TT 2020:23 – Hälytystyö – Paikallinen sopimus
Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä oli järjestänyt suuronnettomuusharjoituksen. Kanteessa vaadittiin muun ohella vahvistettavaksi, että kuntayhtymä oli toiminut hälytysrahan maksamisesta tehdyn paikallisen sopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta mainitun sopimuksen mukaisen hälytysrahan harjoitukseen kutsutuille työntekijöille. Työtuomioistuin katsoi, että hälytysrahan maksamisesta tehdyn sopimuksen sanamuoto ei tukenut kannetta eikä sopijapuolten tarkoituksesta ollut esitetty kannetta tukevaa näyttöä. Näyttämättä oli myös jäänyt, että...
15 min de lecture · 3 253 mots
Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä oli järjestänyt suuronnettomuusharjoituksen. Kanteessa vaadittiin muun ohella vahvistettavaksi, että kuntayhtymä oli toiminut hälytysrahan maksamisesta tehdyn paikallisen sopimuksen vastaisesti jättämällä maksamatta mainitun sopimuksen mukaisen hälytysrahan harjoitukseen kutsutuille työntekijöille.
Työtuomioistuin katsoi, että hälytysrahan maksamisesta tehdyn sopimuksen sanamuoto ei tukenut kannetta eikä sopijapuolten tarkoituksesta ollut esitetty kannetta tukevaa näyttöä. Näyttämättä oli myös jäänyt, että hälytysrahan maksamisesta tehdyn sopimuksen kriteerit erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn korvaamisesta olisivat täyttyneet kyseessä olleen suuronnettomuusharjoituksen osalta. Kanne hylättiin.
KANTAJA
Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry
VASTAAJAT
Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
ASIA
Palkkaus
Suullinen valmistelu 23.9.2019
Pääkäsittely 28.1.2020
TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Kunta-alan unioni ry:n, Tekniikka ja terveys KTN ry:n, Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry:n omasta puolestaan ja SuPer ry Tehy ry:n kanssa perustettavan pääsopijajärjestön lukuun sekä Tehy ry:n omasta puolestaan ja SuPer ry:n kanssa perustettavan pääsopijajärjestön lukuun tekemä kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 1.3.2014-31.1.2017 (KVTES 2014–2016) sisälsi muun ohella seuraavat määräykset.
—
III luku Työaika
Säännöllisen työajan ylittäminen ja työaikakorvaukset
24 § Hälytysraha
Työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan 7,57 euron hälytysraha, mikäli viranhaltija/työntekijä kutsutaan (hälytetään) työnantajan toimesta työhön vapaa-aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta ilman, että hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä. Kutsun pitää edellyttää enintään viiden tunnin kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista. Mikäli työhön kutsu tapahtuu enintään tuntia ennen työvuoroluettelon mukaista työhön saapumista, hälytysrahaa ei makseta. Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan vähimmäiskorvaus hälytysluonteisen työn edellyttämistä matkakuluista.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Kunta-alan unioni ry:n ja Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n välillä tehty kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 1.2.2017-31.1.2018 (KVTES 2017) sisälsi muun ohella seuraavat määräykset.
Työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan 1.2.2016 lukien 7,61 euron hälytysraha, mikäli viranhaltija/työntekijä kutsutaan (hälytetään) työnantajan toimesta työhön vapaa-aikanaan hänen poistuttuaan työpaikalta ilman, että hänet on määrätty olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoitettu tällaisesta työstä. Kutsun pitää edellyttää enintään viiden tunnin kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista. Mikäli työhön kutsu tapahtuu enintään tuntia ennen työvuoroluettelon mukaista työhön saapumista, hälytysrahaa ei makseta.
Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan vähimmäiskorvaus hälytysluonteisen työn edellyttämistä matkakuluista.
Edellä mainittu KVTES 2017 sisälsi muun muassa seuraavat kunnallisen pääsopimuksen (2017) määräykset. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisen alan unioni JAU ry:n ja Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n välillä tehty kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 1.2.2018–31.3.2020 (KVTES 2018-2019) sisälsi olennaisesti saman sisältöiset kunnallisen pääsopimuksen (2018-2019) määräykset.
IV luku Paikallinen sopiminen ja eräitä harkinnanvaraisia asioita koskevat paikalliset neuvottelut
13 § Paikallinen sopiminen
1 mom.
