Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta oli päätöksellään vahvistanut, ettei suorajakelua koskeva työehtosopimus ole yleissitova. Hylätty valitus, jossa oli vaadittu päätöksen kumoamista.

Ks. myös TT 2017:90 ja 2010:126.

ASIA

Työehtosopimuksen yleissitovuutta koskeva valitus

VALITTAJA

Medialiitto ry

KUULTAVA

Teollisuusliitto ry

PÄÄTÖS, JOSTA VALITETAAN

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN RATKAISU

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on 20.4.2020 antamallaan päätöksellä nro 2/2020 vahvistanut, että Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välinen suorajakelua koskeva työehtosopimus 1.11.2019 – 31.1.2022 ei ole soveltamisalallaan työsopimus-lain 2 luvun 7 §:n l momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova.

Vahvistamislautakunnan päätös on liitteenä.

ASIAN KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

MEDIALIITTO RY:N VALITUS

VAHVISTAMISLAUTAKUNNAN LAUSUNTO

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on työtuomioistuimelle antamassaan lausunnossa todennut valituksenalaisen päätöksen perustuvan siihen, että työehtosopimuksen soveltamisalalla on tehty myös Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välinen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus, joka on vahvistettu yleissitovaksi ja joka on soveltamisalaltaan laajempi kuin suorajakelua koskeva työehtosopimus.

Suorajakelua koskeva työehtosopimus on uusi. Sen soveltamisala on sama kuin aiemman Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:n ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry:n osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisala, minkä sopijaosapuolet ovat itsekin nimenomaisesti todenneet. Myös osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevan työehtosopimuksen osalta oli valitettu työtuomioistuimeen katsoen, että sen tarkoittamaa alaa oli pidettävä omana erillisenä toimialanaan. Työtuomioistuin katsoi ratkaisussaan TT 2010:126, että työehtosopimus oli päällekkäinen viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen kanssa ja hylkäsi valituksen. Samaa kysymystä on käsitelty myös ratkaisuissa TT 2009:62 ja TT 2017:90. Vahvistamislautakunta on viitannut näihin työtuomioistuimen ratkaisuihin ja katsonut tilanteen olevan sama myös suorajakelua koskevan työehtosopimuksen kohdalla.

Medialiitto ry on valituksessaan katsonut, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on tosiasiassa yrityskohtainen työehtosopimus, joka on solmittu Posti Oyj:tä varten. Vahvistamislautakunta on todennut, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalamääräys on kirjoitettu yleiseen muotoon, eikä työehtosopimusta ole siinä rajattu koskemaan tiettyä yritystä tai tiettyjä yrityksiä. Sopimuksen piirissä olevissa yrityksissä on myös ollut vaihtuvuutta eri sopimuskausina. Vahvistamislautakunta on vakiintuneesti katsonut viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen olevan valtakunnallinen. Asiassa ei ole esitetty sellaisia perusteita, joiden mukaan tätä työehtosopimusta olisi syytä pitää yrityskohtaisena.

Vahvistamislautakunta on edelleen todennut, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on vahvistamislautakunnan käsiteltävänä ja Medialiitto ry:n mainitsemat työntekijöiden lukumäärätiedot selvitetään tässä yhteydessä. Niillä ei ole ollut vaikutusta suorajakelua koskevan työehtosopimuksen osalta, koska vahvistamislautakunnan päätös oli perustunut näkemykseen työehtosopimusten päällekkäisyydestä.

Vahvistamislautakunta on katsonut, ettei valituksessa ole esitetty perusteita, joiden nojalla päätöstä tulisi muuttaa.

