Työtuomioistuin oli aiemmin tuomiossa TT 2021:32 katsonut, että asbestista ja siltä suojautumisesta aiheutuvaa haittaa oli pidettävä malmikaivosten työehtosopimuksessa tarkoitettuna poikkeuksellisena haittana tai hankaluutena, jota ei ollut voitu ottaa huomioon työnvaativuutta määritettäessä. Mainitussa tuomiossa vahvistettiin, että työnantaja oli velvollinen maksamaan työehtosopimuksessa tarkoitettua haittalisää jokaiselta sellaiselta työntekijän työskentelemältä tunnilta, jona asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta esiintyi.

Nyt käsillä olevassa tuomiossa vahvistettiin, että velvollisuus maksaa edellä tarkoitettua haittalisää ei ollut riippuvainen siitä, oliko tietty asbestin raja-arvo ylittynyt niinä tunteina, joina asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta esiintyi, taikka siitä, oliko työntekijälle maksettu paikallisen sopimuksen perusteella pölylisää. Työnantaja ja työnantajaliitto tuomittiin hyvityssakkoon.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Teollisuusliitto ry

Vastaajat

Teknologiateollisuus ry

X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 29.6.2022

Suullinen valmistelu 15.12.2022

Pääkäsittely 27.4.2023

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teollisuusliitto ry:n ja Teknologiateollisuuden välillä 8.11.2017 — 31.10.2020 voimassa olevassa malmikaivosten työehtosopimuksessa on muun ohella seuraava määräys:

14 ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT

[- -]

14.2 Poikkeuksellinen haitta tai hankaluus

Jos työolosuhteissa esiintyy sellaista poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, jota ei voida ottaa huomioon työnvaativuutta määriteltäessä, maksetaan työntekijälle haitan suuruuteen perustuvaa erillistä lisää.

Lisä on 1.1.2018 alkaen vähintään 44 senttiä tunnissa.

Lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta esiintyy.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Työpaikalla syntyi tuomion antamisen jälkeen erimielisyyttä työehtosopimuksen tulkinnasta ja työnantajan maksuvelvoitteesta. Asiasta käytiin 10.6.2021 paikallinen erimielisyysneuvottelu. Työnantaja tulkitsi työehtosopimusta ja tuomiota siten, että lisä tuli maksaa vain sellaisilta tunneilta, kun asbestiraja-arvo 0,1 kuitua/cm³ tietyissä tehtävissä ja tietyillä alueilla oli ylittynyt ja tästä syystä työntekijät olivat joutuneet käyttämään suojaimia, joista oli aiheutunut haittaa. Työntekijäpuoli piti tulkintaa virheellisenä. Liitot jäivät 24.9.2021 erimieliseksi asiasta.

Työnantaja ilmoitti 24.9.2021, että lisä maksetaan takautuvasti yhteensä 76:lle nykyiselle tai entiselle X:n henkilöstöön kuuluvalle työntekijälle. Työnantaja maksoi oikeaksi katsomansa lisät aikaväliltä 30.10.2018 — 30.9.2021.

Työnantaja asetti maksulle kaksi ehtoa:

Ensinnäkin kyse piti olla tietyissä tehtävissä ja tietyillä alueilla mitatun asbestipitoisuuden raja-arvon (0,1 kuitua/cm³) ylityksestä ja siitä, että työnantaja on ylityksestä johtuen antanut suojautumismääräyksen asbestilta suojautumiseksi.

Esimerkiksi tehtävässä porari (D65) työnantaja kirjasi perusteeksi: ”Vuonna 2018 ohjeistettiin, että porakentillä on käytettävä P3-tason hengityksensuojausta liikuttaessa ohjaamon ulkopuolella. Porareiden on arvioitu käyttäneet hengityksensuojausta asbestin vuoksi 25 % kokonaistyöajasta.”

