TT 2018:64 – Irtisanomisjärjestys

Asiassa oli kysymys siitä, oliko työnantaja irtisanoessaan työntekijän työsopimuksen taloudellisin ja tuotannollisin perustein menetellyt työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti.

Työpaikkansa säilyttäneistä työntekijöistä osa oli sellaisia, jotka eivät olleet ammattitaitonsa puolesta siinä määrin irtisanottua työntekijää tärkeämpiä ammattityöntekijöitä, että työntekijän irtisanominen ennen heitä olisi sen vuoksi ollut perusteltua. Irtisanottu työntekijä oli ollut myös pidempään yhtiön palveluksessa kuin osa työpaikkansa säilyttäneistä työntekijöistä ja hänellä oli enemmän huoltovelvollisuutta. Yhtiön katsottiin menetelleen työehtosopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan määräyksen vastaisesti ja se tuomittiin hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta. Työnantajaliitto tuomittiin hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä.

KANTAJA

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

VASTAAJAT

Kemianteollisuus KT ry

X Oy

ASIA

Irtisanomisjärjestyksen rikkominen

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 14.2.2018

Pääkäsittely 7.5.2018

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n ja Kemianteollisuus KT ry:n välillä 1.3.2014 – 30.11.2016 voimassa olleessa muovituoteteollisuutta ja kemian tuoteteollisuutta koskevassa työehtosopimuksessa ovat muun muassa seuraavat määräykset:

I YLEISTÄ

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

3 § Liitesopimukset

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Liittojen väliset sopimukset

Kemian teollisuuden yleissopimus 24.11.2009

Irtisanomissuojasopimus 7.11.2013

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

IRTISANOMISSUOJASOPIMUS

IV ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

17 §

Työvoiman vähentämisjärjestys

Muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Työvoiman vähentämisjärjestystä koskevissa riidoissa noudatetaan 10 §:ssä sovittuja kanneaikoja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

TAUSTA JA ERIMIELISYYS

A on työskennellyt 8.1.2001 alkaen X Oy:n palveluksessa toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa. A:n työsopimus on 4.3.2015 irtisanottu taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä päättymään 4.9.2015. A:n työsuhde on kestänyt 14 vuotta. A on työskennellyt ennen irtisanomistaan kokoonpanon venevarustelijana. Kokoonpanoon on jäänyt hänen työsuhteensa päättymisen jälkeen työskentelemään seitsemän työntekijää.

Kokoonpanossa on ollut kaksi linjaa. 1-linjalla veneen teko on jaettu viiteen eri vaiheeseen siten, että vene kulkee läpi linjan ja linjalla työskentelevät työparit suorittavat kukin vain yhden työvaiheen eli 20 – 30 prosenttia koko veneen vaatimasta työstä. Nämä työntekijät ovat osanneet vain oman työvaiheensa työt. Tällä 1-linjalla ovat työskennelleet B, C, D ja E.

Kokoonpanon 2-linjalla työparit ovat tehneet veneen alusta loppuun. Tällä 2-linjalla on tehty sekä 1-linjan tuotteita että sellaisia veneitä, joita ei normaalisti 1-linjalla tehdä. Tämän linjan työntekijät ovat osanneet kaikki 1-linjan viisi työvaihetta. A on työskennellyt F:n työparina 2-linjalla, jonne ovat A:n irtisanomisen jälkeen jääneet työskentelemään G, F ja H.

Kevääseen 2015 mennessä B:n työsuhde on kestänyt seitsemän vuotta, C:n kahdeksan vuotta, D:n 11 vuotta, G:n 12 vuotta ja F:n 12 vuotta, joten heillä on ollut lyhyempi työsuhde kuin A:lla. B:llä, C:llä, D:llä, G:llä ja H:lla on ollut vähemmän huoltovelvollisuutta kuin A:lla.

Asianosaisten välinen erimielisyys koskee sitä, onko työnantaja noudattanut irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä irtisanoessaan A:n työsopimuksen. Liittojen välillä käydyt neuvottelut ovat päättyneet 28.2.2017 eikä asiassa saavutettu yksimielisyyttä.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Kantajan kirjallinen todiste

1. Erimielisyyspöytäkirja

Vastaajien kirjallinen todiste

1. Työnantajan henkilöarvioinnit kokoonpano-/varusteluosastolle (osa henkilöstön tarvesuunnittelua liittyen tuotantotavan muutokseen 2015)

Muu oikeudenkäyntiaineisto

1. Erimielisyysmuistio 6.3.2015

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. Pääluottamusmies I

3. Varapääluottamusmies F

Vastaajien henkilötodistelu

1. J, tuotantopäällikkö, X Oy

2. K, tehtaanjohtaja, X Oy

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– vahvistaa, että X Oy on menetellyt vastoin työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä irtisanoessaan A:n työsopimuksen,

– tuomitsee X Oy:n maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa Teollisuusliitto ry:lle,

– tuomitsee Kemianteollisuus KT ry:n maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa Teollisuusliitto ry:lle, ja

Perusteet

X Oy ei ole noudattanut työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä irtisanoessaan A:n työsopimuksen.