Paikallisesti voidaan sopia poikettavaksi kulloinkin voimassa olevan valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksistä, jos siihen on olemassa paikallisista erityisolosuhteista aiheutuva perusteltu syy ja ellei valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa ole erikseen rajoitettu paikallista sopimismahdollisuutta. Mikäli valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu paikallisesta sopimisesta toisin kuin tässä pykälässä on määrätty, noudatetaan tämän pykälän määräysten sijasta valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen määräyksiä.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, Tehy ry:n, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä 12.10.2016 tehty ja nykyiseen muotoonsa 11.4.2017 päivitetty paikallinen sopimus hälytysrahan maksamisesta sisältää muun ohella seuraavat määräykset. Paikallinen hälytysrahasopimus on ollut voimassa 1.11.2016 lukien.
1 Sopimuksen tarkoitus
Tämän sopimuksen tarkoitus on turvata välttämätön henkilöstön saanti yllättävissä ja kiireellisissä työtilanteissa, ja siten varmistaa potilas-/ ja asiakasturvallisuus ja toimintojen jatkuminen mahdollisimman vähäisin häiriöin.
2 Soveltamisala
Tätä sopimusta sovelletaan Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palveluksessa oleviin Kunnallisen yhteisen virka- ja työehtosopimuksen ja Kunnallisen teknisen sopimuksen piiriin kuuluviin viranhaltijoihin ja työntekijöihin.
Tällä sopimuksella sovitaan paikallisesti toisin Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 24 §:stä. Muissa kuin tässä sopimuksessa sovituissa tilanteissa noudatetaan Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.
Hälytysraha 60 euroa maksetaan, kun
a) viranhaltija/työntekijä kutsutaan työnantajan toimesta työhön vapaa-aikanaan. Kutsun pitää edellyttää enintään viiden tunnin kuluessa tapahtuvaa työhön saapumista.
b) viranhaltija/työntekijä työnantajan aloitteesta joutuu ennen tai jälkeen normaalia työvuoroaan tekemään vielä yhden vuoron niin, että yhteenlaskettu tuntimäärä on vähintään 12 tuntia.
Tuplatyövuoron tarpeen on perustuttava äkilliseen poissaoloon tai muuhun pakottavaan syyhyn. Se on poikkeusmenettely ja sitä käytetään vasta kun muut
c) viranhaltija/ työntekijä on työnantajan toimesta hälytetty vapaa-ajaltaan ja hän on ehtinyt tulla työpaikalle, mutta toimenpide tms. peruuntuu tai kyse on aiheettomasta hälytyksestä. Kutsuttu poistuu tällöin työpaikalta.
Työntekijälle maksetaan vähimmäiskorvaus hälytysluonteisen työn edellyttämistä matkakuluista
Erittäin kiireellinen hälytysluontoinen työ 180 euroa
Erittäin kiireellinen hälytysluontoinen työ korvataan kun henkilö, jota ei ole määrätty olemaan varalla velvoitetaan saapumaan työvuoroon välittömästi (=30 minuuttia).
Hälytysrahan maksamisen kriteereinä ovat tilanteet, joissa potilasturvallisuus on selkeästi uhattuna, eikä potilaan/asiakkaan hoitoon muuten saada riittävän kokenutta, osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa.
4 Yleistä hälytysrahan maksamisesta
Hälytysrahaa ei makseta tilanteissa, joissa toimenpide/työtehtävä on jo ennalta tiedossa ja sen toteuttaminen voidaan suunnitella sopien esim. ylityöstä tai työajan porrastamisesta. Sovitusta ylityöstä ei voida maksaa hälytysrahaa. Hälytysrahaa ei myöskään sovelleta tilanteisiin, jossa jo aloitettu työ odottamatta pitkittyy, vaan se korvataan ylityönä.
Hälytysrahoja voidaan maksaa tapauskohtaisesti vain yksi. Epäselvissä tilanteissa hälytysrahan soveltamisesta päättää palvelussuhdepäällikkö.
ASIAN TAUSTA
Hälytysrahasopimus on kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n mukainen paikallinen sopimus. Pääsopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaan paikallisella sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin virka- ja työehtosopimuksella. Hälytysrahasopimuksen tarkoituksena on turvata välttämätön henkilöstön saanti yllättävissä ja kiireellisissä työtilanteissa. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole paikallisen hälytysrahasopimuksen osapuoli.
