TT 2021:23 – Lakko

Työtaistelun syynä katsottiin olleen työntekijöiden tyytymättömyys kaupungin liikkeenjohtovallan piiriin kuuluvia toimia kohtaan. Työtaistelu oli siten kohdistunut noudatettavan virka- ja työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan määräykseen. Paikallisyhdistysten ja ammattiliiton katsottiin näin ollen rikkoneen työrauhavelvollisuutensa sekä neuvottelujärjestön laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa, ja ne tuomittiin hyvityssakkoihin.

KANTAJA

Kunnallinen työmarkkinalaitos

VASTAAJAT

Julkisen alan unioni JAU ry

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

KUULTAVAT

Jyväskylän JHL ry

ASIA

Työrauha

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry ja Jyväskylän JHL ry järjestivät 6.11.2020 Jyväskylässä lakon. Lakkoon osallistuivat Jyväskylän kaupungin koulunkäynninohjaajat, varhaiskasvatuksen, liikuntapalveluiden sekä katu- ja viherpalveluiden työtehtävissä toimivat työntekijät. Lisäksi Kylän Kattaus -liikelaitoksen osalta työtaistelun piirissä olivat varhaiskasvatuksen, koulujen ja henkilöstöruokailun valmistus ja jakelu sekä henkilöstöruokailu ja kahvila. Lakko kesti kunkin työntekijän työvuoron ajan. Osa toiminnoista oli erikseen rajattu lakon ulkopuolelle.

Lakon tavoitteena oli työntekijäpuolen mukaan vaikuttaa Jyväskylän kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätöksiin koskien kaupungin talousarviota vuodelle 2021.

Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohtaja A sai tiedon työtaistelutoimenpiteestä 5.11.2020 kello 15 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n johdon neuvonantaja B:n lähettämällä sähköpostilla.

Lakkoon osallistui yhteensä 535 työntekijää, jotka olivat Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry:n ja Jyväskylän JHL ry:n jäseniä. JHL ry oli ohjeistanut jäseniään osallistumaan lakkoon työajalla.

Jyväskylän JHL ry:ssä on 985 jäsentä ja Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry:ssä 1 736 jäsentä. Lakkoon osallistuneista noin 36 prosenttia oli Jyväskylän JHL ry:n jäseniä ja noin 64 prosenttia Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry:n jäseniä. Lisäksi paikallisyhdistysten tietojen mukaan yksi lakkoon osallistuneista on kuulunut muuhun ammattiliittoon kuin Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:hyn.

KANNE

Vaatimukset

Kunnallinen työmarkkinalaitos on vaatinut, että työtuomioistuin

– tuomitsee Jyväskylän JHL ry:n maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

– tuomitsee Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry:n maksamaan hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta,

– tuomitsee Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan hyvityssakkoa ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä,

– tuomitsee Julkisen alan unioni JAU ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä sekä

– velvoittaa Julkisen alan unioni JAU ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 2.450 eurolla korkoineen.

Perusteet

Työtaistelun seuraukset

Kaupungin varhaiskasvatuspalveluissa lakosta seurasi taloudellista menetystä satojen maksuhyvityspäivien muodossa, kun monia lapsia ei lakon vuoksi tuona päivänä tuotu hoitoon. Lisäksi varhaiskasvatuksen yksiköissä jouduttiin ryhtymään monenlaisiin toimintaa hankaloittaneisiin erityisiin työjärjestelyihin. Sovittuja tapaamisia ja suunnitelmia kuten eri ryhmien retkiä jouduttiin perumaan ja siirtämään. Töissä olleen henkilökunnan työvuoroja ja -tehtäviä jouduttiin monin paikoin muuttamaan. Yksiköissä tehtiin myös ylitöitä, jotta lakkopäivään ehdittiin lyhyellä varoitusajalla varautua ja lakkopäivänä vältyttäisiin sijaisten rekrytoimiselta. Tästä huolimatta sijaisia jouduttiin lakon vuoksi palkkaamaan osaan yksiköitä.

