Kysymys lennonjohtajien vähimmäispalkkauksesta AMC-asiantuntijan työtehtävissä, kun heidän lääketieteellisen kelpoisuutensa (medikaalin) menetykset oli todettu pysyviksi. (Ään.)

Asia

Palkkaus

Kantaja

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry

Vastaajat

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

Fintraffic Lennonvarmistus Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 5.7.2023

Suullinen valmistelu 23.5.2024

Pääkäsittely 3. ja 4.9.2024

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry:n Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n lennonjohtajia koskeva työehtosopimus 19.5.2021 — 30.4.2024 (jäljempänä myös SLJY:n työehtosopimus) sisältää muun ohessa seuraavat määräykset:

1. LUKU: YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET

Yleiset määräykset

1 § Soveltamisala

Päällikkötehtävillä tarkoitetaan niitä lennonjohtotehtäviä, jotka olivat valtion virkaehtosopimusasetuksen (23.12.1987/1203) 10 §:ssä määrätty työnantajavirkamiehiksi.

1) [Ilmailulaitos]: toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, johtaja, lentoaseman päällikkö, lennonvarmistuskeskuksen päällikkö, hallinto- ja talousosaston pääasiallisesti henkilöstöasioita käsittelevä apulaisjohtaja ja ylitarkastaja sekä lennonjohtaja, joka on määrätty lennonjohdon päälliköksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksessa, Turun lentoasemalla, Vaasan lentoasemalla, Jyväskylän lentoasemalla, Kuopion lentoasemalla, Oulun lentoasemalla, Rovaniemen lentoasemalla ja Tampere-Pirkkalan lentoasemalla, lennonjohdon apulaispäälliköiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksessa, liikennepäälliköksi Oulun lentoasemalla tai Etelä-Suomen lentopelastuskeskuksen päälliköksi;

Tämän työehtosopimuksen muita kuin 2 (Palkkaus ja palkanmaksu) ja 3 (Työaika) luvun määräyksiä sovelletaan niihin Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n palveluksessa oleviin voimassa olevan lupakirjan omaaviin lennonjohtajiin, jotka toimivat pääasiallisesti koulutus-, asiantuntija- tai suunnittelutehtävissä.

[–]

21 § Lääketieteellisen kelpuutuksen menettäminen

Tilapäinen menetys

Lennonjohtajalle, joka ei ole työkyvytön, mutta jonka lääketieteellinen kelpoisuustodistus ei tilapäisesti ole voimassa, voidaan siirtää yksikön ei-operatiivisia tehtäviä. Tilanne- ja tapauskohtaisesti harkiten kyseeseen saattaa tulla myös yhtiön muut tehtävät.

Menetys muutoin kuin tilapäisesti

Työntekijän, joka ilmailuviranomaisen päätöksellä on menettänyt lääketieteellisen kelpoisuuden muutoin kuin tilapäisesti, tapaus käsitellään ryhmässä, jonka jäseniksi kutsutaan työnantajan, SLJY:n ja työterveyshuollon (eläkevakuutusyhtiön) edustajat. Ryhmän tehtävänä on kartoittaa vaihtoehtoiset ratkaisumahdollisuudet (muun työn tarjoaminen, ammatillinen kuntoutus/uudelleen koulutus, työkyvyttömyyseläke, irtautuminen yms.) ja kussakin yksittäistapauksessa erikseen etsiä sekä työntekijän että työnantajan kannalta mahdollisimman hyvä ratkaisu. Asianomainen lennonjohtaja osallistuu oman asiansa käsittelyyn. Lennonjohtaja voi halutessaan ottaa mukaan avustajan.

Soveltamisohje:

yli 12 kk kestänyt lääketieteellisen kelpoisuuden menetys ei ole koskaan tilapäistä.

Selvityksen ja ehdotusten toimenpiteiksi tulee kussakin yksittäistapauksessa olla valmis viimeistään 3 kuukauden kuluessa käsittelyn aloittamisesta. Selvityksen ajalta maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka.

