TT 2023:25 – Lakko

Työtaistelun syynä oli työnantajan päätös teettää eräitä töitä alihankkijalla samaan aikaan kun työntekijöitä lomautettiin. Työtaistelun katsottiin kohdistuvan työehtosopimuksen määräykseen työnantajan työnjohto-oikeudesta. Pääluottamusmies oli ilmoittanut lakosta ja sen syistä työnantajalle työtaistelun alkaessa. Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu olivat myös osallistuneet työtaisteluun. Ammattiosasto vastasi edustajiensa toiminnasta ja oli siten rikkonut työrauhavelvollisuutensa. Ammattiliitto oli ollut lakosta tiedon saatuaan yhteydessä luottamusmieheen. Työtaistelun kesto huomioon ottaen toimenpidettä ei pidetty riittävänä, joten ammattiliiton katsottiin laiminlyöneen valvontavelvollisuutensa. Ammattiosasto ja ammattiliitto tuomittiin maksamaan hyvityssakkoa.

Asia

Työrauha

Kantaja

Rakennustuoteteollisuus RTT ry

Vastaaja

Rakennusliitto ry

Kuultava

Rakennusliiton osasto n:o 008 ry

TYÖTAISTELUTOIMENPITEET

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n (RTT ry) ja Rakennusliitto ry:n välinen kivipohjaista rakennustuoteteollisuutta koskeva työehtosopimus on voimassa 1.3.2022-29.2.2024.

RTT ry:n jäsenyrityksen X Oy:n Suomussalmen tehtaalla työntekijät pitivät työmaakokouksen 11.1.2023 kello 10. Kokouksen jälkeen 58 työntekijää poistui työpaikalta kello 10.30. Työpäivä olisi normaalisti päättynyt kello 19. Työntekijät palasivat työhön seuraavana päivänä.

Työtaistelusta ei ollut ilmoitettu työnantajalle etukäteen. Työntekijöiden luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu osallistuivat työtaisteluun.

RTT ry oli työtaistelun alkamisen jälkeen ilmoittanut 11.1.2023 sähköpostitse Rakennusliitto ry:lle työtaistelusta ja vaatinut välittömiä toimia asiassa.

Rakennusliiton osasto n:o 008 ry:ssä on 179 jäsentä.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Asiassa ei ole nimetty todistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Rakennustuoteteollisuus RTT ry on vaatinut, että työtuomioistuin

Perusteet

Ammattiliiton ja ammattiosaston vastuu

Työtaistelu oli Rakennusliiton osasto n:o 008 ry:n järjestämä. Työntekijöiden luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutettu osallistuivat työtaisteluun. Pääluottamusmies on ammattiosaston varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen. Koska ammattiosasto vastaa pääluottamusmiehen ja luottamusmiestensä toiminnasta, on ammattiosasto syyllistynyt työrauhavelvollisuuden rikkomiseen.

Ulosmarssi ei ollut johtunut työnantajan päätöksestä ulkoistaa raudoitustyöt. Pääluottamusmies oli ilmoittanut, että työtaistelun syynä olivat työnantajan lomautusjärjestelyt.

Lomautussuunnitelmaan liittyviä asioita oli käsitelty luottamusmiehen kanssa laajasti ennen toimeenpanoa, eikä niistä ollut ollut erimielisyyttä. Työnantaja oli tarjonnut lomautusuhan alla oleville työntekijöille lomautuksen vaihtoehtona muun muassa hallin siivoustyötä, jossa oli käytetty vuokratyöntekijöitä. Työntekijät olivat pitäneet työmaakokouksia jo edellisenä päivänä liittyen raudoitteiden ostamiseen ja raudoittamoon kohdistuviin lomautuksiin.

Tehdaspäällikkö oli selvittänyt vielä aamulla 11.1.2023 henkilöstölle lomautusten perusteet sekä alihankinnan ja vuokratyön erot. Tehdaspäällikkö oli kertonut palaverissa ulosmarssiaamuna luottamusmiehelle, että tämän ja koko henkilöstön tuli tiedostaa, että työrauha ja työehtosopimus olivat voimassa ja mahdolliset työtaistelutoimenpiteet olisivat laittomia.

Aiheutunut vahinko

Laiton työtaistelu oli aiheuttanut yritykselle 83.000 euron suuruisen taloudellisen menetyksen. Ulosmarssipäivänä toimihenkilöt ja vuokratyöntekijät olivat tehneet muutamia pakollisia elementtejä valmiiksi, jotta kiireelliset toimitukset eivät olisi myöhästyneet.

Vastaus kannevaatimuksiin

Mielenilmaus ei ollut Rakennusliitto ry:n tai sen ammattiosaston järjestämä vaan tehtaan työntekijöiden spontaani reaktio. Noin kolmasosa työtaisteluun osallistuneista työntekijöistä ei ollut Rakennusliiton osasto n:o 008 ry:n jäseniä.

Mielenilmaus ei ollut kohdistunut työehtosopimukseen tai mihinkään sen yksittäiseen määräykseen vaan työnantajan liiketoimintapäätökseen ulkoistaa raudoitustyöt huolimatta omien työntekijöiden lomautuksista.

Saatuaan RTT ry:n lakimiehen sähköpostiviestin ulosmarssista Rakennusliitto ry:n rakennustuoteteollisuuden sopimusalavastaava oli heti ollut yhteydessä luottamusmieheen asiasta. Rakennusliitto ry:llä ei ollut ollut muita tosiasiallisia mahdollisuuksia toimia asiassa. Työntekijät olivat palanneet töihin heti seuraavana päivänä.