Vuoden 2015 hallinnollinen ohje oli koskenut 8.10.2015 pidettyä suuronnettomuusharjoitusta. Ohjeen mukainen hälytyskorvaus oli työntekijälle parempi kuin KVTES:n III luvun 24 §:n mukainen korvaus. Ohjeen mukaan vapaa-ajaltaan hälytetyille työntekijöille, jotka ovat velvoitettuja saapumaan välittömästi työpaikalle, maksetaan 35 euron korvaus ja työvuoroaan jatkamaan velvoitetuille työntekijöille maksetaan 20 euron suuruinen hälytysraha.
Kanteessa vaadittujen hälytysrahan maksamiseen ja matkakustannusten korvaamiseen perustuvien palkkasaatavien määrät ovat riidattomia.
KANNE
Vaatimukset
– vahvistaa, että Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä on menetellyt kunnallisen pääsopimuksen 2014-2016 ja sen 13 §:n mukaisesti hälytysrahan maksamisesta 1.11.2016 tehdyn ja 11.4.2017 päivitetyn paikallisen virka- ja työehtosopimuksen 3 kohdan vastaisesti jättämällä maksamatta sopimuksessa sovittua hälytysrahaa A:lle, B:lle, C:lle, D:lle, E:lle, F:lle, G:lle, H:lle, I:lle ja J:lle hälytysluontoiseen työhön kutsuttaessa ja vähimmäiskorvausta hälytysluontoisen työn edellyttämistä matkakustannuksista 5. ja 6.9.2017;
– velvoittaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän maksamaan palkkasaatavana teho-osaston sairaanhoitajille
1. A:lle 180 euroa hälytysrahaa,
2. B:lle 180 euroa hälytysrahaa ja 4,1 euroa matkakustannuksia,
3. C:lle 180 euroa hälytysrahaa ja 2,46 euroa matkakustannuksia,
4. D:lle 360 euroa hälytysrahaa ja 8,2 euroa matkakustannuksia,
5. E:lle 360 euroa hälytysrahaa,
6. F:lle 180 euroa hälytysrahaa ja 2,05 euroa matkakustannuksia,
7. G:lle 180 euroa hälytysrahaa,
8. H:lle 180 euroa hälytysrahaa,
9. I:lle 180 euroa hälytysrahaa ja 7,79 euroa matkakustannuksia,
10. J:lle 360 euroa hälytysrahaa,
kaikki edellä kohdissa 1-10 mainitut määrät, joista saadaan vähentää työnantajan jo mahdollisesti maksamat määrät, laillisine viivästyskorkoineen 15.9.2017 lukien,
– tuomitsee Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän maksamaan Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:lle hyvityssakkoa työehtosopimuksen rikkomisesta,
– velvoittaa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry:n arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.715 eurolla korkoineen.
Perusteet
Paikallisen hälytysrahasopimuksen rikkominen
Hälytysrahasopimuksen 3 kohdan mukaan erittäin kiireellinen hälytysluontoinen työ korvataan, kun henkilö, jota ei ole määrätty olemaan varalla, velvoitetaan saapumaan työvuoroon välittömästi eli 30 minuutin kuluessa. Hälytysrahan maksamisen kriteerinä ovat tilanteet, joissa potilasturvallisuus on selkeästi uhattuna, eikä potilaan tai asiakkaan hoitoon muuten saada riittävän kokenutta, osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Yksikön toiminnasta vastaava henkilö arvioi kutsutilanteen ja kriteerien täyttymisen.
Kainuun SOTE ei ole maksanut työntekijöille hälytysrahaa 5.–6.9.2017 järjestetyn suuronnettomuusharjoituksen ajalta hälytysrahasopimuksen mukaisesti. Työntekijöille ei myöskään ollut etukäteen ilmoitettu, ettei hälytysrahasopimuksen mukaista hälytysrahaa maksettaisi. Työntekijät eivät olleet hyväksyneet sitä, että Kainuun SOTE maksaisi työntekijöille vuoden 2015 hallinnollisen ohjeen mukaiset korvaukset, koska Kainuun SOTE:n olisi tullut noudattaa hälytysrahasopimuksen mukaisia korvaustasoja. Koska työntekijät oli kutsuttu paikalle erittäin kiireisen hälytysluonteisen työn kriteerien mukaan, hälytysrahaa olisi tullut maksaa 180 euroa hälytyskertaa kohden.
