantavan materiaalin vienti tarkastusta edellyttävälle alueelle.

Sammutustehtävä

Tehtävänä on vartiointitehtävän lisäksi osallistua aktiiviseen palo- suojeluun kuten palo- ja pelastuskaluston käsittelyyn, sammuttamiseen Ja pelastamiseen muita kuin alkusammutusvälineitä tai vastaavia tavanomaisia pelastus- välineitä käyttäen. Tehtävä edellyttää sammutuspätevyyttä (koulutus + fyysinen kunto).

Järjestyksenvalvonta tai järjestyksenpidon luonteinen vartiointitehtävä

Tehtävänä on rajatuilla alueilla, liike- ja kauppakeskuksissa, satamissa, terveys- ja sosiaalihuollon toimipisteissä, lentokentillä, asemilla, taloyhtiöissä tms. valvoa ja ennaltaehkäistä järjestyshäiriöitä, opastaa ja poistaa henkilöitä ja suorittaa erilaisia yleisöpalvelutehtäviä. Edellä mainituissa kohteissa suoritettavat vartiointitehtävät, joissa on järjestyksenpidon luonteisia tehtäviä.

Vartiointi, jossa arvokuljetustehtäviä

Tehtävänä on perustehtävien lisäksi säännöllisesti suorittaa arvokuljetustehtäviä, ei kuitenkaan pääasiallisena työtehtävänä.

Jos arvokuljetustehtävät muodostavat pääosan työtehtävistä, kuuluu tasolle

IV A

Vartiointialan työehtosopimus 1.4.2010-31.1.2011 on sisältänyt muun muassa seuraavan määräyksen:

Myymälä- tai pankkivahtimestari

Tehtävänä on myymälöissä, kaupoissa, kauppakeskuksissa, pankin yleisötiloissa ja muissa vastaavissa vartijan asussa näkymällä Ja liikkumalla ennaltaehkäistä anastuksia ja muita vahinkoja. Tehtävään kuuluu mm. opastaminen, asiakaspalvelu, valvonta, järjestyksen pito, hälytysten käsittely, kulunvalvonta, sulkeminen, avaaminen ja tilojen tarkastaminen.

Vartiointialan työehtosopimus on sisältänyt 1.2.2011 alkaen muun muassa seuraavat määräykset:

22 § Palkkausjärjestelmä

Palkkausjärjestelmä perustuu työn vaativuuden luokitteluun. Vaativuus- tasoja on viisi.

• moniammattitaitoisuus

• rasitustekijät.

Tehtäväkohtainen palkka määräytyy pääasiallisen työn sekä vartiointitehtävän ohella suoritettavien palvelutehtävien mukaisesti. Työstä maksetaan sen palkkaluokan palkkaa johon yli puolet tehtävästä kuuluu.

Tehtävänä on tarkastaminen, kulunvalvonta, aluevalvonta, sulkeminen, avaaminen, lukitseminen, sammuttaminen, päällekytkeminen, alkuammutusvälineiden käyttö, lukeminen, kirjaaminen, luovuttaminen, vastaanottaminen ja opastaminen.

Jos kysymys on järjestyksenpidon luonteisesta tehtävästä liike- tai kauppakeskuksissa, kuuluu tehtävä tasolle III. Yksittäiset vartijan poisto- oikeuden käyttämiset eivät ole järjestyksenpidon luonteisia tehtäviä.

Vaativuustekijöitä voivat olla mm. koulutus, erityislainsäädäntö toi korostunut kielitaito ja / tai asiakaspalvelu.

Vartiointialan työehtosopimus on sisältänyt 1.4.2016 alkaen muun muassa seuraavan määräyksen:

Vartiointitehtävä vastaanottokeskuksissa (Voimaan 1.5.2016)

Vartiointitehtävä vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa tai niitä vastaavissa tiloissa.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n työsuhteet ovat päättyneet viimeistään 28.11.2015 sen seurauksena, että Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen vartiointitoiminta on kilpailutettu uudelleen, ja toinen yritys on saanut hoidettavakseen ne työkohteet, joissa asianomaiset henkilöt ovat työskennelleet.

A, B, C, D, E ja F ovat suorittaneet työtehtäviään Oulun kaupungin sosiaali- ja terveysasemilla. Asiassa on riidatonta, että terveys- ja sosiaalihuollon toimipisteissä III tason palkkaukseen oikeuttavat sellaiset vartiointitehtävät, joissa on järjestyksenpidonluonteisia tehtäviä.

