TT 2023:26 – Palkkaus

Kysymys siitä, tuliko Digi- ja väestötietoviraston virkamiehen tehtävä sijoittaa tarkentavan virkaehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä vaativuusluokkaan 12 vai 14. Välituomiosta tarkemmin ilmenevin perustein työtuomioistuin katsoi, että virkamiehen tehtävän vaativuuden arvioinnissa ei ollut menetelty tasapuolisesti ja että tehtävä olisi tullut sijoittaa vaativuusluokkaan 14. Vahvistusvaatimus hyväksyttiin ja vastaaja tuomittiin hyvityssakkoon.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Vastaaja

Valtiovarainministeriö

Kuultava

Digi- ja väestötietovirasto

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 15.10.2021

Suullinen valmistelu 25.5.2022

Pääkäsittely 9.2.2023

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Väestörekisterikeskuksen sekä JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä 26.9.2011 solmitussa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa Väestörekisterikeskuksen virkamiesten palkkausjärjestelmästä on ollut muun ohella seuraavat määräykset.

3 § Palkkaustekijät

Palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta.

4 § Tehtäväkohtainen palkanosa

Tehtäväkohtainen palkanosa määritellään tehtävän vaativuuden perusteella. Vaativuuden arviointikriteereinä käytetään tehtävän luonnetta, päätösten ja ratkaisujen vaikutusta, vuorovaikutusta ja toimen asemaa. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja virastossa noudatettavaan arviointijärjestelmään. Tehtäväkohtaisten vaativuustekijöiden tasopisteytys on esitetty liitteessä 1. Vaativuustasoille, lukuun ottamatta ylintä, sisältyy kaksi välitasoa, joille virkamies voidaan toistaiseksi tai määräaikaisesti sijoittaa, milloin hänen tehtävänsä vaativuus on työn sisällön laajentumisena tai työmäärän kasvuna lisääntynyt niin, että edellytyksiä seuraavalle varsinaiselle vaativuustasolle sijoittamiselle ei ole. Ensimmäisessä väliluokassa (B) maksetaan varsinaisen vaativuusluokan ja seuraavan luokan välisestä erotuksesta 25 % ja toisessa väliluokassa (C) 50 %. Ohje välitasolle sijoittamisesta on esitetty palkkausjärjestelmän käsikirjassa.

Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Kannustavassa henkilöstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen parhaalla tavalla. Tätä toteutetaan tarjoamalla tilanteiden mukaan ja viraston tuloksellisen toiminnan tukena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä.

Tehtävien vaativuutta ja vaativuustasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa kehityskeskusteluissa. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella niistä ehdotuksen. Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja -tasot sekä tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja jäljempänä sanotuissa tapauksissa tarvittavat arviointi- ja kehittämisryhmän ehdotukset saatuaan. Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies.

$d5

Väestörekisterikeskuksen palvelukseen tulevan uuden virkamiehen tehtävän vaativuustaso vahvistetaan virkaan tai määräaikaisen virkasuhteeseen nimitettäessä. [- -]

10 § Erimielisyyksien ratkaiseminen

Mikäli tehtävien vaativuuden tai henkilökohtaisen työsuorituksen arvioinnista syntyy erimielisyyttä, se pyritään selvittämään seuraavasti.

Vaativuusarviointia koskeva asia käsitellään henkilön tai häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun palkkausjärjestelmäasioista vastaavan työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta arviointi- ja kehittämisryhmässä. Näissä tapauksissa ryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin. Lisäksi ryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin tapauksissa, joissa ei jo ole vahvistettu vastaavan tai kokonaisuutena samankaltaisen tehtävän vaativuusarviointia, sekä 4 §:n 5 momentissa tarkoitetuissa, ryhmän käsiteltäväksi saatetuissa tapauksissa.

Henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia koskeva asia käsitellään henkilön tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun palkkausjärjestelmäasioista vastaavan työnantajan edustajan kanssa.

Vastaavasti kuin 4 §:n 4 momentissa ja 5 §:n 8 momentissa työnantaja vahvistaa edellä tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa muutokset arvioinneissa, tasoissa ja palkkauksissa.

Mikäli asia edelleen jää erimieliseksi, se voidaan, samoin kuin muut tämän sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevat erimielisyydet, saattaa ratkaistavaksi neuvottelumenettelyllä. Virkamiesten osalta neuvottelumenettelystä noudatetaan valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa sovittua 5 §:n 3 momentin ja 6 momentin viimeisen virkkeen mukaista menettelyä.

11 § Seuranta ja kehittäminen

Tätä varten sopimusalalla on työnantaja- ja palkansaajaosapuolten yhteinen arviointi- ja kehittämisryhmä. Ryhmä käsittelee myös tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin edellä 10 §:n 2 momentissa sovituissa tapauksissa. Arviointi- ja kehittämisryhmään kuuluvat kaksi työnantajan edustajaa sekä jokaisen Väestörekisterikeskuksessa edustettuna olevan allekirjoittajajärjestön edustaja järjestön ilmoituksen mukaisesti. Arviointi- ja kehittämisryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Digi- ja väestötietovirasto (jatkossa myös DVV) aloitti toimintansa 1.1.2020, kun Väestörekisterikeskukseen liitettiin kaikki yhdeksän maistraattia sekä maistraattien ohjaus- ja kehittämiskeskus. Maistraattien henkilökunta siirtyi DVV:lle valtion virkamieslain liikkeen luovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti. DVV:n palkkausjärjestelmänä toimii vanha Väestörekisterikeskuksen palkkausjärjestelmä.

A työskenteli toukokuusta 2018 lukien Uudenmaan maistraatin Helsingin yksikössä osastosihteerin tehtävänimikkeellä. Hän siirtyi 1.1.2020 yhdessä 500 muun virkamiehen kanssa maistraatista DVV:hen julkishallinnon poiminta- ja päivityspalveluun, joka oli aiemmin toiminut Väestörekisterikeskuksen alaisuudessa. A:n tehtävänimikkeenä oli edelleen osastosihteeri.

DVV:n arviointi- ja kehittämisryhmä ARVI arvioi syksyllä 2020 suuren määrän erityisesti maistraateista siirtyneiden virkamiesten hoitamien tehtävien vaativuusluokituksia. A:n hoitaman tehtävän vaativuus oli yksi näistä. ARVI:n 29.9.2020 antaman yksimielisen lausunnon mukaan A:n hoitaman tehtävän vaativuusluokka oli 12.

ARVI koostuu kahdesta työnantajan edustajasta sekä JHL ry:n, Pro ry:n ja JUKO ry:n edustajista. Sen tehtävä on työnantaja- ja palkansaajaosapuolten yhteisenä elimenä seurata palkkausjärjestelmän toteuttamista, yhdenmukaista soveltamista ja muuta toimivuutta. Tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti ARVI käsittelee yksittäisten tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin vaadittaessa, sekä milloin ei jo ole vahvistettu vastaavan tai kokonaisuutena samankaltaisen tehtävän vaativuusarviointia.

A riitautti DVV:n henkilöstöjohtajan 3.11.2020 ilmoittaman A:n tehtävän vaativuusluokan. ARVI otti kaikki riitautetut vaativuusarvioinnit uudestaan harkittaviksi tammikuussa 2021. Joitain niistä muutettiin saadun lisäselvityksen perusteella. ARVI:n kokouksessa 14.1.2021 arviointielin totesi, että A:n hoitaman tehtävän vaativuusluokka oli 12. ARVI:n tämän perusteella 29.1.2021 A:n tehtävän vaativuudesta antama lausunto oli yksimielinen. Digi- ja väestötietovirasto teki 12.2.2021 päätöksen vahvistaa tehtävien vaativuusluokat ARVI:n lausunnon mukaisesti. Asiassa on järjestetty välitön neuvonpito 11.5.2021 ja siitä on käyty paikallinen erimielisyysneuvottelu 15.6.2021.

Välituomiolla ratkaistaan kanteessa esitetyt vahvistus- ja hyvityssakkovaatimukset.