Esimerkiksi tehtävässä Kuljettajat (Pistokaivinkone, lastaus, kaivinkone, telapuskukone, pyöräpuskukone, lastaus Cat 980) työnantaja kirjasi perusteeksi: ”Asbestimittausten tulosten perusteella todetaan, että näissä tehtävissä altistumistaso ei ole ollut merkittävä. Työ tapahtuu pääasiassa työkoneiden hyteistä, joissa asbestipitoisuuden on mitattu olevan alle 10 % raja-arvosta. Hytissä työskentelyn aikana ei ole edellytetty hengityksensuojaimen käyttöä tai suojautumista. Asbestipitoisuuksia, jotka ylittävät 10 % raja-arvosta, on mitattu lastauskoneiden ulkopuolella. Avolouhoksella on kaivostoiminnan alusta alkaen ollut voimassa ohjeistus, jonka mukaan pölyisillä alueilla liikuttaessa suojaudutaan hengityksensuojaimella.”

Toisekseen työnantaja ei maksanut haittalisää, jos työntekijälle jo maksettiin paikalliseen sopimukseen perustuvaa pölylisää.

Esimerkiksi jauhatusoperaattorin osalta työnantaja kirjasi seuraavaa: ”Sitova raja-arvo ylittyy asbestimittaustulosten perusteella selkeästi jauhatusoperaattorin työskentelyalueella. Uusia suojainmääräyksiä ei ole annettu asbestin vuoksi, koska alueella on voimakasta pölyämistä, jolta on määrätty suojautumaan vähintään P3-luokan hengityksensuojaimilla ja muilla suojavarusteilla kaivostoiminnan alusta alkaen. Jauhatusoperaattorit ovat rikastamolla paikallisesti sovitun pölylisän piirissä, joten ei perusteita maksaa päällekkäistä poikkeuksellisen haitan ja hankaluuden lisää asbestin vuoksi.”

Työnantaja maksoi haittalisää lopulta vain tehtävissä porari (D65) ja porari (pitviper) työskennelleille henkilöille.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Teollisuusliitto ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1) vahvistaa, että X Oy oli velvollinen työehtosopimuksen 14.2. määräyksen perusteella maksamaan ajalta 30.10.2018 — 30.9.2021 kullekin työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalle työntekijälle 14.2. kohdan mukaista haittalisää jokaiselta sellaiselta työntekijän työskentelemältä tunnilta jona asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta esiintyi eikä tämä velvollisuus ollut riippuvainen siitä, oliko asbestin raja-arvo näinä tunteina ylittänyt 0,1 kuitua/cm³

2) vahvistaa, että X Oy rikkoi työehtosopimuksen 14.2. määräystä, kun se ei maksanut ajalta 30.10.2018 — 30.9.2021 kullekin työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalle työntekijälle 14.2. kohdan mukaista haittalisää jokaiselta sellaiselta työntekijän työskentelemältä tunnilta jona asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta esiintyi, ellei asbestin raja-arvo näinä tunteina ylittänyt 0,1 kuitua/cm³

3) vahvistaa, että X Oy oli velvollinen työehtosopimuksen 14.2. määräyksen perusteella maksamaan ajalta 30.10.2018 — 30.9.2021 kullekin työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalle työntekijälle 14.2. kohdan mukaista haittalisää jokaiselta sellaiselta työntekijän työskentelemältä tunnilta jona asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta esiintyi eikä tämä velvollisuus ollut riippuvainen siitä, oliko henkilölle maksettu paikalliseen sopimukseen perustuvaa pölylisää

4) vahvistaa, että X Oy rikkoi työehtosopimuksen 14.2. määräystä, kun se ei maksanut ajalta 30.10.2018 — 30.9.2021 kullekin työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalle työntekijälle 14.2. kohdan mukaista haittalisää jokaiselta sellaiselta työntekijän työskentelemältä tunnilta jona asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta esiintyi, jos henkilölle oli maksettu paikalliseen sopimukseen perustuvaa pölylisää

5) velvoittaa X Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen tieten rikkomisesta

6) velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

7) velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 16.944,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Perusteet

Teknologiateollisuus ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Teollisuusliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäyntikulut 6.750 eurolla korkoineen.