A:n ammattiosaaminen veneen varustelutyössä on ollut laajempaa kuin 1-linjalla työskentelemään jääneillä verrokkihenkilöillä ja hän on tuntenut valmistettavan malliston paremmin kuin nämä verrokkihenkilöt.

$115

A on alunperin otettu työsuhteeseen varustelijaksi ja maalariksi. Hän on tehnyt työsuhteen aikana maalaustöitä, kun varsinainen maalari on ollut sairauslomalla. Yrityksessä on tehty hänen irtisanomisensa jälkeen myrkkymaalausta, jota hän olisi pystynyt tekemään. Tätä osaamisen erityisaluetta eivät ole hallinneet muut kokoonpanon 1-linjalle tai 2-linjalle työskentelemään jääneet työntekijät. Edelleen A on osannut jossakin määrin laminointitöitä. Tätä osaamisen erityisaluetta eivät ole hallinneet muut 1-linjalle tai 2-linjalle työskentelemään jääneet työntekijät lukuun ottamatta F:ää. Tämän vuoksi on A:n käytettävyys ollut kaikkia edellä kerrottuja verrokkihenkilöitä laajempaa.

X Oy on tietensä rikkonut työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä.

Työnantajaliitto on saanut tiedon irtisanomisesta irtisanomisaikana maaliskuussa 2015, mutta se ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin irtisanomisjärjestykseen vaikuttavien seikkojen selvittämiseksi eikä ole huolehtinut siitä, että jäsenyritys noudattaa asiassa irtisanomissuojasopimuksen mukaista menettelyä. Työnantajaliitto on sen sijaan erimielisyysneuvotteluissa ryhtynyt tukemaan jäsenyritystään A:n irtisanomisasiassa. Työnantajaliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Vastaus kannevaatimuksiin

Kemianteollisuus KT ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja että kantaja Teollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut 3.349,20 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kanteen kiistämisen perusteet

X Oy (jäljempänä myös yhtiö) kävi alkuvuodesta 2015 Ähtärin tehtaallaan toiminnan pysyviä uudelleenjärjestelyjä sekä erinäisiä lomautusjärjestelyjä koskevat yhteistoimintalain 8 luvun mukaiset yhteistoimintaneuvottelut. Neuvotteluja aloitettaessa henkilöstön vähennystarpeeksi arvioitiin enintään 15 työntekijää ja neuvottelujen jälkeen päädyttiin 13 työntekijän työsuhteen irtisanomiseen. A oli yksi viidestä irtisanotusta varusteluosaston työntekijästä.

Uudelleenjärjestelyjen ja henkilöstön vähentämistarpeen taustana oli tehtaan tuotannon asteittainen muuttaminen valmistuspaikkakohtaisesta kokoonpanosta vaiheistettuun sarjatuotantoon, jossa tuotteet valmistetaan virraten tuotantolinjan läpi. Toiminnan tehostamisen on mahdollistanut yhtiön valmistaman pienvenemalliston uudistaminen entistä modulaarisemmaksi sekä se, että noin 80 prosenttia kokonaistuotantovolyymista valmistettiin vaiheistetulla sarjatuotantolinjalla.

Tuotantolinjojen työntekijöiden palkkauksen perusteella ei voida osoittaa, että A:n ammattiosaaminen uudistetun toimintamallin mukaisessa vaiheistetussa sarjatuotannossa olisi ollut laajempaa kuin yhtä lailla kokeneiden verrokkihenkilöiden.