Työehtosopimukseen osallisten liittojen välille on syntynyt erimielisyys siitä, onko asianomaisten henkilöiden sosiaali- ja terveysasemilla suorittamassa työssä ollut kyse vartiointialan työehtosopimuksen 24 §:n mukaisen palkkaluokituksen vaativuustasolle II vai III kuuluvasta työstä. Sopimusosapuolien kesken vallitsee myös erimielisyys siitä, onko työehtosopimuksen 23 §:n määräystä sovellettava 24 §:ssä tarkoitetuissa terveys- ja sosiaalihuollon toimipisteiden vartiointitehtävissä siten, että työstä maksetaan palkkaa sen palkkaluokan mukaisesti, johon yli puolet tehtävästä kuuluu.

Asiasta on neuvoteltu paikallistasolla sekä liittojen välillä. Asia on jäänyt neuvotteluissa erimieliseksi.

KANNE

A

A työskenteli Oulun kaupungin terveysasemilla siten, että hän työskenteli Kaijonharjun terveysasemalla 1.6.2011- 31.5.2014 ja Haukiputaan terveysasemalla 1.6.2014-28.2.2015. A:n työtehtäviin kuului muun muassa hoitotyön turvaamista ja potilasseurantaa, häiriökäyttäytymisiin puuttumista, lukitusten avaamista ja sulkemista sekä asiakaspalvelutehtäviä, usein myös englanniksi. Työssään A joutui poistamaan häiritsevästi käyttäytyviä asiakkaita sekä avustamaan myös puhallutusten ja huumeseulojen ottamisessa.

B

B työskenteli työsuhteensa aikana paikallisvartijana maahanmuuttajille suunnatulla sosiaali- ja terveysasemalla pois lukien ajanjaksot 6/2013 -10/2013 ja 5/2014 -10/2014, jolloin hän työskenteli esimiestehtävässä toisessa kohteessa.

B:n työtehtäviin kuuluivat järjestyksenvalvonta ja häiriötilanteiden selvittely, häiritsevästi käyttäytyvien asiakkaiden poistaminen, henkilökunnan fyysisen koskemattomuuden turvaaminen asiakastilanteissa, asiakkaiden vastaanottaminen ja neuvonta, virtsanäytteiden oton valvonta, avaus- ja sulkukierrokset sekä moninaiset muut avustavat tehtävät.

C

D

D työskenteli paikallisvartijana Oulun kaupungin terveys- ja sosiaalihuollon toimipisteissä. D:n työtehtäviin kuului valvoa ja ennalta ehkäistä järjestyshäiriöitä, opastaa asiakkaita, poistaa häiritsevästi käyttäytyvät henkilöt sekä suojata henkilökunnan fyysistä koskemattomuutta asiakaskohtaamisissa.

E

E työskenteli aluksi ensimmäisen vuoden reservissä, jolloin hänen työkohteensa vaihtuivat. Sen jälkeen E työskenteli pääasiassa Oulun keskustan alueen terveysasemilla järjestyksenpidon luontoisissa tehtävissä, joissa tehtäviin kuului valvoa ja ennalta ehkäistä järjestyshäiriöitä, opastaa asiakkaita, poistaa häiritsevästi käyttäytyvät henkilöt sekä suojata henkilökunnan fyysistä koskemattomuutta asiakaskohtaamisissa.

F

F työskenteli Oulun Keskustan terveysasemalla, Tuiran terveysasemalla ja muissa SOTE-kohteissa. F:n työtehtäviin kuuluivat järjestyksenvalvonnan ja häiriön ennalta ehkäisyn lisäksi myös huumeseulojen ottamisen valvontaa ja potilasvalvontaa. Erityisesti Rokuan kuntoutussairaalassa F:lle kuului potilasvalvontaa ja henkilökunnan turvaamista psyykkisesti epävakaita potilaita hoidettaessa.

Kysymyksessä on ollut palkkaluokan III mukainen työ

Vartiointialan työehtosopimuksen mukaan palkkaryhmään III kuuluu muun muassa järjestyksenvalvonta tai järjestyksenpidon luonteinen vartiointitehtävä. Tällä tarkoitetaan tehtävää, jossa tehtävänä on rajatuilla alueilla kuten terveys- ja sosiaalihuollon toimipisteissä, valvoa ja ennaltaehkäistä järjestyshäiriöitä, opastaa ja poistaa henkilöitä ja suorittaa erilaisia yleisöpalvelutehtäviä.