Työnantaja on maksanut työtuomioistuimen tuomion mukaisesti työehtosopimuksen 14.2 kohdan mukaista haittalisää niiltä tunneilta, joilta asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta on esiintynyt. Näin ollen vastaajat ovat toimineet asiassa työehtosopimuksen mukaisesti.

Työtuomioistuimen ratkaisun perusteella työnantaja on tehnyt asiaankuuluvat laskelmat ja johtopäätökset vuosina 2017 — 2020 kaivosalueella suoritettujen työhygieenisten mittausten perusteella ja maksanut ajalta 30.10.2018 — 30.9.2021 kullekin työntekijälle lisää niiltä tunneilta, jolloin työehtosopimuksen 14.2 kohdan mukaista haittaa ja hankaluutta on esiintynyt. Toisin sanoen lisää on tuomiossa edellytetyin tavoin maksettu niiltä tunneilta, jolloin asbestin raja-arvot ovat ylittyneet ja työnantaja on antanut määräyksen asbestilta suojautumiseksi.

Kantajan kirjalliset todisteet

Vastaajien kirjalliset todisteet

Kantajan henkilötodistelu

Vastaajien henkilötodistelu

Perustelut

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

– vahvistaa, että X Oy oli velvollinen työehtosopimuksen 14.2. kohdan määräyksen perusteella maksamaan ajalta 30.10.2018 — 30.9.2021 kullekin työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalle työntekijälle 14.2. kohdan mukaista haittalisää jokaiselta sellaiselta työntekijän työskentelemältä tunnilta jona asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta esiintyi eikä tämä velvollisuus ollut riippuvainen siitä, oliko asbestin raja-arvo näinä tunteina ylittänyt 0,1 kuitua/cm³

– vahvistaa, että X Oy rikkoi työehtosopimuksen 14.2. kohdan määräystä, kun se ei maksanut ajalta 30.10.2018 — 30.9.2021 kullekin työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalle työntekijälle 14.2. kohdan mukaista haittalisää jokaiselta sellaiselta työntekijän työskentelemältä tunnilta jona asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta esiintyi, ellei asbestin raja-arvo näinä tunteina ylittänyt 0,1 kuitua/cm³

– vahvistaa, että X Oy oli velvollinen työehtosopimuksen 14.2. määräyksen perusteella maksamaan ajalta 30.10.2018 — 30.9.2021 kullekin työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalle työntekijälle 14.2. kohdan mukaista haittalisää jokaiselta sellaiselta työntekijän työskentelemältä tunnilta, jona asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta esiintyi, eikä tämä velvollisuus ollut riippuvainen siitä, oliko henkilölle maksettu paikalliseen sopimukseen perustuvaa pölylisää

– vahvistaa, että X Oy rikkoi työehtosopimuksen 14.2. kohdan määräystä, kun se ei maksanut ajalta 30.10.2018 — 30.9.2021 kullekin työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvalle työntekijälle 14.2. kohdan mukaista haittalisää jokaiselta sellaiselta työntekijän työskentelemältä tunnilta jona asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta esiintyi, jos henkilölle oli maksettu paikalliseen sopimukseen perustuvaa pölylisää

– velvoittaa X Oy:n maksamaan 5.000 euroa hyvityssakkoa Teollisuusliitto ry:lle työehtosopimuksen tieten rikkomisesta

– velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n maksamaan 5.000 euroa hyvityssakkoa Teollisuusliitto ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä ja

– velvoittaa Teknologiateollisuus ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut 16.944,40 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

Kannevaatimukset 1 — 2: Asbestin raja-arvo ja sen merkitys

Jos asbestin raja-arvo ylittää 0,1 kuitua/cm³, työt pitäisi lähtökohtaisesti keskeyttää. Asbestilta on syytä suojautua, kun raja-arvo ylittää 0,01 kuitua/cm³. Työnantajan 30.10.2018 antama suojautumismääräys ei ollut ehdollinen siten, että se koskisi vain raja-arvot ylittäviä tilanteita.

