TT 2019:85 – Työasu
Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa asiassa katsottiin, että työnantajan edellyttäessä linja-autonkuljettajan työssä käytettävän määrätynlaista asukokonaisuutta kuuluu myös asukokonaisuuteen sopivaksi määritelty paita työnantajan kustannettavaksi. KANTAJA Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry VASTAAJA Autoliikenteen Työnantajaliitto ry KUULTAVA X Oy ASIA Virkapukua koskeva riita-asia KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA Suullinen valmistelu 25.6.2019 TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n (jäljempänä ALT ry) ja Auto-...
4 min de lecture · 847 mots
Linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen tulkintaa koskevassa asiassa katsottiin, että työnantajan edellyttäessä linja-autonkuljettajan työssä käytettävän määrätynlaista asukokonaisuutta kuuluu myös asukokonaisuuteen sopivaksi määritelty paita työnantajan kustannettavaksi.
KANTAJA
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry
VASTAAJA
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry
KUULTAVA
X Oy
ASIA
Virkapukua koskeva riita-asia
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 25.6.2019
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n (jäljempänä ALT ry) ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n (jäljempänä AKT ry) välisessä linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksessa 1.2.2017-31.1.2021 on sovittu muun muassa seuraavaa:
—
V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET
19 § Erinäisiä määräyksiä
1. Mikäli työnantaja vaatii työntekijöille määrätynlaista virkapukua tai puvunosaa siihen sopivine lakkeineen, paitoineen ja solmioineen, on ne työnantajan kustannettava.
Mikäli työntekijä, joka on ollut vähintään 6 kuukautta saman työnantajan palveluksessa, itse hankkii itselleen Linja-autoliitto ry:n yleiseen käyttöön suositteleman virkapuvun tai sen osan, saakoon hän enintään kerran 12 kuukauden aikana työnantajalta 50 %:n korvauksen näin hankitun varastopuvun tai sen osan hinnasta.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
ASIAN TAUSTA
X Oy on edellyttänyt kuljettajiensa käyttävän työssä valkoista tai vaaleansinistä kauluspaitaa. Yhtiö ei ole kustantanut työntekijöiden kauluspaitoja. Työntekijä on voinut hankkia käyttämänsä paidan itse tai työnantajan kautta. Yhtiö ei ole edellyttänyt paidan olevan tietyltä valmistajalta tai paidassa olevan tietynlaista logoa. Yhtiö on työntekijän suostumuksella vähentänyt työntekijän palkasta paidan omavastuuosuutena 10 euroa, kun paita on hankittu yhtiön kautta. Yhtiön kautta hankitussa paidassa on ollut Korsisaari-logo.
Alalla ei ole yhtenäistä ja vakiintuneeksi muodostunutta käytäntöä siitä, millaisia paitoja linja-autoyritysten kuljettajat työssään käyttävät. Yleisenä käytäntönä kuitenkin on, että työnantaja kustantaa tavanomaisesta paidasta selvästi erottuvan, työnantajan logolla tai nimellä merkityn paidan, jos muunlaista paitaa ei työssä käytettäväksi hyväksytä. Sen sijaan tavanomaisten ja yleisesti kaupoissa myynnissä olevien paitojen, jotka eivät erotu tietyn yrityksen työntekijöiden käyttämiksi paidoiksi, osalta käytäntö vaihtelee. Käytäntö vaihtelee myös sen suhteen, kuinka usein työnantaja kustantaa työntekijöille uusia paitoja.
KANNE
VASTAUS
TODISTELU
Kantajan, vastaajan ja kuultavan yhteiset kirjalliset todisteet
2. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen 18.2.2014 päivätty pöytäkirja koskien linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 19 §:n 1 kohdan tulkintaa
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Vaatimukset
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin
– vahvistaa, että X Oy on menetellyt Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välisen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen (1.2.2017-31.1.2021) 19 §:n 1 kohdan vastaisesti jättäessään kustantamatta työntekijöiden virkapukuun kuuluvan kauluspaidan, ja
– velvoittaa Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla korkoineen.