VALITTAJAN VASTASELITYS

Medialiitto ry on todennut, että vahvistamislautakunta oli ottanut päätöksensä perusteeksi oikeuskäytännössä vahvistetun periaatteen, jonka mukaan työehtosopimus voidaan vahvistaa yleissitovaksi vain kokonaisuudessaan. Tältä osin vahvistamislautakunta on lausunnossaan viitannut työtuomioistuimen aikaisempaan ratkaisukäytäntöön, jonka mukaan Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:n ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry:n välistä osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskenutta työehtosopimusta ei voitu vahvistaa yleissitovaksi omalla alallaan viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen sijasta ('IT 2017:90 ja TT 2009:62).

Asian kokonaisharkinnassa tulisi kiinnittää huomiota yleissitovuuden kannalta merkitykselliseen tosiasia-aineistoon. Asiassa on sinänsä riidatonta, että suorajakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisala on sama kuin Mainosjakajien Etujärjestö ry:n ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry:n välisen osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskeneen työehtosopimuksen soveltamisala. Tilanne on kuitenkin muuttunut edellä mainittujen työtuomioistuimen ratkaisujen antamisen jälkeen. Suorajakelua koskevan työehtosopimuksen solmineet Medialiitto ry ja Teollisuusliitto ry ovat työmarkkinoilla ja alalla vakiintuneesti toimivia osapuolia, jotka ovat solmineet 1970-luvun puolivälistä lähtien myös jakelua koskevan työehtosopimuksen, jolla on aikaisemmin ollut yleissitovuus. Kaikki suorajakelun alalla toimivat järjestäytyneet yritykset ovat Medialiitto ry:n jäseniä ja siten myös kaikki alalla työskentelevät työntekijät ovat suorajakelua koskevan työehtosopimuksen piirissä.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliite P:n piirissä ei sen sijaan ole koskaan harjoitettu osoitteettomien lähetysten erillisjakelua. Yleissitovuusjärjestelmän tarkoituksen vastaista olisi katsoa yleissitovaksi työehtosopimus, jonka piirissä kysymyksessä olevaa työtä ei tehdä eikä ole koskaan tehtykään.

Medialiitto ry on todennut, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on tehty Posti-konsernin toiminnan lähtökohdista ja sitä varten. Sen normaalisitovuuden piirissä ei Medialiitto ry:n tietojen mukaan ole ollut muita kuin Posti-konsernin yrityksiä. Myös Palvelualojen työnantajat PALTA ry on todennut vahvistamislautakunnalle, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on yrityskohtainen työehtosopimus.

TEOLLISUUSLIITTO RY:N LAUSUNTO

Vahvistamislautakunnan päätös on oikea. Teollisuusliitto ry:n käsityksen mukaan suorajakelu ei ole itsenäinen toimiala. Suorajakelualalla toimivien yritysten elinkeinotoiminta on Medialiitto ry:n valituksessaan esittämällä tavalla yhdenmukaista, mutta vastoin Medialiitto ry:n esittämää, se ei kuitenkaan ole erillistä muusta jakeluliiketoiminnasta. Suorajakelua tehdään varsinaisen erillisenä toimintana harjoitetun suorajakeluliiketoiminnan lisäksi myös muun postin jakamisen yhteydessä. Osoitteellisia ja osoitteettomia suorajakelutuotteita jaetaan sekä varhaisjakelun että päiväpostin jakamisen yhteydessä. Suorajakelua on siten pidettävä lähinnä yhtenä päällekkäisenä osana laajempaa toimialaa, jolla sovelletaan tällä hetkellä yleissitovaa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisala vastaa toimialaa.

Yleissitovuutta ei tässä tapauksessa voida arvioida suhteessa useammasta työehtosopimuksesta koostuvaan laajempaan kokonaisuuteen, kuten Medialiitto ry on valituksessaan toissijaisesti vaatinut. Teollisuusliitto ry on sopinut Medialiitto ry:n kanssa toisistaan erilliset suorajakelun ja jakelun työehtosopimukset, joissa on kyse erillisistä kokonaisuuksista. Tämä ilmenee myös suorajakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisalapöytäkirjan kirjauksesta, jossa todetaan nimenomaisesti, että kysymyksessä olevan työehtosopimuksen soveltamisalamääräysten tarkoituksena ei ole ollut muuttaa rajanvetoa jakelua koskevaa työehtosopimusta koskien. Muuttamisella tässä yhteydessä viitataan aikaisempaan Suomen Mainosjakajien Etujärjestö ry:n ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry:n osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaan.