Asbestimittauksia ei tehdä päivittäin. Työpaikalla on ainakin 5. — 7.2.2019 sekä 1. — 3.9.2020 tehty mittauksia ja selvityksiä. Työntekijät ovat suojautuneet asbestilta asbestin ilmenemisalueilla riippumatta siitä, onko kyseisenä päivänä tehty mittauksia ja mitkä ovat olleet näiden mittausten tulokset. Työntekijä ei voi tietää, ylittyykö 0,1 kuitua/cm³ raja-arvo.

Työ pitäisi keskeyttää, jos raja-arvo 0,1 ylittyy. Haittalisää koskevaa määräyksen soveltamista ei ole tarkoitettu rajata tilanteisiin, joissa työ pitäisi keskeyttää. Tämä olisi epäloogista.

Tuomion kohtaan asian tausta (s. 4) kirjatun mukaan erimielisyys kohdistui siihen, onko X Oy ollut velvollinen maksamaan työntekijöilleen työehtosopimuksen 14.2 kohdan mukaista lisää niiltä tunneilta, jolloin asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta on esiintynyt, eli niiltä tunneilta, jolloin työntekijä on työskennellyt asbestin esiintymisalueella.

Vaatimusta, sen perusteita eikä erimielisyyttäkään ollut siten rajattu sellaisiin olosuhteisiin, jolloin asbestin raja-arvo 0,1 k/cm³ ylittyi. Kanneperusteena on edelleen sivulla 5 kerrottu, että asbesti ja siltä suojautuminen aiheuttivat 14.2 kohdassa tarkoitettua haittaa sekä hankaluutta työssä.

Tuomio (s. 17) on perustettu siihen, että asbestihaitta havaittiin vuonna 2018 ja siltä suojautuminen alkoi vuonna 2018. Tuomiossa katsottiin, että asbestista ja siltä suojautumisesta aiheutuvaa haittaa oli pidettävä työehtosopimuksen 14.2 kohdassa tarkoitettuna poikkeuksellisena haittana tai hankaluutena, jota ei ole voitu ottaa huomioon työnvaativuutta määriteltäessä. Tuomiosta (s. 17) siten ilmenee, että työehtosopimuksessa tarkoitettuna poikkeuksellisena haittana ja hankaluutena oli pidettävä sekä asbestia että siltä suojautumista.

Lisän maksuvelvollisuus alkoi tuomion mukaan 30.10.2018. Se oli päivä, jolloin työnantaja määräsi suojautumisesta. Tuomiosta ei kuitenkaan ilmene, että maksuvelvollisuus koskisi vain sellaisia tunteja, jolloin raja-arvo 0,1 kuitua/cm³ ylittyi.

Kannevaatimukset 3 — 4: Pölylisää koskeva paikallinen sopimus

Yhtiö on vedonnut 19.10.2016 tehtyyn pölylisää koskevaan paikalliseen sopimukseen. Sillä ei ole sovittu, että nyt puheena olevaa haittalisää ei pitäisi maksaa. Lisäksi tuomion oikeusvoima estää siihen vetoamisen. Yhtiön ja työnantajaliiton olisi tullut vedota tähän kiistämisperusteeseen aiemmassa oikeudenkäynnissä.

Johtopäätökset kannevaatimuksista 1 — 4

Hyvityssakkovaatimukset

Yhtiö on rikkonut tieten työehtosopimuksen haittalisää koskevaa määräystä, kun se asetti haittalisän maksamiselle edellä mainittuja edellytyksiä ja jätti haittalisän maksamatta osalle työntekijöistä eli ei soveltanut työehtosopimusmääräystä heihin nähden oikein.

Työnantajaliitto on tukenut yhtiön menettelyä ja siten laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa.

