TT 2021:22 – Lakko

Työtaistelun syynä katsottiin olleen työntekijöiden tyytymättömyys kaupungin liikkeenjohtovallan piiriin kuuluvia toimia kohtaan. Työtaistelu oli siten kohdistunut noudatettavan virka- ja työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Paikallisyhdistysten ja ammattiliiton katsottiin näin ollen rikkoneen työrauhavelvollisuutensa sekä neuvottelujärjestön laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, ja ne tuomittiin hyvityssakkoihin.

KANTAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

VASTAAJAT

Julkisen alan unioni JAU ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

KUULTAVAT

Jyväskylän JHL ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry ja Jyväskylän JHL ry järjestivät 30.10.2020 Jyväskylässä lakon. Lakkoon osallistuivat Jyväskylän kaupungin koulunkäynninohjaajat sekä varhaiskasvatuksen ja liikuntapalveluiden työtehtävissä toimivat työntekijät. Lakko kesti kunkin työntekijän työvuoron ajan. Osa toiminnoista oli erikseen rajattu lakon ulkopuolelle.

Lakon tavoitteena oli työntekijäpuolen mukaan vaikuttaa Jyväskylän kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätöksiin koskien kaupungin talousarviota vuodelle 2021.

Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtaja A sai tiedon työtaistelutoimenpiteestä 29.10.2020 kello 15.00 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n johdon neuvonantaja B:n lähettämällä sähköpostilla.

Lakkoon osallistui yhteensä 378 työntekijää, ja he kaikki olivat Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry:n ja Jyväskylän JHL ry:n jäseniä. Ammattiliitto oli ohjeistanut jäseniään osallistumaan lakkoon työajalla.

Jyväskylän JHL ry:ssä on 985 jäsentä ja Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry:ssä 1.732 jäsentä. Lakkoon osallistuneista noin 30 prosenttia oli Jyväskylän JHL ry:n jäseniä ja noin 70 prosenttia Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry:n jäseniä.

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että työtuomioistuin

– tuomitsee Jyväskylän JHL ry:n maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

– tuomitsee Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry:n maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

– tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan hyvityssakkoa ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä,

– tuomitsee Julkisen alan unioni JAU ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä sekä

Perusteet

Työtaistelun seuraukset

Kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa lakosta seurasi taloudellista menetystä satojen maksuhyvityspäivien muodossa, kun monia lapsia ei lakon vuoksi tuona päivänä tuotu hoitoon. Lisäksi varhaiskasvatuksen yksiköissä jouduttiin ryhtymään monenlaisiin toimintaa hankaloittaneisiin erityisiin työjärjestelyihin. Sovittuja tapaamisia ja suunnitelmia kuten eri ryhmien retkiä jouduttiin perumaan ja siirtämään. Töissä olleen henkilökunnan työvuoroja ja -tehtäviä jouduttiin monin paikoin muuttamaan. Yksiköissä tehtiin myös ylitöitä, jotta lakkopäivään ehdittiin lyhyellä varoitusajalla varautua ja lakkopäivänä vältyttiin sijaisten rekrytoimiselta.

Koulunkäynninohjaajien lakossa olemisesta seurasi se, että monissa kaupungin kouluissa jäi esimerkiksi vahtimestarityötä ja oppituntien aikaista ohjaustyötä tekemättä. Osassa yksiköistä myös erillistä tukea tarvitsevat oppilaat jäivät lakkopäivänä ilman ohjausta. Iltapäivätoimintaa jouduttiin peruuttamaan. Erilaisia työtehtävien muutoksia sekä vuorojen järjestelyä ja pidennyksiä jouduttiin tekemään. Lisäksi rehtoreille aiheutui ylimääräistä äkillistä valmistelu- ja tiedotustyötä.

Liikuntapalveluissa lakkoilun vuoksi kaupunki joutui sulkemaan useita toimipisteitä lakkopäiväksi: jäähalleja, uimahalli ja muita liikuntapaikkoja. Tämä aiheutti yhteensä 93 liikuntavuoron perumisen, joka johti merkittävään tulojen menetykseen. Lisäksi uimahallin sulkemisen vuoksi arvioitu kassatulojen menetys kaupungille oli 600 euroa. Paikkojen kunnossapidossa jouduttiin vähäisen henkilöstömäärän vuoksi priorisoimaan työtehtäviä turvallisuuden ylläpitämiseen ja lykkäämään siten muita tehtäviä myöhemmäksi.

Edellä mainitut laittomista työtaistelutoimenpiteistä kaupungille aiheutuneet seuraukset lisäsivät menettelyn moitittavuutta. Moitittavuutta lisää myös se, että selvästi laittomaan työtaisteluun ryhdyttiin maailmanlaajuisesta koronapandemiasta huolimatta. Työnantaja joutuu pandemian seurauksena kiinnittämään erityishuomiota muun muassa hygieniaan ja muihin ylimääräisiä töitä aiheuttaviin varotoimiin toimipisteissään. Huomattavan lyhyellä varoitusajalla ilmoitettu laiton työtaistelu hankaloitti tätä entisestään.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Jyväskylän JHL ry, Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat myöntäneet rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa siltä osin kuin lakon katsotaan kohdistuneen työehtosopimukseen.

