TT 2023:22 – Tiedottaminen liitoille

Työnantajan katsottiin rikkoneen ahtausalan työehtosopimuksen tiedottamista koskevaa määräystä, kun se ei ollut antanut kantajaliitolle määräyksessä tarkoitettuja tietoja muun ohella työvoiman suunnitellun vähentämisen perusteista. Työnantaja ja työnantajaliitto tuomittiin hyvityssakkoon.

Asia

Muu riita-asia

Kantaja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Vastaajat

Satamaoperaattorit ry

X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 15.11.2022

Pääkäsittely 16.2.2023

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n ja Satamaoperaattorit ry:n välisessä ahtausalan työehtosopimuksessa on sopimuskaudella 1.2.2021 — 31.1.2022 ollut muun ohella seuraavat määräykset:

Työnantajan on annettava henkilöstölle hyvissä ajoin tiedot seikoista, joilla voi olla vaikutusta työn tarjoamismahdollisuuksiin sekä henkilöstön asemaan. Työnantajan antamat tiedot ovat salassa pidettäviä yhteistoimintalain tarkoittamassa laajuudessa.

Työnantajan on annettava vähintään kuukautta ennen työvoiman vähentämistä koskevan yhteistoimintaneuvottelun aloittamista sopijaosapuolille tiedot suunnitellun vähentämisen perusteista, arvio vähentämisen kohteeksi joutuvien työntekijöiden määrästä sekä arvio ajasta, jonka kuluessa vähentämiset aiotaan toteuttaa.

Työnantaja ja henkilöstön edustajat neuvottelevat menettelystä ja ehdoista, joilla tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuvat irtisanomiset toteutetaan (irtisanomisista sopiminen). Neuvottelut aloitetaan työnantajan aloitteesta heti irtisanomistarpeeseen johtaneiden syiden ilmettyä, ja niiden kokoonkutsujana on työnantaja. Neuvotteluissa selvitetään ja päätetään erilaiset vaihtoehdot irtisanomisten välttämiseksi ja niiden vaikutusten lieventämiseksi.

Palvelut on kyettävä turvaamaan neuvottelujen aikana. Tämä edellyttää, että kumpikin osapuoli pidättäytyy työehtosopimuksen vastaisista painostustoimenpiteistä.

Ellei irtisanomisista ole voitu neljän viikon, tai muutoin yhteisesti päätetty lyhyemmän ajan kuluessa sopia, taikka jos on esiintynyt työrauhahäiriöitä, katsotaan neuvottelu käydyksi, ja menettelyä jatketaan yhteistoimintalaissa säädetyssä järjestyksessä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

X Oy:ssä on 30.11.2021 aloitettu työehtosopimuksessa tarkoitetut sopeuttamisneuvottelut irtisanomistarpeeseen johtaneiden syiden ilmettyä. Neuvottelut käydään lähtökohtaisesti neljän viikon ajan ennen irtisanomisuhkaisten yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista.

Iltapäivällä 30.11.2021 työntekijät ovat järjestäneet ulosmarssin mielenilmauksena työnantajan ilmoitukselle. Ulosmarssi on todettu laittomaksi työtaisteluksi työtuomioistuimen tuomiolla TT 2022:17.

Työnantaja on katsonut sopeuttamisneuvotteluiden päättyneen niiden aikana 30.11.2021 esiintyneiden työrauhahäiriöiden vuoksi. Työnantaja on jatkanut menettelyä yhteistoimintalain mukaisesti antamalla 1.12.2021 yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluesityksen, jonka mukaisesti neuvottelut on aloitettu 8.12.2021. Osapuolet ovat saavuttaneet neuvotteluissa yksimielisyyden toimenpiteistä, ja neuvottelut on päätetty 23.12.2021. Irtisanomisiin ei ole tarvinnut turvautua, sillä tarvittavat säästöt on saatu aikaan neuvotteluissa sovituilla lomautuksilla.

