TT 2018:7 – Lakko
Tehtaan työntekijöiden työnseisausten ja ylityökiellon syynä oli työnantajan painostaminen vakinaistamaan määräaikaisia työntekijöitä ja tekemään muutoksia veistenteroitukseen, jotka molemmat ovat työnantajan työnjohtovaltaan kuuluvia asioita. Työtaistelut kohdistuivat siten työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvoitettaan ja ammattiliitto myönsi laiminlyöneensä valvontavelvoitettaan. Ammattiosasto ja ammattiliitto tuomittiin hyvityssakkoihin. KANTAJA Elintarviketeollisuusliitto ry VASTAAJA Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry KUULTAVA...
9 min de lecture · 1 954 mots
Tehtaan työntekijöiden työnseisausten ja ylityökiellon syynä oli työnantajan painostaminen vakinaistamaan määräaikaisia työntekijöitä ja tekemään muutoksia veistenteroitukseen, jotka molemmat ovat työnantajan työnjohtovaltaan kuuluvia asioita. Työtaistelut kohdistuivat siten työehtosopimuksen työnantajan työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin. Ammattiosasto myönsi rikkoneensa työrauhavelvoitettaan ja ammattiliitto myönsi laiminlyöneensä valvontavelvoitettaan. Ammattiosasto ja ammattiliitto tuomittiin hyvityssakkoihin.
KANTAJA
Elintarviketeollisuusliitto ry
VASTAAJA
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry
KUULTAVA
Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry
ASIA
ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 23.11.2017 ja 18.1.2018
ASIAN TAUSTA JA TYÖTAISTELUTOIMENPITEET
Työnseisaus 4.10.2017
HKScan Finland Oy:n Forssan tehtaan leikkaamon työntekijät poistuivat työpisteiltään 4.10.2017 klo 9.25–10.00 sopimatta tai ennalta ilmoittamatta neuvottelutilaan pitämään kokousta. Kun tuotantopäällikkö tiedusteli työn keskeyttämisen syytä, työntekijät kertoivat veitsien olevan tylsiä. Tuotantopäällikkö kertoi työntekijöille veitsenteroitusautomaatin kehitystoimenpiteiden statuksen, jonka jälkeen työntekijät palasivat työpisteilleen.
Työtaisteluun osallistui 189 työntekijää.
Työnseisaus 12.10.2017
Jatkokäsittelyn työntekijät pitivät 12.10.2017 kaksi luvatonta työhuonekunnan kokousta ensimmäisen kello 12.55–13.35 ja toisen kello 14.15–14.48 (aamuvuoron ja iltavuoron osalta erikseen). Työajalla pidettävälle kokoukselle ei ollut työnantajan lupaa ja luottamusmies ilmoitti kokouksista työnantajalle samana aamuna.
Luottamusmies B:n mukaan syynä työn keskeytykseen oli henkilöstöpolitiikka ja se, että määräaikaisia sopimuksia ei ole vakinaistettu.
Työnseisaus 15.11.2017
Leikkaamon työntekijät poistuivat työpisteiltään 15.11.2017 noin klo 7.00–7.45 sopimatta tai ennalta ilmoittamatta kokoukseen. Kun tuotantojohtaja tiedusteli keskeyttämisen syytä, työntekijät palasivat työhön. Pääluottamusmies A ja osastoluottamusmies C olivat läsnä kokouksessa. A:n mukaan syynä kokoontumiseen oli veitsenteroitusautomaattiin liittyvät ongelmat.
Työtaisteluun osallistui 185 työntekijää ja sen johdosta menetettiin 139 työtuntia.
Työnseisaus 17.11.2017
Luottamusmies B ilmoitti kokousten syyksi sen, että kokoukset saattaisivat auttaa tilanteen ratkaisemiseksi.
Työtaisteluun osallistui 76 leikkaamon jatkokäsittelyn työntekijää ja sen johdosta menetettiin 68 tuntia.
Työnseisaukset 27.11.2017
Jatkokäsittelyn työntekijät pitivät 27.11.2017 luvattomat työhuonekunnan kokoukset kello 11.55–12.30 ja 15–15.28 (aamu- ja iltavuoron osalta erikseen).