Työnantajaliitto on perustellut alhaisemman palkkaluokan palkan maksamista erityisesti sillä, että järjestyksenpidon luonteisiin tehtäviin ei ole työehtosopimusosapuolten tarkoituksen mukaan ollut tarkoitus sisällyttää hiljaisia toimipisteitä, joissa ei ole juurikaan esimerkiksi asiakkaiden poistoja. Työnantajaliiton väite työehtosopimusosapuolten tarkoituksesta oli virheellinen. Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ei ole tarkoittanut rajata järjestyksenluontoisia tehtäviä siten, että esimerkiksi jokin tietty tapahtumamäärä häiriötilanteita tai asiakkaiden poistoja tunnissa, päivässä, viikossa tai kuukaudessa oikeuttaisi palkkaryhmän III mukaiseen palkkaan.

Palkkaryhmän III mukaista palkkaa maksettiin tehtävän luonteen ja siihen kuuluvan vastuun mukaan, ei sen mukaan, miten aktiivisesti vartija joutui esimerkiksi käyttämään voimakeinoja.

VASTAUS

TODISTELU

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. Tapahtumaraportit Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden vartiointitoiminnassa

2. Vartiointisopimukset 1.3.2011 a) vartiointipalvelut ja b) paikallisvartiointi

Kantajan henkilötodistelu

1. Neuvottelupäällikkö G

2. Avarn Security Oy:n pääluottamusmies H

3. Securitas Oy:n pääluottamusmies I

4. A

5. B

6. C

7. D

8. E

9. F

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

2. Poko Oy – Pohjolan Koiravartioinnin palvelupäällikkö K

3. Poko Oy – Pohjolan Koiravartioinnin asiakkuuspäällikkö L

4. Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n apulaisjohtaja M

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– vahvistaa, että Poko Oy – Pohjolan Koiravartioinnin palveluksessa työskennelleille A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle ja F:lle on tullut maksaa vartiointialan työehtosopimuksen palkkaryhmän III mukaista palkkaa heidän työskennellessään Oulun kaupungin sosiaali- ja/tai terveysasemilla sijainneissa asiakaskohteissa, ja

– velvoittaa vastaajan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Poko Oy – Pohjolan Koiravartioinnin korvaamaan yhteisvastuullisesti kantajan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n oikeudenkäyntikulut 16.102,92 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

A:n B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n työn sisällöstä

Kanteessa käsiteltävät henkilöt ovat työskennelleet seuraavanlaatuisissa tehtävissä:

Vastaus kannevaatimuksiin

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Poko Oy – Pohjolan Koiravartiointi ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että kantaja Palvelualojen ammattiliitto PAM ry velvoitetaan korvaamaan vastaajan ja kuultavan yhteiset oikeudenkäyntikulut 7.197,99 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

Kannevaatimuksesta

Kanteessa on vaadittu kategorisesti sen vahvistamista, että A, B, C, D, E ja F ovat kukin työskennelleet vartiointialan työehtosopimuksen vaativuustason III mukaisessa tehtävässä. Kannevaatimuksesta seurasi se, että kanne tuli hylätä kokonaisuudessaan, mikäli yksikin näistä henkilöistä on tehnyt työtä, joka ei täyttänyt vaativuustason III edellytyksiä.

Työehtosopimuksen palkkausjärjestelmästä

Vartiointialan työehtosopimuksen palkkamääräyksissä tehtävästä maksettava palkka määräytyi pääasiallisen työn sisällön perusteella (22 § ja 23 §). Työskentelykohde, kuten terveyskeskus tai kauppakeskus, ei näin ollen välittömästi määrittänyt työstä maksettavaa palkkatasoa. Esimerkiksi liike- ja kauppakeskukset työskentelykohteena mainittiin sekä vaativuustason II että III kuvauksissa. Palkkatason määrittämiseksi huomio tuli sen sijaan kiinnittää työntekijän kyseisessä kohteessa tosiasiallisesti suorittamiin töihin ja mihin vaativuustasoon ne enimmässä määrin kuuluivat. Jos enin osa työstä kuului vaativuustasolle II, määräytyi palkkataso kokonaisuudessaan tämän mukaisesti, vaikka osa töistä olisikin vaativuustason III työtä. Vastoin kanteessa esitettyä ratkaisevaa ei siten ollut tehtävän luonne ja siihen kuuluva vastuu teoreettisella tasolla.

Kaikessa vartijoiden ja järjestyksenvalvojien työssä ennaltaehkäistiin turvallisuusriskien toteutumista. Vartijan läsnäolo ja ylipäätään tietoisuus vartioinnista ehkäisivät muun muassa järjestyshäiriöitä ja turvasivat henkilöiden koskemattomuutta. Nimenomaan tätä tavoiteltiin näkyvällä valvonnalla, vartijan asulla ja vartioinnin esiintymisestä ilmoittavilla tarroilla sekä merkinnöillä. Näin ollen kaikki vartijat osana työtään ennaltaehkäisivät häiriöitä ja ylläpitivät järjestystä eikä tämä seikka itsessään korottanut työn vaativuustasoa.