Kainuun SOTE on jättänyt noudattamatta paikallista hälytysrahasopimusta, vaikka sitä olisi tullut noudattaa myös 5.–6.9.2017 järjestetyssä suuronnettomuusharjoituksessa. Sopimuksessa ei ole suljettu pois harjoitustilanteita. Sopimuksen 3 kohdan mukaan hälytysrahaa maksetaan joko 20 euroa, 60 euroa tai 180 euroa hälytystilanteesta riippuen. Mikäli kysymyksessä ei ole mikään edellä mainituista tilanteista, noudatetaan sopimuksen 2 kohdan mukaan KVTES:n III luvun 24 §:n määräystä.
Työnantaja oli ohjeistanut nimenomaisesti, että suuronnettomuusharjoituksessa toimitaan kuten aidossa potilasturvallisuutta uhkaavassa onnettomuustilanteessa. Työntekijät olivat tienneet etukäteen tulevasta harjoituksesta. Työntekijät eivät kuitenkaan etukäteen olleet tienneet suuronnettomuusharjoituksen ajankohtaa tai ketkä harjoitukseen kutsuttaisiin, jotta harjoitustilanne olisi mahdollisimman autenttinen. Työnantaja oli ainoastaan tiedottanut työntekijöille, että jossain vaiheessa pidetään suuronnettomuusharjoitus.
Työntekijöiden esimies eli osastonhoitaja oli arvioinut kutsutilanteen ja kriteerien täyttymisen siten, että hän oli kutsunut työntekijät puhelimitse töihin niin sanotulla täyshälytyskutsulla. Täyshälytyskutsu tarkoitti sitä, että työntekijät olivat velvollisia saapumaan työvuoroon 30 minuutin sisällä. Työntekijät eivät olleet voineet etukäteen tai täyshälytyskutsun saatuaan kieltäytyä saapumasta töihin. Työntekijät eivät olleet pystyneet etukäteen varautumaan omien aikataulujensa järjestelyihin, vaan he olivat joutuneet lähtemään työpaikalle välittömästi, kuten suurhälytystilanteessa tehdään. Työntekijät oli velvoitettu tulemaan töihin lomalta tai vapailta, mikä osoitti, että saatavilla ei ollut ollut riittävästi ammattitaitoista ja kokenutta henkilökuntaa. Edellä mainituin perustein erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn kriteerit täyttyivät.
Hyvityssakot paikallisen sopimuksen rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä
Kainuun SOTE on rikkonut tieten tai ainakin sen olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa paikallisen hälytysrahasopimuksen määräyksiä jättämällä maksamatta sopimuksen mukaisen hälytysrahan kanteessa mainituille työntekijöille. Kainuun SOTE ei ole suostunut korjaamaan menettelyään 25.9.2017 käydyissä paikallisneuvotteluissa, minkä vuoksi se on tuomittava maksamaan kantajalle hyvityssakkoa.
Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole valvonut, että Kainuun SOTE olisi noudattanut paikallisen sopimuksen 2 ja 3 kohdan mukaisia hälytysrahamääräyksiä ja maksanut hälytysrahaa paikallisen sopimuksen mukaisesti. Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ole suostunut ottamaan asiaa keskusneuvotteluihin ja tekemään asiasta erimielisyyspöytäkirjaa, koska kysymys on ollut paikallisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisesta, vaikka kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n 4 momentin soveltamisohjeen mukaan sille ei ole estettä.
Koska kunnallinen työmarkkinalaitos on jättänyt edellä todetulla tavalla valvomatta paikallisen sopimuksen noudattamista, koska ongelmaa ei ole saatu ratkaistua paikallisissa neuvotteluissa ja koska Kunnallinen työmarkkinalaitos on kieltäytynyt neuvottelemasta asiasta neuvottelujärjestyksen mukaisesti, Kunnallinen työmarkkinalaitos on tuomittava valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä hyvityssakkoon.
VASTAUS
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja Kunnallinen työmarkkinalaitos ovat vaatineet, että työtuomioistuin
– hylkää kanteen ja
Paikallista hälytysrahasopimusta ei ole rikottu
Kainuun SOTE ei ole menetellyt hälytysrahasopimuksen vastaisesti. Hälytysrahasopimuksen soveltamisalaa koskevassa 2 kohdassa on todettu, että muissa kuin tässä sopimuksessa sovituissa tilanteissa noudatetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä. Hälytysrahasopimuksessa ei ole sovittu mitään harjoitustilanteissa tapahtuvista hälytyksistä, joten mainitun sopimuskohdan perusteella sovelletaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) III luvun 24 §:n hälytysrahaa koskevaa määräystä. Harjoitustilanteista maksettavista korvauksista ei ole edes tarkoitettu sopia hälytysrahasopimuksella.
