TT 2021:102 – Asiavaltuus

Kysymys ensinnäkin kantajan asiavaltuudesta. Vastaajan ja kuultavan väitteen mukaan kantajalla ei ollut kanneoikeutta asiassa, koska kanteen perusteena oleva tarkentava virka- ja työehtosopimus oli kanteessa tarkoitettuna aikana ollut voimassa keskustason sopimukseen sisältyneen uusimislausekkeen perusteella. Tuon sopimuksen osallisina olivat valtiovarainministeriö ja valtion pääsopijajärjestöt. Kanteen perusteena olevan sopimuksen osallisina taas olivat muun ohella asianomainen virasto sekä kantajana oleva paikallinen virkamiesyhdistys.

Selvitetyksi tuli, että uusimislauseke oli vakiintuneesti sisältynyt valtion keskustason sopimuksiin jo pitkään, eikä sillä ollut tarkoitus muuttaa tarkentavia virka- ja työehtosopimuksia muutoin kuin niiden voimassaolon osalta. Määräyksen mukaisesti uudistettujen sopimusten oikeusvaikutukset olivat samat kuin jos sopimukset olisi uudistettu paikallistasolla. Tuomiosta tarkemmin ilmenevillä perusteilla katsottiin, että kantaja oli kanteessa tarkoitettuna aikana ollut tarkentavaan virka- ja työehtosopimukseen osallinen ja sillä oli oikeus ajaa kannetta työtuomioistuimessa.

Kysymys lisäksi siitä, tuliko kanne jättää tutkimatta sillä perusteella, että kanteessa tarkoitettu tarkentava virka- ja työehtosopimus ei ollut hallinnonalan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä koskaan ollut noudatettavana asiassa kuultavaksi kutsutussa virastossa. Tuomiossa todettiin, että tarkentavaa virkaehtosopimusta koskevassa asiassa valtiota vastaan vireille pantu kanne osoitetaan valtion neuvotteluviranomaiselle eli valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeriö oli siten asiassa oikea vastaaja. Kun lisäksi työnantajan oli kanteen vahvistusvaatimuksissa tarkoitettuna aikana tullut noudattaa kanteen perustana olevaa tarkentavaa virka- ja työehtosopimusta, kanteessa valtiovarainministeriötä vastaan esitettyjä vahvistusvaatimuksia ei voitu jättää tutkimatta.

Pääasiassa oli kysymys siitä, oliko virkamiehelle annettu tarkentavassa virka- ja työehtosopimuksessa edellytetyllä tavalla kirjallinen tieto hänen henkilökohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista, ja oliko virkamiehen kanssa sopimuksessa edellytetyllä tavalla hyväksytty yhteisesti työsuorituksen parantamista tukevista toimenpiteistä. Asiassa ei ollut esitetty riittävää selvitystä siitä, että työnantaja olisi toiminut asiassa sopimuksen vastaisesti. Kanne hylättiin.

KANTAJA

Traficomin henkilöstö ry

(Ammattiliitto Pro ry 21.9.2021 asti)

VASTAAJA

Valtiovarainministeriö

KUULTAVA

Liikenne- ja viestintävirasto

ASIA

Palkkaus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 12.5.2021

Ammattiliitto Pro ry on 21.9.2021 peruuttanut kanteen omalta osaltaan.

Pääkäsittely 3.11.2021

VIRKA– JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

4 §

Mikäli vuotuisessa kehityskeskustelussa todetaan suoriutumistason alentuneen, kehityskeskusteluun liittyen hyväksytään yhteisesti myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet.

7 §

Valtiovarainministeriön, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välisessä neuvottelutuloksessa 24.10.2013 koskien valtion virka- ja työehtosopimusta sopimuskaudelle 1.4.2014–31.1.2017 on ollut muun ohella seuraava määräys.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

5 § Virastojen virka- ja työehtosopimusten uudistaminen keskustasolla

Valtiovarainministeriön, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välisessä neuvottelutuloksessa 11.8.2016 koskien valtion virka- ja työehtosopimusta sopimuskaudelle 1.2.2017–31.1.2018 on ollut muun ohella seuraava määräys.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Liikenne- ja viestintävirasto on perustettu 1.1.2019. Virastolle siirtyi tällöin tehtäviä, joita oli aiemmin kuulunut Liikenteen turvallisuusvirastolle, Viestintävirastolle, Liikennevirastolle, Ilmailuhallinnolle, Telehallintokeskukselle, Autorekisterikeskukselle, Ajoneuvohallintokeskukselle, Rautatievirastolle, Merenkulkulaitokselle ja lääninhallituksille. Samalla lakkautettiin kaksi virastoa, Liikenteen turvallisuusvirasto ja Viestintävirasto. Liikenneviraston jäljelle jääneet toiminnot jatkuivat Väyläviraston alaisuudessa.