Koulunkäynninohjaajien lakosta seurasi se, että monissa kaupungin kouluissa jäi esimerkiksi vahtimestarityötä ja oppituntien aikaista ohjaustyötä tekemättä. Osassa yksiköistä myös erillistä tukea tarvitsevat oppilaat jäivät lakkopäivänä ilman ohjausta. Iltapäivätoimintaa jouduttiin peruuttamaan. Monia erilaisia työtehtävien muutoksia sekä vuorojen järjestelyä ja pidennyksiä jouduttiin tekemään. Lisäksi rehtoreille aiheutui ylimääräistä äkillistä valmistelu- ja tiedotustyötä.

Liikuntapalveluissa lakkoilun vuoksi kaupunki joutui sulkemaan useita toimipisteitä lakkopäiväksi: jäähalleja, uimahalli ja muita liikuntapaikkoja. Tämä aiheutti yhteensä 121 liikuntavuoron perumisen, josta aiheutui kaupungille 2 939,80 euron tulojen menetys. Uimahallin sulkemisen vuoksi arvioitu kassatulojen menetys kaupungille oli 1 300 euroa. Paikkojen kunnossapidossa jouduttiin vähäisen henkilöstömäärän vuoksi priorisoimaan työtehtäviä turvallisuuden ylläpitämiseen ja lykkäämään siten muita tehtäviä myöhemmäksi.

Katu- ja viherpalveluiden lakko aiheutti sen, että kaluston, kuten useiden pakettiautojen ja kuorma-autojen leasingkustannukset menetettiin lakkopäivältä, kun kalustolla tehtävä työ jäikin yllättäen tekemättä. Lisäksi kaupungille aiheutui arviolta 1 575 euroa tulojen menetyksiä. Tämä johtui siitä, että toimialan työntekijät kirjaavat investoinneille tehtävät tunnit ja tämän perusteella ne tuloutetaan investoinneista käyttötalouteen, joilla katetaan käyttötalouden menoja. Lakkopäivältä tuntikirjauksia ei tullut, joten tulot niiden osalta jäivät saamatta.

Kylän Kattaus -liikelaitokselle lakko aiheutti huomattavaa taloudellista vahinkoa. Ruokahävikin kustannus lakkopäivän vuoksi oli noin 720 euroa, suurin osa henkilöstöravintolasta. Lakon aiheuttaman erityistilanteen vuoksi kouluissa ja päiväkodeissa jouduttiin käyttämään kertakäyttöastioita ja muita kertakäyttötuotteita: tämä aiheutti noin 2 800 euron ylimääräisen kustannuksen. Yksi kahvila ja henkilöstöravintola jouduttiin sulkemaan, jonka vuoksi saamatta jäi arviolta 4 300 euron myyntitulot. Lakkopäiväksi jouduttiin myös muuttamaan enemmistön henkilöstöstä työtehtäviä ja lykkäämään joitakin tehtäviä ja tapaamisia. Lakkoon varautuessa jouduttiin tekemään ylitöitä ja palkkaamaan yhteensä 8 sijaista. Näistä syntynyt arvioitu yhteiskustannus oli 4 255 euroa. Työnantaja arvioi, että Kylän Kattaus -liikelaitokselle aiheutui lakosta yhteensä noin 12 970 euron kustannukset.

Edellä mainitut laittomista työtaistelutoimenpiteistä kaupungille aiheutuneet seuraukset lisäsivät menettelyn moitittavuutta. Moitittavuutta lisää myös se, että selvästi laittomaan työtaisteluun ryhdyttiin maailmanlaajuisesta koronapandemiasta huolimatta. Työnantaja joutuu pandemian seurauksena kiinnittämään erityishuomiota muun muassa hygieniaan ja muihin lisätöitä aiheuttaviin varotoimiin toimipisteissään. Huomattavan lyhyellä varoitusajalla ilmoitettu laiton työtaistelu hankaloitti tätä entisestään.