Luottamusmies B ilmoitti työnantajan edustajalle ennen kokousten alkamista, että työntekijät aikovat keskeyttää työnteon ja järjestää kokouksia. Työnantaja ei antanut lupaa työajalla järjestettäville kokouksille. B:n mukaan työn keskeytysten syynä oli se, ettei neljää määräaikaista työsopimusta ollut vakinaistettu.
Työtaisteluun osallistui aamuvuoron osalta 43 jatkokäsittelyn työntekijää ja sen johdosta menetettiin 25 tuntia. Iltavuoron osalta työtaisteluun osallistui 34 jatkokäsittelyn työntekijää ja sen johdosta menetettiin 17 tuntia.
Työnseisaus 28.11.2017
Leikkaamon työntekijät järjestivät luvattoman työhuonekunnan kokouksen 28.11.2017 kello 12.10–12.25. Osaston luottamusmies C ilmoitti tuotantopäällikkö D:lle kokouksen alkamishetkellä. Työnantaja ei antanut lupaa työajalla järjestettävälle kokoukselle. Luottamusmies C ja työsuojeluasiamies E olivat ilmoittaneet työnantajalle, että kokouksessa oli päätetty alkupalan ja leikkaamon ylityökiellosta.
Työtaisteluun osallistui 170 leikkaamon työntekijää ja sen johdosta menetettiin 42 tuntia.
Työnantaja sai tiedon 28.11.2017 järjestettävän työtaistelun uhasta jo edellisellä viikolla.
Ylityökielto 13.10.2017 lukien
Jatkokäsittelyn työntekijät ovat olleet ylityökiellossa 13.10.2017 lukien. Luottamusmies B ilmoitti 20.10.2017, että aamun puhtaustarkkailijaa ja varastomiestä lukuun ottamatta työntekijät eivät jatkossa tule töihin ennen kello 6 aamulla, vaikka käytäntönä on ollut, että kaksi prosessinhoitajaa tulee työhön kello 5–6.
Ylityökielto jatkui myös valmisteluistunnon 23.11.2017 jälkeen.
Ylityökielto 27.11.2017 lukien
Luottamusmies B ilmoitti edellä mainitun kokouksen jälkeen kello 12.30, että jatkokäsittelyn työntekijät palaavat työhön, mutta ovat virallisesti ylityökiellossa. Pääluottamusmies A ja varatyösuojeluvaltuutettu F ilmoittivat kello 12.37 HR manager G:lle, että jatkokäsittelyn työntekijät ovat ylityökiellossa ja heidän vaatimuksenaan on neljän työntekijän vakinaistaminen. A ilmoitti kello 15.36 G:lle vastaavat seikat iltavuoroa koskeneen työnseisauksen osalta.
Leikkaamoa koskeneen yllä mainitun työnseisauksen 28.11.2017 yhteydessä kello 12.23 A ilmoitti tuotantopäällikkö D:lle, että työntekijät olivat päättäneet alkupalan ja leikkaamon ylityökielloista.
Ylityöhön on saatiin 2.–3.12.2017 ja 9.–10.2.2017 kymmenen työntekijää.
Ylityökielto jatkui jatkokäsittelyn työntekijöiden osalta valmisteluistunnon 18.1.2018 aikaan edelleen. Leikkaamon osalta ylityökielto päättyi 16.1.2018.
Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:llä on noin 850 maksavaa jäsentä.
KANNE
VASTAUS
Vastaaja ja kuultavat ovat myöntäneet kantajan vaatimukset oikeiksi.
Vastaaja ja kuultava ovat paljoksuneet kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 5.550 euroa ylittäviltä osin.
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Elintarviketeollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin
– tuomitsee Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon;
– tuomitsee Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon; ja
– velvoittaa vastaajan ja kuultavan yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 7.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antopäivästä.
Perusteet
Ylityökielto 13.10.2017 alkaen
Jatkokäsittelyn luottamusmies B ja osaston työsuojeluasiamies E ilmoittivat 13.10.2017 työnantajan edustajalle, että jatkokäsittelyn työntekijät eivät tee ylityötä ennen kuin määrätyt neljä määräaikaista työntekijää on vakinaistettu. Myös pääluottamusmies A vaati, että tietyt neljä määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää tulisi vakinaistaa.