Julkisen alan unioni JAU ry on myöntänyt laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa siltä osin kuin lakon katsotaan kohdistuneen työehtosopimukseen.

Julkisen alan unioni JAU ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat myöntäneet määrältään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Seuraamukset

Lyhyestä yhden päivän lakosta ei ole aiheutunut työnantajalle merkittävää taloudellista vahinkoa eikä kohtuutonta haittaa kaupungin palvelutuotannolle. Vahingon määrää arvioitaessa on otettava huomioon, että Jyväskylän kaupunki on säästänyt lakossa olleiden työntekijöiden palkkakustannukset.

Työnantajalla oli hyvissä ajoin tieto työtaistelusta, koska Kunnallinen työmarkkinalaitos on osannut valvontapyynnössään pyytää Julkisen alan unioni JAU ry:tä ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:tä sekä paikallisyhdistyksiä valvomaan työrauhaa. Näin ollen työnantajalla oli aikaa järjestää toiminnot siten, että työtaistelusta aiheutui mahdollisimman vähän haittaa.

Työtaistelu oli jo alun perin rajattu vastuullisesti siten, ettei siitä aiheutunut vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Kokonaan työtaistelun ulkopuolelle jätettiin esimerkiksi Huhtasuon yhtenäiskoulussa sijaitsevat vaativan erityisen tuen ryhmät, joissa annetaan opetusta neurologisesti vammautuneille ja pitkäaikaissairaille tai kehitysvammaisille oppilaille, sekä Huhtasuon kehitysvammaisten varhaiskasvatusryhmä.

Lisäksi pääluottamusmiehet ja Jyväskylän kaupungin edustajat neuvottelivat keskenään työtaistelun tarkemmista rajauksista. Jyväskylän kaupungilla oli myös mahdollisuus hakea työlupia, jos sillä oli tarve lakonalaisen työn järjestämiseen. Se ei kuitenkaan hakenut näitä lupia.

Vaadittujen hyvityssakkojen määrä

Mahdollisesti tuomittavien hyvityssakkojen määrää alentavina seikkoina on otettava huomioon Jyväskylän JHL ry:n, Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n edellä mainitut toimet työtaistelun kohtuuttomien seuraamusten rajoittamiseksi. Huomioon on myös otettava, että kyse on ollut Julkisen alan unioni JAU ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Jyväskylän JHL ry:n sekä Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry:n käsityksen mukaan ensisijaisesti poliittisesta lakosta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. JHL:n johdon neuvonantaja B:n ilmoitus koskien työtaistelua

29.10.2020

2. KT:n valvontapyyntö 29.10.2020 liittyen työtaisteluun

3. JHL ry:n Jyväskylän kaupungilla työskenteleville jäsenilleen lähettämä viesti ”Hyvä JHL:n jäsen, joka olet työssä Jyväskylän kaupungilla”

Perustelut

Paikallisyhdistysten, ammattiliiton ja neuvottelujärjestön vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Jyväskylän JHL ry, Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa siltä osin kuin työtaistelun katsotaan kohdistuneen työnantajan työnjohto-oikeuteen ja siltä osin kuin työtaistelun katsotaan kohdistuneen työehtosopimukseen.

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että työtaistelu on kohdistunut virka- ja työehtosopimukseen. Hyvityssakkovaatimukset on näin ollen hyväksyttävä.

Hyvityssakko

Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Julkisen alan unioni JAU ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan yhteisvastuullisesti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla

– Jyväskylän JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 1.500 euroa,

– Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.200 euroa,

– Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3.000 euroa ja

Julkisen alan unioni JAU ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 2.450 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Työtaisteluiden kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaistelutoimenpiteellä vastustettiin 27.10.2020 päättyneissä Jyväskylän kaupungin yhteistoimintaneuvotteluissa tehtyjä suunnitelmia mahdollisista irtisanomisista, lomautuksista ja työsuhteiden olennaisten ehtojen muuttamisista. Yhteistoimintaneuvottelut liittyivät Jyväskylän vuoden 2021 talousarvion valmisteluun sekä pitkittyneeseen koronatilanteeseen.

Lakon syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys yhteistoimintaneuvottelun lopputulokseen ja työnantajan mahdollisiin päätöksiin, jotka kuuluvat työnantajan liikkeenjohtovallan piiriin. Lakko kohdistui siten noudatettavan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (2020–2021) työnjohto-oikeutta koskevaan 1 luvun 5 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.

Neuvottelujärjestön, ammattiliiton ja paikallisyhdistysten vastuu

Työtaistelu toteutettiin ennakkoilmoituksen mukaisesti. Julkisen alan unioni JAU ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry ja Jyväskylän JHL ry eivät ilmoittaneet ryhtymisestä minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, keskeyttämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Julkisen alan unioni JAU ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat siten laiminlyöneet työehtosopimuslain mukaan niille kuuluvan valvontavelvollisuuden sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimuksen ja työehtosopimuslain vastaiseen työtaisteluun sekä laiminlyöneet ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.