KANNE

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että Väestörekisterikeskuksen sekä JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä 26.9.2011 solmittua tarkentavaa virkaehtosopimusta tulee tulkita siten, että A:n tehtävä Digi- ja väestötietoviraston julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelussa on sijoitettava 1.4.2020 lukien tarkentavan virkaehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä vaativuusluokkaan 14A

2. velvoittaa Digi- ja väestötietoviraston suorittamaan A:lle palkkaluokan 14A mukaista palkkaa 1.4.2020 lukien yhteensä 14.569,39 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 15.10.2021 lukien sekä 738,02 euroa kuukaudessa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kunkin kuukauden 15. päivä alkaen 15.11.2021 jatkuen 15.3.2022 saakka, ja 752,79 euroa kuukaudessa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kunkin kuukauden 15. päivä 15.4.2022 alkaen tuomion antamiseen saakka

3. tuomitsee valtiovarainministeriön virkaehtosopimuksen rikkomisesta hyvityssakkoon sekä

4. velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut korkoineen.

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Perusteet

Valtiovarainministeriö ja Digi- ja väestötietovirasto ovat vaatineet, että kanne hylätään, ja siltä osin kuin kanteessa esitetty palkkasaatavavaatimus perustuu korkeamman henkilökohtaisen lisän prosenttiin, tämä vaatimus jätetään ensisijaisesti tutkimatta ja toissijaisesti hylätään.

Lisäksi ne ovat vaatineet, että Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 28.025 eurolla korkoineen.

Kantajan kirjalliset todisteet

Vastaajan ja kuultavan kirjalliset todisteet

Kantajan henkilötodistelu

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

Perustelut

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

Tehtävän oikea vaativuustaso

A työskenteli toukokuusta 2018 lukien Uudenmaan maistraatin Helsingin yksikössä julkisen notaarin avustavissa ja asiakaspalvelutehtävissä osastonsihteerin tehtävänimikkeellä. Vuonna 2019 ennen maistraatin ja Väestörekisterikeskuksen yhdistymistä maistraatin viranhaltijoille tarjottiin mahdollisuutta hakea tehtäviä Väestörekisterikeskuksesta. A ilmoitti halukkuutensa tähän ja sai mahdollisuuden siirtyä julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelun tehtävään, sillä siellä työskentelevän henkilön virkasuhde oli päättymässä. A perehdytettiin tehtävään jo vuoden 2019 lopulla, ja hän aloitti tehtävässä 1.1.2020 samaan aikaan kun maistraatti ja Väestörekisterikeskus yhdistyivät. A siirtyi tehtävään, joka vastaa sisällöltään ja vaativuudeltaan julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelun aiempia tehtäviä. Tätä työtä tekee vain kaksi henkilöä Suomessa. Kun A siirtyi uuteen tehtävään, hänen tehtävänimikettään ei muutettu, vaikka palvelua hoitavat henkilöt toimivat tuolloin nimikkeellä asiantuntija.

Digi- ja väestötietoviraston linjauksen mukaisesti A laati yhdessä esihenkilönsä B:n kanssa yksimielisen tehtäväkuvauksen ja esityksen viran vaativuusluokaksi toukokuussa 2020. Tehtäväkuvauksen mukaan 50 prosenttia työstä oli lupien valmistelua ja esittelyä sekä kokonaisvaltaista palvelun asiakaspalvelua, 40 prosenttia sidosryhmäyhteistyötä ja 10 prosenttia ohjeiden ja verkkosivujen ylläpitoa ja palvelun muita kehittämistehtäviä. Vaativuusluokaksi esitettiin palkkaluokkaa 14A. Tämä on oikea A:n hoitaman tehtävän vaativuustaso ja vastaa myös B:n esihenkilön Organisaatioasiakkaat -yksikön johtajana toimivan C:n käsitystä tehtävän vaativuudesta. C on toiminut kahden vuosikymmenen ajan Väestörekisterikeskuksen organisaatiossa ja tuntee hyvin väestötietojärjestelmän tietopalvelut, joihin julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelu lukeutuu, sekä siihen kuuluvien tehtävien vaativuustasot. Kyse ei siten ole vain siitä, että vain yksittäinen esihenkilö on katsonut A:n tehtävän oikeaksi vaativuusluokaksi 14A.

Digi- ja väestötietovirasto piti henkilökunnalle palkkausinfon 30.10.2022. Tässä infossa esitettiin tehtäväryhmittäin eri tehtävien sisältöä ja niiden vaativuutta. Infon mukaan pääasiallisesti esittelytehtävissä toimivat asiantuntijat sijoittuvat vaativuusluokkaan 14.

Digi- ja väestötietoviraston tehtävien vaativuuden luokitusjärjestelmässä on kuvattu vaativuusluokan 14 tehtävää seuraavasti: Tehtävään sisältyy itsenäistä tiedon hankintaa ja analysointia sekä ratkaisuja, joissa perusteina useiden toimintojen asiantuntemus ja kokemus. Ratkaisuilla on vaikutusta koko yksikön toiminnan onnistumiseen tai useisiin yksiköihin. Päätöksentekotilanteissa voi kuitenkin tukeutua esimiehen, ryhmän tai kollegan ohjeisiin tai linjauksiin. Tehtävän hoidossa korostuu valmistelu-, esittely- ja kehittämisvastuu. Tehtävä sisältää tavoitteellisia yhteyksiä asiantuntijatasolla tai merkittävästi oma-aloitteista yhteydenpitoa. A:n hoitama tehtävä vastaa tätä kuvausta.

Vaativuusluokkaan 14 sijoittuvat pääasiallisesti esittelytehtävissä toimivat asiantuntijat. Koska A:n tekemä työ on pääasiallisesti päivitys- ja poimintalupien valmistelua ja ratkaisemista sekä sidosryhmäyhteistyötä, joka rinnastuu tietopalvelupyyntöjä koskevien ratkaisujen tekemiseen, se on siten pääasiallisesti asiantuntijan työtä ja tulisi kuulua asiantuntijalle ominaiseen tehtävän vaativuusluokkaan. A:n tehtävässään tekemät ratkaisut koskevat monissa tapauksissa arkaluontoisten tietojen luovuttamista ja edellyttävät siten vakavaa harkintaa. Tietojen luovutukset eivät ole vakiomuotoisia, vaan luovutettava sisältö käydään aina läpi teknisestä toteutuksesta vastaavien konsulttien kanssa. Konsultit saattavat joutua rakentamaan kokonaan uusia poimintaohjelmia tietojen luovutusta varten. A:n työhön kuuluu myös itsenäistä juridista harkintaa ja hän saattaa olla osana päätöksentekoa tai esittelyä yhteydessä juristiin.

A:n tehtävän vaativuutta lisää merkittävästi hänen toimimisensa yhteyshenkilönä Findataan. Julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelu vastaa väestötietojärjestelmän osalta tietojen luovuttamisesta sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen Findatalle. DVV on väestötietojärjestelmän rekisterinpitäjä, ja yksi isoimmista tietoja tutkimuskäyttöön luovuttavista viranomaisista. Väestötietojärjestelmän tietojen luovutus Findatalle tapahtuu julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelun kautta ja vaatii tietopyyntöjen yksityiskohtaista läpikäymistä ja muokkaamista DVV:n teknisten konsulttien ja Findatan erityisasiantuntijoiden kanssa. Tähän liittyvä sidosryhmätyö on vain vähäisissä määrin asiakaspalvelutyötä. Pääosin sidosryhmätyö koostuu tietojen luovuttamisesta toisille viranomaisille ja pitää sisällään ratkaisutoimintaa, sillä osa tietopyynnöistä on hylättävä.

Vastaaja on virheellisesti verrannut A:n työtä aiemman maistraatin alaisuudessa tehtyyn työhön, muun muassa nimipäätöksiin sekä vanhemmuuden tunnustamista ja isyyden kumoamista koskeviin päätöksiin. Tehtävät ovat luonteeltaan täysin erityyppisiä, eivätkä vaativuudeltaan rinnastu arkaluontoisia tietoja koskeviin tietopyyntöpäätöksiin. A:n tehtävänkuvaan eivät kuulu VTJ-tietojen luovuttaminen kaupallisille toimijoille, eikä hänen työssään ole käytössä raamilupia. Kyse ei ole myöskään riskittömästä vertaisesittelystä.

Lähes 90 prosenttia A:n tehtävänkuvasta on esittely- ja ratkaisutoimintaa. Hän ja hänen kollegansa D esittelevät toisilleen ratkaistavaksi tietolupapäätökset sekä tekevät kummatkin itsenäisesti päätöksen tietojen luovuttamisesta asiakkaille. Kaikkein vaativimmat tietopyynnöt A ja D esittelevät esihenkilölleen.

Julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelu on ollut olemassa vuosikymmeniä, ja palvelussa työskennelleiden asiantuntijoiden palkkaluokka on ollut vakiintuneesti 14. A:n tehtävä vastaa aiemmin palvelussa tehtyä asiantuntijan tehtävää. Kantaja kiistää vastaajan näkemyksen siitä, että osa tehtävistä oli Väestörekisterikeskuksen aikana selvästi yliarvostettuja. Kantaja ei ole tietoinen tällaisesta arviosta, ja katsoo, että vastaaja on esittänyt sen vain siinä tarkoituksessa, että voi alentaa tehtävän vaativuusluokkaa aiemmin arvioiduissa tehtävissä. Tehtävän vaativuuden arviointi on kuitenkin edelleen tehtävä Väestörekisterikeskuksella voimassa olleen tarkentavan virkaehtosopimuksen perusteella, eikä uudesta arviointitavasta ole sovittu kantajan kanssa. Työnantaja ei voi lähteä soveltamaan uutta linjaa tehtävän vaativuuden arvioinnissa pelkästään virastojen yhdistymisen vuoksi.

A:lla on työparinaan D, jonka tehtävä on identtinen A:n tehtävän kanssa lukuun ottamatta A:n yhdyshenkilövastuuta Digi- ja väestötietoviraston ja Findatan välillä. A ja D ovat ainoat kyseistä työtä Digi- ja väestötietovirastolla tekevät virkamiehet. D toimii asiantuntijan tehtävänimikkeellä ja hänen työnsä on arvioitu vaativuusluokkaan 14C. D:n todellinen tehtävänkuva ei ole vastuullisempi kuin A:n. Käytännössä erittäin vähämerkityksinen koordinointi- ja kehittämisvastuu ei voi johtaa kahden kokonaisen vaativuusluokan eroon. Mikäli työtuomioistuin katsoo tämän vastuun saavan asiassa merkitystä tehtävän vaativuuden kannalta, sen tulee näkyä enintään vaativuusluokan välitasoissa.

A:n tehtävä on virheellisesti arvioitu liian alhaiselle tasolle. Tehtävä on todellisuudessa vaativuudeltaan asiantuntijatasoista ja kuuluisi palkkaluokkaan 14. Kanteen vireille tullessa A työskenteli edelleen osastonsihteerinimikkeellä, vaikka nimike ei kuvannut hänen tehtäviensä sisältöä. Vanhentunut nimike on saattanut vaikuttaa tehtävän arviointiin. Vaativuusluokka on kuitenkin tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaan arvioitava nimenomaan tehtävän vaativuuden perusteella, eikä arviointiin tule vaikuttaa päivittämättä jäänyt tehtävänimike.

Ratkaisevana tekijänä ei myöskään voida pitää arviointi- ja kehittämisryhmän ehdotusta lyhyen tehtäväkuvauksen perusteella, jos ehdotus johtaa siihen, että samoissa tehtävissä työskentelevillä virkamiehillä on eri vaativuusluokka. Vaativuuden arvioinnin tulee olla linjassa muiden ratkaisujen ja aiemman käytännön kanssa. DVV:n ARVI oli perustettu virastojen yhdistyessä vuonna 2020, eikä ollut juurikaan tietoinen vaativuusluokkien aiemmasta soveltamiskäytännöstä.

ARVI:n erimielinen kanta ei ole määritelty tarkentavassa virkaehtosopimuksessa prosessuaaliseksi tai materiaaliseksi edellytykseksi vaativuusluokan riitauttamiselle. Tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan työnantaja vahvistaa eli tekee päätöksen vaativuusluokasta saatuaan ARVI:n ehdotuksen. Kantaja on riitauttanut työnantajan päätöksen, ei ARVI:n ehdotusta. Kantajalla on oikeus muodostaa kantansa oikeaan vaativuusluokkaan erimielisyysneuvottelujen kuluessa ja saattaa työnantajan päätös työtuomioistuimen ratkaistavaksi, vaikka työnantajan ratkaisu on ollut alun perin ARVI:n yksimielisen kannan mukainen.

Hyvityssakkovaatimus

DVV on vahvistanut A:n tehtävän vaativuusluokaksi 12, vaikka on tiennyt, että tehtävässä oli aiemmin vahvistettu vaativuusluokan 14 mukainen palkka ja toiselle virkamiehelle samaa työtä tekevälle oli jo vahvistettu vaativuusluokka 14. ARVI ei ole ollut tietoinen näistä seikoista, ja DVV:n olisi tullut vahvistaa A:lle vaativuusluokka 14 ehdotuksesta huolimatta.

Oikeudenkäyntikulut

DVV on tehtävän vaativuusluokasta käydyissä erimielisyysneuvotteluissa vedonnut ainoastaan siihen, että ARVI on antanut yksimielisen lausunnon. Kaikki muut kanteen kiistämisen perusteet ovat tulleet kantajan tietoon vasta vastaajan vastauksessa. Siten ainakin, jos työtuomioistuin hylkää kanteen näillä muilla perusteilla, kantaja katsoo, että sillä on ollut vähintään asian epäselvyyden vuoksi ollut perusteltua aihetta oikeudenkäyntiin, eikä kantajaa tule velvoittaa korvaamaan vastaajan tai kuultavan oikeudenkäyntikuluja. Lisäksi DVV on edelleen vaikeuttanut asian selvittämistä ja kantajan valmistautumista oikeudenkäyntiin antamalla linjauksen, ettei esihenkilöön voi olla yhteydessä asian selvittämiseksi.

A:n hoitaman tehtävän vaativuusluokka ei ole kanteessa vaadittu 14A. Tehtävän vaativuuden on arvioinut Digi- ja väestötietoviraston palkkausjärjestelmää koskevassa tarkentavassa virkaehtosopimuksessa tähän tehtävään asetettu arviointi- ja kehittämisryhmä ARVI. ARVI:ssa ovat edustettuina työnantaja ja kaikki henkilöstöryhmät, myös kantaja JUKO. ARVI on tullut yksimielisesti siihen lopputulokseen, että DVV:n palkkausjärjestelmän mukaan A:n hoitaman tehtävän vaativuusluokka on 12. Tämä on myös tehtävän oikea vaativuusluokka.

A on riitauttanut ARVI:n vaativuuden arvioinnin. Tämän johdosta ARVI on tehnyt arvioinnin uudestaan ja päätynyt jälleen yksimielisesti siihen, että A:n hoitaman tehtävän vaativuusluokka on tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan 12. Myös ARVI:ssa edustettu JUKO on ollut kummallakin arviointikerralla tätä mieltä. Työnantaja on tehnyt tehtävien vaativuusluokituspäätökset ARVI:n arvioinnin ja suosituksen mukaan. Siksi kanne tulee hylätä kokonaisuudessaan.

ARVI:lla on yksittäisiä esimiehiä paljon parempi ja kokonaisvaltaisempi käsitys koko viraston tehtävistä ja niiden vaativuudesta suhteessa toisiinsa eri yksiköiden välillä. Samoin ARVI:lla on kokemusta ja osaamista siinä, miten eri vaativuustekijöitä painotetaan ja suhteutetaan toisiinsa niin, että toisistaan poikkeavien tehtävien vaativuuden määrittelyt ovat oikeassa suhteessa toisiinsa. ARVI:lla onkin keskeinen asema palkkausjärjestelmän yhdenmukaisessa soveltamisessa. Sen arviointityön avulla varmistetaan, että yksittäisten esimiesten subjektiiviset käsitykset omassa yksikössä tehtävän työn vaativuudesta eivät johda viraston tasolla vääristyneisiin vaativuusluokan määrittelyihin. ARVI:n työllä pyritään siten välttämään sekä perusteettoman korkea että perusteettoman matala palkan tehtäväkohtainen osuus suhteessa tehtävänkuvaan.

Kun ARVI käsittelee vaativuusluokkia koskevia esityksiä, se voi tarpeen mukaan nostaa tai laskea esimiehen ehdottamaa pisteytystä. Vaikka ARVI:n näkemys ei sido työnantajaa sen tekemissä päätöksissä, on ARVI:n linjaus työnantajalle vahva suositus vaativuuden arvioinniksi. Työnantajan päätös A:n tehtävän vaativuusluokan 12 vahvistamisesta on perustunut ARVI:n yksimieliseen, kahteen eri kertaan suorittamaan kyseisen tehtävänkuvan arviointiin.

ARVI:n lausunto tehtävänkuvan vaativuudesta poikkesi A:n esimiehen esityksestä. Tämä johtui siitä, että ARVI pystyy arvioimaan tehtävänkuvan vaativuuden objektiivisesti koko viraston ja soveltuvan palkkausjärjestelmän valossa. Vastaavaa näkemyksellisyyttä palkkausjärjestelmästä ja sen soveltamisesta ei ole yksittäisellä, tuoreella esimiehellä.