Vartijoille maksettiin lähtökohtaisesti vaativuustason II mukaista paikkaa

Vartijan perustehtävä oli vartiointialan työehtosopimuksen vaativuustason II tehtävä. Vartijan työstä maksettiin lähtökohtaisesti tämän vaativuustason mukaista palkkaa, ellei korkeamman vaativuustason noudattamiselle löytynyt työehtosopimuksen määrittämiä erityisiä perusteita. Yksityisellä turvallisuusalalla työskentelevistä vartijoista yli 50 prosenttia työskenteli tämän vaativuustason mukaisissa tehtävissä.

Palkkamääräyksiä ei ole kirjoitettu siten, että kaikki mahdolliset työt kävisivät ilmi kuvauksista. Vartijan vaativuustason II perustehtävään kuului muun muassa sen, että vartija näkymällä ja liikkumalla ennaltaehkäisi anastuksia ja muita vahinkoja. Lisäksi tehtävään kuuluivat muun muassa opastaminen, asiakaspalvelu, valvonta, hälytysten käsittely, kulunvalvonta, sulkeminen, avaaminen ja tilojen tarkastaminen.

Rajanveto perustehtävän ja perustehtävää vaativamman järjestyksenpidon luonteisen tehtävän välillä

Järjestyksenpidon luonteinen vartiointitehtävä oli perustehtävää vaativampi vaativuustason III tehtävä. Järjestyksenpidon luonteisuutta koskevalla lisäedellytyksellä tarkoitettiin sitä, että työssä tuli esiintyä olennaisesti tavanomaista suuremmassa määrin haastavia asiakaskontakteja, joihin tuli puuttua aktiivisesti ja joissa henkilöitä tuli poistaa kohteesta järjestyksen ylläpitämiseksi. Yksittäisten poisto-oikeuksien käyttö ei vielä täyttänyt tätä edellytystä, kuten vaativuustason II yhteyteen on kirjattu.

Tästä seurasi se, että niin sanotut hiljaiset terveys- ja sosiaalihuollon toimipisteet olivat vaativuustason II tehtäviä. Vastavuoroisesti todella niin sanotusti rauhattomissa toimipisteissä tuli noudattaa vaativuustasoa III. Näissä tason III toimipisteissä vartijana työskentely edellytti aktiivista ja toistuvaa järjestyksenpidollista puuttumista, kuten poistamisia tai voimakeinojen käyttämistä (maahanvienti, raudoittaminen, kaasutus, patukointi). Eri terveys- ja sosiaalihuollon toimipisteissä työskenteleville vartijoille voitiin näin ollen maksaa mahdollisesti eri vaativuustason palkkoja. Kanteessa tarkoitettujen vartijoiden tekemään työhön tuli soveltaa työehtosopimuksen 23 §:n määräystä näissä terveys- ja sosiaalihuollon toimipisteiden vartiointitehtävissä siten, että työstä maksettiin palkkaa sen palkkaluokan mukaisesti, johon yli puolet tehtävästä kuuluu.

Vartiointialan työehtosopimukseen sovittiin sopimuskaudelle 1.4.2016- 30.4.2017 erillisellä kirjauksella, että vartiointitehtävä vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa katsottiin 1.5.2016 alkaen vaativuustason III tehtäväksi. Tätä aiemmin näissä kohteissa maksettiin pääsääntöisesti vaativuustason II palkkaa. Vartiointia vastaanotto- ja järjestelykeskuksissa ei ole käsitetty työehtosopimuksen tarkoittamaksi järjestyksenpidon luonteiseksi vartiointitehtäväksi, vaikka näissä oli paljon eri kansalaisuuksia, kieliä ja hyvin erilaisia asukkaita erilaisilla taustoilla ja ne olivat henkilömääriltään paljon vilkkaampia kuin nyt kanteessa tarkoitetut terveys- ja sosiaalihuollon kohteet. Tämä osaltaan osoitti sitä, että järjestyksenpidon luonteinen vartiointitehtävä edellytti edellä mainittuja poistamisia ja voimakeinoja.

Työntekijät ovat tehneet vaativuustason II töitä

Oikean vaativuustason soveltaminen tuli arvioida erikseen A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n osalta. Vastaaja on kiistänyt kunkin henkilön osalta erikseen, että heidän kanteessa tarkoitettu työnsä on tullut sijoittaa vaativuustasolle III.