Lennonjohtajalle, joka saa lääketieteellisen kelpoisuutensa takaisin työsuhteen voimassa ollessa, pyritään järjestämään paluu hänen aiemman kaltaisiin tehtäviinsä heti kun lisätyövoimalle syntyy niihin tarvetta.

Jos työnantajalla on mahdollisuus tarjota lennonjohtajalle hänen koulutustaan ja kokemustaan hyödyntävää asiantuntijatehtävää, jossa

b) vaaditaan a-kohdan lisäksi toimialan vahvaa teoreettista hallintaa ja erityisosaamista, jonka henkilö on saanut tehdessään viimeiset vuodet myös muuta kuin operatiivista lennonjohtotyötä, sekä suunnittelu- ja / tai toimistotyökalujen hallintaa, taataan hänelle tästä työstä palkka, joka on vähintään lennonjohtajan ao. lennonjohtoyksikön sijoituspalkkaluokan mukainen palkka palveluvuosilisineen.

Jos lennonjohtajalle tarjotaan edellä kohdissa a) tai b) tarkoitettua työtä tai sitä vastaavaa lisä- tai uudelleenkoulutusta ja lennonjohtaja kieltäytyy siitä, työnantajalla on työsopimuslain 7 luvun mukaisen irtisanomisperusteen täyttyessä oikeus irtisanoa työntekijä. Tällöin lennonjohtajalle maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi irtisanomisajan palkan suuruinen korvaus.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n, Ammattiliitto Pro ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n välinen Fintraffic Lennonvarmistus Oy:tä koskeva työehtosopimus 20.5.2022-29.2.2024 sisältää muun ohessa seuraavat määräykset:

YLEISET TYÖEHTOSOPIMUSMÄÄRÄYKSET

SOVELTAMISALA

Tätä työehtosopimusta ei sovelleta yrityksen ylimpään johtoon tai näihin rinnastettaviin henkilöihin eikä yksittäisen toimipaikan johtajaan. Sopimus ei myöskään koske yrityksessä työnantajan edustajina työehtosopimusneuvotteluista vastaavia henkilöitä. Oppisopimussuhteessa olevien sekä muiden harjoittelijoiden ja työllistämistuella palkattujen palkka määritellään yrityskohtaisesti.

—

9 § Palkkaus

Palkkausperusteena ovat henkilökohtaiset sopimuspalkat.

Tavoitteena on, että toimihenkilöiden palkkaus määräytyy yrityksessä käytössä olevan yrityskohtaisen palkkausjärjestelmän mukaan.

Yrityskohtaisen palkkausjärjestelmän mukainen palkka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja mahdollisesta henkilökohtaisesta palkanosasta. Työehtosopimus määrittää vähimmäisvaativuuspalkkatasot.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA

Fintraffic Lennonvarmistus Oy (jäljempänä myös yhtiö) tuottaa Suomen lentoreittipalvelun sekä lähi- ja lähestymislennonjohtopalvelut 22:lle lentoasemalle Suomessa. A ja B ovat työskennelleet yhtiön palveluksessa lennonjohtajina.

Menetettyään työn edellyttämän lääketieteellisen kelpoisuutensa (medikaali) A ja B ovat siirtyneet AMC-yksikön työtehtäviin AMC-asiantuntijoiksi siten, että A on aloittanut työskentelyn yksikössä 10.8.2022 ja B 6.3.2023 AMC-kelpoisuuden myöntämisen jälkeen. Medikaalin menetykset ovat aluksi olleet tilapäisiä. Ne on todettu pysyviksi huhtikuussa 2023. Tuolloin A:n ja B:n kanssa on solmittu uudet AMC-asiantuntijatehtäviä koskevat työsopimukset. A:lle ja B:lle on maksettu AMC-asiantuntijan työstä lennonjohtajien työehtosopimuksen mukaista palkkaa ennen uusien työsopimusten solmimista. Uusissa sopimuksissa palkka on alittanut kyseisen työehtosopimuksen mukaisen palkkatason. Työtehtävät ovat pysyneet samoina.