Asbestin aiheuttamaa haittaa tai hankaluutta koskevan lisän maksuvelvollisuus on riippuvainen siitä, ovatko raja-arvot tietyissä tehtävissä ja tietyillä alueilla ylittyneet.

$141

Asbestin sitovien raja-arvojen ylittyminen on ollut keskeinen osa myös työtuomioistuimen ratkaisua TT 2021:32. Poikkeuksellisen haitan tai hankaluuden ilmeneminen on tuomiossa sidottu vuonna 2018 havaittuihin sitovien raja-arvojen ylityksiin. Ennen vuotta 2018 kaivosalueella ei ollut havaittu raja-arvot ylittäviä asbestikuitumääriä, jonka seurauksena poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta koskevan lisän maksuvelvollisuutta ei katsottu syntyneen. Työehtosopimuksen tarkoittamaa poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta ei toisin sanoen katsottu ilmaantuneen ennen vuotta 2018.

Työnantajan tulkinnan puolesta puhuu myös se seikka, että haittalisä tuomittiin maksettavaksi kanteen toissijaisen vaatimuksen mukaisesti ”jokaiselta sellaiselta työntekijän työskentelemältä tunnilta, jona asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta esiintyi”, eikä — niin kuin kantaja ensisijaisesti vaati — jokaiselta sellaiselta työskentelemältä tunnilta, jota hän suoritti asbestin esiintymisalueella. Toisin sanoen pelkkä työskentely asbestin esiintymisalueella ei ole peruste haittalisän maksulle, vaan poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta tulee tosiasiassa esiintyä.

Sinänsä riidatonta on, että turvallista asbestille altistumisen minimitasoa ei ole olemassa. Tämä ei kuitenkaan voi tarkoittaa sitä, että haittalisä tulisi maksettavaksi pelkästään sillä perusteella, että työtä on tehty asbestin esiintymisalueella. Tällainen tulkinta olisi työehtosopimuksen 14.2 kohdan sanamuodon vastainen: haittalisä tulisi maksettavaksi sellaisiltakin tunneilta, jolloin haittaa tai hankaluutta ei ole työehtosopimuksen 14.2 kohdan sanamuodon ja tuomion tarkoittamalla tavalla esiintynyt.

Suurella kaivosalueella, jossa työtä tehdään hyvin erilaisissa olosuhteissa aina siististä toimistotyöstä avolouhoksessa suoritettaviin pölyisiin tuotantoporarin tehtäviin, poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta on kyettävä mittaamaan jollain mittarilla. Työnantaja on perustanut oman arvion parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon/mittariin, eli vuosina 2018 — 2021 kaivosalueelta saatuihin mittaustuloksiin ja niiden perusteella annettuihin suojautumismääräyksiin.

Työnantaja ei ole lähtökohtaisesti antanut määräyksiä asbestilta suojautumiseksi tilanteissa, joissa asbestipitoisuus on ollut 10100 prosenttia raja-arvosta. Poikkeuksena kuitenkin tehtävät tai alueet, joissa ei ole ennestään tullut suojautua ja mittaustulosten perusteella on voitu pitää ilmeisenä, että sitova raja-arvo voisi toisena mittausajankohtana ylittyä. Näissä tilanteissa työnantaja on antanut suojautumismääräyksen nimenomaisesti asbestilta suojautumiseksi, ja maksanut myös kyseisiltä tunneilta haittalisää.

PitViper ja D65 porareille maksettiin haittalisää ainoastaan raja-arvot ylittävissä tilanteissa. Porareille (PitViper) maksettin hetkellisesti haitan esiintymisen ajalta haittalisää poravaunujen sisätiloissa työskentelyn ajalta, vaikka mittaustulosten perusteella asbestipitoisuus jäi näennäisesti alle sitovan raja-arvon. Asbestin sitovan raja-arvon alitus oli niin vähäinen, että työnantaja arvioi mittaustuloksen raja-arvon ylitykseksi ja antoi määräyksen asbestilta suojautumiseksi. Näin ollen myös velvollisuus haittalisän maksamiselle syntyi.