DVV:n käsityksen mukaan ARVI:n yksimielistä käsitystä ei ole tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan mahdollista riitauttaa työtuomioistuimessa. Vähintäänkin ARVI:n yksimielisen näkemyksen kumoamiseen tulisi olla poikkeuksellisen vahvoja perusteita.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen 10 §:n mukaan tehtävän vaativuusluokitus voidaan saattaa ratkaistavaksi neuvottelumenettelyllä vain, jos se jää erimieliseksi arviointi- ja kehittämisryhmässä. Näin tässä tapauksessa ei ole käynyt. Asiassa on kuitenkin käyty oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 11 §:n mukaiset erimielisyysneuvottelut. Siten tämä ei ole DVV:n käsityksen mukaan kuitenkaan lakiin perustuva syy jättää kannetta tutkimatta. Koska ARVI:n erimielinen kanta on kuitenkin tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan edellytys vaativuusluokituksen riitauttamiselle, tämän edellytyksen puuttuminen johtaa yksin kannevaatimuksen hylkäämiseen.

ARVI:n linjaus tehtävänkuvan vaativuudesta oli joka tapauksessa oikea palkkausjärjestelmän tehtäväkohtaisen palkanosan arviointikriteerien perusteella.

Tässä asiassa on kyse nimenomaan A:n ja hänen esihenkilönsä keväällä 2020 laatimaan tehtävänkuvaukseen perustuvasta vaativuuden arvioinnista. Kyseisen tehtävänkuvauksen perusteella ARVI arvioi tehtävän pisteytyksen ja sen vaativuuden sijoittumisen vaativuusluokkaan 12. Yleisesti vaativuusluokassa 12 tehdään pääasiassa vaativampia operatiivisia tehtäviä. Tästä on kyse myös A:n tehtävänkuvan mukaisessa julkishallinnon massamuotoiset poiminnat ja päivitykset -palvelun hallinnointiin luparatkaisuineen liittyvästä kokonaisuudesta. Vaativuusluokassa 12 asioiden valmistelu edellyttää itsenäistä tiedon hankkimista ja analysointia, ohjeiden tai normien kehittävää tai luovaa soveltamista ja ratkaisuja, joissa perusteina on useiden toimintojen asiantuntemus ja kokemus. Nimenomaan tämä vastaa A:n tehtävää.

$180

Myöskään tehtävänkuvan mukainen sidosryhmäyhteistyö ei nosta vaativuusarviota vaativuusluokkaan 14. Käsikirjan mukaisesti vaativuusluokassa 12 tehtävään kuuluvat myös vaativat oma-aloitteisuutta edellyttävät sisäiset tai ulkoiset asiakaspalvelutehtävät. Näihin rinnastuu myös sidosryhmäyhteistyö esimerkiksi Findatan kanssa sellaisena kuin se on ollut arvioitaessa tehtävänkuvan vaativuutta kevään 2020 kehityskeskustelun pohjalta.

$181

Sillä, millaisia tehtäviä A on mahdollisesti ryhtynyt tekemään sen jälkeen, kun DVV vahvisti hänen hoitamansa tehtävän vaativuusluokan 12.2.2021, ei ole asiassa merkitystä.

Kantajan vaatimuksella vaativuusluokan 14 vahvistamisesta perustuen vertailuasemaan D:n tehtävänkuvan kanssa ei ole perusteita. D:n hoitaman tehtävän vaativuusluokka on aikanaan arvioitu Väestörekisterikeskuksessa liian korkeaksi. DVV:n mahdollisuudet tarkistaa tehtävän vaativuustasoa alaspäin ovat kuitenkin käytännössä varsin rajalliset ilman olennaisia muutoksia tehtävässä. Kyseessä eivät kuitenkaan edes ole riittävän vertailukelpoiset tehtävät. Koordinointi- ja kehittämisvastuu voi olla samasta asiasta vain yhdellä henkilöllä kerrallaan. Tässä tapauksessa vastuu palvelun kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja vastuullisempi opastava tehtävänkuva on ollut D:llä. D:n ja A:n tehtävien toisistaan poikkeavat painotukset ilmenevät myös heidän tehtäväkuvistaan. Kyse ei siten ole kanteessa väitetyllä tavalla samoissa tehtävistä työskentelevistä virkamiehistä, joilla on eri vaativuusluokka.

Ylipäätään Väestörekisterikeskuksen aikana osa tehtävistä oli selvästi yliarvostettu vaativuudeltaan. Yksittäisistä aikaisemmista arvioinneista ei voida tehdä johtopäätöksiä toimintojen yhdistämisen jälkeisen ajan kokonaislinjausten kannalta. Tehtävien luonne eri yksiköissä voi myös muuttua ajan kuluessa heijastuen suoraan niiden vaativuuteen. Tämä koskee myös julkishallinnon massamuotoista poiminta- ja päivityspalvelua. Yksikön historiallisella palkkaluokkakehityksellä ei siten ole ratkaisevaa merkitystä asiassa. Palkkausjärjestelmää sovelletaan uuden viraston kontekstissa ottaen huomioon koko DVV:n toiminta. Toimen luonteeseen, päätöksenteon vaikutuksiin ja toimen asemaan vaikuttavat siten uuden viraston tavoitteet ja kehittyvät toimintatavat palkkausjärjestelmän sallimissa rajoissa.

Selvyyden vuoksi todetaan, että A:n tehtävässä oli kyse uudesta tehtävästä, johon A siirtyi virkoineen. Samaa tehtävää ei ollut aiemmin hoitanut julkishallinnon päivitys- ja poimintapalvelussa E eikä kukaan muukaan.

A:n palkkaus nimenomaan vaativuusluokan 12 perusteella on näin ollen ARVI:n yksimielisen linjauksen mukaisesti oikea ja perusteltu.

Joka tapauksessa kantajan ensimmäistä vahvistusvaatimusta ei voitaisi sellaisenaan vahvistaa. Vaatimus A:n varauksettomasta oikeudesta palkkaluokan 14A mukaiseen tehtäväkohtaiseen palkanosaan ei tulisi voida saada oikeusvoimaa. Jos työtuomioistuin hyväksyisi vaatimuksen esitetyssä muodossaan, vahvistustuomio olisi voimassa ikuisesti ja riippumatta esimerkiksi A:n tehtävän mahdollisista muutoksista. Siksi olisi kestämätön ajatus, että yksittäiselle virkamiehelle vahvistettaisiin tuomiolla subjektiivinen oikeus tietyn palkkaluokan mukaisen palkanosaan riippumatta muutoksista hamaan tulevaisuuteen saakka. Mahdolliset tulevat olosuhteiden muutokset on pystyttävä ottamaan huomioon. Tämä riittää yksin kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen l hylkäämiseen.

DVV on vahvistanut nyt käsillä olevassa asiassa tehtävänkuvan vaativuusluokan tarkentavan virkaehtosopimuksen sopijaosapuolten yksimielisen tulkinnan perusteella. Kun kaikki sopijaosapuolet ovat alun perin olleet asiassa virkaehtosopimuksen tulkinnasta yhtä mieltä, ei työnantaja joka tapauksessa ole tätä linjausta noudattamalla tieten rikkonut virkaehtosopimusta. Työnantajan ei olisi myöskään pitänyt perustellusti tietää muusta tulkinnasta, koska tällaisesta eivät tienneet myöskään muut sopijaosapuolet.

Siksi kyse ei voi olla tarkentavan virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta, ja vaatimus hyvityssakkoon tuomitsemisesta on joka tapauksessa perusteeton.