Yhtiö ei ole antanut AKT ry:lle työehtosopimuksessa tarkoitettua ilmoitusta yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta. Erimielisyys vallitsee siitä, onko yhtiö näin menetellessään rikkonut työehtosopimuksen 7 §:ssä olevaa tiedottamista koskevaa määräystä.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

7 § Irtisanominen, lomautus

Taloudelliset ja tuotannolliset sopeuttamistarpeet

Tiedottaminen

Paikallinen sopeuttamissopimus

Vaatimukset

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. tuomitsee X Oy:n maksamaan kantajalle työehtosopimuslain 7 §:n mukaista hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sen jätettyä antamatta kantajalle ahtausalan työehtosopimuksen 7 §:ssa tarkoitetut tiedot 8

2. tuomitsee Satamaoperaattorit ry:n maksamaan kantajalle hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä ja

3. velvoittaa X Oy:n ja Satamaoperaattorit ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 10.155,20 eurolla korkoineen.

Perusteet

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Satamaoperaattorit ry:n työmarkkinajohtaja A on 5.1.2022 saanut kantajan sopimussihteeri B:ltä sähköpostiviestin koskien sitä, että X Oy ei ole antanut työvoiman käytön vähentämistä koskevista yhteistoimintaneuvotteluista työehtosopimuksen mukaista ilmoitusta kantajalle.

Yhteydenoton jälkeen Satamaoperaattorit ry on kantajalle antamansa ilmoituksen mukaan ollut yhteydessä X Oy:hyn. Mikäli tuossa yhteydenotossa yhtiöön on ollut kyse valvontavelvoitteen täyttämisen pyrkimyksestä, on joka tapauksessa selvää, että nuo mahdolliset valvontatoimet ovat jääneet tehottomiksi. Tämän osoittaa se, että X Oy ei ole tämän jälkeenkään täyttänyt työehtosopimuksen mukaista tiedonantovelvoitettaan antaa tiedot kantajalle, vaan työehtosopimuksessa määrätty ilmoituksen tekeminen sopimusosapuolelle on kanteen vireilletulon ajankohtana edelleen laiminlyöty. Työnantajaliitto on hyväksynyt yhtiön menettelyn ja jäänyt passiiviseksi.

Näillä perusteilla Satamaoperaattorit ry on työehtosopimuslain 8 §:n perusteella tuomittava maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvoitteensa laiminlyönnistä.

Satamaoperaattorit ry ja X Oy ovat yhteisessä vastauksessaan vaatineet, että kanne hylätään ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 13.735 eurolla korkoineen.

Hyvityssakkojen tuomitsemiselle ei ole perusteita

Vaikka kanteessa esitetyille väitteille olisikin vastoin vastaajien kantaa työtuomioistuimen mielestä perusteita, asia on ollut joka tapauksessa tulkinnanvarainen, minkä vuoksi hyvityssakkoa ei voida tuomita kummankaan vastaajan maksettavaksi.

Riidatonta on, että A on 5.1.2022 saanut viestin B:ltä siitä, että työnantaja ei ollut antanut ilmoitusta AKT ry:lle. Kuitenkin tuolloin yhteistoimintaneuvottelut olivat jo päättyneet, eikä ilmoitusta ole tarvinnut antaa. Tämän vuoksi Satamaoperaattorit ry ei ole rikkonut valvontavelvollisuuttaan jättämällä huolehtimatta, että työnantaja olisi antanut ilmoituksen yhteydenoton jälkeen.

Lisäksi on otettava huomioon, että määräys on otettu työehtosopimukseen AKT ry:n esityksestä. Nyt käsillä olevaa tulkintakysymystä ei ole käsitelty liittojen välillä aikaisemmin.

Kantajan kirjallinen todiste

1. AKT ry:n sopimussihteeri B:n sähköpostiviesti Satamaoperaattorit ry:n työmarkkinajohtaja A:lle 5.1.2022

Kantajan henkilötodistelu

Vastaajien henkilötodistelu

Perustelut

Henkilötodistelu

Työtuomioistuimessa on kuultu kantajan nimeäminä todistajina Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n sopimusalavastaavaa B:tä sekä X Oy:ssä pääluottamusmiehenä toiminutta C:tä. Vastaajien nimeäminä todistajina on kuultu Satamaoperaattorit ry:n toimitusjohtajaa D:tä sekä X Oy:n yhtiöiden työsuhdepäällikköä E:tä.

B on kertonut osallistuneensa ahtausalan työehtosopimuksen neuvotteluihin vuodesta 2000 lukien ja neuvotelleensa neuvottelukunnan jäsenenä nyt kyseessä olevan 7 §:n sisällöstä, kun määräys oli otettu ensimmäistä kertaa työehtosopimukseen vuonna 2008.