A, B, C, D, E ja F ovat työskennelleet terveys- ja sosiaalihuollon toimipisteissä, mutta heidän työnsä ei ole poikennut vaativuustason II työstä. Häiriöiden ennaltaehkäisy, henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen ja muut heidän suorittamansa työt olivat aivan normaaleja jokaisen vartijan työtehtäviä ja siten vaativuustason II töitä. Kukaan heistä ei ole sen sijaan joutunut perustehtävää suuremmassa määrin turvautumaan voimakeinoihin taikka poisto-oikeuden käyttöön. Kohteissa työskentely ei ole edellyttänyt vieraiden kielten käyttöä, eikä mikään muukaan seikka osoittanut sitä, että vaativuustason olisi tullut olla III.

Perustelut

Erimielisyys

Asiassa on riidatonta, että kanteessa mainitut henkilöt ovat työskennelleet eri pituisissa työsuhteissa paikallisvartijoina Poko Oy – Pohjolan Koiravartiointi -nimisen yhtiön palveluksessa suorittaen työtehtäviään Oulun kaupungin sosiaali- ja terveysasemilla.

Erimielisyys koskee sitä, onko heidän sosiaali- ja terveysasemilla suorittamansa vartiointityö kuulunut vartiointialan työehtosopimuksen 24 §:n mukaisen palkkaluokituksen vaativuustasolle II vai III.

Selvitys työehtosopimusneuvotteluista ja soveltamiskäytännöstä

$18b

$18c

Securitas Oy:n pääluottamusmiehenä ja työehtosopimusneuvottelijana vuodesta 2011 lukien toiminut I on kertonut, että yhtiössä sosiaali- ja terveydenhuollon kohteet on määritelty palkkatasolle II tai III. I on kertonut tason II ja III sijoitettujen tehtävien eroista samalla tavoin kuin G ja H. Työehtosopimusneuvotteluissa on vain kauppa- ja liikekeskusten osalta ollut puhetta niiden kuulumisesta tasolle II, kun kysymyksessä ovat olleet niin sanotut hiljaiset kohteet. Ennalta ehkäisy oli pääasiallinen osa vartijalle kuuluvaa järjestyksenpidollista työtä ja voimakeinojen käyttöön tulisi turvautua vain harvoin. Tapahtumaraporteista (V1) ilmenevät tehtävät olivat ainakin järjestyksenpidon luonteisia tehtäviä ja ne kuuluivat tasolle III.

$18d

$18e

Selvitys kanteessa tarkoitettujen vartijoiden työtehtävistä

$18f

$190

D on kertonut työskennelleensä paikallisvartijana Poko Oy:n palveluksessa 1.7.2011-1.11.2014 välisenä aikana eri Oulun kaupungin terveys- ja sosiaalihuollon toimipisteissä. D:n työtehtäviin kuuluivat muun muassa järjestyshäiriöiden ennalta ehkäiseminen ja valvominen, turvahälytykset, kulunvalvonta ja hoitohenkilökunnan hoitotyön turvaaminen. Hoitohenkilökunta pyysi häntä viikoittain turvaamaan hoitotoimenpiteitä. D:llä oli käytössä työskentelyä varten edellisen paikallisvartijan laatimat kohdeohjeet. D sai yleensä hoidettua uhkaavat tilanteet neuvottelemalla. D on laatinut tapahtumaraportit (V1) työnantajan ohjeen mukaan aluksi vain vakavimmista tilanteista.

$191

F on kertonut työskennelleensä paikallisvartijana Poko Oy:n palveluksessa vuosina 2012-2015 sekä uudestaan vuodesta 2016 lukien. F työskenteli aluksi ensimmäisen vuoden reservissä. Työkohteita olivat muun ohessa Oulun Keskustan terveysasema ja Tuiran terveysasema. F:n työtehtäviin kuuluivat muun muassa järjestyshäiriöiden ennaltaehkäiseminen, hoitohenkilökunnan toimenpiteiden turvaaminen, potilasvalvonta ja asiakkaiden neuvonta, myös englanniksi. F ei ole juurikaan saanut työnantajalta ohjeistusta työnsä hoitamiseksi. F selvitti uhkaavat tilanteet yleensä neuvottelemalla. Voimankäyttötilanteita esiintyi muutaman kerran vuodessa. F laati tapahtumaraportit (V1) ilman työnantajansa ohjeistusta. Työsuhteen päätyttyä Poko Oy:n palveluksessa F on työskennellyt samoissa kohteissa ja samoissa työtehtävissä Securitas Oy:ssä, joka maksoi hänelle III tason palkkaa.