A on työskennellyt kehityspäällikkönä Liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksessa. Tätä ennen hän on työskennellyt Viestintäviraston vastaavassa yksikössä. Kehityskeskustelussa 18.1.2017 A:n esimies on arvioinut hänen työstä suoriutumisensa tasolle 3,1. Vuoden 2017 aikana A on nostanut suoriutumistaan, joten hänen työstä suoriutumisensa on arvioitu uudelleen 7.9.2017, tuolloin tasolle 3,5. Arviot on tehnyt hänen silloinen esimiehensä B. Tehtyjen arviointien perusteella A:n palkkaus on tarkistettu 1.12.2017 lukien vastaamaan hänen arvioitua suoriutumistaan.

A:n henkilökohtainen suoriutuminen on arvioitu numeerisesti ja arvioinnin perusteet on ilmoitettu sanallisesti excel-lomakkeella.

Erimielisyys vallitsee siitä, onko asiassa menetelty tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 ja 7 §:n mukaisesti eli onko Viestintävirasto antanut A:lle kirjallisen tiedon hänen henkilökohtaisen suoriutumisensa arviointituloksista ja niiden perusteista, ja onko hänen työsuorituksensa parantamista tukevat toimenpiteet hyväksytty yhteisesti. Riitaa on lisäksi Traficomin henkilöstö ry:n kanneoikeudesta sekä siitä, onko Liikenne- ja viestintävirasto ylipäätään tullut sidotuksi kanteen perusteena olevaan tarkentavaan virka- ja työehtosopimukseen. Edelleen riitaa on palkkasaatavien määrästä.

Välituomiolla ratkaistaan kysymys kantajan kanneoikeudesta sekä vahvistus- ja hyvityssakkovaatimukset.

Asiassa on käyty valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksen 5 §:n mukaiset viraston ja asianomaisen henkilöstöjärjestön välinen paikallisneuvottelu 12.11.2019 ja neuvottelut ovat päättyneet erimielisinä. Paikallisneuvottelun pöytäkirja on allekirjoitettu 12.2.2020. Asiassa on yritetty käydä Ammattiliitto Pro ry:n toimesta keskusneuvottelu mutta työnantajan kanssa ei ole päästy yksimielisyyteen siitä, että asia olisi tullut saattaa paikallisneuvottelun jälkeen keskusneuvotteluun.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Traficomin henkilöstö ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– vahvistaa, että Viestintävirasto (nyk. Liikenne- ja viestintävirasto) on rikkonut Viestintäviraston, Viestintäviraston henkilöstö ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välisen tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen henkilöstön palkkausta koskevaa 7 §:ää, kun se ei ole vuoden 2017 aikana antanut A:lle kirjallista tietoa tämän henkilökohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista

– vahvistaa, että Viestintävirasto (nyk. Liikenne- ja viestintävirasto) on rikkonut Viestintäviraston, Viestintäviraston henkilöstö ry:n ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välisen tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen 4 §:ää, kun se ei ole yhteisesti A:n kanssa hyväksynyt työsuorituksen parantamista tukevia toimenpiteitä, kun kehityskeskustelussa 18.1. ja 7.9.2017 on todettu A:n suoriutumistason alentuneen,

– tuomitsee valtionvarainministeriön hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä

– velvoittaa Liikenne- ja viestintäviraston maksamaan A:lle palkkaa ajalta 1.12.2017–31.11.2021 korkoineen yhteensä 30.639 euroa ja

– velvoittaa Liikenne- ja viestintäviraston korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

Valtiovarainministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto ovat vaatineet, että kanne jätetään ensisijaisesti tutkimatta ja toissijaisesti hylätään.

Lisäksi valtiovarainministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto ovat vaatineet, että Traficomin henkilöstö ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 57.800 eurolla korkoineen, josta määrästä Ammattiliitto Pro ry yhteisvastuullisesti Traficomin henkilöstö ry:n kanssa 35.250 eurolla korkoineen.