Työntekijät ovat kieltäytyneet tämän jälkeen ylityöstä ja jo annetut ylityösuostumukset on peruutettu. Kuusi leikkaamon työntekijää ilmoitti 19.10.2017 halukkuutensa mennä jatkokäsittelyyn ylityöhön. Kaikki kuusi henkilöä kuitenkin peruivat suostumuksensa, koska pääluottamusmies A oli kieltänyt menemästä ylitöihin ja kertonut, että jatkokäsittelyosaston työntekijät ryhtyvät lakkoon, jos sinne mennään ylityöhön.
Perjantaina 20.10.2017 yksi ruokalan henkilö ilmoitti tulevansa ylitöihin, mutta joutui myös perumaan tulonsa. Ylityötarve on jatkunut ja niihin on työntekijöitä säännöllisesti pyydetty, mutta kukaan ei ole ilmoittautunut.
B ilmoitti 20.10.2017, että aamun puhtaustarkkailijaa ja varastomiestä lukuun ottamatta työntekijät eivät jatkossa tule töihin ennen kello 6 aamulla. Jatkokäsittelyssä on ollut normaalikäytäntönä, että kaksi prosessinhoitajaa tulee työhön kello 5–6, jotta osaston tuotanto saadaan aamuvuoron alkaessa käyntiin. Kyseinen työtaistelutoimenpide vaikuttaa koko osaston toimintaan merkittävästi.
Ylityökielto jatkui myös valmisteluistunnon 23.11.2017 jälkeen ja jatkuu edelleen jatkokäsittelyn osalta. Viikonlopuille saatiin leikkaamosta työntekijöitä tekemään ylitöitä, mutta tämä ei vastannut läheskään työnantajan tarvetta tai sitä tasoa, mikä joulusesongin aikaan tehtiin vuonna 2016 ylitöitä. Leikkaamon työntekijät antoivat etukäteen suostumuksia ylityöhön 25.–26.11.2017 ja näitä työntekijöitä painostettiin luottamushenkilöiden ja muiden työntekijöiden toimesta olemaan menemättä ylityöhön.
Työtaistelutoimenpiteiden kohdistuminen työehtosopimukseen
Työntekijät ovat pyrkineet 12.10.2017 toteutetulla työnseisauksella sekä 13.10.2017 alkaneella ylityökiellolla painostamaan työnantajaa vakinaistamaan määräaikaisia työntekijöitä. Työnseisaukset 17., 27. ja 28.11.2017 ja sitä seurannut ylityökielto ovat liittyneet samaan painostustoimeen.
Työntekijät ovat painostaneet työnantajaa 4.10.2017 ja 15.11.2017 toteutetuilla työnseisauksilla tekemään muutoksia veistenteroitukseen liittyen, mikä työnantajan työnjohtovaltaan kuuluva asia.
Työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet työehtosopimuksen määräykseen työnantajan oikeudesta johtaa ja jakaa työt ja ottaa ja erottaa työntekijät sekä työntekijän velvollisuudesta noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita (4 ja 5 §). Lisäksi työtaistelutoimenpide on kohdistunut työrauhavelvoitemääräykseen (49 §).
Ammattiosaston vastuu työtaistelusta
Työtaistelun 4.10.2017 järjestäytynyt toteuttamistapa osoittaa ammattiosaston edustajan olleen mukana järjestämässä sitä ja toissijaisesti ammattiosaston ainakin laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa ylläpitää työrauhaa. Samasta syystä 15.11.2017 järjestetyssä lakossa oli mukana osastoluottamusmies C ja myös pääluottamusmies A osallistui kokoukseen. Ammattiosasto vastaa luottamusmiestensä toiminnasta, joten ammattiosasto on syyllistynyt työrauhavelvollisuutensa rikkomiseen.