$192

Poko Oy – Pohjolan Koiravartioinnin palvelupäällikkö K on kertonut, että Oulun kaupunki osti yhtiöltä paikallisvartiointityötä sosiaali- ja terveydenhuollon kohteisiin. Työn sisältöä ei ole tarkkaan sovittu. Työtehtävät perustuivat aikaisempiin virastomestarin tehtäviin ja niihin kuuluivat muun ohessa asiakaspalvelutehtävät ja tarkastuskierrosten tekeminen. Ennalta aggressiiviseksi tiedettyjen henkilöiden kyseessä ollessa vartija turvasi myös hoitotyötä. Toimipisteissä oli eroja asiakaskunnan ja tehtävien toistuvuuden kannalta. K on kertonut, että hän on myös itse työskennellyt kohteissa. Kohteet olivat vaativuudeltaan verrattavissa kauppa- ja liikekeskuksiin. Poko Oy – Pohjolan Koiravartiointi maksoi sosiaali- ja terveydenhuollon kohteissa II tason palkkaa ja sairaanhoitopiirien kohteissa III tason palkkaa, koska sairaanhoitopiirien kohteissa oli järjestyshäiriöitä lähes päivittäin, kun taas sosiaali- ja terveydenhuollon kohteet olivat paljon rauhallisempia.

Poko Oy – Pohjolan Koiravartioinnin asiakkuuspäällikkö L on kertonut toimineensa yhtiössä vartijana vuodesta 2011 lukien, kunnes hän on siirtynyt yhtiön asiakkuuspäälliköksi vuonna 2015. L on työskennellyt vartijana muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon kohteissa sekä maahanmuuttopuolella. Työtehtäviin kuuluivat muun ohessa avaus- ja sulkukierrokset, näkyvillä oleminen ja hoitotyön fyysinen turvaaminen siten, että tilannetta valvottiin huoneen ulkopuolelta käsin. L on kertonut, ettei hän ole juurikaan joutunut voimankäyttötilanteisiin. Työ vartijana sairaaloissa oli haastavampaa kuin esimerkiksi työskentely vartijana terveyskeskuksissa erilaisen asiakaskunnan ja tapahtumatiheyden vuoksi.

Vastaaja ja kuultava ovat vedonneet kirjallisina todisteina (V1) kanteessa mainittujen henkilöiden Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteissä tekemiin tapahtumaraportteihin, joista käy ilmi vartijan puuttumista edellyttäneitä yksittäisiä uhkaavia tilanteita. Lisäksi vastaaja ja kuultava ovat vedonneet Oulun kaupungin ja Poko Oy – Pohjolan Koiravartioinnin välillä tehtyihin toimeksiantosopimuksiin, joista käy ilmi, että Oulun kaupunki on ostanut yhtiöltä vartiointi- ja paikallisvartiointipalveluja.

Arviointi ja johtopäätökset

Vartiointialan palkkausjärjestelmä perustuu työn vaativuuteen. Vartiointialan työehtosopimuksen 23 §:n mukaan tehtäväkohtainen palkka määräytyy pääasiallisen työn sekä vartiointitehtävän ohella suoritettavien palvelutehtävien mukaisesti. Työstä maksetaan sen palkkaluokan palkkaa, johon yli puolet tehtävästä kuuluu.

Vaativuustasoa ja tehtäväryhmittelyä koskevassa työehtosopimuksen 24 §:ssä on todettu vartijan perustehtävä, joka kuuluu palkkatasolle II. Vartijan perustehtävään kuuluvat tarkastaminen, kulunvalvonta, aluevalvonta, sulkeminen, avaaminen, lukitseminen, sammuttaminen, päällekytkeminen, alkusammutusvälineiden käyttö, lukeminen, kirjaaminen, luovuttaminen, vastaanottaminen ja opastaminen.

Vaativuustasolle II kuuluvat muun muassa myymälä- ja paikallisvartiointi. Jos kysymys on järjestyksenpidon luonteisesta tehtävästä liike- ja kauppakeskuksissa, kuuluu tehtävä tasolle III. Samassa yhteydessä on todettu, että yksittäiset vartijan poisto-oikeuden käyttämiset eivät ole järjestyksenpidon luonteisia tehtäviä.