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Kehityspäällikön tehtävää koskeva hakuilmoitus, A:n nimittämiskirja 16.2.2012, palkkauksen tarkistukset 10.9.2012 ja 15.11.2017

2. A:n työsuorituksen arviointia koskeva sähköpostikirjeenvaihto 19.-23.4.2018 (5 s.) (salassa pidettävä)

3. Arviointilomakkeet 2015–2017, 6 kpl (salassa pidettävä)

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

1. A:n henkilökohtaisen työsuorituksen 18.1.2017 täytetty arviointilomake (salassa pidettävä)

2. A:n henkilökohtaisen työsuorituksen 7.9.2017 täytetty arviointilomake (salassa pidettävä)

3. A:n kehityskeskustelulomake 18.1.2017 (salassa pidettävä)

4. Pääluottamusmies C:n 20.4.2018 Viestintäviraston hallintopäällikkö D:lle lähettämä sähköpostiviesti (salassa pidettävä)

Kantajan henkilötodistelu

1. A todistelutarkoituksessa

2. C, luottamusmies

3. E, Pardian entinen puheenjohtaja

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. F, hallitusneuvos, valtiovarainministeriö

2. D, Viestintäviraston ja Liikenne- ja viestintäviraston entinen hallintopäällikkö ja hallintojohtaja

Perustelut

Tuomiolauselma

Ammattiliitto Pro ry:n osalta asia jää sillensä.

Muilta osin kanne hylätään.

Tutkimatta jättämistä koskevasta vaatimuksesta

Traficomin henkilöstö ry on voinut panna kanteen vireille tässä asiassa. Se on asiassa sovellettavan virkaehtosopimuksen osapuoli.

Viestintäviraston henkilöstö ry on ollut Pardian jäsenyhdistys ajanjaksona, jolloin kiistanalaiset työ- ja virkaehtosopimukset on allekirjoitettu paikallisyhdistyksen toimesta. Tarkentavat sopimukset on uusittu keskustason yleisen virka- ja työehtosopimuksen kirjauksen myötä, jonka sopimusosapuolena on ollut Pardia, johon taas Viestintäviraston henkilöstö ry on kuulunut. Uudistettujen sopimusten oikeusvaikutukset ovat samat kuin jos sopimukset olisi uudistettu paikallistasolla. Nykyinen Traficomin henkilöstö ry (eri nimi, sama yhdistys) on siirtynyt 1.1.2019 Ammattiliitto Pro ry:n jäsenyhdistykseksi.

Tieten rikkominen

A:n henkilökohtaista suoriutumista koskevassa arviossa ei ole toimittu tarkentavan virkaehtosopimuksen 7 §:ssä sovitun mukaisesti eikä työsuorituksen parantamista tukevassa menettelyssä sopimuksen 4 §:n mukaisesti. A ei ole saanut henkilökohtaista suoriutumista koskevasta arviosta sopimuksen mukaista kirjallista tietoa. Saatu palaute on ollut vain suoriutumisen arvio, ei sopimuksen mukainen kirjallinen arvioinnin peruste. A ei ole saanut myöskään sopimuksen mukaista kirjallista palautetta työsuorituksen parantamista tukevista toimista tai siitä, miten työnsuoritus voidaan nostaa takaisin maksetun palkan mukaiseen suoritustasoon. Työnantaja ei ole antanut kirjallisia perusteluita siinä laajuudessaan kuin mitä tarkentava virkaehtosopimus edellyttää. Näin ollen myöskään A ei ole voinut ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin suorituksensa/arvioinnin nostamiseksi aiemmalla tasolle.

Virastouudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE 61/2018 vp) mukaan samat velvoitteet koskevat myös uutta virastoa. Näin ollen myös vuoden 2017 tarkentava virkaehtosopimus sitoo nykyistä Liikenne- ja viestintävirastoa koska se toimii fuusion jälkeisenä virastona.

Vaatimus tutkimatta jättämisestä

Kanne tulee jättää tutkimatta. Traficomin henkilöstö ry ei ole ollut osallisena sidottu Viestintäviraston palkkausta koskevaan tarkentavaan virkaehtosopimukseen syksyllä 2017. Yhdistys on ollut kyseiseen sopimukseen osallisena sidottu vuosina 2013–2014, mutta ei sen jälkeen. Tuon ajankohdan jälkeen vuoteen 2017 mennessä kanteen perusteena oleva tarkentava virkaehtosopimus on uusittu ainoastaan keskustason sopimuksilla, joissa paikallinen ammattiyhdistys ei ole ollut osallisena. Tämän takia Traficomin henkilöstö ry:n asiassa esittämät vaatimukset tulee jättää tutkimatta (ja toissijaisesti hylätä).

Kanteen perusteena oleva Viestintäviraston tarkentava virkaehtosopimus ei ole koskaan sitonut kuultavaa jäljempänä selostetuin tavoin. Kannevaatimukset on tästäkin syystä jätettävä tutkimatta.

Tarkentava virkaehtosopimus ei ole sitonut Liikenne- ja viestintävirastoa

Kanteen perusteena oleva tarkentava virkaehtosopimus ei ole sitonut Liikenne- ja viestintävirastoa. Virasto on perustettu 1.1.2019 liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan suuren uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Tämä toteutettiin laajalla lainsäädäntöpaketilla, jonka voimaanpanosta säädettiin erillisellä lailla, lailla liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen täytäntöönpanoa sekä virastojen tehtävien uudelleenorganisointia koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (23.11.2018/937). Siinä säädettiin yhteensä 85 lain voimaantulosta sekä kahden lain ja kahden asetuksen kumoamisesta 1.1.2019.