Paikallisyhdistysten ohella JHL ry:llä on ollut aktiivinen rooli työtaistelun 30.10.2020 toimeenpanemisessa. Ammattiliiton aktiivinen rooli lakon taustalla on selvästi nähtävissä esimerkiksi JHL ry:n jäsenilleen 29.10.2020 lähettämästä työtaisteluviestistä koskien lakkoa 30.10.2020. Viesti on nimenomaan JHL ry:n allekirjoittama, työtaisteluun kannustava ohje- ja tukiviesti lakkoiluun, ja se toimitettiin lakonalaisille työntekijöille ennen lakkoa. Viestistä ilmenee, että lakon 30.10.2020 taustalla on JHL ry:n tekemä järjestöpäätös. JHL:n hallituksen kerrotaan määritelleen lakkorajat. Viestissä ei viitata paikallisyhdistyksiin, vaan aktiivinen toimija on nimenomaisesti JHL ry. JHL ry on siten ollut yksi lakon 30.10.2020 aktiivisista toimeenpanijoista ja kannustanut siihen ryhtymiseen painokkaasti ennen lakkoa.

Paikallisyhdistysten vastuu

Siltä osin kuin työtaistelun katsotaan kohdistuneen työnantajan työnjohto-oikeuteen, yhdistykset eivät kiistä kannetta. Lakko oli kuitenkin luonteeltaan ensisijaisesti poliittinen. Sen tavoitteena oli vaikuttaa Jyväskylän kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätöksiin koskien kaupungin talousarviota vuodelle 2021. Kuultavilla paikallisyhdistyksillä olleiden tietojen mukaan vuoden 2021 talousarvioesitystä oli ollut tarkoitus käsitellä Jyväskylän kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston kokouksissa marraskuussa 2020, eli pian 30.10.2020 järjestetyn työtaistelun jälkeen.

Lakkoon osallistuneet työntekijät olivat kokeneet, ettei heillä ollut enää muuta keinoa saada ääntänsä kuuluvaksi poliittisten päättäjien suuntaan kuin aloittaa työtaistelu. Työtaistelun kohteena ei siten ollut ensisijaisesti mikään konkreettinen työnantajan direktiovaltaan kuuluva päätös, vaan laajempi poliittinen periaateratkaisu koskien sitä, millä keinoin Jyväskylän kaupungin suunnittelemat säästöt tullaan toteuttamaan.

JHL ry:n ja JAU ry:n vastuu

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry myöntää rikkoneensa työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä työrauhavelvollisuutta siltä osin, kuin lakon katsotaan kohdistuneen työehtosopimukseen. JHL ry kuitenkin katsoo, että kyseessä on ollut ensisijaisesti poliittinen työtaistelu, jolla on pyritty vaikuttamaan Jyväskylän kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätöksiin koskien kaupungin talousarviota vuodelle 2021.

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Jyväskylän kaupungissa järjestettiin 30.10.2020 edellä kuvatuin tavoin lakko, joka kesti kunkin lakkoon osallistuneen työntekijän työvuoron ajan. Työtaisteluun osallistui 378 työntekijää, joista noin 30 prosenttia oli Jyväskylän JHL ry:n jäseniä ja noin 70 prosenttia Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry:n jäseniä.

Vastaajien ja kuultavien mukaan työtaistelu oli luonteeltaan ensisijaisesti poliittinen. Oikeuskäytännössä lailliselta poliittiselta työtaistelulta on edellytetty, ettei se osaksikaan kohdistu työehtosopimukseen (ks. esim. TT 2008:32, TT 2013:169, TT 2020:52 ja TT 2021:9–12). Lakon tavoitteena oli työntekijäpuolen mukaan vaikuttaa Jyväskylän kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätöksiin koskien kaupungin talousarviota vuodelle 2021. JHL ry on työtaistelua koskevassa ilmoituksessaan (K1) todennut vastustavansa Jyväskylän kaupungin vuoden 2021 ja pidemmän aikavälin suunnitelmia henkilöstön lomautuksiin, irtisanomisiin ja muihin työsuhteen ehtoihin liittyen sekä edellyttänyt, että Jyväskylän kaupunki ei toteuta talousarviossa mainittuja suunnitelmia henkilöstön osalta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella työtaistelun syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys vuoden 2021 talousarvion valmisteluun liittyneiden ja 27.10.2020 päättyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden lopputulokseen ja työnantajan mahdollisiin päätöksiin, jotka kuuluivat työnantajan liikkeenjohtovallan piiriin. Työtaistelu kohdistui siten tältä osin voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 1 luvun 5 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Wilska, Lehto ja Komulainen jäseninä. Esittelijä on ollut Korhonen.

Tuomio on yksimielinen.