Työehtosopimuksen 7 §:n tiedottamisvelvollisuutta koskevan määräyksen tarkoituksena oli, että AKT ja Satamaoperaattorit tulivat tietoisiksi yrityksissä mahdollisesti tulevista henkilöstön vähentämisistä ja että liitot pystyivät tukemaan osapuolia sopeuttamistilanteessa. Liitot myös valvoivat, että yritykset noudattivat henkilöstöä vähentäessä lakia ja työehtosopimuksen määräyksiä.

B:n mukaan työehtosopimusosapuolet olivat tarkoittaneet, että 7 §:n määräyksessä tarkoitetut tiedot tuli antaa liitoille ennen sopeuttamisneuvotteluiden alkua. Tuossa vaiheessa alettiin käydä asiaa läpi yhteistoimintalain ulkopuolella, ja määräyksen tarkoitus kokonaisuudessaan oli, että asia pystyttäisin ratkaisemaan ilman yhteistoimintamenettelyä. Sopeuttamisneuvottelut aloitettiin tiedottamalla niistä osapuolille, minkä jälkeen työnantaja jätti yrityksen neuvottelukunnalle neuvotteluesityksen. Aikamääreitä neuvotteluiden aloittamiselle ei ollut. Määräyksen mukaan tiedot liitoille tuli antaa vähintään kuukautta ennen yhteistoimintaneuvottelun aloittamista, koska sopeuttamisneuvottelut kestivät lähtökohtaisesti neljä viikkoa. Tähän asti kaikissa jäsenyrityksissä oli myös toimittu tällä tavoin.

B on vielä kertonut, että sopeuttamisneuvottelut voivat olla lyhyemmät kuin neljä viikkoa, mikäli siitä yhteisesti sovittiin. Lisäksi jos sopeuttamisneuvottelujen alkamisen jälkeen esiintyi työrauhahäiriötä, työnantaja saattoi katsoa sopeuttamisneuvottelut päättyneiksi, jolloin työntekijät eivät saaneet hyväkseen neljän viikon neuvotteluaikaa.

D on kertonut, että ahtausalan työehtosopimuksen 7 § oli lisätty työehtosopimukseen alkuvuodesta 2008, eikä D ollut vielä tuolloin ollut Satamaoperaattorit ry:n palveluksessa. Vuoden 2008 neuvottelukierrokseen olivat osallistuneet useat yritysten edustajat, joista koostuva henkilöstöpäällikköforum oli yhdessä Satamaoperaattorit ry:n hallituksen kanssa valmistellut sopimusta. Sopeuttamismenettelyä koskeva määräys oli otettu työehtosopimukseen AKT:n esityksestä ja sen työrauhahäiriöitä koskeva kohta taas Satamaoperaattoreiden esityksestä.

Työehtosopimuksen 7 §:n määräys, jonka mukaan sopeuttamisneuvottelut päättyivät, jos työrauhahäiriöitä esiintyi, oli ollut Satamaoperaattoreiden jäsenyrityksille tärkeä, koska sen tarkoituksena oli ehkäistä työrauhahäiriöitä. Tässä tarkoituksessa määräys oli myös toiminut erinomaisesti. Määräyksen ansiosta sopeuttamisneuvotteluiden aikana ei ollut esiintynyt työrauhahäiriötä ennen 2020-lukua. Nyt käsiteltävän asian lisäksi työrauhahäiriöitä oli esiintynyt sopeuttamisneuvotteluiden aikana ainoastaan kerran, mutta tuossa tapauksessa työnantaja ei henkilöstöpoliittisista syistä ollut noudattanut työnantajaliiton kehotusta katsoa sopeuttamisneuvottelut päättyneiksi ja siirtyä yhteistoimintamenettelyyn.