Lakipakettia koski hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Liikenne- ja viestintäviraston perustamisesta, Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 61/2018). Siinä on erikseen käsitelty muuttuvien tai lakkaavien virastojen virka- ja työehtosopimuksia ja niiden voimassaoloa. Kyseisen hallituksen esityksen sivulla 58 uuden lainsäädännön sisällöstä on kerrottu seuraava:

Siten kanteen perusteena oleva tarkentava virka- ja työehtosopimus on lakannut viimeistään 31.12.2018. Se ei ole koskaan sitonut kuultavaa, joka on perustettu 1.1.2019 ja joka on sittemmin itse neuvotellut ja solminut oman tarkentavan virka- ja työehtosopimuksensa. Tämä riittää yksin kannevaatimusten hylkäämiseen. Se on myös peruste jättää kannevaatimukset tutkimatta edellä todetuin tavoin.

Viestintävirasto ei ole toiminut asiassa virka- ja työehtosopimuksen vastaisesti. A:n esimies on käynyt A:n kanssa Viestintäviraston järjestelmän mukaisen kehityskeskustelun 18.1.2017. Tällöin esimies on myös tehnyt arvion A:n työstä suoriutumisesta ja käynyt A:n kanssa läpi sen, millä toimenpiteillä tämän suoriutumisen parantumista voidaan tukea.

Kehityskeskustelussa 18.1.2017 A:n esimies arvioi hänen työstä suoriutumisensa tasolle 3,1. Vuoden 2017 aikana A nosti suoriutumistaan, joten se arvioitiin uudestaan 7.9.2017 tasolle 3,5. Näistä arvioinneista laaditut lomakkeet sisältävät kirjallisen tiedon A:n henkilökohtaista suoriutumista koskevasta arviosta ja ne on annettu A:lle. Siten A:lle on annettu silloin noudatetun tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen mukainen kirjallinen tieto asiasta.

Kehityskeskustelussa 18.1.2017 A ja hänen esimiehensä ovat käyneet yhdessä läpi, millä toimenpiteillä A:n suoriutumista voidaan tukea ja parantaa. Tällaisiksi toimenpiteiksi kehityskeskustelulomakkeeseen on kirjattu seuraavat:

– Kurssit ja koulutukset erillisen suunnitelman mukaisesti

– Vivi-ajokortin suorittaminen, hoidetaan loppuun tänä vuonna

– Avointa kommunikointia ja palautetta molempiin suuntiin

– Pidetään oman ryhmän puolia

– Suora raportointi, haluan mieluummin tietää kuin olla tietämättä

A ja hänen esimiehensä ovat hyväksyneet toimenpiteet yhdessä. Kehityskeskustelulomake on myös annettu A:lle. Siten Viestintävirasto on antanut A:lle silloin noudatetun tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen mukaisen kirjallisen palautteen työsuorituksen parantamista tukevista, yhdessä hyväksytyistä toimista ja siitä, miten työsuoritus voidaan nostaa takaisin.

Osapuolilla ei ole epäselvyyttä tai erimielisyyttä siitä, että A:lle on annettu tiedot kirjallisessa muodossa. Työnantajan näkemyksen mukaan kyseiset tiedot olivat olleet monen vuoden ajan vakiintuneesti noudatetun käytännön ja osapuolten yhteisen näkemyksen mukaan riittävinä pidettyjä tietoja.

Siten Viestintävirasto ei ole rikkonut sitä aikanaan sitonutta tarkentavaa virka- ja työehtosopimusta. Kanteessa esitetyt vaatimukset tulee hylätä viimeistään tällä perusteella.

Viestintävirasto ei myöskään ole voinut syyllistyä tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen tietensä rikkomiseen, koska paikallisilla osapuolilla oli pitkään yhteisymmärrys siitä, että työnantajan toiminta on ollut sopimuksen mukaista. Pääluottamusmies C on vahvistanut asiaa koskeneiden neuvotteluiden päätteeksi 20.4.2018, ettei asia anna hänen osaltaan aihetta enempään. Asia muuttui erimieliseksi uudestaan vasta Traficomissa syksyllä 2019. Traficom ei tiedä, miksi ammattiosaston kanta aiemmista tapahtumista muuttui päinvastaiseksi ilman, että asiassa tapahtui välillä mitään. Ammattiosasto tai ammattiliitto Pro (joka ei ole osapuoli sopimuksessa, jonka tulkinnasta asiassa on kyse) eivät ole selittäneet syytä kannan muuttumiseen. Koska tulkittavan sopimuksen osapuolet ovat kuitenkin olleet alun perin samaa mieltä siitä, että työnantajan toiminta on ollut sopimuksen mukaista, kyse ei voi olla ainakaan sopimuksen tietensä rikkomisesta.