Kahden eri työehtosopimuksen sopimiselle on Teollisuusliitto ry:ssä ollut muu syy kuin se, että kyseessä olisi kaksi toisistaan täysin erillistä toimialaa. Jakelun ja suorajakelun työehtosopimusten piirissä tehtävä työ on sinänsä teknisesti samankaltaista, mutta esimerkiksi jaettavan materiaalin jakeluverkot poikkeavat. Lisäksi suorajakelun työehtosopimuksen sopimalla Teollisuusliitto ry on halunnut turvata työehtoja alalla, jolla on sovellettu aikaisemmin erillisjakelua koskevaa työehtosopimusta, joka on todettu oikeuskäytännössä niin sanotuksi keltaiseksi työehtosopimukseksi (erityisesti TT 2019:102). Teollisuusliitto ry:n tarkoituksena ei ole missään tapauksessa ollut neuvotella kahta ehdoiltaan ainakin jonkin verran eritasoista työehtosopimusta, jotka olisivat soveltamisalaltaan päällekkäisiä.

Jakelun ja suorajakelun työehtosopimukset ovat Teollisuusliitto ry:n organisaatiossa täysin erilliset ja itsenäiset työehtosopimukset, joiden neuvottelemista varten molemmilla on omat neuvottelukuntansa.

SUULLINEN KÄSITTELY

Työtuomioistuin on toimittanut asiassa suullisen käsittelyn 1.11.2021.

TODISTEET

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Medialiitto ry on vaatinut, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös kumotaan ja suorajakelua koskeva työehtosopimus vahvistetaan yleissitovaksi.

Perusteet

Medialiitto ry on katsonut ensisijaisesti, että suorajakeluala on oma itsenäinen toimialansa, jolla suorajakelua koskeva työehtosopimus on edustava työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla ja se tulisi siten vahvistaa yleissitovaksi.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on tosiasiassa yrityskohtainen työehtosopimus eikä sitä voida katsoa yleissitovaksi. Joka tapauksessa sen soveltamisala ei vastaa yleistä toimialaa vaan rakentuu yhden yrityksen liiketoimintaan kuuluvista osa-alueista. Sen soveltamisalaa ei siten voida ottaa lähtökohdaksi yleissitovuuspäätökselle.

Toissijaisesti Medialiitto ry on katsonut, että mikäli yleissitovuutta arvioidaan suhteessa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimukseen, tulee yleissitovuutta ja edustavuutta tarkastella suhteessa monesta eri työehtosopimuksesta muodostuvaan asianomaiseen alaan eikä suorajakelua koskevan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien henkilömäärien osalta erikseen.

Yksityiskohtaiset perusteet

Suorajakelun toimiala ja työehtosopimuksen edustavuus

Suorajakelu on oma erillinen toimialansa. Suorajakelualalla toimivien yritysten elinkeinotoiminta on toimintatavoiltaan yhdenmukainen ja käytännössä erillinen muusta jakeluliiketoiminnasta. Siten yleissitovuutta ei pitäisi arvioida suhteessa viestinvälitys- ja logistiikka- alan työehtosopimukseen.