A:n tehtävänkuvaus toukokuu 2020

A:n etätyösopimus

Sähköposti 12.5.2021 C

Esihenkilö B:n sähköposti 12.5.2021

Esihenkilö B:n sähköposti 22.9.2021

Tehtävien vaativuuden luokitusjärjestelmä, Käsikirjan liite A

Arviointi- ja kehittämisryhmän lausunto 29.9.2020, vaativuusluokka-arvioinnit

Palkkausinfo 30.10.2020

Palvelupäällikkö tehtävänkuvaus

Asiantuntijan tehtäväkuvaus

Erimielisyyspöytäkirja 1.12.2020

A:n tarkennettu tehtäväkuvaus 23.2.2021

C:n sähköposti 3.11.2020

B:n sähköposti 12.10.2021

A:n tehtävänkuvaus toukokuu 2020 (=K1)

Väestörekisterikeskuksen palkkausjärjestelmä, käsikirja 2011, Dnro 2199/131/11

Väestörekisterikeskuksen tehtävien vaativuuden luokitusjärjestelmä, käsikirjan liite A, Dnro 2199/131/11 (=K6)

ARVI:n lausunto 29.9.2020 (=K7)

Erimielisyyspöytäkirja 1.12.2020 (=K12)

ARVI:n uusi lausunto 29.1.2021

ARVI:n kokouksen pöytäkirjaote 27.1.2021

D:n tehtävänkuvaus 2019

D:n tehtävänkuvaus toukokuu 2020 (=K9)

Muistio välittömästä neuvonpidosta 11.5.2021

A

D, asiantuntija

C, Organisaatioasiakkaat -yksikön johtaja

G, henkilöstöjohtaja

H, ylijohtaja

Kysymyksenasettelu

Välituomiolla on ratkaistavana kysymys siitä, onko Digi- ja väestötietoviraston julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelussa työskentelevän A:n tehtävä tullut 1.4.2020 lukien sijoittaa palkkausjärjestelmän mukaiseen vaativuusluokkaan 14A vai vaativuusluokkaan 12, sekä siitä, tuleeko vastaaja tuomita virkaehtosopimuksen rikkomisesta hyvityssakkoon.

Henkilötodistelu

Asiassa on kuultu A:ta todistelutarkoituksessa sekä kantajan nimeäminä todistajina A:n kollegaa D:tä, Digi- ja väestötietoviraston Organisaatioasiakkaat -yksikön johtajaa C:tä ja luottamusmies F:ää. Vastaajan ja kuultavan nimeäminä todistajina on kuultu Digi- ja väestötietoviraston henkilöstöjohtajaa G:tä sekä ylijohtajaa H:ta.

A on kertonut, että julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelu oli toiminut vuosikymmeniä entisen Väestörekisterikeskuksen organisaatiossa. Palvelussa tehtiin julkishallinnon organisaatioiden, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja kuntien tietolupapyyntöjen perusteella massamuotoisia poimintoja väestötietojärjestelmästä. Keväästä 2020 oli alkanut myös yhteistyö sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomaisen Findatan kanssa. A:n ja D:n pääasiallisena tehtävänä oli hallintopäätösten esittely ja ratkaisu. Kaikki tietolupia koskevat hallintopäätökset olivat valituskelpoisia. Julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelussa työskenteli kaksi hallinnollista asiantuntijaa, A:n lisäksi D, sekä kaksi teknistä asiantuntijaa, jotka vastasivat tietojen poimimisesta väestötietojärjestelmästä sen jälkeen, kun tietolupapäätös oli tehty. Nimikeuudistuksen myötä A:n tehtävänimike oli muutettu osastosihteeristä asiantuntijaksi virallisesti helmikuussa 2022.

Lupahakemukset koskivat monenlaista aineistoa ja vain pieni osa, noin kymmenen prosenttia, työajasta kului vakiomuotoisten lupa-aineistojen ratkaisemiseen. Organisaatioille, joilla oli vakiomuotoinen tietotarve, oli laadittu niin sanottuja kattolupia. Esimerkiksi oppilaitosten rekisteröintejä varten oli laadittu yleinen lupa, johon hakijoiden oli helppo liittyä. Vaikka tällaisia kattolupia koskevia tilauksia tuli määrällisesti paljon, tällaisen tilauksen hyväksyminen oli huomattavasti kevyempi prosessi, eikä sen käsittelyyn kulunut työaikaa samalla tavoin kuin varsinaisten tietolupapäätösten tekemiseen. Niin sanotut raamiluvat olivat yksityissektorin tietolupia, jotka liittyivät väestötietojärjestelmän rajapintapalveluun, eikä niillä ollut mitään tekemistä sen tietopalvelun kanssa, jota A hoiti.

$183

$184

Findata vastasi uutena tietolupaviranomaisena tietoluvista sellaisissa hankkeissa, joissa edellytettiin laajaa eri viranomaisrekistereiden yhdistelyä. Findata välitti toisiolain nojalla tietopyynnöt eri rekisterinpitäjille. Findatan tietopyynnöt olivat usein haastavia, koska ne saattoivat olla vaikeatulkintaisia ja monimutkaisia. Joistakin Findatan esittämistä tietopyynnöistä oli jouduttu kieltäytymään tai tietoja oli jouduttu rajaamaan. Tietopyyntöjen suhteen A oli toiminut neuvovassa ja ohjaavassa roolissa Findatan suuntaan, ja Findatan käsittelijöitä oli etenkin aluksi jouduttu usein ohjeistamaan DVV:tä koskevista säännöksistä ja toisiolain tulkinnasta. Findatalta tulevat tietopyynnöt olivat A:n mukaan rinnastettavissa haastaviin tietolupapäätöksiin. Kyse ei tältä osin ollut asiakaspalvelutyöstä vaan vaativien linjausten tekemisestä tietojen luovuttamisen suhteen.

$185

A on vielä kertonut, että palkkaluokkaan 15 kuuluneen palvelupäällikön tehtävä oli ollut samansisältöinen kuin tehtävä, jota A ja D hoitivat samassa tietopalvelussa tällä hetkellä (K10). Niin ikään vaativuusluokkaan 14 kuuluneessa tietopalveluasiantuntijan tehtävässä oli ollut kyse samansisältöisestä tehtävästä (K11), tosin tuossa tehtävässä ei ollut ollut toisiolakiin liittyvää viranomaisyhteistyötä kuten A:n tehtävässä.

D on kertonut työskennelleensä vuodesta 2018 lukien asiantuntijana Väestörekisterikeskuksessa. Hänen tehtävänkuvansa julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelussa oli pysynyt samana Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhdistymisen jälkeen. D:n nykyinen palkkaluokka oli 14C, mutta palkkaluokka oli ollut aluksi samassa tehtävässä 14A. D oli toiminut Väestörekisterikeskuksessa ensin sekä yrityspuolen että julkishallinnon poimintatehtävässä. D:n mukaan yrityspuoli oli julkishallinnon poimintatehtävään verrattuna suoraviivaisempaa. Julkishallinnon puolella tehtävä lupaharkinta vaati enemmän tapauskohtaista harkintaa ja juristin konsultoimista.

Julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelun asiakkaita olivat julkishallinnon organisaatiot kuten yliopistot ja muut viranomaiset. D ja A jakoivat kokonaisvastuun julkishallinnon organisaatioille tarjottavasta tietopalvelusta sekä sidosryhmäyhteistyöstä. DVV:llä ei ollut D:n ja A:n lisäksi muita samaa työtä tekeviä. Koska D oli aloittanut asiantuntijan tehtävässä ennen A:ta, hän oli perehdyttänyt A:n tehtäviin, mutta heistä oli pian tullut täysin vertaisia, eikä heidän työtehtävissään ollut eroja tai tehtävien vaativuuteen perustuvaa työnjakoa.

D:n ja A:n työ sisälsi itsenäistä päätöksentekoa, kuten hallinnollisten tietolupapäätösten esittelyä ja ratkaisua. Päätökset he esittelivät joko toisilleen niin sanottuna vertaisesittelynä, jolloin he tekivät päätöksen itsenäisesti, tai esihenkilölleen, jolloin esihenkilö teki lopullisen päätöksen asiassa. Julkishallinnon organisaatioilta ja Findatalta saapuvien tietopyyntöjen käsittely vei heidän kokonaistyöajastaan kaikkiaan noin 7580 prosenttia. Erityisesti Findatalta tulleet tietopyynnöt olivat haastavia ja veivät paljon heidän aikaansa. Vain pieni osa työajasta meni vakiomuotoisten hakemusten käsittelyyn. Tietoluparatkaisujen ja sidosryhmäyhteistyön lisäksi he molemmat vastasivat tehtävässään asiakaspalvelusta sekä verkkosivujen ja ohjeiden kehittämisestä.