Hyvityssakkovaatimuksista

Vastaaja vastustaa vaatimusta sen määräämisestä maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja kuultava vastustaa vaatimusta sen määräämisestä maksamaan hyvityssakkoa tarkentavan työ- ja virkaehtosopimuksen tietensä rikkomisesta.

Kantajan asiavaltuus

Kanteen perusteena on Viestintäviraston, Viestintäviraston henkilöstö ry:n (12.8.2019 lukien Traficomin henkilöstö ry) ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n välillä voimassa ollut tarkentava virka- ja työehtosopimus. Sopimus on solmittu sopimuskausille 1.4.2013–31.3.2014 ja 1.6.2018–31.3.2020 (voimassa 31.12.2018 asti). Sopimuksen voimassaolo on uudistettu sopimuskausille 1.4.2014–31.1.2017 ja 1.2.2017–31.1.2018 valtiovarainministeriön, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välisellä keskustason valtion virka- ja työehtosopimuksella.

Edellä mainituissa keskustason sopimuksissa on ollut niiden 5 §:ssä määräys, jonka mukaan kyseisellä keskustason virka- ja työehtosopimuksella uudistetaan sen allekirjoittamispäivänä voimassa olevat alakohtaiset virka- ja työehtosopimukset keskustason sopimuksen sopimuskaudeksi. Määräyksessä on lisäksi todettu, että uudistettujen sopimusten oikeusvaikutukset ovat siten samat kuin jos sopimukset olisi uudistettu paikallistasolla.

Kanteen perusteena olevat tapahtumat sijoittuvat vuodelle 2017. Vastaaja ja kuultava ovat katsoneet, että asiassa kantajana oleva Traficomin henkilöstö ry ei ole vuonna 2017 ollut osallisena sidottu kanteen perusteena olevaan tarkentavaan virkaehtosopimukseen, joka on tuolloin uusittu ainoastaan keskustason sopimuksilla. Vastaaja ja kuultava ovat vedonneet siihen, että paikallisyhdistys ei ole ollut näissä keskustason sopimuksissa osallisena, ja tämän takia sen asiassa esittämät vaatimukset tulee jättää tutkimatta tai toissijaisesti hylätä.

Henkilötodistelu

Työtuomioistuimessa on tämän riitakysymyksen osalta kuultu Pardian entistä puheenjohtajaa E:tä ja valtiovarainministeriön hallitusneuvosta F:ää.

$158

$159

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaan virkaehtosopimusta koskevissa asioissa panee kanteen vireille ja sitä ajaa virkaehtosopimukseen osallinen omissa nimissään myös niiden puolesta, jotka sen tekemän virkaehtosopimuksen johdosta ovat sopimukseen sidotut. Virkaehtosopimukseen muutoin kuin osallisena sidottu saa esiintyä kantajana vain jos osoittaa, että sopimukseen osallinen on antanut siihen luvan tai kieltäytynyt panemasta kannetta vireille tai sitä ajamasta.

Kanteen perusteena oleva Viestintäviraston tarkentava virka- ja työehtosopimus on valtion virkaehtosopimuslain 3 §:ssä tarkoitettu tarkentava virkaehtosopimus, jonka neuvottelu- ja sopimusosapuolia ovat olleet valtion puolesta Viestintävirasto sekä virkamiesten puolesta Viestintäviraston henkilöstö ry (nyttemmin Traficomin henkilöstö ry) ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Viestintäviraston henkilöstö ry on ollut Palkansaajajärjestö Pardia ry:n jäsenyhdistys. Pardia ry taas on ollut yksi valtion pääsopijajärjestöistä JUKO ry:n ja JHL ry:n ohella aina siihen asti, kun se 1.1.2019 on yhdistynyt Ammattiliitto Pro ry:n kanssa.

Vastaajan ja kuultavan mukaan Traficomin henkilöstö ry ei ole voinut panna kannetta vireille ja ajaa sitä työtuomioistuimessa, koska riidanalaisten tapahtumien aikaan vuonna 2017 kanteen perusteena oleva tarkentava virkaehtosopimus on ollut voimassa valtiovarainministeriön ja valtion pääsopijajärjestöjen välillä solmittujen niin sanottujen uusimislausekkeiden perusteella, eikä kantaja ole ollut osallinen näihin keskustason sopimuksiin.