Vaativuustasolle III kuuluvat esimerkiksi järjestyksenvalvonnan tai järjestyksenpidon luonteiset vartiointitehtävät, joissa tehtävänä on rajatuilla alueilla kuten sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä, valvoa ja ennaltaehkäistä järjestyshäiriöitä, opastaa ja poistaa henkilöitä ja suorittaa erilaisia yleisöpalvelutehtäviä. Määräyksen mukaan vaativuustasolle III kuuluvat näissä kohteissa suoritettavat vartiointitehtävät, joissa on järjestyksenpidon luonteisia tehtäviä.

Ensimmäinen keskeinen riitakysymys nyt käsiteltävänä olevassa asiassa koskee sitä, mitä työehtosopimuksen 24 §:ssä tarkoitetaan järjestyksenpidon luonteisilla tehtävillä. Asiassa kuultujen työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneiden henkilöiden kertomusten perusteella asiassa on selvitetty se, että sopimusosapuolet eivät ole keskustelleet neuvottelujen aikana tämän ilmaisun sisällöstä. G:n kertomuksesta käy ilmi se, että järjestyksenpidon luonteisia tehtäviä koskevan ilmaisun taustalla on ollut vuoden 2008 työehtosopimusneuvottelujen aikoihin vallinnut lainsäädännöllinen tilanne. Tuolloin varsinaisia järjestyksenvalvojia ei ole voitu sijoittaa muihin julkisiin tiloihin kuin liikekeskuksiin, vaikka vartijat ovat hoitaneet myös muissa kohteissa järjestyksenpidollisia tehtäviä.

Asiassa esitetyn henkilötodistelun perusteella kaikkeen vartiointialan työehtosopimuksen mukaiseen vartiointityöhön kuuluu sinänsä häiriötilanteiden ennaltaehkäiseminen esimerkiksi näkymällä, liikkumalla tai kulunvalvontaa suorittamalla. Järjestyksenpidon luonteiset tehtävät sisältävät näiden tehtävien lisäksi myös uhkaaviin tilanteisiin puuttumista tarvittaessa voimakeinoin, kuten henkilöitä kiinniottamalla ja heitä paikalta poistamalla. Vaativuustasolle II kuuluva perusvartijan työ painottuu asiassa esitetyn henkilötodistelun perusteella enemmän kiinteistöjen ja omaisuuden turvaamiseen, kun taas järjestyksenpidon luonteisissa vartijan tehtävissä korostuvat vahvemmin eri henkilöiden, eri kohteissa työskentelevien työntekijöiden ja niiden asiakkaiden fyysisen koskemattomuuden suojaaminen.

Vastaaja ja kuultava ovat vedonneet siihen, että toimeksiantosopimuksilla (V1) määritellään toimeksiannon luonne ja työn sisältö. Koska kanteessa tarkoitettuja vartiointitoimeksiantoja koskevissa sopimuksissa ei ole sovittu kattavasti sitä, mitä kuultavan palveluksessa olleiden vartijoiden on edellytetty tekevän Oulun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukohteissa, työtuomioistuin harkitsee oikeaksi antaa ratkaisevan merkityksen asiassa vartijoiden tehtävien tosiasialliselle sisällölle eikä toimeksiantosopimusten sisällölle.

Asiassa kuultujen A:n, B:n, C:n, D:n, E:n ja F:n olennaisilta osiltaan saman sisältöisin kertomuksin asiassa on luotettavasti näytetty toteen se, että he ovat työskennellessään Oulun kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon kohteissa muun ohessa valvoneet ja ennaltaehkäisseet järjestyshäiriöitä, opastaneet ja poistaneet hoitotyötä ja sosiaalihenkilöstön työtä häirinneitä henkilöitä esitettyjen pyyntöjen perusteella sekä suorittaneet erilaisia yleisöpalvelutehtäviä. Heidän työtehtävänsä ovat merkittävältä osin olleet työntekijöiden työskentelyn suojaamista. Heidän tehtäviinsä kuulunut hoitotapahtumien ja näytteenottotilanteiden turvaaminen on työehtosopimusneuvotteluista kertoneiden ja niihin osallistuneiden todistajien kertomusten mukaan voinut sinänsä olla jopa tavanomaisia järjestyksenpidon luonteisia tehtäviä vaativampaa henkilöiden suojaamista. Johtopäätöksenä työtuomioistuin toteaa, että kanteessa kerrottujen kuuden vartijan variointitehtävissä on ollut järjestyksenpidon luonteisia tehtäviä.