Perusteet
Valkoinen tai vaaleansininen kauluspaita on X Oy:n linja-autohenkilökunnan virkapuvun osa, jonka työnantaja on työehtosopimuksen 19 §:n 1 kohdan mukaan velvollinen kustantamaan. Sillä, että työntekijä voi käyttää virkapukuun kuuluvaa paitaa myös vapaa-aikanaan, ei ole asian kannalta merkitystä, koska työntekijän on joka tapauksessa hankittava paita. Merkitystä ei ole myöskään sillä, ettei X Oy vaadi työntekijää hankkimaan tietyn valmistajan paitaa.
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 1.927,72 eurolla korkoineen.
X Oy:llä ei ole velvollisuutta kustantaa työntekijöilleen työssä käytettäviä paitoja, koska kysymyksessä ei ole työehtosopimuksen 19 §:n 1 kohdassa tarkoitettu virkapuku tai puvunosa.
Työehtosopimusmääräyksessä tarkoitettu virkapuku on työtehtävissä käytettävä työasu, jota ei ole tarkoitettu käytettäväksi vapaa-aikana. Virkapuvun tarkoitus on viestittää ulkopuolisille virkapuvun kantajalla olevasta asemasta, tehtävästä tai toimivaltuudesta. Virkapuku on kokonaisuus, johon kuuluvat lakit, paidat ja solmiot työnantaja kustantaa. Lakilla tarkoitetaan virkalakkia. Paidat tarkoittavat nimenomaan virkapukuun liittyviä ja siten myös muista asusteista erottuvia paitoja. Esimerkiksi tavanomaiset, yleisesti myynnissä olevat paidat, joissa ei ole yrityksen tai Linja-autoliiton tunnuksia, eivät ole työehtosopimuksen tarkoittamia virkapuvun osia.
Korsisaari-logolla varustetun paidan hankkiminen on ollut vapaaehtoista, eikä yhtiö ole edellyttänyt työntekijöiltään sellaisen käyttämistä. Yhtiö on tarjonnut paitoja työntekijöilleen edullisesti omakustannushintaan.
Perustelut
Riitakysymys koskee sitä, tuleeko työnantajan kustantaa linja-autonkuljettajan työssä käytettävä valkoinen tai vaaleansininen kauluspaita linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 19 §:n 1 kohdan perusteella.
Työehtosopimuksen 19 §:n 1 kohdan mukaan mikäli työnantaja vaatii työntekijöille määrätynlaista virkapukua tai puvunosaa siihen sopivine lakkeineen, paitoineen ja solmioineen, on ne työnantajan kustannettava.
Työehtosopimusmääräystä on lähtökohtaisesti tulkittava sen sanamuodon perusteella. Asiassa ei ole esitetty ratkaisuun vaikuttavaa selvitystä kyseessä olevan työehtosopimusmääräyksen tarkoituksesta. Riidatonta on, että alalla ei ole vakiintunutta ja yhtenäistä käytäntöä työssä käytettävien paitojen korvaamisesta.
X Oy on edellyttänyt linja-autonkuljettajan työssä käytettävän tiettyä asukokonaisuutta, johon kuuluu määrätynlainen paita. Edellä mainituilla perusteilla yhtiön on katsottava menetelleen linja-autohenkilökunnan työehtosopimuksen 19 §:n 1 kohdan vastaisesti, kun se ei ole kustantanut työntekijöilleen asukokonaisuuteen kuuluvaa paitaa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.
Oikeudenkäyntikulut
Asian hävinnyt Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa. Autoliikenteen Työnantajaliitto ry on hyväksynyt kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään.
Tuomiolauselma
Autoliikenteen Työnantajaliitto ry velvoitetaan korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Kröger, Lindström, Ruohoniemi, Tähkäpää ja Stenholm jäseninä. Esittelijä on ollut Julmala.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...