Perustelut

Ammattiosaston ja ammattiliiton vastuu

Vastauksessa on kiistetty Rakennusliiton osasto n:o 008 ry:n rikkoneen työrauhavelvollisuuttaan tai laiminlyöneen valvontavelvollisuuttaan. Vastaajapuolen mukaan lakko ei ollut ammattiosaston järjestämä, vaan se oli työntekijöiden spontaani reaktio työnantajan edellä mainittuun päätökseen.

Asiassa on riidatonta, että työntekijöiden luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu osallistuivat työtaisteluun. Riidatonta on myös, että työntekijöiden pitämän työmaakokouksen jälkeen pääluottamusmies toimitti työnantajalle allekirjoittamansa ilmoituksen työvuoron loppuun asti kestävästä työtaistelusta, jonka syynä olivat työnantajan lomautusjärjestelyt. Työtuomioistuin katsoo, että pääluottamusmies on ammattiosaston edustajana siten ollut aktiivisesti mukana lakon toimeenpanossa. Edellä mainitut ammattiosaston edustajat ovat lisäksi osallistuneet työtaisteluun. Ammattiosasto vastaa edustajiensa menettelystä, joten ammattiosasto on rikkonut työrauhavelvollisuutensa.

Rakennusliitto ry on kiistänyt laiminlyöneensä valvontavelvollisuutensa, Rakennusliitto ry on ilmoittanut olleensa heti asiasta tiedon saatuaan yhteydessä luottamusmieheen, eikä Rakennusliitto ry:llä ollut ollut muita tosiasiallisia mahdollisuuksia toimia asiassa. Työtuomioistuin katsoo, että työtaistelun kesto huomioon ottaen ammattiliiton ilmoittamaa toimenpidettä ei voida pitää riittävänä sille kuuluvan valvontavelvollisuuden täyttämiseksi (ks. TT 2019:77). Ammattiliitto on siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Hyvityssakko

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aihetta arvioida hyvityssakon määrää tavallisesta menettelystä poiketen. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on otettu huomioon työtaistelutoimenpiteen kesto, siihen osallistuneiden määrä, ammattiosaston koko ja muut työehtosopimuslain 10 §:ssä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla Rakennusliitto ry ja Rakennusliiton osasto n:o 008 ry ovat asian hävinneinä velvollisia korvaamaan RTT ry:n oikeudenkäyntikulut. Rakennusliitto ry:n ja Rakennusliiton osasto n:o 008 ry:n esittämä vaatimus niiden yhteisten oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on vastaavasti hylättävä.

RTT ry on ilmoittanut olevansa arvonlisäverovelvollinen. Työtuomioistuin katsoo, että koska RTT ry saa siten omassa verotuksessaan vähentää asiamiehelleen maksettavan arvonlisäveron, RTT ry:n oikeudenkäyntikulut tulee tuomita korvattaviksi ilman arvonlisäveron osuutta. RTT ry:n esittämä kululasku sisältää 180 euroa arvonlisäveroa.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin tuomitsee työehtosopimuslain 8, 9 ja 10 §:n nojalla Rakennusliiton osasto n:o 008 ry:n maksamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:lle hyvityssakkoa työrauhavelvollisuuden rikkomisesta 2.300 euroa ja Rakennusliitto ry:n maksamaan Rakennustuoteteollisuus RTT ry:lle hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä 3.000 euroa.

tuomitsee Rakennusliitto ry:n työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä,

tuomitsee Rakennusliiton osasto n:o 008 ry:n työehtosopimuslain nojalla hyvityssakkoon ensisijaisesti työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä ja

velvoittaa Rakennusliitto ry:n ja Rakennusliiton osasto n:o 008 ry:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n oikeudenkäyntikulut 3.050 eurolla korkoineen.

Työtaistelutoimenpiteen kohdistuminen työehtosopimukseen

Lakon syynä oli alihankinta lomautustilanteessa ja työnantajan työnjohto-oikeus. Lakko oli siten kohdistunut rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen yleissopimuksen 1 luvun määräykseen, jonka mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta. Työehtosopimuksen 3 §:ssä on lisäksi sovittu työrauhavelvoitteesta.

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n (RTT ry) jäsenyrityksen X Oy:n tehtaalla järjestettiin edellä kuvatuin tavoin työtaistelu, joka alkoi 11.1.2023 kello 10.30 ja päättyi työvuoron loppuessa kello 19. Työtaisteluun osallistui 58 työntekijää, joista Rakennusliitto ry:n mukaan noin kolmasosa ei ollut järjestäytynyt Rakennusliitto ry:hyn.

Kantaja on katsonut, että työtaistelu kohdistui rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen yleissopimuksen 1 luvun määräykseen työnantajan työnjohto-oikeudesta. Määräyksen mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä ja määrätä työn johtamisesta.

Vastaaja ja kuultava ovat katsoneet, että mielenilmaus ei kohdistunut työehtosopimukseen vaan työnantajan tekemään liiketoimintapäätökseen, jonka perusteella raudoitustöitä ulkoistettiin huolimatta omien työntekijöiden lomautuksista.

$e8

Työtuomioistuin katsoo, että työnantajan päätöstä alihankkijan käyttämisestä lomautusten aikana on pidettävä työnantajan työnjohto-oikeuden ja siten työrauhasuojan piiriin kuuluvana liikkeenjohdollisena ratkaisuna. Näin ollen työtaistelun on katsottava kohdistuneen työehtosopimuksen yleissopimuksen työnjohtoa koskevaan määräykseen.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Risto Niemiluoto puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Anna Lavikkala, Juha Teerimäki, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Esittelijä on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.