Kaikkien varustelijoiden henkilökohtainen palkanosa on ollut toimipaikan keskiarvon mukainen 19 prosenttia. G:llä on ollut vielä korkeampi henkilökohtainen palkanosa. Henkilökohtaisen palkanosan arvioinnin osalta pisteytys ei ole seurannut täysin työntekijöiden toimenkuvien kehitystä, vaan huomio on ollut erityisesti henkilöiden ammatillisessa erityisosaamisessa. A:n henkilökohtainen aikapalkka on koostunut tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Hänen aikapalkkansa on muodostunut suurelta osin hänen ollessaan aiemmin niin sanotuissa erityistehtävissä (lesti- ja maalaustehtävät). Näiden tehtävien luonteesta johtuen hänen palkkamallinsa on tuolloin ollut kiinteä aikapalkka, joka on ollut suhteellisen korkea verrattuna A:n kollegoihin, joiden ansaintaperusteina ovat puolestaan olleet pitkälti urakka- ja tuotantopalkkaus. Samalla tavoin kuin A myös G ja H ovat aikaisemmin olleet niin sanotuissa kiinteissä työtehtävissä, mikä käy ilmi heidänkin aikapalkkatasoistaan.

Työvoiman vähentämistarve on kohdistunut erityisesti A:n työtehtäviin. A työskenteli ennen irtisanomistaan kokoonpanon venevarustelijana valmistaen työparina 2-linjalla seuraavia venemalleja:

– SharkCC (mallin tuotanto on päättynyt kaudella 2015-2016)

– SharkDC (2009 asti, malli on uudistunut 2015, jolloin valmistus on siirtynyt 1-linjalle)

– EagleCC (tuotanto jatkuu volyymilla 5-10 kpl/vuosi)

– EagleDC (malli on uudistunut 2015-2016 ja sen valmistus on siirtynyt 1-linjalle)

Koko malliston uudistuessa vuoteen 2016 mennessä rakenteeltaan yhtenäiseksi (modulaariseksi) mallien valmistus on siirtynyt kokonaisuudessaan vaiheistetulle tuotantolinjalle eikä 2-linja ole enää ollut käytössä. A:n ammattiosaaminen on keskittynyt venemalleihin, joiden valmistus on päättynyt vuoteen 2016 mennessä, pois lukien EagleCC, joita on valmistettu yksittäisiä kappaleita tuotantokaudessa. Väite A:n varusteluosaamisen laajuudesta suhteessa verrokkihenkilöihin ei osoita hänen muita parempaa valmiuttaan vaiheistetulla linjalla toimimiseen.

Tuotannosta poistuneiden mallien lisäksi A:n erityisosaamisalueita ovat olleet tuotekehityksen lestityöt sekä varahenkilönä toimiminen veneiden märkämaalauksissa. Tuotekehityksen muuttuessa 3D -suunnitteluksi muottien lestityöt pystytään toteuttamaan ostopalveluna erityistoimijoilta. Teippien ja teippaustekniikoiden kehittyessä veneiden märkämaalaukset ovat jääneet kokonaan pois tuotannosta ja vähäisessä määrin tehtävät pohjamaalaukset eli myrkkymaalaukset toteutetaan puolestaan sisäisin työjärjestelyin.

Työvoiman vähentämisjärjestystä arvioitaessa on toimittu työehtosopimuksen mukaisesti ja irtisanomisten kohdentamisessa on otettu huomioon erityisesti yrityksen toiminnalle tärkeät seikat, kuten työntekijöiden ammattiosaaminen vaiheistetussa tuotannossa, valmistettavan malliston tuotetuntemus, henkilöiden osaamisen erityisalueet sekä käytettävyys ja tiimityötaidot. Arvioinnissa on myös otettu huomioon työsuhteiden kestoajat ja huoltovelvollisuudet. Kaikkien varusteluosaston työntekijöiden työsuhteet ovat olleet varsin pitkiä, keskimäärin 13 vuotta. Sekä irtisanottujen että yhtiön palvelukseen jääneiden varusteluosaston työntekijöiden joukossa on ollut A:ta pidemmän työuran yhtiön palveluksessa tehneitä.

Koska X Oy ei ole rikkonut työehtosopimusta, myöskään Kemianteollisuus KT ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Perustelut

Erimielisyys ja oikeudelliset lähtökohdat

Erimielisyys koskee sitä, onko työnantaja noudattanut irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä irtisanoessaan A:n työsopimuksen.

Irtisanomissuojasopimuksen 17 §:n mukaan muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen yhteydessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä sekä että tämän säännön lisäksi kiinnitetään huomiota myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään.