Työnantajalla ei ollut ollut mitään velvollisuutta maksaa työntekijöille heidän vaatimiaan korvauksia, mutta työnantaja oli halunnut sovinnollisesti noudattaa aiemman vastaavan tilanteen yhteydessä vuonna 2015 tehtyä hallinnollista ratkaisua. Työnantaja oli maksanut hälytysrahaa ja matkakustannusten korvausta vuoden 2015 hallinnollisen ohjeen mukaisesti, vaikka työntekijöitä ei ollut velvoitettu saapumaan välittömästi työpaikalle.
Hälytysrahasopimuksen tarkoituksena oli turvata välttämätön henkilöstön saanti yllättävissä ja kiireellisissä työtilanteissa, ja siten varmistaa potilas-/asiakasturvallisuus ja toimintojen jatkuminen mahdollisimman vähäisin häiriöin. Kysymyksessä olevassa tilanteessa potilasturvallisuus ei ollut ollut selvästi uhattuna ja harjoitukseen oli saatavilla riittävästi kokenutta, osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa. Työntekijöille oli lisäksi ilmoitettu etukäteen harjoituksesta intranetissä olleella tiedotteella.
Harjoitukseen osallistuminen oli ollut vapaaehtoista. Työntekijät olivat voineet kieltäytyä harjoitukseen osallistumisesta. Osa harjoitukseen pyydetyistä oli kieltäytynyt puhelimitse harjoituspäivänä osallistumasta harjoitukseen esteeseen vedoten. Työntekijöillä oli myös ollut mahdollisuus varautua ennakkoon omien aikataulujensa järjestelyyn.
Hälytysrahasopimuksen 3 kohdan viimeisessä kappaleessa todetaan, että yksikön toiminnasta vastaava henkilö arvioi kutsutilanteen ja kriteerien täyttymisen. Mainitulla sopimusmääräyksellä sopijapuolet olivat nimenomaisesti siirtäneet ratkaisuvallan kriteerien täyttymisestä viime kädessä yksikön toiminnasta vastaavalle henkilölle. Tässä tapauksessa yksikön toiminnasta vastaava henkilö eli palvelussuhdepäällikkö oli ratkaissut asian ja katsonut, etteivät 180 euron suuruisen korvauksen maksamisen edellytykset täyttyneet. Samankaltainen ja viimeksi mainittua sopimusmääräystä täydentävä määräys on hälytysrahasopimuksen 4 kohdan toisessa kappaleessa. Viimeksi mainitussa sopimuskohdassa todetaan, että epäselvissä tilanteissa hälytysrahan soveltamisesta päättää palvelussuhdepäällikkö.
Vaatimus hyvityssakkojen maksamisesta
Kainuun SOTE ei ollut rikkonut hälytysrahasopimusta, eikä asiassa ole perusteita hyvityssakon tuomitsemiselle. Kainuun SOTE oli noudattanut hälytysrahasopimuksen määräyksiä ja pyrkinyt neuvottelemaan asian sovinnollisesta ratkaisemisesta ammattiosaston kanssa. Harjoitukseen osallistuneille työntekijöille oli tarjottu korkeampaa korvausta kuin mihin heillä olisi ollut KVTES:n III luvun 24 §:n mukaan oikeus. Hälytysraha-asiasta oli käyty järjestöjen kanssa kolme neuvottelua (25.9.2017, 25.4.2018 ja 25.7.2018).
Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut paikallisen hälytysrahasopimuksen sopijaosapuoli, kuten se oli valtakunnallisen virka- tai työehtosopimuksen sopijaosapuoli. Siten Kunnallinen työmarkkinalaitos ei tulkinnut keskusneuvotteluissa paikallista sopimusta ja sen soveltamista.
