TT 2019:77 – Lakko

Työtaistelun syynä olivat yhtiössä käynnissä olleet yhteistoimintaneuvottelut. Työtaistelu kohdistui siten voimassa olevan työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin.

Varaluottamusmies oli tapahtuma-aikana ollut pääluottamusmiehen tilalla hoitamassa tämän tehtäviä ja hän oli lisäksi ammattiosaston hallituksen varapuheenjohtaja. Vaikka varaluottamusmies ei ollut osallistunut lakkoon, hänen katsottiin toimineen aktiivisesti sen toimeenpanossa. Ammattiosasto vastasi edustajansa menettelystä ja oli siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Ammattiliiton toimia ei pidetty riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Se tuomittiin hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

KANTAJA

Rakennustuoteteollisuus RTT ry

VASTAAJA

Rakennusliitto ry

KUULTAVA

Rakennusliiton osasto n:o 57 ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

X Oy:n Kotkan tehtaalla on perjantaina 22.2.2019 järjestetty työtaistelu siten, että ulosmarssiin on aamuvuorossa kello 11 ja 14 välisenä aikana osallistunut 35 työntekijää ja iltavuorossa kello 14 ja 22 välisenä aikana kahdeksan työntekijää. Työtaistelu on kestänyt kello 22 saakka.

Varaluottamusmies on ilmoittanut, että ulosmarssin syynä ovat olleet yhtiössä käynnissä olleet yhteistoimintaneuvottelut. Työntekijät ovat poistuneet työpaikalta ensimmäisen yhteistoimintalain mukaisen kokouksen jälkeen.

Rakennusliiton osasto n:o 57 ry:ssä on 618 jäsentä.

KANNE

VASTAUS

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Rakennustuoteteollisuus RTT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– tuomitsee Rakennusliiton osasto n:o 57 ry:n ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tai toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon,

– tuomitsee Rakennusliitto ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon ja

– velvoittaa Rakennusliitto ry:n ja Rakennusliiton osasto n:o 57 ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n oikeudenkäyntikulut 3.042 eurolla korkoineen.

Perusteet

Ulosmarssin syynä olivat olleet yhtiössä aloitetut yhteistoimintaneuvottelut. Näin ollen työtaistelu oli kohdistunut rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen osana sovellettavan yleissopimuksen työnjohto-oikeutta koskeviin määräyksiin, joiden mukaan työnantajalla oli oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Työnantajan tietojen mukaan kaikki lakossa olleet työntekijät olivat Rakennusliitto ry:n jäseniä.

Työntekijät olivat poistuneet työpaikalta välittömästi ensimmäisen yhteistoimintalain mukaisen kokouksen päätyttyä. Ulosmarssista oli kuitenkin päätetty jo aikaisemmin. Varaluottamusmies oli juuri ennen ulosmarssia koonnut työntekijät yhteen ja tämän jälkeen työntekijät olivat poistuneet työpaikalta. Varaluottamusmies oli myös soittanut iltavuorolaisille, jotka eivät olleet tämän jälkeen saapuneet töihin. Varaluottamusmies ei ole edes väittänyt yrittäneensä estää ulosmarssia.

Varaluottamusmies oli toimillaan osallistunut työtaistelun toimeenpanoon. Pääluottamusmies oli ollut lomalla, joten varaluottamusmies oli toiminut ammattiosaston edustajana. Hän oli myös ammattiosaston hallituksen varapuheenjohtaja. Koska ammattiosasto vastasi luottamusmiestensä toiminnasta, se oli syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Kantajan lakimies oli saanut sähköpostitse tiedon ulosmarssista heti työtaistelun alettua. Hän oli ollut yhteydessä Rakennusliitto ry:n toimitsijaan ja vaatinut liitolta välittömiä toimenpiteitä asiassa. Toimitsija oli ilmoittanut soittaneensa tehtaalle, mutta aamuvuoron työntekijät eivät olleet palanneet töihin ja myös iltavuoron työntekijät olivat jättäneet tulematta töihin. Rakennusliiton toimenpiteet työtaistelutoimenpiteen estämiseksi tai päättymiseksi eivät olleet riittäviä.

Työtaistelu oli aiheuttanut yhtiölle 31.762 euron suuruisen vahingon.

Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto n:o 57 ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry velvoitetaan korvaamaan Rakennusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen.

Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto n:o 57 ovat lisäksi vaatineet, että mahdolliset hyvityssakot jätetään joka tapauksessa tuomitsematta.

Kysymyksessä ollut tilanne oli liittynyt yhteistoimintaneuvotteluiden menettelyyn. Ulosmarssista ei ollut päätetty aiemmin. Päätös mielenilmauksesta oli syntynyt työntekijöiden keskuudessa vasta siinä vaiheessa, kun heille oli tunnin kestäneiden yhteistoimintaneuvotteluiden jälkeen annettu vapaa jutteluhetki. Työntekijät olivat päättäneet ulosmarssista spontaanisti keskenään. Yhtiökin oli osannut varautua ulosmarssiin, sillä sen edustaja oli ihmetellyt sitä, että mielenilmaus ei ollut alkanut jo neuvotteluesityksen antamisen jälkeen.

Pääluottamusmies oli ollut tapahtuma-aikana lomalla. Varaluottamusmies oli ilmoittanut ulosmarssista työnjohtajille sekä työtaistelun syyn tehtaan tuotantopäällikölle. Lisäksi varaluottamusmies oli ilmoittanut työtaistelusta iltavuorolaisille, kun työnjohtaja oli kysynyt häneltä, kumpi heistä tiedottaisi työnseisauksesta iltavuorolaisille ja hän oli lupautunut tekemään tämän. Tämän jälkeen varaluottamusmies oli soittanut vielä ammattiosaston puheenjohtajalle, joka ei ollut tietoinen edes yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta. Varaluottamusmies oli saanut vielä puhelun Rakennusliiton toimitsijalta.

Koska ammattiosasto ei ollut järjestämässä ulosmarssia, Rakennusliitto ry ei ollut voinut sitä myöskään valvoa.

Väitettä vahingon määrästä ei ollut perusteltu, eikä esitetty vahingon määrä muutoinkaan vastannut mahdollisesti aiheutunutta vahingon määrää. Todellista vahinkoa ei todennäköisesti ollut lainkaan aiheutunut, koska tehtaalla oli tehty elementtejä varastoon jo etukäteen, eikä mielenilmaus ollut vaikuttanut millään tavalla yhtiön tilauksiin tai muihinkaan sitoumuksiin.

Perustelut

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Tapahtumainkulusta esitetyn selvityksen perusteella tehtaalla pidetyn ensimmäisen yhteistoimintalain mukaisen kokouksen jälkeen työntekijät ovat kokoontuneet yhteen keskustelemaan tilanteesta ja tämän jälkeen poistuneet työpaikalta. Varaluottamusmies on osallistunut tähän keskusteluun mutta jäänyt itse työpaikalle. Varaluottamusmies on ilmoittanut ulosmarssista ja sen syistä heti työtaistelun alettua työnjohtajille sekä tehtaan tuotantopäällikölle. Varaluottamusmies on myös ilmoittanut työtaistelusta iltavuorolaisille, jotka eivät ole tämän jälkeen tulleet töihin. Vaikka varaluottamusmies ei ole osallistunut lakkoon, on hänen katsottava toimineen aktiivisesti sen toimeenpanossa. Varaluottamusmies on tapahtuma-aikana ollut pääluottamusmiehen tilalla hoitamassa tämän tehtäviä ja hän on lisäksi ollut ammattiosaston hallituksen varapuheenjohtaja. Ammattiosasto vastaa edustajiensa menettelystä, joten ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Ammattiliiton toimitsija on kantajan lakimiehen pyynnön johdosta pian työtaistelun alettua ottanut puhelimitse yhteyttä tehtaalle. Liiton ei ole selvitetty ryhtyneen muihin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi tai sen päättämiseksi. Työtaistelun kesto huomioon ottaen ammattiliiton toimia ei voida pitää riittävinä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi. Ammattiliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennusliiton osasto n:o 57 ry:n maksamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.800 euroa ja Rakennusliitto ry:n maksamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 2.500 euroa.

Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto n:o 57 ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n oikeudenkäyntikulut 3.042 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Saarensola, Äimälä, Lallo, Forsén ja Stenholm jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.

Tuomio on yksimielinen.