$124

Vaikka yleensä meneteltiin siten, että ilmoitus henkilöstölle sopeuttamisneuvotteluiden alkamisesta ja ilmoitus liitoille annettiin samanaikaisesti, tähän ei työehtosopimus D:n mukaan kuitenkaan velvoittanut, koska kyse oli kahdesta erillisestä velvoitteesta. Esimerkiksi jos olisi ehditty käydä viikko sopeuttamisneuvotteluja ja huomattaisiin, että ilmoitus liitoille oli jäänyt antamatta, tuli ilmoituksesta odottaa kuukausi ennen kuin yhteistoimintamenettelyä voitiin aloittaa. Jos sopeuttamismenettelyn aikana tuli työrauhahäiriöitä, koko sopeuttamismenettelyä koskeva paketti, mukaan lukien ilmoitusvelvollisuus kuukauden määräajalla, siirrettiin sivuun. Jos näin ei olisi, lakosta ei tulisi lainkaan sanktioita vaan työnantajan tulisi odottaa kuukauden määräaika ennen yhteistoimintamenettelyn aloittamista, vaikka määräyksen tarkoituksena oli, että saadakseen neljän viikon sopeuttamisneuvotteluajan työntekijöiden oli pidättäydyttävä työrauhahäiriöistä.

C on kertonut osallistuneensa 30.11.2021 kello 13 pääluottamusmiehenä toimitusjohtajan infoon, jossa oli kerrottu sopeuttamisneuvotteluiden alkamisesta ja sovittu, että ensimmäiset sopeuttamisneuvottelut käytäisiin 2.12.2021. C oli ilmoittanut pitävänsä henkilöstölle tiedotustilaisuuden asiasta. Työntekijät olivat järjestäneet ulosmarssin spontaanina reaktiona työnantajan esittämille työvoiman vähentämissuunnitelmille. Ulosmarssin jälkeen työnantaja oli katsonut sopeuttamisneuvottelut päättyneiksi ja esittänyt kutsun yhteistoimintaneuvotteluihin. Työpaikalla ei ollut käyty mitään keskustelua siitä, oliko työnantaja tiedottanut liittoja asiasta.

E on kertonut, että vastaajayhtiössä oli toimittu 30.11.2021 kuten vastaavissa tilanteissa tapana oli ollut: työntekijöille oli kerrottu työnantajan järjestämässä infotilaisuudessa sopeuttamisneuvotteluiden tarve ja tavoite, ja sopeuttamisneuvotteluun osallistuville oli varattu mahdollisuus valmistautua neuvotteluihin. Pääluottamusmies C:n tiedotettua työntekijöitä sopeuttamisneuvotteluista työntekijät olivat järjestäneet ulosmarssin samana päivänä. Koska työehtosopimuksessa ei ollut sopeuttamisneuvotteluiden osalta ilmoitusaikoja, työnantaja oli tulkinnut Satamaoperaattorit ry:tä konsultoituaan sopeuttamisneuvottelut alkaneiksi 30.11.2021 ja siirtynyt suoraan yhteistoimintamenettelyyn.

E:n mukaan työehtosopimuksessa tarkoitettu ilmoitus AKT ry:lle oli ollut tarkoitus lähettää 30.11.2021 iltapäivällä tai seuraavana päivänä. Ilmoitusta ei ollut lähetetty, koska ulosmarssin johdosta voitiin siirtyä suoraan yhteistoimintamenettelyyn.

E on kertonut yhtiön saaneen 5.1.2022 tiedoksi AKT:n Satamaoperaattoreille lähettämän valvontakehotuksen (K1), mutta yhtiö ei ollut antanut enää tässä vaiheessa ilmoitusta AKT:lle, koska yhteistoimintaneuvottelut olivat jo päättyneet 23.12.2021. Työnantaja oli katsonut, kuitenkaan keskustelematta asiasta AKT:n tai Satamaoperaattoreiden kanssa, ettei ilmoituksen antamiselle ollut enää perustetta.

Arviointi ja johtopäätökset

Työehtosopimuksen irtisanomista ja lomautusta koskevassa 7 §:ssä on tiedottamisesta sovittu, että työnantajan on annettava vähintään kuukautta ennen työvoiman vähentämistä koskevan yhteistoimintaneuvottelun aloittamista sopijaosapuolille tiedot suunnitellun vähentämisen perusteista, arvio vähentämisen kohteeksi joutuvien työntekijöiden määrästä sekä arvio ajasta, jonka kuluessa vähentämiset aiotaan toteuttaa. Sopimusmääräyksessä on sovittu paikallisesta sopeuttamissopimuksesta muun ohella, että neuvottelu katsotaan käydyksi ja menettelyä jatketaan yhteistoimintalaissa säädetyssä järjestyksessä, ellei irtisanomisista ole voitu neljän viikon, tai muutoin yhteisesti päätetyn lyhyemmän ajan kuluessa sopia, taikka jos on esiintynyt työrauhahäiriöitä.