Työ vaati itsenäistä harkintaa, sillä tietopyynnöt vaihtelivat tapauskohtaisesti, ja tietopyyntöjä jouduttiin usein rajoittamaan tai joskus harvoin jopa hylkäämään. Tietolupaprosessin aikana saatettiin konsultoida juristia tai kysyä esihenkilöiltä neuvoa. Lopuksi neuvoteltiin teknisten asiantuntijoiden kanssa siitä, miten tietolupapyyntö oli toteutettavissa, minkä jälkeen asia esiteltiin toiselle asiantuntijalle tai esihenkilölle. Monipolvisten tietolupa-asioiden käsittely saattoi kestää pitkään. Tietolupapäätösten kohteena oleva luovutettava aineisto koski tuhansia ihmisiä ja sisälsi henkilötietoja ja erilaisten tietojen yhdistelmiä, jotka olivat usein arkaluontoisia. Kun yhteistyö Findatan kanssa oli alkanut keväällä 2020, A oli nimetty DVV:n puolelta yhteyshenkilöksi Findataa koskevissa asioissa. Yhteistyöhön liittyvä toisiolain toimeenpano oli lisännyt A:n työn vaativuutta entisestään.

Kun D oli aloittanut nykyisessä tehtävässään, palvelupäällikkö oli kouluttanut D:n tehtäväänsä. D:n mukaan palvelupäällikkö oli tehnyt samaa työtä kuin A ja D tällä hetkellä tekivät (K10).

C oli aloittanut Väestörekisterikeskuksen palveluksessa vuonna 2000 ja työskennellyt Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien yhdistymisen jälkeen Digi- ja väestötietoviraston projekti- ja kehityspäällikkönä sekä yksikönjohtajana.

C oli ollut työssään tekemisissä tietopalveluiden kanssa koko työuransa ajan ja tunsi julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelussa tehtävän työn kohtuullisen hyvin. Väestörekisterikeskuksen ja nykyisen DVV:n tarjoamana palvelu oli pysynyt samankaltaisena, suurin muutos palvelussa oli ollut toisiolain myötä alkanut yhteistyö Findatan kanssa alkuvuodesta 2020. Finndatan roolina oli koota tutkimusta varten tiedot eri rekistereistä tutkimusryhmille. Findatan esittämän tietopyynnön perusteella DVV poimi väestöä koskevat tarvittavat tiedot. Asiakasyhteydenpito oli tämän tehtävän myötä lisääntynyt. Kyse oli yhteydenpidosta Findatan ja myös tutkimusryhmien kanssa. Findatan tietopyynnöt vaativat muihin tietopyyntöihin verrattuna huomattavasti enemmän vuorovaikutusta.

A:n tehtävänkuvaan kuului tietolupahakemusten käsittelyä ja vuorovaikutusta Findatan kanssa liittyen heiltä tuleviin tietolupa-asioihin. Osa A:n käsittelemistä tietolupa-asioista oli kevyemmin käsiteltäviä tietopyyntöjä, kun taas osa tietolupapäätöksistä vaati tarkempaa arviointia siitä, oliko tietojen luovutukselle lainmukainen peruste ja mitä arkaluonteisiksi katsottavia tietoja voitiin luovuttaa.

C:n mukaan nyt kyseessä olevaa tehtävää oli aiemmin tehty Väestörekisterikeskuksessa vaativuusluokissa 13 — 15. Vuosina 2017 — 2018 julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelussa työskennellyt E oli ollut toiminut lähinnä valmistelutehtävissä, ja hänen silloinen esihenkilönsä palvelupäällikkö J oli esitellyt ratkaisut omalle esihenkilölleen, joka toimi ryhmäpäällikkönä. Ryhmäpäällikkö oli pääsääntöisesti ratkaissut kaikki tietojen luovuttamista koskevat lupa-asiat. A ja D jakoivat keskenään kaikki J:lle aiemmin kuuluneet tehtävät. C:n tiedossa ei ollut mitään seikkoja, jotka olisivat vähentäneet J:ltä A:lle ja D:lle siirtyneen tehtävän vaativuutta. Heidän tehtävänsä oli yhdistelmä J:n ja E:n tehtävistä, minkä lisäksi he tekivät myös ratkaisuja, joita ryhmäpäällikkö oli aikaisemmin tehnyt.

C:n mukaan D:llä ja A:lla oli kummallakin samansisältöiset työtehtävät, minkä lisäksi A:lla oli vastuullaan Findatan kanssa tehtävä yhteistyö. Tehtävät olivat yhtä vaikuttavia. A:lla ja D:llä oli työssään apuna käytännesäännöt, joita oli laadittu muun ohella henkilötietojen luovutukseen liittyen. Jos asia ei ratkennut käytännesääntöjen avulla, oli tutustuttava lainsäädäntöön ja mahdollisesti konsultoitava juristia. Toisiolakiin liittyen käytännesäännöissä ei kuitenkaan ollut ohjeistusta. Findata teki toisiolain mukaiset päätökset, ja DVV arvioi sieltä tulevaa tietotarvetta sekä auttoi Findataa tietoturva-asian ratkaisemisessa.

C oli yhdessä A:n esihenkilön B:n kanssa käynyt läpi A:n tehtävänkuvauksen ja pisteytyksen keväällä 2020, ja pisteytys vastasi hänen käsitystään A:n tehtävän vaativuudesta. C ei ollut osallistunut virastotasolla tehtävien vaativuuden arviointiin tai ollut mukana tehtävien vaativuustasoa koskevassa päätöksenteossa. Kertomansa mukaan C kuitenkin tunsi hyvin viraston eri tehtävät pitkän kokemuksensa perusteella.

F on kertonut aloittaneensa Väestörekisterikeskuksen palveluksessa vuonna 2017 ja toimineensa luottamusmiehenä vuodesta 2018 lukien. Hän oli ollut arviointi- ja kehittämisryhmä ARVI:n jäsen lokakuusta 2021 lähtien. Hän ei ollut ARVI:n jäsen nyt kyseessä olevaa asiaa ARVI:ssa käsiteltäessä.

Kun ARVI aloitti 2020 koko viraston tehtävänkuvien arvioinnin, jokainen virastojen yhdistymisen yhteydessä muuttunut tehtävänkuva oli pisteytetty ja asetettu johonkin vaativuusluokkaan. Arvioinnin kohteena olleita muuttuneita tehtävänkuvia oli ollut satoja. Tuolloin ARVI:n kokoonpanossa mukana olleella JUKO:n edustajalla ei ollut ollut aikaisempaa kokemusta arviointi- ja kehittämisryhmän toiminnasta. ARVI:n jäsenet eivät olleet saaneet keskustella ARVI:ssa käsiteltävissä asioista liitoissaan.

F:n näkemyksen mukaan arviointi- ja kehittämisryhmällä ei ollut ollut todellista tietoa A:n tehtävänkuvasta vaativuusluokkaa arvioidessaan. Koska kyseessä oli pieni palvelu, jolla ei ollut varsinaista verrokkia virastossa, olisi A:n palkkaluokka tullut määrittää vertaamalla A:n tehtävää D:n tehtäviin. F on katsonut, että A:n esihenkilö, joka olisi sijoittanut A:n vaativuusluokkaan 14, oli tuntenut A:n tehtävänkuvan paremmin kuin arviointi- ja kehittämisryhmä, jolla oli ollut vähemmän tietoa tehtävän sisällöstä.

Vaikka arviointi- ja kehittämisryhmä, johon myös JUKO:n edustaja oli kuulunut, oli ollut yksimielinen nyt käsiteltävässä A:n asiassa, oli A:lla oikeus saattaa asia uudelleen arvioitavaksi. Tällöin myös JUKO oli voinut arvioida kantansa eri tavalla ja olla erimielisyysneuvotteluissa eri mieltä asiasta. Koska ARVI:ssa oli arvioitu useita satoja tehtävänkuvia, virheiden mahdollisuus oli ollut suuri. Kun F oli ollut mukana A:n palkkaluokkaa koskevassa välittömässä neuvonpidossa, työnantaja ei ollut esittänyt päätöksensä tueksi muita perusteita kuin sen, että ARVI:n antama lausunto oli ollut yksimielinen.

G on kertonut työskennelleensä aiemmin Väestörekisterikeskuksessa henkilöstöpäällikkönä ja aloittaneensa henkilöstöjohtajan tehtävässä, kun vuonna 2020 maistraatit olivat liittyneet osaksi Väestörekisterikeskusta ja viraston nimeksi oli muuttunut Digi- ja väestötietovirasto. A on kertonut toimineensa DVV:llä myös arviointi- ja kehittämisryhmä ARVI:n jäsenenä. Maistraattitaustaiset virkamiehet olivat siirtyneet Väestörekisterikeskuksen palkkausjärjestelmän piiriin, ja ARVI oli arvioinut kaikkien näiden henkilöiden, joita oli ollut kaikkiaan 606, tehtävien vaativuuden. Myös maistraatista siirtyneen A:n tehtävä oli tullut tässä yhteydessä arvioitavaksi.