Kannevaatimukset 3 — 4: Pölylisä ja sen merkitys

Työtuomioistuin sitoi tuomiossaan (s. 18) poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta koskevan lisän maksuvelvollisuuden alkamisajankohdan työhygieenisten raja-arvojen lisäksi ajankohtaan, jolloin työnantaja on ”määrännyt toimenpiteistä asbestilta suojautumiseksi ja muun ohella suojainten käytöstä”. Poikkeuksellisena haittana tai hankaluutena työtuomioistuin piti siis myös asbestilta suojautumista.

Työnantaja on arvioinut raja-arvojen ohella työntekijöiden oikeutta työehtosopimuksen 14.2 mukaiseen haittalisään sen perusteella, onko työntekijöiden suojautumisesta aiheutunut haittaa tai hankaluutta vuoden 2018 asbestimittausten seurauksena.

Työnantaja on arvioinut, että osa työntekijöistä, jotka ovat jo ennestään saaneet paikalliseen sopimukseen perustuvaa pölylisää, eivät ole oikeutettuja erilliseen haittalisään, koska heidän suojautumisensa tai suojautumisen taso ei ole asbestimittausten seurauksena muuttunut tai lisääntynyt. Näin ollen suojautumisesta ei ole aiheutunut asbestin seurauksena tuomion tarkoittamaa haittaa tai hankaluutta, jonka vuoksi lisän maksuvelvollisuutta ei ole.

Ensisijaisesti pölylisän piirissä olevien työntekijöiden oikeus haittalisään on rajoitettu sillä perusteella, että asbestin raja-arvojen ylittyminen ei ole johtanut uusien suojautumismääräysten antamiseen. Toissijaisesti on huomionarvoista, että kyseisen paikallisen sopimuksen piirissä olevat henkilöt olisivat kantajan esittämän vaatimuksen perusteella oikeutettuja saamaan päällekkäisen korvauksen samasta haitasta tai hankaluudesta. Selkeyden vuoksi todettakoon, että pölylisä itsessään ei ole ollut peruste evätä oikeutta haittalisään, vaan sitä on pikemminkin pidetty vahvana indisiona siitä, että suojautumisesta johtuvaa haittaa tai hankaluutta ei ole esiintynyt asbestimittausten seurauksena.

Yhtiön laatima tiedote 30.10.2018

Paikallinen erimielisyysmuistio ja sen liitteenä olleet

a) Asbestiriskien hallintaohjeet kaivoksille

b) Työterveyslaitoksen lausunto 6.11.2020

c) Työterveyslaitoksen lausunto 9.4.2019

d) Työterveyslaitoksen lausunto 30.11.2018

Työnantajan tiedote 24.9.2021

Aluehallintoviraston tarkastuskertomus 28.4.2022

Turvavartti marraskuu 2018 (kartta)

Asbestityöryhmän muistio 13.11.2018

Suojautumisohje 4.12.2018

Sähköposti 29.1.2019 ja liitteenä ollut muistio asbestikoulutuksesta

Asbestilogi 25.4.2019 ja sitä koskeva sähköposti

Asbestiriskien hallintaohjelma Kevitsalla

Työperäisen altistumisen seuranta ja rekisteröinti 24.3.2021

Kaivosalueen turvakartta

Työnantajan laatima Excel -tiedosto: mittaustulokset

Työnantajan laatima Excel -tiedosto: johtopäätökset

Yleisperehdytys 2017: henkilökohtaiset suojavarusteet

Turvavartti syyskuu 2018

Turvavartti marraskuu 2018

A, työsuojeluvaltuutettu

B, pääluottamusmies

C, turvallisuuspäällikkö

D, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja

Kysymyksenasettelu

Työtuomioistuin vahvisti 23.4.2021 antamallaan tuomiolla numero 32

(TT 2021:32), että X Oy on velvollinen maksamaan malmikaivosten työehtosopimuksen 14.2 kohdan perusteella 30.10.2018 lukien kullekin työehtosopimuksen piiriin kuuluvalle työntekijälle 44 senttiä (1.3.2020 lukien 45 senttiä) jokaiselta sellaiselta työntekijän työskentelemältä tunnilta, jona asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta esiintyi.