E:n ja F:n kertomuksilla on selvitetty, että uusimislauseke on vakiintuneesti sisältynyt valtion keskustason sopimuksiin jo pitkään, eikä sillä ole ollut tarkoitus muuttaa tarkentavia sopimuksia muutoin kuin niiden voimassaolon osalta. Määräyksen mukaisesti uudistettujen sopimusten oikeusvaikutukset ovat samat kuin jos sopimukset olisi uudistettu paikallistasolla. E:n mukaan tarkoitus ei ole ollut puuttua tarkentavien sopimusten osapuoliin miltään osin. F:kin on todennut, että pääsopijajärjestöt eivät ole tulleet yksin keskustason uusimislausekkeen kautta tarkentaviin sopimuksiin osallisiksi, ja E on niin ikään pitänyt tällaista ajatusta erikoisena. Siten on selvää, että Pardia ei ole tullut osalliseksi Viestintäviraston tarkentavaan virka- ja työehtosopimukseen.

$15a

Edellä lausutuilla perusteilla työtuomioistuin harkitsee oikeaksi katsoa, että Viestintäviraston henkilöstö ry, 12.8.2019 lukien Traficomin henkilöstö ry, on kanteessa tarkoitettuna aikana ollut Viestintäviraston tarkentavaan virka- ja työehtosopimukseen osallinen ja sillä on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 13 §:n nojalla oikeus ajaa tätä kannetta työtuomioistuimessa.

Vahvistusvaatimusten tutkiminen

Vastaajan ja kuultavan mukaan kanteen perusteena oleva Viestintäviraston tarkentava virka- ja työehtosopimus ei ole koskaan sitonut kuultavaa, ja kannevaatimukset tulisi tästä syystä ensisijaisesti jättää tutkimatta. Työtuomioistuin arvioi tätä oikeudenkäyntiväitettä ensin kanteessa esitettyjen vahvistusvaatimusten osalta.

Liikenne- ja viestintävirasto on perustettu 1.1.2019 liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan uudelleenjärjestelyn yhteydessä. Liikenne- ja viestintäviraston perustamista ja Liikennevirastosta annetun lain muuttamista koskevan lain voimaantullessa yhdistyvien virastojen virka- ja työehtosopimukset ovat lakanneet, ja uudelle Liikenne- ja viestintävirastolle on neuvoteltu oma, uusi palkkausjärjestelmä (HE 61/2018 vp s. 58), joka on riidattomasti tullut voimaan 1.4.2019. F:n kertomuksesta on ilmennyt, että lakkaavien virastojen virka- ja työehtosopimukset vakiintuneesti lakkaavat edellä hallituksen esityksessä todetuin tavoin. Työtuomioistuin toteaa, että kanteessa tarkoitettu Viestintäviraston tarkentava virka- ja työehtosopimus ei ole koskaan ollut noudatettavana Liikenne- ja viestintävirastossa.

$15b

Edellä lausutuin perustein vastaajan ja kuultavan tutkimatta jättämistä koskeva vaatimus hylätään vahvistusvaatimuksia koskevilta osin.

Vahvistusvaatimukset

Asiassa on kysymys siitä, onko A:lle vuoden 2017 aikana annettu tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen 7 §:ssä edellytetyllä tavalla kirjallinen tieto hänen henkilökohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista, ja onko A:n kanssa sopimuksen 4 §:ssä edellytetyllä tavalla hyväksytty yhteisesti työsuorituksen parantamista tukevista toimenpiteistä.

Työtuomioistuimessa on kuultu A:ta itseään, luottamusmies C:tä ja Viestintäviraston/Liikenne- ja viestintäviraston entistä hallintopäällikköä ja hallintojohtajaa D:tä. Myös valtiovarainministeriön hallitusneuvos F:ää on kuultu riidanalaisten sopimusmääräysten tulkinnasta yleisesti valtion palkkausjärjestelmissä.

A on kertonut, että virkasuhteen alussa hänen kanssaan oli sovittu tietty alkupalkka, joka oli nostettu puolen vuoden kuluttua sovitusti lähes hänen palkkatoivomuksessaan esittämälleen tasolle. Palkkaa oli kuitenkin laskettu kaksi vuotta myöhemmin, koska se oli haluttu saada järjestelmän mukaiseksi. Suoritusarvioinnissa A:n esimies oli todennut, ettei eri osa-alueilla voinut kaikille antaa korkeimpia pisteitä. Vuodesta 2014 A:n pisteet olivat olleet keskitasoa ja pysyneet joka vuosi suurin piirtein samoina. Suullinen palaute A:n suoriutumisesta oli aina kuitenkin ollut hyvää ja esimiehet olivat harmitelleet, että näin oli käsketty toimimaan. Numeerista suoritusarviota ei ollut koskaan perusteltu mitenkään. Sittemmin suoritusarvio oli noussut, vaikka A:n toiminnassa ei ollut tapahtunut mitään muutoksia. A:lle ei ollut missään vaiheessa ehdotettu mitään suoritusta parantavia toimenpiteitä. Työsuorituksen arviointilomakkeet (K3) olivat A:lle tuttuja, samoin kuin kehityskeskustelulomake 18.1.2017 (K4, V3).