Medialiitto ry:n jäseninä ovat seuraavat suorajakelun alalla toimivat yritykset:

1. Helsingin Jakelu-Expert Oy

2. Hämeenlinnan Jakelupalvelu Oy

3. Kokkolan Jakelu Oy

4. Jakelujuniorit Oy

5. Jakelumasters Oy

6. Länsi-Uudenmaan Mainosjakelu Oy

7. Oulu-Suorajakelu Oy

8. P-S Suorajakelu Oy

9. Suora Lähetys Oy

10. SSM Itä-Suomi Oy

11. SSM Sisä-Suomi Oy

12. SSM Varsinais-Suomi Oy

13. SSM Länsi-Suomi Oy

14. Rauman Suorajakelu Oy

Edellä lueteltujen yritysten palveluksessa työskentelee 4.233 työntekijää, jotka ovat suorajakelua koskevan työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä. Kaikki alalla toimivat merkittävät suorajakeluyritykset ovat Medialiitto ry:n jäseniä ja siten toimialalla työskentelevät ovat kattavasti työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä. Medialiitto ry:n jäseninä olevien suorajakeluyritysten jakeluverkot kattavat noin 2,1 miljoonaa kotitaloutta.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskevan palkkaliite P:n mukaisissa tehtävissä ei työskentele eikä ole työskennellyt yhtään työntekijää normaalisitovuuden perusteella lukuun ottamatta vuonna 2006 Posti Oyj:ssä järjestettyä lyhyttä pilottihanketta.

Työsopimuslakia koskevan hallituksen esityksen mukaan (HE 157/2000 vp) lakiin otettujen edustavuutta koskevien kriteerien tarkoitus on ollut, että päätökset työehtosopimusten yleissitovuudesta voitaisiin perustaa mahdollisimman laajasti työehtosopimusten yleissitovuuden kannalta merkitykselliseen tosiasia-aineistoon.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on päätöksessään viitannut siihen, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä on 20.8.2018 ollut 12.692 työntekijää. Lukuun on sisältynyt Posti Oyj:n yleispalveluvelvoitteen alaista ja muuta osoitteellista jakelua suorittavat, Posti Oyj:n myymälöissä työtä tekevät sekä toimihenkilöt, mutta ei yhtään suorajakelun työntekijää. Yleissitovuuden vahvistaminen työehtosopimukselle, jonka normaalisitovuuden piirissä ei ole yhtään suorajakelun työntekijää, ei ole tarkoituksenmukaista eikä vastaa lain tarkoitusta.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen yrityskohtaisuus

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on yhtä yritystä, Posti Oyj:tä, varten solmittu yrityskohtainen työehtosopimus, eikä se siten voi olla yleissitova. Työsopimuslakia koskevan hallituksen esityksen (HE 157/2000 vp) mukaan yrityskohtainen työehtosopimus ei voi olla yleissitova.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen soveltamisalamääräys ei voi myöskään muodostaa toimialaa, jota vasten yleissitovuutta peilataan, koska se muodostuu yhden yrityksen liiketoiminnan osa-alueista. Sopimuksen soveltamisala rakentuu siten, että kaikki erillisissä palkkaliitteissä olevat Posti Oyj:n toimintaan liittyvät tehtävät kuuluvat työehto-sopimuksen soveltamisalan piiriin. Tällä hetkellä työehtosopimusta noudatetaan viestinvälitys- ja logistiikka-alalla toimivien yritysten työntekijöihin ja toimihenkilöihin mukaan lukien

– asiakastoimipaikkojen myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät työntekijät,

– yritysmyyntitoimintojen päällikkö-, asiantuntija-, esimies- ja myyntitehtävissä työskentelevät toimihenkilöt,

– muut viestinvälitys- ja logistiikka-alan toimihenkilöt, esimerkiksi hallinto-, esimies-, päällikkö-, suunnittelu- ja asiakaspalvelutehtävät sekä myynnin tuen tehtävät,

– sanomalehden jakelun työntekijät,

– viestinvälitystyössä eri työvaiheissa perus- ja ammattitehtävissä työskentelevät ja tavaran kuljetustehtävissä työskentelevät työntekijät,

– erillisenä jakeluna suoritettavan osoitteettomien lähetysten jakelutyön työntekijät ja

– varastotyöntekijät.