Työnantaja ilmoitti 24.9.2021, että lisä maksetaan takautuvasti yhteensä 76:lle nykyiselle tai entiselle X:n henkilöstöön kuuluvalle työntekijälle aikaväliltä 30.10.2018 — 30.9.2021. Lisää maksettiin vain tehtävissä porari (D65) ja porari (pitviper) työskennelleille henkilöille. Asbestista aiheutuva haitta ja hankaluus on huomioitu 1.10.2021 alkaen pysyvästi osana tuntityöntekijöiden työolosuhdepisteytystä (K3).

Työnantaja on tulkinnut työehtosopimusta ja tuomiota TT 2021:32 siten, että edellä tarkoitettu haittalisä tuli maksaa vain sellaisilta tunneilta, jolloin asbestiraja-arvo 0,1 kuitua/cm³ tietyissä tehtävissä ja tietyillä alueilla oli ylittynyt ja tästä syystä työntekijät olivat joutuneet käyttämään suojaimia, joista oli aiheutunut haittaa. Työntekijäpuoli on pitänyt työnantajan tulkintaa virheellisenä ja katsonut, että oikeus lisään ei ollut riippuvainen siitä, oliko mainittu raja-arvo ylittynyt. Haittalisää ei maksettu myöskään niille työntekijälle, joille jo maksettiin paikalliseen sopimukseen perustuvaa pölylisää. Työntekijäpuoli on katsonut työnantajan menetelleen tältäkin osin työehtosopimuksen vastaisesti.

Työehtosopimuksen tulkinnasta ja aiemmin annetusta tuomiosta TT 2021:32

Työehtosopimuksen riidanalaisen 14.2 kohdan määräyksen mukaan jos työolosuhteissa esiintyy sellaista poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta, jota ei voida ottaa huomioon työnvaativuutta määriteltäessä, maksetaan työntekijälle haitan suuruuteen perustuvaa erillistä lisää. Lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta esiintyy.

$147

Tuomiossa vahvistettiin, että työntekijöille tuli maksaa työehtosopimuksen 14.2 kohdan mukaista lisää niiltä tunneilta, jolloin asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta oli esiintynyt. Työtuomioistuin toteaa, että vahvistustuomio perustui tältä osin työehtosopimusmääräyksen sanamuotoon, jonka mukaan lisä maksetaan niiltä tunneilta, jolloin poikkeuksellista haittaa tai hankaluutta esiintyy. Tuomiossa ei lausuttu tarkemmin siitä, missä tehtävissä suojautumisen taso oli kasvanut asbestihavaintojen myötä ja missä tehtävissä haittalisä siten tuli maksaa. Tähän ei kanteessa vaadittu ottamaan kantaa.

Tuomiossa vahvistettiin velvollisuuden lisän maksamiseen alkaneen 30.10.2018 lukien. Tuolloin työnantaja oli Työterveyslaitoksen tutkimustulosten valmistuttua ilmoittanut, että terveydelle haitallisten kuituisten mineraalien määrä oli ylittänyt työhygieeniset raja-arvot tietyissä tehtävissä ja tietyillä alueilla, ja määrännyt toimenpiteistä asbestilta suojautumiseksi ja muun ohella suojainten käytöstä.

Tuomiossa katsottiin, että työnantajan olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä. Kaivosalueella todetun asbestin raja-arvojen ylittymisen seurauksena yhtiö oli edellyttänyt työntekijöiltä aiempaa laajempaa henkilösuojainten käyttöä. Yhtiön oli täytynyt olla tietoinen siitä, että asbestipölystä ja siltä suojautumisesta aiheutui merkittävää haittaa ja hankaluutta. Yhtiön olisi lisäksi pitänyt havaita, ettei vuonna 2018 todettua asbestin raja-arvojen ylittämistä ollut voitu huomioida vuonna 2013 tehdyissä töiden vaativuudenarvioinneissa. Työnantaja ja työnantajaliitto tuomittiin hyvityssakkoon.