ARVI oli aloittanut tehtävien arvioinnin ryhmittelemällä aluksi samankaltaiset tehtävät. Kokonaisuudesta oli pyritty saamaan mahdollisimman tasapainoinen ja oikeudenmukainen. Tehtävänkuvauksen perusteella ARVI oli katsonut, että A:n tehtävässä oli kyse asiakaspalvelutehtävästä. Tällaisia tehtäviä oli tullut paljon maistraattitaustaisten tehtävien mukana. Kyse oli henkilö- ja organisaatioasiakkaille tarkoitetuista palveluista, kuten esimerkiksi muuttoihin ja vihkimisiin liittyvistä palveluista, ja A:n tehtävä oli suhteutettu näihin.

$186

Myös D:n vaativuusluokassa 14 oleva tehtävä oli noussut A:n tehtävän verrokkina esiin. Asiasta oli ARVI:ssa keskusteltu, mutta ARVI:n jäsenet olivat katsoneet, että D:n tehtävässä oli enemmän kehittämistehtäviä ja koordinointia, ja myös ratkaisuroolissa ja ohjauksessa oli ollut eroja. Vanhemmissa tehtävien arvioinneissa saattoi olla vanhaa tulkintaa, ja ARVI oli päättänyt sitoa A:n tehtävän vaativuuden arvioinnin koko virastoa koskevaan uuteen kokonaisuuteen eikä D:n tehtävän vaativuuteen, joka oli arvioitu aiemmin Väestörekisterikeskuksen aikana.

Työnantaja oli tehnyt kaikki palkkausta koskevat päätökset ARVI:n linjauksen mukaisesti. ARVI:n antama A:n vaativuusluokkaa koskeva lausunto oli ollut yksimielinen. A oli vienyt palkkausta koskevan asian erimielisyysmenettelyyn, ja asia oli saatettu ARVI:n uudelleen arvioitavaksi. ARVI:ssa oli ollut kaikkiaan noin 60 — 70 erimielisyysasiaa, joista noin 10 prosentissa ARVI totesi tehneensä virheellisen tulkinnan, jolloin vaativuusluokitusta muutettiin. ARVI oli kuitenkin katsonut A:n tehtävää uudelleen arvioitaessa, ettei asiassa ollut tullut uutta selvitystä, joka olisi muuttanut tehtyä linjausta. ARVI:n kaikki jäsenet olivat uudelleen arvioinnissa yhtä mieltä siitä, että A:n tehtävä kuului vaativuusluokkaan 12.

H on kertonut toimineensa ARVI:n puheenjohtajana vuodesta 2020 lukien. DVV:ssä oli otettu käyttöön Väestörekisterikeskuksessa käytössä ollut palkkausjärjestelmä, ja maistraateista siirtyneiden noin kuuden sadan henkilön tehtävät tuli yhteensovittaa tähän järjestelmään. Näiden lisäksi ARVI:ssa oli käsitelty uudet tehtävänkuvat. A:n tehtävänkuvaa oli käsitelty ARVI:ssa uutena tehtävänkuvana.

ARVI:ssa oli päädytty A:n tehtävän osalta vaativuusluokkaan 12, joka oli viraston asiakaspalvelutehtävässä tyypillinen vaativuustaso. Asiakaspalvelu miellettiin asiakkaan asian kokonaisvaltaiseksi hoitamiseksi eli asian selvittämiseksi ja ratkaisun tekemiseksi. Henkilöasiakkaiden palveluissa kyse oli esimerkiksi yksittäisen henkilön edunvalvontaan, nimenmuutoksiin ja osoitteenmuutoksiin liittyvistä asioista. Organisaatioasiakkaiden puolella asiakaspalvelussa kyse oli esimerkiksi poimintapalveluissa tietojen antamisesta asiakkaan käyttöön. Vaativuusluokassa 12 asiakaspalveluun sisältyi erilaista neuvottelua asiakkaiden kanssa, tietojen selvittämistä ja lisätietojen pyytämistä. Hallintopäätöksiä tehtiin asioissa, jotka olivat selkeitä ja joissa ratkaisu tehtiin olemassa olevien käytännesääntöjen tai ohjeistusten mukaisesti ilman tapauskohtaista harkintaa. Ylemmissä vaativuusluokissa päätökset sisälsivät enemmän oikeudellista harkintaa.

A:n esihenkilö oli esittänyt toimen luonteeksi vaativat harkintatehtävät, kun taas ARVI oli katsonut toimen luonteen asettuvan luokkaan harkintatehtävät, johon DVV:ssä asiakaspalvelutehtävät oli tyypillisesti luokiteltu. Harkintatehtävissä noudatettiin ohjeita ja normeja, ja tehtävään saattoi liittyä jonkin verran ratkaisutoimintaa, ja tehtävä edellytti jonkin verran asiantuntemusta ja kokemusta. Vaativissa harkintatehtävissä taas tehtiin itsenäisiä ja uusia ratkaisuja, jotka edellyttivät oikeudellista tai muuta vaativaa harkintaa siten, ettei asiaa voitu ratkaista suoraan perusohjeen perusteella. Tällaista vaativaa harkintaa saattoivat edellyttää esimerkiksi edunvalvonta-asiat, mutkikkaammat nimenmuutosasiat tai ulkomaalaisten ensirekisteröintiasiat.

$187

ARVI oli verrannut A:n tehtävää myös D:n tehtävään, joka sijoittui vaativuusluokkaan 14. A:n tehtävänkuvaa oli kuitenkin kokonaisuutena arvioitu ensi sijassa suhteessa muihin asiakaspalvelutehtäviin. ARVI oli katsonut, että vaikka D:n tehtävät olivat samantyyppisiä kuin A:lla, D:n tehtävässä oli enemmän palveluiden kehittämis-, koordinointi- ja ohjaamistehtäviä ja siten enemmän vaativamman tehtävän elementtejä kuin A:n tehtävässä. D:n tehtävää ARVI ei ollut arvioinut. ARVI:ssa oli keskusteltu aiemmin ennen DVV:n perustamista tehtyjen vaativuusarvioiden merkityksestä arvioinneissa ja päädytty siihen, että oli tärkeämpää arvioida samankaltaisia tehtäviä kokonaisuutena kuin perustaa arviointi aiemmin tehtyyn yksittäiseen arvioon. ARVI oli katsonut, että jos D:n tehtävä oli aiemmin arvioitu liian korkealle tasolle, tämä ei saanut suoraan vaikuttaa A:n arviointiin, vaan tehtävä tuli arvioida kokonaisuutena muihin DVV:n tehtäviin nähden siten, että kaikki asiakaspalvelutehtävät arvioitiin samoilla perusteilla.

Tehtävän uudelleen arvioinnissa ARVI oli yksimielisesti pysyttänyt vaativuusluokan 12, koska A:n tehtävän osalta ei ollut tullut sellaista uutta tietoa, jonka perusteella arviointia olisi pitänyt muuttaa. A:n tehtävän uudelleen arviointia varten oli esitetty erimielisyyspöytäkirja, jossa oli tarkennettu esimiehen näkökulmaa.

Arviointi ja johtopäätökset

Edellä selostetuin tavoin Digi- ja väestötietovirasto on aloittanut toimintansa 1.1.2020, kun maistraatit ja maistraattien ohjaus- ja kehittämiskeskus on liitetty Väestörekisterikeskukseen. Viraston palkkausjärjestelmänä on toiminut vanha Väestörekisterikeskuksen palkkausjärjestelmä. Maistraattitaustaisten virkamiesten siirryttyä Väestörekisterikeskuksen palkkausjärjestelmän piiriin on työnantaja- ja palkansaajaosapuolten yhteinen arviointi- ja kehittämisryhmä arvioinut kaikkien näiden noin kuuden sadan virkamiehen tehtävien vaativuuden. Tässä yhteydessä on arvioitu myös A:n tehtävä. A on siirtynyt Uudenmaan maistraatista Digi- ja väestötietoviraston julkishallinnon poiminta- ja päivityspalveluun, joka on aiemmin toiminut Väestörekisterikeskuksen alaisuudessa. A on työskennellyt maistraatissa osastonsihteerin tehtävänimikkeellä. Digi- ja väestötietovirastossa toteutetun nimikeuudistuksen myötä hänen tehtävänimikkeensä on muutettu osastosihteeristä asiantuntijaksi alkuvuodesta 2022.