Koska paikallista virka- ja työehtosopimusta koskevaa riitaa ei ollut saatu ratkaistua paikallisten osapuolten välisissä neuvotteluissa, Kunnallinen työmarkkinalaitos oli käsitellyt asiaa asianomaisen pääsopijajärjestön kanssa muun muassa 17.1.2018, 7.3.2018, 4.4.2018 ja 10.4.2018. Näistä keskusteluista ei ollut laadittu erimielisyyspöytäkirjaa. Käsittelyn aikana Kunnallinen työmarkkinalaitos oli omana kantanaan ilmaissut, että vaikka asiassa ei käydä kunnallisen pääsopimuksen mukaisia keskusneuvotteluja, eikä erimielisyyspöytäkirjaa laadita, asianomaisella pääsopijajärjestöllä on asian edelleen jäädessä paikallisesti erimieliseksi mahdollisuus saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Kunnallinen työmarkkinalaitos ei ollut laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan, eikä asiassa ole perusteita hyvityssakon tuomitsemiselle. Kunnallinen työmarkkinalaitos oli katsonut, että asiassa ei ollut valvottavaa.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
1. Teho-osaston henkilökunnan yhteystiedot (kutsulista harjoitukseen) (=V2)
2. Paikallinen sopimus hälytysrahan maksamisesta 12.10.2016, päivitetty 11.4.2017 (=V4)
Vastaajien kirjalliset todisteet
2. Teho-osaston henkilökunnan yhteystiedot (kutsulista harjoitukseen)
3. Työnantajan tekemä lista suuronnettomuusharjoituksen 5.– 6.9.2017 hälytyskorvauksista (laadittu 18.9.2017)
4. Paikallinen sopimus hälytysrahan maksamisesta 12.10.2016, päivitetty 11.4.2017
Kantajan henkilötodistelu
1. K
2. A
3. D
Vastaajien henkilötodistelu
1. L
2. M
3. N
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Asian arvioinnin lähtökohdat
Asiassa on riidatonta, että 12.10.2016 päivätty ja 11.4.2017 päivitetty paikallinen sopimus hälytysrahan maksamisesta (todiste K2 ja V4) eli niin kutsuttu hälytysrahasopimus on kunnallisen pääsopimuksen 13 §:n mukainen paikallinen sopimus ja että pääsopimuksen 13 §:n 4 momentin mukaan paikallisella sopimuksella on samat oikeusvaikutukset kuin virka- ja työehtosopimuksella.
Asianosaisten välillä on riitaa siitä, onko hälytysrahasopimusta tullut soveltaa, kun työntekijöitä on kutsuttu suuronnettomuusharjoitukseen 5. ja 6.9.2017. Kantaja on katsonut, että hälytysrahasopimuksessa ei ollut suljettu pois harjoitustilanteita. Kantajan mukaan työntekijät oli kutsuttu suuronnettomuusharjoitukseen erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn kriteerien mukaan, joten heille olisi tullut maksaa hälytysrahaa 180 euroa hälytyskertaa kohden.
Hälytysrahasopimuksen sanamuoto
Hälytysrahasopimuksen 1 kohdassa on todettu, että sopimuksen tarkoitus on turvata välttämätön henkilöstön saanti yllättävissä ja kiireellisissä työtilanteissa, ja siten varmistaa potilas- ja asiakasturvallisuus ja toimintojen jatkuminen mahdollisimman vähäisin häiriöin. Sopimuksen 2 kohdassa on muun ohella lausuttu, että muissa kuin tässä sopimuksessa sovituissa tilanteissa noudatetaan Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen määräyksiä.
Sairaanhoitaja, päätoiminen varapääluottamusmies K on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että suuronnettomuusharjoituksen ajankohta oli ilmoitettu etukäteen ehkä viikon tarkkuudella. Harjoituksen päiviä tai kellonaikoja ei ollut ilmoitettu, koska yllätysmomentti oli tärkeä aidon tuntuisen tilanteen luomiseksi. Sairaanhoitaja A on kertonut kuulleensa jotain ennakkotietoa tulevasta harjoituksesta. Sairaanhoitaja D on kertonut, että hän oli ollut harjoitusta edeltäneen viikon lomalla eikä hänellä ollut tietoa harjoituksesta ennen kuin L oli soittanut hänelle ja pyytänyt tulemaan töihin.
$146
Työtuomioistuin toteaa, että hälytysrahasopimuksessa ei ole nimenomaista mainintaa siitä, sovelletaanko sitä harjoitustilanteisiin. Sopimuksen 2 kohdassa ei myöskään ole yksilöity, mitä ovat muut kuin sopimuksessa sovitut tilanteet. Sopimuksessa ei siten ole nimenomaisesti suljettu harjoitustilanteita pois sopimuksen soveltamisalasta. Sopimuksen 2 kohdasta kuitenkin ilmenee, että sopimus ei koske kaikkia mahdollisia tilanteita.