Asiassa on lisäksi riitaista se, edellyttääkö työehtosopimus vartiointitehtävään liittyviltä voimankäyttötilanteilta tietyn suuruista esiintymistiheyttä tai voimankäyttötehtävien lukumäärää sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä, jotta vartiointitehtävä voisi kuulua vaativuustasolle III. Asiassa kuultujen työehtosopimusneuvotteluihin osallistuneiden henkilöiden kertomusten perusteella tapahtumien määrää koskevasta edellytyksestä on keskusteltu työehtosopimusneuvotteluissa vain niin sanottujen hiljaisten liike- ja kauppakeskusten osalta, joissa voimankäyttötilanteita ei käytännössä juurikaan ilmene. Keskustelua ei sitä vastoin ole käyty esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteiden osalta.

Työehtosopimuksen 24 §:n kauppa- ja liikekeskuksia koskevan määräyksen mukaan yksittäiset vartijan poisto-oikeuden käyttämiset eivät ole järjestyksenpidon luonteisia tehtäviä. Tämä kirjaus on tehty vaativuustason II liike- ja kauppakeskuksia koskevan kohdan yhteyteen eikä samanlaista kirjausta ole vaativuustason III kohdassa Järjestyksenvalvonta tai järjestyksenpidon luonteinen vartiointitehtävä, jonka luettelossa on mainittu muun ohella työskentely terveys- ja sosiaalihuollon toimipisteissä. Työehtosopimuksen 24 §:n sanamuoto ja työehtosopimuksen rakenne tukevat sellaista tulkintaa, jonka mukaan yksittäisiä poisto-oikeuden käyttöä koskevaa poikkeusta on ollut tarkoitus soveltaa vain liike- ja kauppakeskuksissa.

Asiassa ei ole muutoinkaan esitetty luotettavaa selvitystä siitä, että vartiointialan työehtosopimuksessa edellytettäisiin jotain tiettyä häiriöihin puuttumisen tapahtumatiheyttä tai tiettyä järjestyksenpidon luonteisten tehtävien määrää sosiaali- ja terveydenhuollon kohteissa, jotta vartiointitehtävä voitaisiin katsoa järjestyksenpidon luonteiseksi. Lisäksi asiassa on selvitetty se, että paikallisvartijan työn luonteeseen kuuluu olennaisesti uhkaavien tilanteiden ennalta ehkäiseminen ja rauhoittaminen pääsääntöisesti puhumalla ja vartiointikohteessa näkymällä. Poisto-oikeuden käyttämistä, kuten muutakin voimankäyttöä pyritään aina välttämään vartiointityössä mahdollisuuksien mukaan ja niihin turvaudutaan viimeisinä keinoina.

Asiassa esitetyn henkilötodistelun perusteella on myös selvitetty, että merkittävimmät alalla toimivat yritykset kuten Securitas Oy ja Avarn Security Oy ovat maksaneet sosiaali- ja terveydenhuollon kohteissa työskenteleville vartijoille palkkaa vaativuustason III mukaisesti. Securitas Oy on palkannut viisi kanteessa tarkoitetuista kuudesta vartijasta tekemään samoja työtehtäviä kuin ne tehtävät, joita he ovat tehneet ollessaan Poko Oy – Pohjolan Koiravartioinnin palveluksessa vartijoina. Securitas Oy on maksanut heille solmitun paikallisen sopimuksen perusteella palkkaa vaativuustason III mukaisesti.

Edellä kerrotuilla perusteilla kanne on hyväksyttävä kokonaisuudessaan.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Poko Oy – Pohjolan Koiravartiointi ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollisia korvaamaan Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n tarpeelliset ja kohtuulliseksi katsottavat oikeudenkäyntikulut asiassa. Vastaaja ja kuultava ovat paljoksuneet esitettyä oikeudenkäyntikuluvaatimusta laskusta ilmenevien tuntien osalta ja 7.200 euroa ylittävin osin.

Kantajan asiamiehen työtuomioistuimeen antamasta laskusta käy ilmi se, että käytetty tuntilaskutusperuste on vuonna 2017 ollut 210 euroa tunnilta ja vuoden vaihteen jälkeen 220 euroa tunnilta lisättynä arvonlisäverolla. Asian hoitaminen on oikeudenkäyntikululaskun mukaan vaatinut noin 50 työtuntia. Ottaen huomioon asian laatu ja laajuus sekä erityisesti kuultavina olevien henkilöiden lukumäärä, ovat kaikki laskussa yksilöidyt toimenpiteet olleet tarpeen kantajan edun ja oikeuden valvomiseksi asiassa. Käytettyjä tuntiveloitusperusteita ei ole riitautettu. Vastaaja ja kuultava ovat sen vuoksi velvollisia korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut vaaditulla määrällä.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Siitonen, Nybondas, Teerimäki, Suokas ja Tähkäpää jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.