C on kertonut osallistuneensa luottamusmiehenä A:n palkkausasian selvittelyyn. A:n henkilökohtaista suoritusarviota oli laskettu ja tällä oli ollut palkkavaikutuksia. Suoriutumisen dokumentointi ei ollut täyttänyt C:n käsityksen mukaan virkaehtosopimuksen vaatimuksia. Sopimuksen mukaan henkilöllä oli oikeus saada kirjallisesti tieto siitä, miten hän pystyi parantamaan suoritustaan sille tasolle, millä se oli aikaisemmin ollut. Näin tuli toimia, jos suoritusarvio laski niin, että tällä oli palkkavaikutuksia. C:lle sellaista tietoa ei ollut annettu. C on arvioinut, ettei A:n suoritusarviointia koskevista asiakirjoista ollut selvinnyt, miten A olisi päässyt takaisin aiempaan suoritustasoonsa. C:n arvion mukaan arviointilomakkeen numeerinen taulukko ei riittänyt kertomaan toimenpiteistä, joilla suoritusta olisi voinut parantaa.

C oli osallistunut asian välittömään neuvonpitoon, jossa mukana olivat olleet myös A ja tämän esimies. Asiasta oli tämän jälkeen käyty sähköpostikirjeenvaihtoa työnantajan edustajien ja C:n välillä, ja viimeisimmässä sähköpostiviestissään 12.4.2018 hallintopäällikkö D:lle A oli todennut asian loppuunkäsitellyksi sillä ehdolla, ettei siinä ilmenisi uusia seikkoja (K3, V4). Asia ei ollut kuitenkaan ollut loppuunkäsitelty, koska C:llä ei ollut tuolloin vielä ollut saatavilla A:n suoritusarviointiin liittyviä asiakirjoja, joista oli sittemmin ilmennyt uusia asian käsittelyyn vaikuttavia seikkoja. C oli ollut mukana myös asiasta myöhemmin vuonna 2019 pidetyissä paikallisissa neuvotteluissa.

$15d

$15e

$15f

Työtuomioistuin toteaa aluksi, että vahvistusvaatimuksia ei voida hylätä vain sillä perusteella, että kanteen perusteena oleva tarkentava virka- ja työehtosopimus ei ole koskaan sitonut 1.1.2019 perustettua Liikenne- ja viestintävirastoa. Kanteessa esitetyt vahvistusvaatimukset on osoitettu oikealle vastaajalle eli valtiovarainministeriölle edellä todetuin tavoin.

Viestintäviraston tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen 7 §:n mukaan henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtäviensä vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosastaan samoin kuin muistakin sopimuksen mukaisista palkkaustekijöistään ja niiden perusteista.

$160

$161

A itsekin on kertonut, että hänelle ei ole tehty selväksi, minkälaisiin toimiin hänen tulisi ryhtyä nostaakseen palkkansa takaisin sille tasolle, jolla se palvelussuhteen alussa on ollut. D:n kertomuksesta taas on ilmennyt, että esimiehille annetuissa ohjeistuksissa on painotettu sitä, että henkilön tulee ymmärtää miten ja millä tavoin hän pystyy parantamaan suoritustaan. A:n kertomus viittaa siihen, että hänen osaltaan tämän ohjeistuksen toteutumisessa on ollut puutteita.

Sopimusmääräyksen sanamuodon mukaan henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto henkilökohtaisen työsuorituksensa arviointituloksista ja niiden perusteista. Riitaa on nyt siitä, millä tarkkuudella työnantajan on tehtävä kirjallisesti selkoa näistä perusteista. Sopimuksen solmineiden osapuolten tarkoituksesta ei tältä osin ole esitetty selvitystä. D:n kertomuksen perusteella selvitetyksi on kuitenkin tullut, että Viestintävirastossa A:n suoritusarvioinnissa käytetyt lomakkeet ovat olleet vakiintuneesti käytössä ilman että vastaavia riitoja olisi aiemmin syntynyt. Virastossa ei ole ollut tapana laatia arviointi- ja kehityskeskustelulomakkeiden lisäksi suorituksen arvioinnista muita asiakirjoja. F:n kertomuksen perusteella vastaavat lomakkeet ovat olleet tavanomaisesti käytössä myös muissa valtion virastoissa. Niiden käyttö on siten ollut varsin vakiintunutta.