VASTAUS

Vastaus kannevaatimuksiin

Jyväskylän JHL ry, Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat myöntäneet rikkoneensa työrauhavelvollisuutensa siltä osin kuin lakon katsotaan kohdistuneen työehtosopimukseen.

Julkisen alan unioni JAU ry on myöntänyt laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa siltä osin kuin lakon katsotaan kohdistuneen työehtosopimukseen.

Julkisen alan unioni JAU ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat myöntäneet Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään.

Seuraamukset

Lyhyestä yhden päivän lakosta ei ole aiheutunut työnantajalle merkittävää taloudellista vahinkoa eikä kohtuutonta haittaa kaupungin palvelutuotannolle. Vahingon määrää arvioitaessa on otettava huomioon, että Jyväskylän kaupunki on säästänyt lakossa olleiden työntekijöiden palkkakustannukset.

Työnantajalla oli hyvissä ajoin tieto työtaistelusta, koska Kunnallinen työmarkkinalaitos on osannut valvontapyynnössään pyytää Julkisen alan unioni JAU ry:tä ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:tä sekä paikallisyhdistyksiä valvomaan työrauhaa. Näin ollen työnantajalla oli aikaa järjestää toiminnot siten, että työtaistelusta aiheutui mahdollisimman vähän haittaa.

Työtaistelu oli jo alun perin rajattu vastuullisesti siten, ettei siitä aiheutunut vaaraa ihmisten hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Kokonaan työtaistelun ulkopuolelle oli jätetty esimerkiksi Huhtasuon yhtenäiskoulussa sijaitsevat vaativan erityisen tuen ryhmät, joissa annetaan opetusta neurologisesti vammautuneille ja pitkäaikaissairaille tai kehitysvammaisille oppilaille, sekä Huhtasuon kehitysvammaisten varhaiskasvatusryhmä. Kylän Kattauksen osalta työtaistelun ulkopuolelle oli rajattu ikääntyneiden ja vammaisten ruokapalvelut, sairaalaruokailu sekä kotipalvelun ateriapalvelu.

Lisäksi pääluottamusmiehet ja Jyväskylän kaupungin edustajat neuvottelivat keskenään työtaistelun tarkemmista rajauksista. Jyväskylän kaupungilla oli myös mahdollisuus hakea työlupia, jos sillä oli tarve lakonalaisen työn järjestämiseen. Se ei kuitenkaan hakenut näitä lupia.

Vaadittujen hyvityssakkojen määrä

Mahdollisesti tuomittavien hyvityssakkojen määrää alentavina seikkoina on otettava huomioon Jyväskylän JHL ry:n, Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n edellä mainitut toimet työtaistelun kohtuuttomien seuraamusten rajoittamiseksi. Huomioon on lisäksi otettava, että kyse on ollut Julkisen alan unioni JAU ry:n, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n, Jyväskylän JHL ry:n sekä Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry:n käsityksen mukaan ensisijaisesti poliittisesta lakosta.

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n johdon neuvonantaja B:n 05.11.2020 toimittama ilmoitus koskien työtaistelua

2. KT:n valvontapyyntö 05.11.2020 liittyen työtaisteluun

3. JHL ry:n Jyväskylän kaupungilla työskenteleville jäsenilleen lähettämä

”Työtaisteluviesti JHL:n jäsenille lakosta 6.11.2020”

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perustelut

Paikallisyhdistysten, ammattiliiton ja neuvottelujärjestön vastuu

Vastauksessa on myönnetty, että Jyväskylän JHL ry, Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat rikkoneet työrauhavelvollisuutensa siltä osin kuin työtaistelun katsotaan kohdistuneen työnantajan työnjohto-oikeuteen ja siltä osin kuin työtaistelun katsotaan kohdistuneen työehtosopimukseen.

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että työtaistelu on kohdistunut virka- ja työehtosopimukseen. Hyvityssakkovaatimukset on näin ollen hyväksyttävä.