Uusia palkkaliitteitä on otettu työehtosopimukseen Posti Oyj:n liiketoiminnan laajentumisen myötä. Soveltamisala on laaja ja päällekkäinen monen muun työehtosopimuksen kanssa. Kyse ei ole toimialasta vaan yrityksen liiketoiminnan eri osa-alueista.

Viestinvälitys- ja logistiikka-alan toimiala ja edustavuuden arviointi

Mikäli suorajakelua koskevan työehtosopimuksen yleissitovuutta kuitenkin tarkastellaan suhteessa viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimukseen, arvioinnissa tulee ottaa huomioon kaikkien asianomaisella alalla voimassa olevien työehtosopimusten piirissä olevien henkilöiden määrä.

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on päätöksessään katsonut, että soveltamisalalla on kolme päällekkäistä työehtosopimusta eli viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus, jakelua koskeva työehtosopimus sekä suorajakelua koskeva työehtosopimus. Työtuomioistuimen ratkaisukäytännön ('I'I' 2002:77) perusteella asia tulisi ratkaista kokonaisuutena niin, että edustavuutta arvioitaessa tarkasteltaisiin kaikkien soveltamisalalla voimassa olevien työehtosopimusten piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärää.

$10a

Vahvistamislautakunta on päätöksessään katsonut, että jakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisalalla työskentelevien työntekijöiden kokonaismäärän selvittäminen ei ole ollut välttämätöntä, koska viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen normaalisitovuuden piirissä on 20.8.2018 todetun mukaisesti ollut 12.692 henkilöä. Lautakunnan olisi kuitenkin pitänyt pyrkiä selvittämään kaikkien samalla alalla voimassa olevien työehtosopimusten piirissä työskentelevien kokonaismäärä.

Normaalisitovuuden piirissä on liittojen ilmoitusten perusteella ollut 19.114 henkilöä. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen piirissä on ollut alle puolet tästä määrästä eikä sitä niin ollen voida pitää asianomaisella alalla edustavana ja siten yleissitovana.

Medialiitto ry:n kirjallinen todiste

1. Vahvistamislautakunnan esittelijän muistio asiassa V 1/21 (s. 8 – 9)

Medialiitto ry:n henkilötodistelu

1. A, työmarkkinajohtaja, Medialiitto ry

2. B, toimitusjohtaja, Suomen Suoramainonta Oy

Teollisuusliitto ry:n henkilötodistelu

1. C, sopimusasiantuntija, Teollisuusliitto ry

Perustelut

Medialiitto ry on valituksensa keskeisinä perusteina vedonnut siihen, että suorajakeluala on oma itsenäinen toimialansa, jolla suorajakelua koskeva työehtosopimus on edustava, ja että suorajakelualalla sovellettava yleissitovaksi vahvistettu viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus on tosiasiassa yrityskohtainen työehtosopimus eikä sen soveltamisala vastaa yleistä toimialaa.

Asiassa on riidatonta, että suorajakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisala on sama kuin Mainosjakajien Etujärjestö ry:n ja Suoramainonnan ja kaupunkilehtien erillisjakelun yhdistys ry:n välisen osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskeneen työehtosopimuksen soveltamisala. Työtuomioistuin on ratkaisuissaan TT 2010:126 ja TT 2017:90 katsonut, että osoitteettomien lähetysten erillisjakelua koskeva työehtosopimus on päällekkäinen soveltamisalallaan laajemman ja siten edustavamman viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen kanssa. Edelleen työtuomioistuin on katsonut, ettei osoitteettomien lähetysten erillisjakelua ole pidettävä omana erillisenä toimialanaan.

Vahvistamislautakunta on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut suorajakelua koskevan työehtosopimuksen vastaavalla tavalla soveltamisalaltaan päällekkäiseksi viestinvälitys- ja logistiikka-alan yleissitovan työehtosopimuksen kanssa. Lisäksi samalla soveltamisalalla on todettu olevan jakelua koskeva työehtosopimus, jota ei ole vahvistettu yleissitovaksi.