K, A, N ja L ovat kukin kertoneet, että suuronnettomuusharjoituksesta oli tiedotettu työntekijöille ennakolta jollain tarkkuudella. Lisäksi työtuomioistuin katsoo M:n ja N:n kertomuksilla näytetyksi, että suuronnettomuusharjoitus ei ole ollut todellinen yllättävä työtilanne senkään vuoksi, että harjoitusta oli valmisteltu kuukausia etukäteen. Työtuomioistuin pitää uskottavina N:n ja L:n kertomuksia siitä, että harjoitus ei ollut vaarantanut oikeiden potilaiden potilasturvallisuutta eikä harjoitukseen osallistujia ollut käytetty todellisten potilaiden potilasturvallisuuden varmistamiseen. Ottaen huomioon erityisesti hälytysrahasopimuksen 1 kohdan sanamuoto, jossa on viitattu muun muassa yllättäviin työtilanteisiin sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden varmistamiseen, työtuomioistuin katsoo, että sopimuksen 1 ja 2 kohtien sanamuoto ei tue kantajan esittämää tulkintaa, jonka mukaan hälytysrahasopimusta tulisi soveltaa tässä asiassa tarkoitettuun harjoitustilanteeseen.
Työtuomioistuin ottaa jäljempänä erikseen kantaa siihen, onko työntekijät kutsuttu suuronnettomuusharjoitukseen erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn kriteerien mukaisesti, mihin kantaja on vedonnut.
Hälytysrahasopimuksen osapuolten tarkoitus
K on kertonut olleensa mukana hälytysrahasopimusta ja myös sen päivittämistä koskeneissa neuvotteluissa. Hän on kertonut, että sopimuksella oli ollut hyvin paljon käyttöä esimerkiksi ylimääräisiin työvuoroihin, hälytystöihin ja vuoronvaihtoihin liittyvissä tilanteissa. Näitä tilanteita varten sopimuksessa oli määritelty erilaisia korvauksia. K:n mukaan sopimusneuvotteluissa ei ollut keskusteltu harjoitustilanteista, joten niitä ei ollut myöskään suljettu pois sopimuksen soveltamisalasta.
M on kertonut olleensa mukana hälytysrahasopimusta koskeneissa neuvotteluissa. Hän on kertonut, että neuvotteluissa ei ollut puhuttu harjoitustilanteista. Myös N on kertonut olleensa neuvottelemassa hälytysrahasopimuksesta ja sen päivittämisestä. Hänen mukaansa sopimuksen ainoa tarkoitus oli se, että tilanteissa, joissa oli uhkana potilasturvallisuuden vaarantuminen, työnantajalla oli sopimuksen nojalla mahdollisuus teettää ihmisillä hieman pidempää työpäivää tai pyytää ihmisiä jopa vapaalta töihin. Hänen mukaansa hälytysrahasopimusta ei kuitenkaan ollut tarkoitettu harjoitustilanteisiin, jollaisesta nyt oli kysymys. N:n mukaan sopimusta laadittaessa ja sen sisällöstä neuvoteltaessa ei ollut edes keskusteltu siitä, että sopimusta sovellettaisiin harjoitustilanteisiin.
Asiassa on riidatonta, että hälytysrahasopimuksen tarkoituksena on turvata välttämätön henkilöstön saanti yllättävissä ja kiireellisissä työtilanteissa. Kaikki työtuomioistuimessa kuullut hälytysrahasopimusta koskeviin neuvotteluihin osallistuneet henkilöt eli K, M ja N ovat yhdenmukaisesti kertoneet, että sopimusneuvotteluissa ei ollut keskusteltu sopimuksen soveltamisesta harjoitustilanteisiin. Kertomusten perusteella työtuomioistuin katsoo, ettei sopijapuolten tarkoituksesta ole esitetty näyttöä, joka puoltaisi hälytysrahasopimuksen soveltamista silloin, kun työntekijöitä on kutsuttu työhön harjoitustilanteen vuoksi.
Erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn kriteerit
Työtuomioistuin on edellä katsonut näytetyksi, että todellisten potilaiden potilasturvallisuus ei ole vaarantunut kysymyksessä olevan suuronnettomuusharjoituksen aikana eikä harjoitukseen osallistujia ole käytetty todellisten potilaiden hoitamiseen.