Työntekijät saavat siten edellä mainitun määräyksen perusteella hyväkseen neljän viikon neuvotteluajan ennen yhteistoimintalain mukaisen neuvottelumenettelyn aloittamista. Edellä todetusti tämä kuitenkin edellyttää, että sopeuttamisneuvottelujen aikana ei esiinny työrauhahäiriöitä. Tässä asiassa työnantaja on katsonut neuvottelun käydyksi työntekijöiden aloitettua työtaistelutoimet.

E:n kertomuksesta ilmenevin tavoin työnantajan on ollut tarkoitus antaa työehtosopimuksen 7 §:n mukainen ilmoitus AKT:lle pian sopeuttamisneuvottelujen aloittamisen jälkeen. Ilmoitusta ei ole kuitenkaan annettu, koska työntekijöiden ulosmarssi on johtanut siihen, että työnantaja on katsonut sopeuttamisneuvottelut käydyiksi ja jatkanut menettelyä yhteistoimintalain mukaisesti. Työehtosopimuksen tulkintaerimielisyys koskee sitä, onko työnantajan tästä huolimatta tullut antaa sopimusmääräyksessä tarkoitettu ilmoitus liitoille.

Työnantajapuoli on vedonnut asiassa siihen, että ilmoituksen annettuaan työnantajan olisi tullut odottaa kuukausi ennen kuin se olisi voinut aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, mikä ei ole voinut olla määräyksen tarkoitus. Tämän vuoksi ilmoitusta ei työnantajapuolen mukaan ole nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa tarvinnut antaa ollenkaan.

$125

B:n ja D:n kertomusten perusteella osapuolten yhteisenä tarkoituksena on lisäksi ollut, että työnantaja voi katsoa sopeuttamisneuvottelut päättyneiksi, jos niiden aikana esiintyy työrauhahäiriöitä, ja että tällaisessa tilanteessa työntekijät eivät saa hyväkseen neljän viikon neuvotteluaikaa vaan menettelyä jatketaan suoraan yhteistoimintalaissa säädetyssä järjestyksessä. Tämä osapuolten yhteinen tarkoitus vastaa työehtosopimuksen sanamuotoa.

Ottaen huomioon 7 §:n määräyksen edellä selostettu tarkoitus työtuomioistuin katsoo, että nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa työnantajan on tullut antaa liitoille määräyksessä tarkoitetut tiedot siitä huolimatta, että se on voinut katsoa sopeuttamisneuvottelut käydyiksi ja jatkaa menettelyä yhteistoimintalaissa säädetyssä järjestyksessä. Osapuolten yhteisenä tarkoituksena on edellä todetusti selvitetty olleen, että työrauhahäiriöt joka tapauksessa johtavat yhteistoimintalain mukaiseen menettelyyn ilman että kuukauden määräaikaa tiedottamisesta lukien on noudatettava.

Työehtosopimuksen 7 §:n sanamuotoa on pidettävä siltä osin selvänä kuin siinä on määrätty tiedottamisvelvoitteesta sopijaosapuolille kuukautta ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista. Koska työehtosopimuksen niin ikään selvän sanamuodon mukaan sopeuttamisneuvotteluja käydään lähtökohtaisesti neljä viikkoa ennen kuin menettelyä jatketaan yhteistoimintalaissa säädetyssä järjestyksessä, työnantajan olisi perustellusti tullut ymmärtää rikkovansa työehtosopimusmääräystä, kun se ei ole 30.11.2021 antanut määräyksessä tarkoitettua ilmoitusta liitoille ilmoittaessaan sopeuttamisneuvottelujen alkamisesta. Se on tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

Työnantajaliiton on tullut tietää tai sen olisi huolellisesti toimiessaan tullut selvittää määräyksen alkuperäinen tarkoitus. Sinänsä sen tietoon tämä riita-asia on tullut vasta 5.1.2022 (K1), jolloin yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut on yhtiössä saatu jo päätökseen. Yhtiössä ei edellä selostetuin tavoin ole turvauduttu irtisanomisiin, vaan säästöt on saatu aikaan neuvotteluissa sovituilla lomautuksilla. Tähän nähden liitoille annettavalle, tiedottamista koskevassa määräyksessä tarkoitetulle ilmoitukselle ei enää tuossa vaiheessa voida katsoa olleen perusteltua tarvetta. Työnantajaliitto on kuitenkin ryhtynyt tukemaan työnantajan omaksumaa työehtosopimusmääräyksen virheellistä tulkintaa pyrkimättäkään oikaisemaan sitä. Se on näin menetellessään laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa ja tuomittava hyvityssakkoon.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla Satamaoperaattorit ry ja X Oy ovat asian hävitessään velvolliset korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on myönnetty määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

.