Työtuomioistuin toteaa, että A:n henkilökohtainen työsuoritus on osa-alueittain eritellen arvioitu ja pisteytetty, ja kaikki työsuorituksen arvioinnissa käytetyt perusteet on ilmoitettu sanallisesti työsuorituksen arviointilomakkeissa. Tämän lisäksi kehityskeskustelulomakkeissa (K4, V3) on arvioitu sanallisesti A:n suoriutumista sekä kirjattu sitä koskeva esimiehen palaute. A on saanut niistä kirjallisen tiedon. Työtuomioistuin katsoo, että riittävää näyttöä siitä, että Viestintävirasto olisi menetellyt A:n työsuorituksen arvioinnissa vuonna 2017 tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen 7 §:n vastaisesti, ei ole esitetty.

Viestintäviraston tarkentavan virka- ja työehtosopimuksen 4 §:n mukaan mikäli vuotuisessa kehityskeskustelussa todetaan suoriutumistason alentuneen, kehityskeskusteluun liittyen hyväksytään yhteisesti myös työsuorituksen parantamista tukevat toimenpiteet.

Kanteessa esitetyt vahvistusvaatimukset on edellä lausutuin perustein hylättävä.

Asian näin päättyessä kanne on hylättävä kokonaisuudessaan eikä työtuomioistuimella ole tarvetta lausua kanteessa esitetyistä hyvityssakkovaatimuksista (ks. kuitenkin TT 2003:34 ja 2002:92).

Oikeudenkäyntikulut

Traficomin henkilöstö ry on asian hävitessään oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla velvollinen korvaamaan valtiovarainministeriön ja Liikenne- ja viestintäviraston oikeudenkäyntikulut asiassa.

Ammattiliitto Pro ry on 21.9.2021 peruuttanut kanteen omalta osaltaan. Asia on jätettävä Ammattiliitto Pro ry:n osalta sillensä. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että asianosainen on peruuttanut kanteensa, hänen on korvattava vastapuolensa kulut, jollei ole erityistä syytä määrätä korvausvelvollisuudesta toisin. Valtiovarainministeriö ja Liikenne- ja viestintävirasto on vaatinut, että Ammattiliitto Pro velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut yhteisvastuullisesti paikallisyhdistyksen kanssa 21.9.2021 saakka. Kulujen määrä 21.9.2021 asti laskettuna on ollut 35.250 euroa.

Vastaajan ja kuultavan asiamies on ilmoittanut käyttäneensä asioiden hoitamiseen yhteensä noin 98 työtuntia tuntiveloitusperusteen ollessa pääosin 600–620 euroa. Oikeudenkäyntikulujen määrä on yhteensä 57.800 euroa ilman arvonlisäveroa. Kantajan asiamies on paljoksunut tuntiveloitusta 400 euroa ylittäviltä osin ja toimenpiteisiin käytettyä tuntimäärää 60 tuntia ylittäviltä osin.

Vastaajan ja kuultavan asiamiehen laskussa esitetty tuntiveloitusperuste on työtuomioistuimen käytännössä korkea. Myös asian hoitamiseen käytetty tuntimäärä on suuri. Asia ei sinänsä ole ollut laadultaan täysin tavanomainen työoikeudellinen riita-asia, vaan siinä on ollut lähinnä vastaajan ja kuultavan esittämien oikeudenkäyntiväitteiden johdosta oikeudellisesti vaikeitakin kysymyksiä. Kantajan asiavaltuutta ja vahvistusvaatimusten tutkimatta jättämistä koskevat väitteet ovat kuitenkin tulleet hylätyiksi, eikä itse pääasia ole ollut millään tavoin vaativa. Huomioon on kuitenkin otettava, että kantaja on muuttanut kannettaan useita eri kertoja valmistelun aikana, mikä on ollut omiaan lisäämään vastapuolen kulujen määrää. Myös kanteessa esitettyyn suoritusvaatimukseen vastaaminen on aiheuttanut kuluja.

Mainitut seikat huomioon ottaen kohtuullisena tuntiveloitusperusteena on pidettävä kantajan myöntämisen perusteella 400 euroa. Työtuomioistuin harkitsee kohtuulliseksi asian hoitamiseen käytetyksi työtuntimääräksi 70 tuntia. Oikeudenkäyntikulujen kohtuullinen korvaus on siten 28.000 euroa lisättynä kuluilla 500 euroa ja todistajanpalkkiolla 350 euroa eli yhteensä 28.850 euroa. Tuosta määrästä Ammattiliitto Pro ry velvoitetaan korvaamaan yhteisvastuullisesti Traficomin henkilöstö ry:n kanssa 17.000 euroa. Kuluvaatimus on esitetty ilman arvonlisäveron määrää.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Tuomas Aarto, Mirja-Maija Tossavainen, Timo Koskinen ja Riikka Rapinoja jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

Kysymyksenasettelu