$147
L on kertonut, että soittaessaan henkilökunnan jäsenille hän oli tuonut esiin, että kysymys oli harjoituksesta. Hän oli kysynyt, oliko työntekijällä mahdollisuus osallistua harjoitukseen. L:n mukaan hän oli tuonut puhelun aikana esiin myös sen, että harjoitukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Jotkut L:n puhelimella tavoittamista henkilöistä olivatkin ilmoittaneet, etteivät he päässeet tulemaan työpaikalle. Tällöin L oli soittanut seuraavalle henkilölle kutsuttavien listallaan. L on kertonut, että puhelujen aikana ei ollut ollut puhetta siitä, kuinka nopeasti työpaikalle oli tultava. L ei ollut velvoittanut ketään tulemaan paikalle tietyssä määräajassa. Myös N on työtuomioistuimessa kuultuna kertonut, että suuronnettomuusharjoitukseen osallistuminen oli vapaaehtoista.
Työtuomioistuin katsoo, että edellä mainitussa asiakirjassa olevat merkinnät siitä, että eräät L:n puhelimella tavoittamat henkilöt eivät ole olleet tulossa työpaikalle, tukevat L:n ja N:n kertomuksia harjoitukseen osallistumisen vapaaehtoisuudesta. Työtuomioistuin katsoo näytetyksi, että harjoitukseen osallistumisesta on voinut kieltäytyä. Lisäksi asiassa on jäänyt näyttämättä, että L olisi velvoittanut ketään saapumaan työpaikalle jossakin määräajassa.
Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo jääneen näyttämättä, että työntekijät olisi kutsuttu suuronnettomuusharjoitukseen sellaisessa tilanteessa ja sellaisella tavalla, että hälytysrahasopimuksessa mainitut erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn kriteerit täyttyisivät.
Johtopäätökset
Työtuomioistuin katsoo, että hälytysrahasopimuksen sanamuoto ei tue kannetta. Sopijapuolten tarkoituksesta ei esitetty kannetta tukevaa näyttöä. Työtuomioistuin katsoo myös jääneen näyttämättä, että hälytysrahasopimuksen 3 kohdan kriteerit erittäin kiireellisen hälytysluontoisen työn korvaamisesta olisivat täyttyneet kysymyksessä olevan suuronnettomuusharjoituksen osalta. Johtopäätöksenään työtuomioistuin katsoo, että kantaja ei ole esittänyt riittävää näyttöä kanteessa esitettyjen hälytysrahasopimuksen tulkintaa ja palkkasaatavia koskevien vaatimustensa tueksi. Kantajan esittämät hyvityssakkovaatimukset ovat siten perusteettomia. Kanne on hylättävä kokonaisuudessaan.
Oikeudenkäyntikulut
Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kohtuulliset yhteiset oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla. Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry on hyväksynyt Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut määrältään.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Kunta-alan koulutettu Hoitohenkilöstö KoHo ry velvoitetaan korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhteiset oikeudenkäyntikulut 11.133,77 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Niemiluoto puheenjohtajana sekä Pakkala, Wilska, Teerimäki, Lehto ja Mustonen jäseninä. Valmistelija on ollut Korhonen.
Tuomio on yksimielinen.
Sources officielles : consulter la page source
Finlex open data, CC BY 4.0. Documentation open data verifiee le 2026-04-12 ; les endpoints judgment documentes renvoient 404 pour les types case-law exposes par le frontend, fallback actuel sur les pages publiques data.finlex.fi.
Articles similaires
A propos de cette decision
Décisions similaires
Finlande
Cour suprême administrative de Finlande
KHO:2026:23 - Rättskipning
Förvaltningsdomstolen hade misstagit sig om fakta i ärendet och senare sökt rätta misstaget som skrivfel genom att ändra beskrivningen av bakgrunden i ärendet och skälen i sitt avgörande. Högsta förvaltningsdomstolen konstaterade att självrättelseförbud gäller för ett beslut som avslutar behandlingen av ett rättskipningsärende. Ett sådant beslut får rättas endast med stöd av en uttrycklig bestämmelse...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:29 - Extraordinärt ändringssökande
Ett skär hade vid det år 1845 fastställda storskiftet ansetts höra till ägorna för hemman nr 5 i en by. Vid en år 1860 fastställd klyvning hade skäret ansetts utgöra en del av ägorna för en lägenhet som bildats av hemman nr 1 i en annan by. Vid en år 1928 registrerad styckning som förrättats...
Finlande
Cour suprême de Finlande
KKO:2026:28 - Bedrägeri
Målsäganden hade intalats att han var inblandad i brott mot liv, vilka dock inte hade inträffat i verkligheten. Svarandena hade vilselett målsäganden att överlämna pengar åt dem i utbyte bland annat mot att göra sig av med offrens kroppar samt att kidnappa och döda fiktiva personer. Högsta domstolen ansåg att svarandena hade gjort sig skyldiga...