Työehtosopimuksen tieten rikkominen

X Oy on aloittanut 8.12.2021 työvoiman vähentämistä koskevat yhteistoimintaneuvottelut henkilöstönsä kanssa. Ennen noita neuvotteluita, niiden aikana tai niiden jälkeenkään X Oy ei ole antanut kantajalle ahtausalan työehtosopimuksen 7 §:n tiedottaminen -alaotsikon alla toisessa kappaleessa tarkoitettua ilmoitusta.

Työehtosopimuksen 7 §:n tiedonantovelvoitteet ovat työehtosopimukseen sidottua työnantajaa velvoittavia työehtosopimusmääräyksiä. Ne ovat sanamuodoltaan selkeitä.

Tiedonantomääräysten ensimmäisen kohdan mukaisen henkilöstölle annettavien tietojen lisäksi työehtosopimukseen sidotulla työnantajalla on määräyksen toisen kappaleen mukaan vähintään kuukautta ennen työvoiman vähentämistä koskevien neuvotteluiden aloittamista velvollisuus antaa tietyt tiedot työehtosopimusosallisille eli tässä asiassa kantajalle ja Satamaoperaattorit ry:lle. Kyseinen velvollisuus on yksin työehtosopimuksessa sovittu velvoite. Työehtosopimukseen sidottu työnantaja tietää tai sen tulee tietää tuo velvoite.

Velvoite annettavista tiedoista on sisällöllisesti selkeä. Kyse on arviosta sen suhteen, montako työntekijää työnantajan arvion mukaan vähentämistoimenpiteet koskettaisivat ja arvio ajankohdasta, jolloin vähentäminen tapahtuisi. Kyse on sisällöllisesti samoista tiedoista, jotka määräyksen ensimmäisen kappaleen mukaan työnantajan on annettava omalle henkilöstölleen. Tähän nähden työehtosopimusosapuolille annettavien tietojen laadun tai laajuuden osalta ei ole epäselvyyttä.

Kun työehtosopimusmääräyksessä on nimenomaisesti sovittu työehtosopimusmääräyksenä työnantajaa sitovat erilliset tiedonantovelvoitteet tietojen antamisesta henkilöstölle ja työehtosopimusosapuolille, työnantaja tietää tai sen pitää huolellisesti toimiessaan tietää, että yksin tietojen antaminen henkilöstölle tai sen edustajille ei täytä työehtosopimuksen mukaisia tiedonantovelvoitteita.

Työehtosopimusosallisille annettavien tietojen osalta työehtosopimusmääräys on täysin yksiselitteinen myös tiedonannon oikean ajankohdan osalta. Tiedot on annettava vähintään kuukautta ennen työvoiman vähentämistä koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista eli työnantajan aloittaessa sopeuttamisneuvottelut. Tämä on ollut myös osapuolten tarkoitus.

X Oy on aloittanut työvoiman käytön vähentämistä koskevat yhteistoimintaneuvottelut henkilöstönsä kanssa 8.12.2021. Toimiessaan huolellisen työnantajan tavoin yhtiön olisi tullut suunnitellessaan työvoiman käyttöä ja sen mahdollista vähentämistä antaa työehtosopimuksen tarkoittamat tiedot Satamaoperaattorit ry:lle ja kantajalle viimeistään 8.11.2021 mennessä.