B ja A ovat molemmat tehneet 25-30 vuotta operatiivista lennonjohtajatyötä ennen lääketieteellisen kelpoisuutensa menettämistä.

Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n mukaan aiempi palkka on perustunut siihen, että medikaalin menetyksen ollessa vielä tilapäistä A:n ja B:n tehtäviin on tullut sovellettavaksi Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry:n Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n lennonjohtajia koskeva työehtosopimus 19.5.2021 — 30.4.2024 (jäljempänä myös SLJY:n työehtosopimus, lennonjohtajien työehtosopimus), ja A:lle ja B:lle on tarjottu yhtiöstä sopimuksen 1 luvun 21 §:n mukaisesti muita töitä. Kun medikaalin menetykset on todettu pysyviksi, on yhtiö alkanut soveltaa A:n ja B:n työsuhteisiin Fintraffic Lennonvarmistus Oy:tä koskevaa työehtosopimusta, jonka myötä heidän palkkansa on laskenut.

Lääketieteellisellä kelpoisuudella tarkoitetaan lupakirjanhaltijan lääketieteellistä kelpoisuustodistusta. Medikaalin menetyksellä tarkoitetaan tilanteita, joissa lääketieteellinen kelpoisuustodistus ei ole voimassa.

Keskeinen erimielisyys asiassa koskee sitä, onko A:n ja B:n palkkaukseen AMC-asiantuntijan työtehtävissä sovellettava SLJY:n työehtosopimusta vai Fintraffic Lennonvarmistus Oy:tä koskevaa työehtosopimusta.

Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut paikallisesti ja liittojen kesken.

KANNE

Kannevaatimukset

1. vahvistaa, että Fintraffic Lennonvarmistus Oy on laiminlyönyt Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry:n Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n lennonjohtajia koskevan työehtosopimuksen 1 luvun 21 §:n määräysten noudattamisen kahden lääketieteellisen kelpoisuutensa menettäneen lennonjohtajan eli A:n ja B:n palkkauksen osalta,

2. vahvistaa, että Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n tulee maksaa lääketieteellisen kelpoisuutensa menettäneille lennonjohtajille A:lle ja B:lle 5.150,30 euroa palkkaa irtisanomisajan jälkeen 19.10.2023 alkaen,

3. tuomitsee Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimusmääräyksen tieten rikkomisesta,

4. tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä, ja

Kanteen perusteet

SLJY:n työehtosopimuksen 1 luvun 21 §:ssä on sovittu lääketieteellisen kelpoisuuden menettäneen lennonjohtajan minimitason palkkauksesta.

Fintraffic Lennonvarmistus Oy on kuitenkin painostanut työsuhteen päättämisellä uhaten B:n ja A:n allekirjoittamaan työsopimukset, joissa palkka on 3.800 euroa eli noin 1.350 euroa työehtosopimuksen minimitasoa alhaisempi. Mikäli B ja A eivät olisi suostuneet allekirjoittamaan uusia työsopimuksia, olisi työnantaja ilmoituksensa mukaisesti päättänyt kummankin henkilön työsuhteen. B ja A ovat allekirjoitusten yhteydessä ilmoittaneet joutuneensa allekirjoittamaan uudet työsopimukset pakon edessä.

Alentaessaan B:n ja A:n palkkoja yhtiö on menetellyt työehtosopimuksen määräyksen vastaisesti, koska B:lle ja A:lle tarjotun tehtävän palkkaus ei ole työehtosopimuksen 1 luvun 21 §:n mukainen.