Työtaistelun 12.10.2017 osalta B ilmoitti sen alkamisesta, osallistui lakkoon ja esitti vaatimukset. Luottamusmies myös ilmoitti ylityökiellon aloittamisesta ja aamutuntien tekemisen kiellosta. Ammattiosasto vastaa luottamusmiestensä toiminnasta, joten ammattiosasto on syyllistynyt työrauhavelvollisuutensa rikkomiseen.
Työtaistelun 17.11.2017 osalta B on ilmoittanut niiden alkamisesta ja osallistui pääluottamusmies A:n kanssa luvattomiin kokouksiin. Ammattiosasto vastaa luottamusmiestensä toiminnasta, joten ammattiosasto on syyllistynyt työrauhavelvollisuutensa rikkomiseen.
Työtaistelun 27.11.2017 osalta B ilmoitti etukäteen työnantajan edustajille ja häneltä edellytettiin ennen työnseisauksen alkua työrauhan palauttamista. B osallistui ainakin oman vuoronsa kokoukseen ja ammattiosaston edustajat esittivät työnantajalle vaatimuksia työnseisauksen yhteydessä. Ylityöstä kieltäydyttiin painostustarkoituksessa yhteisessä kokouksessa ja ammattiosaston edustajat välittivät tämän tiedon työnantajan edustajalle.
Työtaistelun 28.11.2017 osalta luottamusmies C ilmoitti työnantajan edustajalle luvattoman kokouksen alkamishetkellä, että työntekijät ovat poistuneet työpisteeltään. C ja A osallistuivat kokoukseen. Työnantaja edellytti C:ltä ja A:lta välitöntä työrauhan palauttamista. Ylityöstä kieltäydyttiin painostustarkoituksessa yhteisessä kokouksessa ja ammattiosaston edustajat välittivät tämän tiedon työnantajan edustajalle. Työnantajan edustaja edellytti jo edeltävällä viikolla 24.11.2017 C:ltä toimenpiteitä lakon uhkailun ja työntekijöiden painostamisen lopettamiseksi.
Ammattiosasto on rikkonut edellä mainittujen työtaistelujen osalta työrauhavelvoitettaan ja toissijaisesti laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Ammattiosaston edustajat ovat olleet tietoisia työnseisauksista ennen niiden alkamista ja ovat osallistuneet niihin kokouksiin, joissa ylityökiellosta päätettiin. A:n ja C:n lisäksi myös ammattiosaston johtokunnan varajäsenet H ja E osallistuivat leikkaamon työnseisaukseen ja H myös jatkokäsittelyn työnseisaukseen 27.11.2017. Luottamusmiehet eivät toistuvista kehotuksista huolimatta ryhtyneet riittäviin toimenpiteisiin estääkseen työnseisausten syntymisen ja työrauhan palauttamisen.
Luottamusmiehet osallistuivat työtaistelutoimenpiteisiin ja ilmoittivat työnantajalle leikkaamon ylityökiellon aloittamisesta ja jatkokäsittelyn ylityökiellon jatkumisesta ja niihin liittyvistä työntekijöiden vaatimuksista. Työtaistelutoimenpiteet toteutettiin täten painostustarkoituksessa. Ammattiosasto vastaa edustajiensa menettelystä.
Ammattiliiton vastuu
Ammattiliitto ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan 4. tai 12.10.2017 järjestettyjen työtaisteluiden osalta.
Työntekijäliitto on ollut tietoinen alkaneesta ylityökiellosta viimeistään 25.10.2017 alkaen Elintarviketeollisuusliitto ry:n edustajan soitettua tästä sekä lähetettyä valvontakirjeen. Kyseisessä valvontakirjeessä on mainittu ylityökiellon lisäksi 4. sekä 12.10.2017 toteutetut lakot. Elintarviketeollisuusliitto ry on myös lähettänyt uuden valvontakirjeen 15.11.2017 koskien edelleen jatkuvaa ylityökieltoa sekä 15.11.2017 toteutettua työnseisausta.
Elintarviketeollisuusliitto ry:n edustaja soitti 17.11.2017 työtaistelun uhasta johtuen ko. päivän aamuna työntekijäliiton sopimuspäällikölle ja vaati toimia työrauhan säilyttämiseksi. Valvontakirjeissä muistutettiin työrauhavelvoitteen noudattamisesta sekä vaadittiin toimia työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi.