X Oy aloitti sopeuttamisneuvottelut 30.11.2021 aikomuksenaan vähentää työvoiman käyttöä itsestään johtuvilla taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla. Yhtiön aie tuolla hetkellä oli käydä sopeuttamisneuvotteluita työehtosopimuksen edellyttämät enintään neljä viikkoa, ja mikäli niissä ei päästä sovintoon, aloittaa yhteistoimintaneuvottelut viipymättä sopeuttamisneuvotteluiden päättymisen jälkeen. Siten yhtiöllä on ollut velvollisuus antaa työehtosopimusosallisille työehtosopimuksen tarkoittamat tiedot viimeistään ilmoittaessaan sopeuttamisneuvotteluiden alkamisesta 30.11.2021. Sopeuttamisneuvotteluista ilmoittaessaan yhtiö ei ole tiennyt, eikä ole voinut tietää tuota ajankohtaa myöhemmistä tapahtumista. Siten noilla sopeuttamisneuvottelusta ilmoittamisen jälkeisillä tapahtumilla ei ole merkitystä arvioitaessa yhtiön velvollisuutta tiedonantoon työehtosopimusosallisille.

Kun X Oy ei ollut antanut ainakaan kantajalle noita tietoja määräaikaan mennessä, tai myöhemminkään, oli yhtiön menettely merkinnyt työehtosopimuksen tieten rikkomista. Siten yhtiö on velvoitettava maksamaan työehtosopimuslain 7 §:n tarkoittamaa hyvityssakkoa.

Vaikka riidanalainen määräys on tullut sopimukseen AKT ry:n aloitteesta, sanamuodot on kirjoitettu Satamaoperaattorit ry:n edustajien toimesta. Jos määräyksen katsotaan jääneen epäselväksi, tätä ei voi lukea kantajan vaan vastaajan vahingoksi.

Hyvityssakon määrässä on otettava huomioon, että AKT ry ei ole antanut millään tavalla aihetta työehtosopimusmääräyksen rikkomiseen. Määräys ja sen työnantajalle asettaman velvoitteen sisältö on täysin yksiselitteinen. X Oy on ahtausalan työnantajaksi verrattain suuri siten, että sillä on noin 70 henkeä työssä ja yhtiön liikevaihto oli ollut vuonna 2020 kuusi kuukautta kestäneellä tilikaudella 6.676.000 euroa.

Työehtosopimuksen oikea tulkinta

Työnantajalla ei ole ollut velvollisuutta antaa ilmoitusta sopijaosapuolille.

Sopijapuolille annettavaa ilmoitusta koskevan määräyksen mukaan työnantajan on annettava ilmoitus määräyksessä mainituista seikoista vähintään kuukautta ennen työvoiman vähentämistä koskevan yhteistoimintaneuvottelun aloittamista.

Määräys on osa työehtosopimuksen sopeuttamisneuvotteluja koskevia määräyksiä, joita on tarkasteltava kokonaisuutena. Kyseiset määräykset on otettu työehtosopimukseen vuonna 2008. Sopeuttamisneuvottelut on tarkoitettu käytäväksi ja niihin liittyvä ilmoitus tehtäväksi ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista.

Työehtosopimuksen mukaan yhteistoimintaneuvotteluja ei saa aloittaa, ennen kuin mainitut määräajat on täytetty. Tämä on kuitenkin vain lähtökohta, josta on kaksi poikkeusta. Työehtosopimuksen mukaan sopeuttamisneuvottelut katsotaan käydyiksi ja menettelyä jatketaan yhteistoimintalaissa säädetyssä järjestyksessä seuraavissa tilanteissa: irtisanomisista sovitaan ennen neljän viikon neuvotteluajan päättymistä, tai jos esiintyy työrauhahäiriöitä.

Tässä tapauksessa on soveltunut jälkimmäinen mainituista poikkeuksista. Koska työntekijät ovat sopeuttamisneuvotteluiden aikana aiheuttaneet työrauhahäiriön ryhtymällä ulosmarssiin, työnantaja on voinut siirtyä suoraan neuvottelemaan yhteistoimintalain mukaisesti. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ilmoitusta sopijaosapuolille ei ole tarvinnut antaa, vaan yhteistoimintaneuvottelut on voitu aloittaa heti noudattaen yhteistoimintalain mukaista neuvotteluesitysaikaa.

Toisenlainen tulkinta tarkoittaisi, että määräys, joka koskee yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista sopeuttamisneuvottelujen ennenaikaisen päättymisen vuoksi, menettäisi merkityksensä. Yhteistoimintaneuvottelut saataisiin aloittaa vasta, kun kuukausi on kulunut sopijaosapuolille annettavasta ilmoituksesta, vaikka sopeuttamisneuvotteluja ei tarvitse käydä sen vuoksi, että on esiintynyt työrauhahäiriöitä. Käsillä olevassa tapauksessa työnantajan olisi siis tullut antaa ilmoitus sopijaosapuolille ja odottaa tämän jälkeen kuukausi, minkä jälkeen yhteistoimintaneuvottelut olisi saatu aloittaa. Työrauhahäiriöitä koskevalle poikkeukselle ei näin ollen jäisi järkevää käyttöalaa.