AMC-asiantuntijan tehtävässä on lennonjohtajan koulutuksesta sekä työkokemuksesta oleellista hyötyä paitsi työtehtäviä suoritettaessa myös tehtävään kouluttauduttaessa. Näin ollen kyseisestä tehtävästä tulee maksaa SLJY:n työehtosopimuksen mukaisesti heidän sijoituspalkkaluokkansa 0-tason mukaista palkkaa ilman palvelusvuosilisiä eli 5.151,30 euroa kuukaudessa (SLJY:n työehtosopimus sivu 35, 6 § palkkataulukot, kohta B4 / 0=perus).

SLJY:n työehtosopimuksen aiemman soveltamiskäytännön mukaan muun muassa AMC-asiantuntijatehtävässä on maksettu SLJY:n työehtosopimuksella sovittua palkkaa. Tämä on myös ollut sopimusmääräyksen tarkoitus.

SLJY:n työehtosopimusta sovelletaan kaikkiin lennonjohtajiin lukuun ottamatta niitä, joiden kanssa on tehty työnantajasopimus tai jotka työskentelevät päällikkötehtävissä.

Voidakseen käyttää lupakirjansa sisältämiä oikeuksia lennonjohtajan operatiivisessa työssä, lupakirjan haltijalla on oltava lupakirjan /kelpoisuustodistuksen ja siihen liittyvien voimassa olevien kelpuutusten ja merkintöjen lisäksi voimassa oleva lääketieteellinen kelpoisuustodistus.

Työehtosopimuksen 1 luvun 1 §:n 4 kappaleen mukaisissa tehtävissä lennonjohtaja voi toimia myös ilman medikaalia (esimerkiksi simulaattorikouluttajan tehtävä). Samoin 1 luvun 22 §:n mukaisissa tilanteissa.

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry (SLJY) ei ole kanteessa riitauttanut lennonjohtajien työehtosopimuksen soveltamisalaa vaan ainoastaan kanteessa todettujen henkilöiden palkkauksen. Lennonjohtajien työehtosopimuksella on nimenomaisesti sovittu lennonjohtajan palkkatasosta tilanteessa, jossa lennonjohtaja menettää pysyvästi lääketieteellisen kelpoisuutensa, mutta yhtiöstä löytyy lennonjohtajalle tehtävä, jossa voidaan hyödyntää hänen kokemustaan ja koulutustaan. Se, mille työehtosopimukselle lennonjohtaja mahdollisesti siirtyy, riippuu tehtävästä, mutta em. ehdon täyttyessä palkan vähimmäistasosta on sovittu lennonjohtajien työehtosopimuksella. Vähimmäispalkka ei ole sidottu eikä ole ollut tarkoituskaan sitoa siihen, että henkilö työskentelee lennonjohtajien työehtosopimuksen piirissä.

AMC-asiantuntijan tehtävän palkkauksesta ei ole konkreettisia määräyksiä missään muissa työehtosopimuksissa. Sen sijaan SLJY:n työehtosopimuksella ovat sopimusosapuolet nimenomaisesti jo vuodesta 2011 sopineet lääketieteellisen kelpoisuuden menettäneen lennonjohtajan palkkauksesta myös tilanteessa, jossa hänelle tarjotaan ei-operatiivista tehtävää. Se, onko AMC-asiantuntijan tehtävä ylipäänsä yksiselitteisesti ei-operatiivinen tehtävä, ei ole selkeää, mutta tällä seikalla ei ole merkitystä riidan lopputuloksen osalta.

Koska vastaaja on edelleen viitannut virheellisesti työehtosopimusten soveltamisalatekstiin (vaikka se ei ole kanteen kohteena), kantaja on todennut, että Lennonjohtajien työehtosopimusten (vuosilta 2011 — 2027) 1 §:n 1. momentin mukaan ”[s]opimus koskee [Finavia Oyj:n/ANS Finlandin/Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n] lennonjohtajia lukuun ottamatta…” Soveltamisalapykälässä ei ole mainittu operatiivista työtä.

Lisäksi työtuomioistuimen tuomio TT 2019:1 on koskenut 2013 — 2016 vuoden sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 4 §:n (Rekrytointi, urakierto ja urasuunnitelma) määräyksen tulkintaa, joten kyseisellä ratkaisulla ei tämänkään vuoksi ole merkitystä tämän riita-asian kannalta.