Hyvityssakko

Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Julkisen alan unioni JAU ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia korvaamaan yhteisvastuullisesti Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla

– Jyväskylän JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.000 euroa,

– Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.800 euroa,

– Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n maksamaan Kunnalliselle työmarkkinalaitokselle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 3.500 euroa ja

Julkisen alan unioni JAU ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan Kunnallisen työmarkkinalaitoksen oikeudenkäyntikulut 2.450 eurolla, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Työtaisteluiden kohdistuminen työehtosopimukseen

Työtaistelutoimenpiteellä vastustettiin 27.10.2020 päättyneissä Jyväskylän kaupungin yhteistoimintaneuvotteluissa tehtyjä suunnitelmia mahdollisista irtisanomisista, lomautuksista ja työsuhteiden olennaisten ehtojen muuttamisista. Yhteistoimintaneuvottelut liittyivät Jyväskylän vuoden 2021 talousarvion valmisteluun sekä pitkittyneeseen koronatilanteeseen.

Lakon syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys yhteistoimintaneuvottelun lopputulokseen ja työnantajan mahdollisiin päätöksiin, jotka kuuluvat työnantajan liikkeenjohtovallan piiriin. Lakko kohdistui siten noudatettavan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (2020–2021) työnjohto-oikeutta koskevaan 1 luvun 5 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.

Neuvottelujärjestön, ammattiliiton ja paikallisyhdistysten vastuu

Työtaistelu toteutettiin ennakkoilmoituksen mukaisesti. Julkisen alan unioni JAU ry, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry ja Jyväskylän JHL ry eivät ilmoittaneet ryhtymisestä minkäänlaisiin toimenpiteisiin työtaistelun estämiseksi, keskeyttämiseksi ja työrauhan palauttamiseksi. Julkisen alan unioni JAU ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ovat siten laiminlyöneet työehtosopimuslain mukaan niille kuuluvan valvontavelvollisuutensa sallimalla jäsentensä ryhtyä työehtosopimuksen, työehtosopimuslain vastaiseen työtaisteluun sekä laiminlyöneet ryhtyä riittäviin toimenpiteisiin työrauhan ylläpitämiseksi ja palauttamiseksi.

Paikallisyhdistysten ohella JHL ry:llä on ollut aktiivinen rooli työtaistelun 6.11.2020 toimeenpanemisessa. Ammattiliiton aktiivinen rooli lakon taustalla on selvästi nähtävissä esimerkiksi JHL ry:n jäsenilleen 5.11.2020 lähettämästä työtaisteluviestistä koskien lakkoa 6.11.2020. Viesti on nimenomaan JHL ry:n allekirjoittama, työtaisteluun kannustava ohje- ja tukiviesti lakkoiluun ja se toimitettiin lakonalaisille työntekijöille ennen lakkoa. Viestistä ilmenee, että lakon 6.11.2020 taustalla on JHL ry:n hallinnon tekemä järjestöpäätös. Viestissä ei viitata paikallisyhdistyksiin, vaan aktiivinen toimija on nimenomaisesti JHL ry. JHL ry on siten ollut yksi lakon 6.11.2020 aktiivisista toimeenpanijoista ja kannustanut siihen ryhtymiseen painokkaasti ennen lakkoa.

Paikallisyhdistysten vastuu

Siltä osin kuin työtaistelun katsotaan kohdistuneen työnantajan työnjohto-oikeuteen, yhdistykset eivät kiistä kannetta. Lakko oli kuitenkin luonteeltaan ensisijaisesti poliittinen. Sen tavoitteena oli vaikuttaa Jyväskylän kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätöksiin koskien kaupungin talousarviota vuodelle 2021. Kuultavilla paikallisyhdistyksillä olleiden tietojen mukaan vuoden 2021 talousarvioesitystä oli ollut tarkoitus käsitellä Jyväskylän kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston kokouksissa marraskuussa 2020, eli pian 6.11.2020 järjestetyn työtaistelun jälkeen.