Työehtosopimukseen kirjatulla maininnalla, että työrauhahäiriöiden esiintyessä katsotaan sopeuttamismenettelyt käydyiksi, on pyritty nimenomaan siihen, että työrauhahäiriöt vähenisivät, koska työntekijät eivät halua menettää sopeuttamismenettelyaikaa, joka lykkää työsuhteen päättymisaikoja neljällä viikolla. Työehtosopimusmääräyksen tarkoitus jäisi siten toteutumatta, jos työrauhahäiriöistä huolimatta työnantaja olisi velvollinen odottamaan kuukauden ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista.

Kanteen perusteena olevaa tulkintaa ei tule hyväksyä, koska se johtaa työehtosopimuksen määräyksen sisäiseen ristiriitaan. Yleisenä periaatteena on, että työehtosopimusta on tulkittava sisäisesti johdonmukaisesti ja siten, että työehtosopimuksen sanamuoto toteutuu kokonaisuudessaan. AKT:n tulkinta merkitsisi, että sopeuttamisneuvottelujen ennenaikaista päättämistä tarkoittava määräys ei toteutuisi. Ilmoittamisvelvollisuus liittyy sopeuttamisneuvotteluja koskevaan menettelyyn, jota tulee arvioida kokonaisuutena. Tämän vuoksi sopeuttamisneuvottelujen päättymisestä seuraa, ettei ilmoitusta ole tullut tehdä.

Selvyyden vuoksi on vielä todettava, että ilmoittamisvelvollisuutta ei ole kytketty sopeuttamisneuvottelujen aloittamiseen. Sen vuoksi työnantajalla ei ollut ollut velvollisuutta antaa ilmoitusta sopeuttamisneuvottelut aloittaessaan. Ilmoituksen olisi voinut antaa myöhemminkin, mutta sopeuttamisneuvottelujen päätyttyä edellä kerrotulla tavalla tämä velvollisuus oli poistunut.

Määräys on tullut sopimukseen kantajan aloitteesta, joten kantaja kantaa vastuun sen mahdollisesta epäselvyydestä.

B, sopimusalavastaava, AKT ry

C, luottamusmies

D, toimitusjohtaja, Satamaoperaattorit ry

E, Industrial Relations Manager, X Oy:n yhtiöt

Kysymyksenasettelu

X Oy:ssä on 30.11.2021 aloitettu ahtausalan työehtosopimuksen 7 §:n mukaiset sopeuttamisneuvottelut. Samana päivänä työntekijät ovat järjestäneet ulosmarssin. Työnantaja on katsonut sopeuttamisneuvotteluiden päättyneen niiden aikana esiintyneiden työrauhahäiriöiden vuoksi. Työnantaja on jatkanut menettelyä yhteistoimintalain mukaisesti antamalla 1.12.2021 lain mukaisen neuvotteluesityksen. Yhtiö ei ole antanut AKT ry:lle työehtosopimuksen 7 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta eli tietoja suunnitellun vähentämisen perusteista, arviota vähentämisen kohteeksi joutuvien työntekijöiden määrästä sekä arviota ajasta, jonka kuluessa vähentämiset aiotaan toteuttaa.

Ratkaistavana on kysymys siitä, onko yhtiö rikkonut työehtosopimuksen 7 §:ssä olevaa tiedottamista koskevaa määräystä ja onko se tuomittava työehtosopimuksen tieten rikkomisesta hyvityssakkoon. Vielä kysymys on siitä, onko työnantajaliitto tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

tuomitsee X Oy:n maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle 2.000 euroa hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta sen jätettyä antamatta kantajalle ahtausalan työehtosopimuksen 7 §:ssä tarkoitetut tiedot 8.12.2021 aloitettujen yhteistoimintaneuvotteluiden osalta

tuomitsee Satamaoperaattorit ry:n maksamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:lle 3.000 euroa hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa X Oy:n ja Satamaoperaattorit ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n oikeudenkäyntikulut 10.155,20 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Tuomio on yksimielinen.