A:n AMC-koulutus oli tosiasiassa kestänyt noin neljä kuukautta ja B:n koulutus noin kolme kuukautta. Lisäksi A:lla ja B:llä oli kummallakin voimassa oleva lupakirja.

Laki työehtosopimuslain muuttamisesta (246/2024) on tullut voimaan 18.5.2024, ja sitä on sovellettava kyseisestä ajankohdasta lukien. Palta ry:llä on ollut mahdollisuus valvontavelvollisuutensa täyttämiseen aina asian pääkäsittelyyn asti. Näin ollen Palta ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyönti on jatkunut edelleen nyt kyseessä olevan lainmuutoksen voimaantulon jälkeenkin aina pääkäsittelyyn asti. Valvontavelvollisuuden sekä myös hyvityssakkojen määrien osalta tulee soveltaa 18.5.2024 voimaan tullutta lainmuutosta. Mahdollisen hyvityssakon määrässä tulee ottaa huomioon, että lainmuutoksen tarkoituksena on ollut nimenomaan korottaa merkittävästi aiemman ratkaisukäytännön mukaisia valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä maksettavien hyvityssakkojen määriä. Työehtosopimuslain 9 §:n mukainen uusi korotettu hyvityssakkoseuraamus kohdistuu yhtä lailla työehtosopimukseen osalliseen työntekijä- ja työnantajayhdistykseen.

VASTAUS

Vastaajien vaatimukset

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Fintraffic Lennonvarmistus Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja kantaja velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 9.600 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Vastaaja Fintraffic Lennonvarmistus Oy on toissijaisesti vaatinut, että A:lle erehdyksessä maksetun kahden kuukauden irtisanomisajan palkan määrä määrätään vähennettäväksi A:lle kanteen 2 kohdassa tarkoitetuista palkkasaatavista.

Vastauksen perusteet

Lennonjohtajien työehtosopimuksen 1 luvun 1 §:n soveltamisalan rajaus on yksiselitteinen ja sen soveltamisalalistaus tyhjentävä. Työehtosopimusta ei voida soveltaa, eikä työehtosopimusosapuolten yhteisenä tarkoituksena ole ollut soveltaa sitä, sen soveltamisalaa laajemmin.

Fintraffic Lennonvarmistus Oy ei ole laiminlyönyt SLJY:n työehtosopimuksen 1 luvun 21 §:n määräyksiä. Työehtosopimus voi säännellä vain niitä tehtäviä, jotka kuuluvat sen soveltamisalan piiriin eikä se voi määritellä sen soveltamisalan ulkopuolisten ja toisen työehtosopimuksen soveltamisalaan kuuluvien työtehtävien palkkausta. PALTA ry:n, yhtiön tai kummankaan niiden edeltäjien tarkoituksena ei ole ollut, ja näin ollen työehtosopimusosapuolten yhteisenä tarkoituksena ei ole myöskään voinut olla, sopia tai tulkita lennonjohtajien työehtosopimuksen 1 luvun 21 §:n soveltamisalaa itse työehtosopimuksen soveltamisalaa laajemmaksi ja näin yrittää määrätä työehtosopimuksella sen soveltamisalan ja osapuolten yhteisen sopimiskompetenssin ulkopuolisista asioista.

B:n ja A:n palkkaus määräytyy AMC-asiantuntijatehtäviin sovellettavan Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n työehtosopimuksen mukaisesti. AMC-asiantuntijan palkka on tällä hetkellä 3.925,40 €/kuukaudessa. B:n ja A:n työsopimusten solmimishetkellä huhtikuussa 2023 AMC-asiantuntijan palkka on ollut 3.800 euroa kuukaudessa. Tämän jälkeen kuukausipalkkaa on korotettu kesän 2023 aikana työehtosopimukseen perustuvalla korotuksella.