Asiassa sovellettavan Väestörekisterikeskuksen virkamiesten palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen 4 §:n mukaan tehtäväkohtainen palkanosa määritellään tehtävän vaativuuden perusteella. Vaativuuden arviointikriteereinä käytetään tehtävän luonnetta, päätösten ja ratkaisujen vaikutusta, vuorovaikutusta ja toimen asemaa. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja virastossa noudatettavaan arviointijärjestelmään.

Palkkausjärjestelmän soveltamisen tueksi on laadittu käsikirja yhteistyössä viraston ja henkilöstöjärjestöjen kanssa (V2). Käsikirjan liitteenä on tehtävien vaativuuden luokitusjärjestelmä (K6, V3), jossa on kuvattu yksityiskohtaisesti, miten arviointijärjestelmä toimii. Luokitusjärjestelmän mukaan toimen luonteella mitataan itsenäisen harkinnan vaativuutta, ja päätöksenteon vaikutuksilla päätösten merkittävyyttä ja laajuutta. Vuorovaikutus ja toimen asema taas liittyvät siihen, kuinka vaativaa vaikuttamista omaan henkilöstöön ja ulkopuolisiin henkilöihin tehtävä edellyttää. Asiakirjassa on esitetty myös vaativuusluokkakohtaisia tehtäväkuvauksia ohjeellisina esimerkkeinä, joiden tarkoituksena on tukea tehtävien vaativuuden arviointia ja virkojen vaativuusluokkiin sijoittelua.

Vaativuusluokan 12 tehtävää on kuvattu laaja-alaiseksi tai syvälliseksi ammattitehtäväksi, jossa asioiden valmistelu edellyttää itsenäistä tiedon hankkimista ja analysointia, ohjeiden tai normien kehittävää tai luovaa soveltamista ja ratkaisuja, joissa perusteina on useiden toimintojen asiantuntemus ja kokemus. Päätösten ja ratkaisuiden vaikutus ulottuu myös muiden alueiden toimintaan ja ulkopuolisiin tahoihin. Tehtävän hoitamisessa voi kuitenkin tukeutua esimiehen tai kollegan ohjeisiin tai linjauksiin. Vuorovaikutuksen osalta tehtävä voi sisältää vaativia oma-aloitteisuutta edellyttäviä sisäisiä tai ulkoisia asiakaspalvelutehtäviä. Tyypillisiä tehtäviä ovat laaja-alaiset toimisto- tai tiedonhankintatehtävät. Tehtävässä tarvitaan laajaa tai syvällistä ammatillista tai opistotutkintoa tai pitkää alan kokemusta.

$188

Arviointi- ja kehittämisryhmä on syksyllä 2020 antanut lausunnon (K7, V5), jossa se on linjannut muun ohella, että vaativuusluokkaan 14 sijoittuvat pääasiallisesti esittelytehtävissä toimivat asiantuntijat. Lausunnossa on kuitenkin myös todettu, että ”nimike ei kerro tehtävän vaativuusluokasta”. Edelleen arviointiryhmä on tammikuussa 2021 antamassaan lausunnossa (V7) todennut muun ohella, että esittelyllä tarkoitetaan hallintopäätöksen esittelyä ja että vaativuuteen vaikuttaa myös se onko asia tai päätös rutiininomainen tai rekisteröintiluonteinen vai sisältyykö siihen juridista harkintaa. Henkilökunnalle pidetyssä palkkausinfossa 30.10.2020 on niin ikään todettu, että vaativuusluokkaan 14 sijoittuvat pääasiallisesti esittelytehtävissä toimivat asiantuntijat (K8).

A ja hänen esihenkilönsä B ovat toukokuussa 2020 laatineet A:n tehtävästä tehtäväkuvauksen (K1, V1). Tehtäväkuvauksessa tehtävän keskeisiksi tehtäväalueiksi on kuvattu päivitys- ja poimintalupien valmistelu ja esittely sekä kokonaisvaltainen palvelun asiakaspalvelu (50 prosenttia), sidosryhmäyhteistyö (40 prosenttia) sekä ohjeiden ja verkkosivujen ylläpito ja palvelun muut kehittämistehtävät (10 prosenttia). Eri arviointikriteereistä saatujen pisteiden perusteella vaativuusluokaksi on esitetty luokkaa 14. Asiassa esitetystä todistelusta ilmenee, että tämä on vastannut sekä A:n esihenkilön B:n että tämän esihenkilön, yksikön johtaja C:n käsitystä tehtävän vaativuudesta (K3K5, C). B on tuonut esiin käsityksenään, että A:n tehtävä on vaativuusluokkaan 14 sijoittuva asiantuntijatehtävä (K4).

Asiassa esitetyn todistelun perusteella (A, B, C, K10, K11) Väestörekisterikeskuksen aikaan julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelussa on teetetty A:n tehtävään nähden samaa tai ainakin lähes vastaavaa työtä vaativuusluokissa 13 — 15. Kantajan henkilötodistelusta ilmenee niin ikään, että Digi- ja väestötietovirastossa A ja asiantuntija D ovat tehneet samaa työtä joitakin yksittäisiä työtehtäviä lukuun ottamatta. Heidän tehtävänkuvauksistaan tosin ilmenee, että D:n tehtävän vaativuus (K9, V10) on pisteytetty toimen luonteen osalta hieman korkeammalle kuin A:lla (K1, V1), vaikka molemmat tehtävät on esihenkilö sinänsä katsonut vaativiksi harkintatehtäväksi. D tehtävä on ollut vaativuusluokassa 14C.

$189

Arviointiryhmä on G:n ja H:n kertomusten perusteella lisäksi katsonut, että arvioinnissa on annettava painoarvoa pikemminkin tasapainoiselle koko viraston kattavalle kokonaisuudelle kuin aiemmin tehdyille yksittäisille arvioinneille. Arviointiryhmä on syksyllä 2020 antamassaan lausunnossa (K7, V5) todennutkin, että yksittäisistä aikaisemmista arvioinneista ei voi tehdä johtopäätöksiä kokonaislinjausten kannalta.

Työtuomioistuin on aiemmassa oikeuskäytännössään antanut merkitystä erityisesti sille, miten vaativuuden arviointijärjestelmää ja sen usein tulkinnanvaraisia arviointikriteerejä on tosiasiassa sovellettu sekä sille, että arvioinnit on tehty tasapuolisesti. Arviointijärjestelmää sovellettaessa on otettava huomioon myös pakottavasta lainsäädännöstä johtuvat velvoitteet. Valtion virkamieslain 11 §:n 1 momentin nojalla viranomaisen on kohdeltava palveluksessaan olevia virkamiehiä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole virkamiesten tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.

$18a

$18b

$18c

Edellä lausuttuun viitaten työtuomioistuin katsoo asiassa tulleen riittävällä tavalla selvitetyksi, että A:n tehtävä on tullut sijoittaa vähintään kanteessa vaadittuun vaativuusluokkaan 14A. Kanteessa esitetty vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.

Hyvityssakko

Työnantaja on vahvistanut A:n tehtävän vaativuusluokaksi 12, vaikka sen on täytynyt tietää, että samaa tai lähes vastaavaa työtä on julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelussa tehty aiemmin ja tehdään edelleen korkeammissa palkkaluokissa. Vastaaja on tuomittava valtion virkaehtosopimuslain 19 ja 20 §:n nojalla virkaehtosopimuksen rikkomisesta hyvityssakkoon.

vahvistaa, että Väestörekisterikeskuksen sekä JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä 26.9.2011 solmittua tarkentavaa virkaehtosopimusta tulee tulkita siten, että A:n tehtävä Digi- ja väestötietoviraston julkishallinnon poiminta- ja päivityspalvelussa on sijoitettava 1.4.2020 lukien tarkentavan virkaehtosopimuksen palkkausjärjestelmässä vaativuusluokkaan 14A ja

tuomitsee valtiovarainministeriön maksamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:lle hyvityssakkoa 5.000 euroa virkaehtosopimuksen rikkomisesta.

Jatkokäsittely

Asian käsittelyä jatketaan työtuomioistuimen puheenjohtajan erikseen määräämällä tavalla.

Arviointi- ja kehittämisryhmä on ollut yksimielinen tasosta 12

Tehtävän vaativuus on arvioitu oikein

Kantajan vahvistusvaatimus koskien palkkaluokkaa 14 ei edes voisi saada oikeusvoimaa

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Markus Äimälä, Mirja-Maija Tossavainen, Anu-Tuija Lehto ja Riikka Rapinoja jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.