Asiassa on riidatonta, että viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimuksen palkkaliite P koskee erillisjakelua, josta myös suorajakelua koskevassa työehtosopimuksessa on kysymys. Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta sovelletaan lähes yksinomaan Posti-konsernissa eikä palkkaliitteen puitteissa ole harjoitettu erillisjakelutoimintaa vuoden 2006 pilottihankkeen jälkeen.

Medialiitto ry:n työmarkkinajohtaja A ja Suomen Suoramainonta Oy:n toimitusjohtaja B ovat muun ohessa kertoneet, että palkkaliite P:n soveltaminen suorajakelutyöhön ei ollut käytännössä mahdollista, koska liitteessä ei ollut otettu huomioon jakopiirien monimuotoisuutta eikä liitteen perusteella maksettavaa palkkaa ollut suhteutettu tehtyyn työhön, kuten suorajakelun työehtosopimuksessa oli tehty. Lisäksi palkkaliitteen hinnoittelu oli työnantajan toiminnan kannalta kohtuuttoman kallis suorajakelun työehtosopimukseen verrattuna.

$10b

Teollisuusliitto ry:n sopimusasiantuntija C on kertonut pääosin samalla tavalla suorajakelutyön luonteesta kuin A ja B. C:n arvion mukaan mitään estettä jakelua koskevien työehtojen soveltamiseen myös suorajakelutoimintaan ei kuitenkaan ollut. Jakelun työehtosopimuksen piirissä jaettiin tavanomaisesti samalla tavalla osoitteetonta materiaalia kuin suorajakelussakin. Osana varhaiskantoa jaettiin kaikkiin osoitteisiin niin sanottuna peittojakeluna kaupunkilehtiä ja mainoksia, joista oli sovittu kappalekorvaus. Peittojakelu ei eronnut suorajakelusta, koska siinä materiaalia jaettiin kaikkiin osoitteisiin ellei jakelua ollut erikseen kielletty. Lisäksi Posti jakoi muun jakelun yhteydessä omaa osoitteetonta Postiset-julkaisuaan, mikä rinnastui suorajakelutoimintaan.

$10c

Vakiintuneen käytännön mukaan tietyllä alalla voi olla vain yksi työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla edustava ja yleissitova työehtosopimus (TT 2003:16, TT 2003:101 ja TT 2011:70). Työtuomioistuin on tänään asiassa V 1/21 antamassaan päätöksessä katsonut, että Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry:n välistä viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimusta 26.11.2019 – 31.10.2021 on pidettävä työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla alalla edustavana ja yleissitovana valtakunnallisena työehtosopimuksena. Tuo työehtosopimus ei ole valituksessa esitetyin tavoin yrityskohtainen työehtosopimus. Sen soveltamisala on laajempi ja edustavampi kuin suorajakelua koskevan työehtosopimuksen soveltamisala.

Edellä esitetyistä syistä työtuomioistuin katsoo, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on päätynyt oikeaan lopputulokseen, kun se on vahvistanut, että Medialiitto ry:n ja Teollisuusliitto ry:n välinen suorajakelua koskeva työehtosopimus 1.11.2019 – 31.1.2022 ei ole soveltamisalallaan työsopimuslain 2 luvun 7 §:n l momentissa tarkoitetulla tavalla edustava eikä siten yleissitova. Medialiitto ry:n valituksen hyväksymiselle ei näin ollen ole perustetta.

Päätöslauselma

Medialiitto ry:n valitus hylätään. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätös jää noudatettavaksi.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Pärnänen puheenjohtajana sekä Sirpa Pakkala, Markku Saarikoski, Juha Teerimäki ja Anu-Tuija Lehto jäseninä. Esittelijä on ollut Meeri Julmala.

Päätös on yksimielinen.