Asiassa on otettava huomioon se, että B:n ja A:n työsopimuksiin on kirjattu se, että heille maksettaisiin kuuden kuukauden ajan siirtymäajan palkkaa (irtisanomisajan palkkaa). A:n osalta irtisanomisaika olisi kuitenkin ollut lennonjohtajien työehtosopimuksen mukaisesti vain neljä kuukautta. A:n työsopimuksen mukainen kirjaus pidemmästä siirtymäajasta on tapahtunut erehdyksessä. Mikäli katsottaisiin, että työnantaja on rikkonut työehtosopimusta, tulee tämä ottaa huomioon palkkasaatavia vähentävänä seikkana.

A:lle ja B:lle tarjotut muut työtehtävät ja niihin sovellettava työehtosopimus

A:n ja B:n menetettyä lennonjohtajan työtehtävissä vaaditun lääketieteellisen kelpoisuutensa pysyvästi on yhtiö työsopimuslain mukaisesti tarjonnut A:lle ja B:lle muuta työtä yhtiön AMC-yksiköstä, johon heidän osaamisensa ja kokemuksensa ovat riittäneet. Yhtiöllä ei ole ollut tarjota medikaalittomille soveltuvia SLJY:n työehtosopimuksen 1 luvun 21 §:n a) tai b) kohtien mukaisia työtehtäviä.

Lennonjohtajien työehtosopimuksen 1 luvun 21 §:n mukaan medikaalin pysyvästi menettänyttä lennonjohtajaa koskevan selvityksen ja ehdotusten toimenpiteiksi tulee kussakin yksittäistapauksessa olla valmis viimeistään 3 kuukauden kuluessa käsittelyn aloittamisesta. Selvityksen ajalta maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka. Sopimuksen 1 luvun 21 §:n tarkoittaman kolmen kuukauden selvitysaika alkaa hetkestä, jolloin lennonjohtajan medikaalin menetys katsotaan pysyväksi. Yhtiö on noudattanut asiassa myös edellä todettua aikamäärettä.

AMC-asiantuntijan työtehtäviin vaadittava koulutus kestää normaalisti 1,5 — 2,5 kuukautta uudelta työntekijältä. A:n AMC-koulutus on kestänyt kahdeksan kuukautta ja B:n koulutus kuusi kuukautta. AMC-asiantuntijatehtäviin edellytetyn koulutuksen suorittamisen jälkeen B ja A ovat aloittaneet työskentelyn AMC-asiantuntijan tehtävissä.

B:n koulutus on alkanut 4.4.2022 ja hän on saanut AMC-asiantuntijan pätevyyden 6.3.2023. A:n koulutus on alkanut 10.1.2022 ja hän on saanut AMC-asiantuntijan pätevyyden 10.8.2022. Molemmat ovat saaneet teoriakoulutusta koulutuksen ensimmäisenä päivänä. B:llä on ollut työpistekoulutusta yhteensä 25 vuoron verran. A:lla on ollut työpistekoulutusta yhteensä 39 vuoron verran. B on ollut sairauslomalla 1.9.2022 – 14.2.2023 välisen ajan

Lääketieteellisen kelpoisuuden menetys

Lennonjohtajien työehtosopimuksen 1 luvun 21 §:n mukaan työntekijälle on tietyissä tilanteissa taattu lennonjohtajan 0-tason sijoituspalkkaluokan mukainen palkka ilman palvelusvuosilisiä. Tämä minimipalkka soveltuu kuitenkin vain tilanteisiin, joissa medikaalin menettänyt lennonjohtaja työskentelee edelleen lennonjohtajien työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olevissa työtehtävissä. Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n lennonjohtajia koskeva työehtosopimus voi säännellä vain niitä tehtäviä, jotka kuuluvat kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin.