Lakkoon osallistuneet työntekijät olivat kokeneet, ettei heillä ollut enää muuta keinoa saada ääntänsä kuuluvaksi poliittisten päättäjien suuntaan kuin aloittaa työtaistelu. Lakko, joka oli järjestetty 30.10.2020, ei ollut tuottanut toivottua tulosta, mistä syystä ajauduttiin uuteen työtaisteluun.

Työtaistelun kohteena ei ollut ensisijaisesti mikään konkreettinen työnantajan direktiovaltaan kuuluva päätös, vaan laajempi poliittinen periaateratkaisu koskien sitä, millä keinoin Jyväskylän kaupungin suunnittelemat säästöt tullaan toteuttamaan.

JHL ry:n ja JAU ry:n vastuu

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry myöntää rikkoneensa työehtosopimuslain 8 §:ssä säädettyä työrauhavelvollisuutta siltä osin, kuin lakon katsotaan kohdistuneen työehtosopimukseen. JHL ry kuitenkin katsoo, että kyseessä on ollut ensisijaisesti poliittinen työtaistelu, jolla on pyritty vaikuttamaan Jyväskylän kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätöksiin koskien kaupungin talousarviota vuodelle 2021.

Julkisen alan unioni JAU ry tulkitsi 6.11.2020 järjestetyn lakon luonteeltaan ensisijaisesti poliittiseksi ja siten lailliseksi työtaisteluksi, mistä syystä se ei ole ryhtynyt aktiivisiin valvontatoimenpiteisiin asiassa. Julkisen alan unioni JAU ry kuitenkin myöntää valvontavelvollisuuden rikkomisen siltä osin kuin lakon katsotaan kohdistuneen työehtosopimukseen.

Työtaistelutoimenpiteet ja kohdistuminen työehtosopimukseen

Jyväskylän kaupungissa järjestettiin 6.11.2020 edellä kuvatuin tavoin lakko, joka kesti kunkin lakkoon osallistuneen työntekijän työvuoron ajan. Työtaisteluun osallistui 535 työntekijää, joista noin 36 prosenttia oli Jyväskylän JHL ry:n jäseniä ja noin 64 prosenttia Jyväskylän julkisten ja hyvinvointialojen ammattilaiset JHL ry:n jäseniä.

Vastaajien ja kuultavien mukaan työtaistelu oli luonteeltaan ensisijaisesti poliittinen. Oikeuskäytännössä lailliselta poliittiselta työtaistelulta on edellytetty, ettei se osaksikaan kohdistu työehtosopimukseen (ks. esim. TT 2008:32, TT 2013:169, TT 2020:52 ja TT 2021:9–12). Lakon tavoitteena oli työntekijäpuolen mukaan vaikuttaa Jyväskylän kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätöksiin koskien kaupungin talousarviota vuodelle 2021. JHL ry on työtaistelua koskevassa ilmoituksessaan (K1) todennut vastustavansa Jyväskylän kaupungin vuoden 2021 ja pidemmän aikavälin suunnitelmia henkilöstön lomautuksiin, irtisanomisiin ja muihin työsuhteen ehtoihin liittyen sekä edellyttänyt, että Jyväskylän kaupunki ei toteuta talousarviossa mainittuja suunnitelmia henkilöstön osalta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella työtaistelun syynä oli työntekijöiden tyytymättömyys vuoden 2021 talousarvion valmisteluun liittyneiden ja 27.10.2020 päättyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden lopputulokseen ja työnantajan mahdollisiin päätöksiin, jotka kuuluivat työnantajan liikkeenjohtovallan piiriin. Työtaistelu kohdistui siten tältä osin voimassa olevan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen työnjohto-oikeutta koskevaan 1 luvun 5 §:n määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa ja erottaa työntekijä sekä johtaa ja valvoa työntekoa.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Anttila puheenjohtajana sekä Kröger, Äimälä, Wilska, Lehto ja Komulainen jäseninä. Esittelijä on ollut Korhonen.

Tuomio on yksimielinen.