Irtisanomisjärjestystä koskevia työehtosopimusten määräyksiä on vakiintuneesti sovellettu kaksivaiheisesti (TT 2015:9). Ensin työntekijöitä arvioidaan sillä perusteella, kuinka tärkeitä ammattityöntekijöitä he ovat yrityksen toiminnalle. Jos näin ei saada työntekijöiden välille eroja, vaan työntekijät ovat mainittujen ensisijaisten kriteerien perusteella samanarvoisia, kiinnitetään sopimusmääräyksen mukaan toissijaisesti huomiota huoltovelvollisuuden määrään ja työsuhteen kestoaikaan. Olennaiset erot työsuhteen pituudessa tai huoltovelvollisuudessa voivat jossakin määrin tasoittaa ammattitaidossa olevia eroja (ks. TT 2001:9 ja TT 2004:43). Keskenään rinnasteisessa asemassa olevien yritykselle tärkeiden ammatti- tai muiden työntekijöiden keskinäinen asema määräytyy siis lähtökohtaisesti heidän työsuhteidensa kestoajan ja huoltovelvollisuutensa määrän perusteella.

Yhtiö on velvollinen osoittamaan, että työvoiman vähentämisjärjestystä koskevaa määräystä on noudatettu. Yksittäisten taustatietojen esittäminen työntekijöiden tärkeydestä ei riitä, vaan työnantajan on myös pystyttävä näyttämään työpaikkansa säilyttäneiden työntekijöiden laaja-alaisempi osaaminen jäljelle jääneissä tehtävissä (ks. esim. TT 2010:49). Työnantaja rikkoo työehtosopimuksen irtisanomisjärjestystä koskevaa määräystä jo sillä, että työnantaja jättää irtisanomatta yhdenkin huonommalla sijalla olevan työntekijän. Muiden työntekijöiden asemaa vuorojärjestyksessä ei tällöin tarvitse edes harkita.

Irtisanomisjärjestystä muodostettaessa etusijalle on asetettava yrityksen toiminnalle tärkeät ammattityöntekijät. Työtuomioistuimen vakiintuneen tulkinnan mukaan yrityksen toiminnalle tärkeällä ammattityöntekijällä tarkoitetaan erityistä tietoa ja taitoa vaativiin töihin erikoistuneita tai erityisen koulutuksen saaneita ammattityöntekijöitä sekä sellaisia työntekijöitä, jotka ammattitaitonsa, koulutuksensa, kokemuksensa tai muun vastaavanlaisen kyvyn tai taidon perusteella ovat muiden samaa työtä tekevien joukossa yritykselle tärkeitä. Vähäiset erot ammattitaidossa eivät ole ratkaisevia. Riittää, että tarjolla oleva työ on sellaista, johon työntekijä ammattitaitonsa puolesta perehdyttämisen jälkeen pystyy. Työntekijän erityisen koulutuksen, kyvyn tai taidon tulee olla työn hoidon kannalta merkityksellistä. Työntekijän tärkeyttä arvioidaan työntekijän käytettävyyden kannalta. Työntekijän tärkeys ilmenee usein siitä, kuinka pitkää koulutusta ja harjaantumista tehtävän hoitaminen edellyttää

(TT 2001:71).

Esitetty näyttö

Vastaaja on vedonnut kirjallisena todisteena (V1) henkilöarviointitaulukkoon, josta ilmenee, että työnantaja on arvioinut A:n osaamisen, työtuloksen ja soveltuvuuden matalammalle tasolle kuin muiden vertailussa mukana olleiden työntekijöiden.

A on kertonut aloittaneensa X Oy:n palveluksessa vuonna 2001. Yhtiössä kokoonpantiin veneitä kahdella linjalla, joista 1-linjalla valmistettiin pieniä veneitä ja jossa työntekijä teki vain yksittäisen osatyövaiheen. 2-linjalla koottiin suuria veneitä ja työpari kokosi veneen alusta loppuun saakka valmiiksi. A työskenteli pääasiassa 2-linjalla, mutta hän olisi kyennyt työskentelemään myös 1-linjalla. Mallistoihin tehtiin aika ajoin pieniä muutoksia, mutta veneiden perusrunko pysyi samankaltaisena. A osasi tehdä myös laminointitöitä ja märkämaalauksia.

$116

$117

$118

$119

Arviointi ja johtopäätökset

$11a

Vaikka A on saanut henkilöarvioinnissa (V1) työsuhteensa säilyttäneisiin työntekijöihin nähden matalimmat pisteet, I:n ja F:n kertomuksista on ilmennyt, että arvioinnissa on ollut puutteita, eikä esimerkiksi A:n mallituntemuksen osalta ole huomioitu kaikkia niitä venemalleja, joiden valmistuksen A olisi ammattitaitonsa puolesta hallinnut. Selvityksen perusteella A on ollut tehtaan pitkäaikainen, kokenut ammattityöntekijä, joka on hallinnut kaikki työvaiheet kokoonpanon 2-linjalla. I:n ja F:n mukaan työskentely 2-linjalla on ollut vaativampaa kuin työ 1-linjalla, ja 2-linjalla työskennelleet ovat ammattitaitonsa puolesta pystyneet työskentelemään myös 1-linjan tehtävissä. A:n ja F:n kertomuksen perusteella A on satunnaisesti ja tarpeen mukaan myös työskennellyt 1-linjalla ennen irtisanomistaan. Työtuomioistuin katsoo, että henkilötodistelun perusteella A:lla olisi ollut valmiudet työskennellä myös 1-linjalla.