Työntekijäliitto on ollut tietoinen 27.11.2017 jatkokäsittelyn aamuvuoron työnseisauksesta viimeistään samana päivänä kello 12.25 ja iltavuoron osalta kello 15.00 Elintarviketeollisuusliitto ry:n edustajan soitettua ja lähetettyä valvontakirjeen. Samalla työntekijäliitto sai tiedon myös jatkokäsittelyn ylityökiellon jatkumisesta. Elintarviketeollisuusliitto ry oli yhteydessä työntekijäliittoon jo edeltävällä viikolla 24.11.2017 tehtaan leikkaamoa uhkaavasta lakosta ja ylityökiellon jatkumisesta sekä ylityöhön etukäteen ilmoittautuneisiin työntekijöihin kohdistuneesta painostuksesta.
Leikkaamon uudesta ylityökiellosta työntekijäliitto tuli tietoiseksi viimeistään 28.11.2017 kello 13.06 Elintarviketeollisuusliitto ry:n edustajan soitettua ja lähetettyä valvontakirjeen.
Valvontakirjeissä muistutettiin työrauhavelvoitteen noudattamisesta sekä vaadittiin nopeita ja tehokkaita toimia työrauhan palauttamiseksi ja säilyttämiseksi.
Työntekijäliitto on siten tullut tietoiseksi järjestelmällisestä ja jatkuvasta työrauhan rikkomisista tehtaalla. Työntekijäliitto ei ole antanut kirjallista selvitystä suorittamistaan toimenpiteistä työtaistelun lopettamiseksi. Työntekijäliitto ei siten ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin työrauhan palauttamiseksi ja on näin ollen laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.
Hyvityssakoista
Hyvityssakkojen määrässä on otettava huomioon työtaistelutoimenpiteiden laajuus, lukuisuus ja kesto sekä työnantajalle aiheutunut vähintään kahden miljoonan euron vahinko myynnin menetyksenä.
Kantajan ensisijaiset kannevaatimukset sekä haastehakemuksessa ja sen täydennyksessä esitetyt tapahtumatiedot pitävät pääosin paikkansa.
Osaan työnseisauksista osallistuneet, kanteessa mainitut ammattiosaston johtokunnan varajäsenet, H ja E eivät ole ammattiosaston edustajia, eivätkä he täten käytä ammattiosaston päätösvaltaa.
Perustelut
Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen
Lisäksi riidatonta on, että työntekijät painostivat työnantajaa työnseisauksilla 4.10.2017 ja 15.11.2017 tekemään muutoksia veistenteroitukseen, joka on työnantajan työnjohtovaltaan kuuluva asia.
Näin ollen kaikki kanteessa mainitut työtaistelutoimenpiteet ovat kohdistuneet työehtosopimuksen määräyksiin työnantajan oikeudesta johtaa ja jakaa työtä, ottaa ja erottaa työntekijät sekä työntekijän velvollisuudesta noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita.
Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu
Vastaaja ja kuultava ovat myöntäneet, että kuultava on rikkonut työrauhavelvoitettaan ja vastaaja laiminlyönyt valvontavelvoitteensa kanteessa tarkoitetulla tavalla.
Hyvityssakkojen määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteiden kesto, niihin osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulut
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimusta on paljoksuttu siltä osin kuin se ylittää 5.550 euroa.
Ottaen huomioon asian laatu, laajuus ja sen hoitamisen vaatimat välttämättömät toimenpiteet sekä se, että asia on ratkaistu kahden suullisen valmisteluistunnon jälkeen kirjallisessa menettelyssä, työtuomioistuin katsoo Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi vastaajan ja kuultavan myöntämän 5.550 euroa.
Tuomiolauselma
Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 4.000 euroa ja Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry:n maksamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 4.500 euroa.
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry ja Forssan Elintarviketyöläisten ammattiosasto ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 5.550 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Wirén puheenjohtajana sekä Kröger, Nyyssölä, Teerimäki, Schön ja Vettainen jäseninä. Esittelijä on ollut Taramaa.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...