Arviointi ja johtopäätökset tässä asiassa

Edellä todetuin tavoin työnantaja on tulkinnut työehtosopimusta ja tuomiota TT 2021:32 siten, että lisä tuli maksaa vain sellaisilta tunneilta, joina asbestiraja-arvo 0,1 kuitua/cm³ tietyissä tehtävissä ja tietyillä alueilla oli ylittynyt ja tästä syystä työntekijät olivat joutuneet käyttämään suojaimia, joista oli aiheutunut haittaa.

Tuomiossa TT 2021:32 on kuitenkin vahvistettu, että lisää tuli maksaa jokaiselta sellaiselta työntekijän työskentelemältä tunnilta, jona asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta esiintyi. Tuomion perusteluissa on kuvattu sitä haittaa ja hankaluutta, jota asbestista ja siltä suojautumisesta on aiheutunut, eikä tuomiosta voi päätellä, että työehtosopimuksessa tarkoitetun haitan tai hankaluuden olisi katsottu rajoittuvan vain sellaisiin tehtäviin tai alueisiin, joilla jokin tietty raja-arvo on ylittynyt. Sinänsä tuomiossa on tuotu esiin, että asbestilta suojautumista koskevat määräykset on annettu tällaisten raja-arvojen ylitysten käytyä ilmi. Myös velvollisuuden lisän maksamiseen on katsottu alkaneen tällaisen määräyksen antamisesta. Velvollisuutta lisän maksamiseen ei ole kuitenkaan sidottu minkään raja-arvon ylitykseen vaan siihen haittaan tai hankaluuteen, joka asbestista on aiheutunut.

$148

Työtuomioistuin toteaa, että tässäkään asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa siihen, missä tehtävissä suojautumisen taso on noussut asbestihavaintojen myötä tuomiossa TT 2021:32 selostetulla tavalla tai missä tehtävissä haittalisä tulisi maksaa. Sen sijaan kanteessa on vaadittu vahvistettavaksi ensinnäkin, että velvollisuus maksaa haittalisää ei ollut riippuvainen siitä, oliko asbestin raja-arvo 0,1 kuitua/cm³ ylittynyt niinä tunteina, joina asbestista aiheutuvaa haittaa tai hankaluutta esiintyi. Työtuomioistuin katsoo, että työnantajapuolen omaksuma tulkinta ei tältä osin saa tukea työehtosopimuksen sanamuodosta eikä myöskään työtuomioistuimen aiemmin antamasta tuomiosta TT 2021:32.

$149

Edellä lausutuilla perusteilla kannevaatimukset 1 ja 3 on hyväksyttävä.

Työnantajan on menettelyllään katsottava rikkoneen työehtosopimuksen 14.2 kohdan määräystä. Kannevaatimukset 2 ja 4 on siten hyväksyttävä.

Tuomion TT 2021:32 perusteella yhtiön olisi perustellusti pitänyt tietää rikkovansa työehtosopimuksen 14.2 kohdan määräystä, joten se on tuomittava hyvityssakkoon.

Työnantajaliiton olisi huolellisesti toimiessaan tullut huomata jäsenyrityksensä työehtosopimuksen vastainen menettely ja pyrkiä oikaisemaan se. Työnantajaliitto on tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian hävitessään Teknologiateollisuus ry ja X Oy ovat oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollisia yhteisvastuullisesti korvaamaan Teollisuusliitto ry:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään riidaton.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Tuomas Aarto, Juha Teerimäki, Anu-Tuija Lehto ja Satu Tähkäpää jäseninä. Valmistelija on ollut Jaana Väisänen.

Tuomio on yksimielinen.

Lähtökohdat

Aiemmasta tuomiosta