K:n ja J:n arvioita 2-linjalla työskennelleiden G:n ja H:n A:ta paremmasta käytettävyydestä yhtiössä erityisesti monipuolisen osaamisensa vuoksi ei ole sinänsä syytä epäillä. Heidän on siten perusteltua arvioida olleen yhtiön toiminnan kannalta tärkeimpien ammattityöntekijöiden joukossa. Työnantajan esittämä arvio muiden työntekijöiden tärkeydestä on sen sijaan jäänyt hyvin yleisluonteiselle tasolle. Asiassa on sen vuoksi jäänyt näyttämättä, etteikö A olisi ollut yritykselle vähintään yhtä tärkeä ammattityöntekijä kuin verrokeiksi esitetyt A:n työparina 2-linjalla työskennellyt F sekä 1-linjalla työskennelleet B, C, E ja D. Tätä seikkaa tukee myös se, että A:n tuntipalkka on ollut suurempi kuin mainituilla työntekijöillä ja kaikkien henkilökohtainen palkanosa on ollut yhtä suuri. Esitetty selvitys ei osoita, että nämä verrokit olisivat olleet ammattitaitonsa puolesta siinä määrin irtisanottua A:ta tärkeämpiä ammattityöntekijöitä, että A:n irtisanominen ennen heitä olisi sen vuoksi ollut perusteltua.

A:lla on ollut ammatillisesti tasavertaisista verrokkihenkilöistä B:tä, C:tä, D:tä ja F:ää pidempi työsuhde yhtiön palveluksessa. Hänellä on ollut myös B:tä, C:tä ja D:tä enemmän huoltovelvollisuutta. Irtisanoessaan A:n työsopimuksen yhtiö on näin ollen menetellyt muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen työvoiman vähentämisjärjestystä koskevan 17 §:n määräyksen vastaisesti.

Työtuomioistuin katsoo, että työnantajan olisi pitänyt perustellusti tietää rikkovansa työvoiman vähentämismääräystä irtisanoessaan ammatillisesti tasavertaisista työntekijöistä huomattavasti pidempään työsuhteessa olleen A:n. Työnantaja ei ole kiinnittänyt riittävästi huomiota myöskään A:n huoltovelvollisuuteen. Yhtiö on siten tietensä rikkonut työehtosopimusta.

Työnantajaliiton valvontavelvollisuus

Kemianteollisuus KT ry on saanut tiedon A:n irtisanomisesta irtisanomisaikana maaliskuussa 2015. Kun A:n työsuhteen kestoaika on ollut pidempi kuin yhtiön palvelukseen jääneiden verrokkihenkilöiden, olisi liiton tullut ryhtyä toimenpiteisiin irtisanomisjärjestykseen vaikuttavien seikkojen selvittämiseksi ja huolehtia siitä, että yhtiö noudattaa asiassa irtisanomissuojasopimuksen mukaista menettelyä. Tämän laiminlyödessään Kemianteollisuus KT ry on laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Oikeudenkäyntikulut

X Oy ja Kemianteollisuus KT ry ovat asian hävitessään työtuomioistuimesta annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollisia korvaamaan yhteisvastuullisesti Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikulujen määrää on paljoksuttu 5.000 euroa ylittäviltä osin.

Kantajan asiamies on käyttänyt toimenpiteisiin noin 40 tuntia ja tuntiveloitusperuste on ollut 200 euroa tunti. Työtuomioistuin pitää asiamiehen ajankäyttöä ja tuntiveloitusta kohtuullisena. Näin ollen X Oy ja Kemianteollisuus KT ry ovat velvollisia korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut vaaditun mukaisesti.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

– tuomitsee X Oy:n maksamaan työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoa 3.000 euroa Teollisuusliitto ry:lle, ja

– tuomitsee Kemianteollisuus KT ry:n maksamaan valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoa 3.000 euroa Teollisuusliitto ry:lle.

X Oy ja Kemianteollisuus KT ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 11.339,11 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Siitonen, Äimälä, Aarto, Suokas ja Stenholm jäseninä. Sihteeri on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.