Asiassa on myös otettava huomioon se, että lennonjohtajien työehtosopimuksen soveltamisalan mukaisia työtehtäviä ja kelpoisuusvaatimuksia säännellään erittäin tarkasti. Näitä tehtäviä sääntelevät muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EU-asetus 2018/1139, komission täytäntöönpanoasetus 2017/373 sekä komission EU-asetus 2015/340. AMC-asiantuntijatehtäviä ei sen sijaan säännellä kansallisella tasolla tai EU-tasolla.

Lennonjohtajien työehtosopimuksen soveltamisalan muuttumattomuudesta

Työtuomioistuin on jo tuomiossaan TT 2019:1 ottanut kantaa lennonjohtajien työehtosopimuksen soveltamisalaan. Kyseisessä tuomiossaan työtuomioistuin on katsonut, että lennonjohtajien työehtosopimuksen 1 luvun 1 §:n ensimmäisessä kappaleessa määritelty soveltamisala kattaa voimassa olevan lupakirjan omaavat lennonjohtajat, jotka toimivat operatiivisissa tehtävissä. Tämän lisäksi työtuomioistuin on katsonut, että lennonjohtajien työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin kuuluvat myös 1 luvun 1 §:n neljännessä kappaleessa määritellyillä rajauksilla voimassa olevan lupakirjan omaavat lennonjohtajat, jotka toimivat pääasiallisesti koulutus-, asiantuntija- tai suunnittelutehtävissä. Työtuomioistuin on tuomiossaan edelleen katsonut, että työehtosopimuksen 1 luvun 1 §:n listaus on tyhjentävä eikä sitä voida tulkita kirjoitusasua laajemmin.

SLJY on muun muassa vuosien 2017-2019 ja 2020-2021 työehtosopimusneuvotteluissa pyrkinyt laajentamaan lennonjohtajien työehtosopimuksen 1 luvun 1 §:n soveltamisalaa ei-operatiivisiin tehtäviin tilanteissa, joissa lennonjohtajalla ei ole voimassa olevaa lupakirjaa. Vuosien 2020-2021 työehtosopimusneuvotteluissa SLJY on lisäksi esittänyt palkkataulukkoehdotelman ei-operatiivisille tehtäville.

Mikäli SLJY katsoisi lennonjohtajien työehtosopimuksen soveltuvan ei-operatiivisiin työtehtäviin ja palkkaukseen, ei yhdistyksellä olisi ollut tarvetta esittää uutta erillistä palkkataulukkoa lennonjohtajien työehtosopimukseen. Lisäksi SLJY on kyseisissä neuvotteluissa esittänyt, että työehtosopimuksen 1 luvun 21 §:ää tarkennettaisiin siten, että muihin tehtäviin siirretty henkilö pysyisi lennonjohtajien työehtosopimuksen piirissä.

Operatiivisilla ja ei-operatiivisilla tehtävillä viitataan tässä mm. työtuomioistuimen ratkaisussa TT 2019:1 ja lennonjohtajien työehtosopimuksen 1 luvun 21 §:ssä mainittuun operatiiviseen lennonjohtotyöhön ja sen sisältymiseen tai sisältymättömyyteen osaksi työntekijän työtehtäviä. Operatiivisia tehtäviä ovat operatiivista lennonjohtotyötä sisältävät tehtävät ja ei-operatiivisia tehtäviä tehtävät, jotka eivät sisällä operatiivista lennonjohtotyötä

SLJY on sekä oikeus- että neuvotteluteitse pyrkinyt toistuvasti laajentamaan lennonjohtajien työehtosopimuksen soveltamisalaa siten, että lennonjohtajakoulutuksen omaava työntekijä ei voisi siirtyä lennonjohtajien työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle missään tilanteessa. PALTA ry ja Fintraffic Lennonvarmistus Oy eivät kuitenkaan ole missään vaiheessa suostuneet lennonjohtajien työehtosopimuksen soveltamisalan laajentamiseen, vaan soveltamisala on pysynyt muuttumattomana.

Lennonjohtajien työehtosopimuksen 1 luvun 1 §:n soveltamisalan määritelmä on tyhjentävä eikä sitä ei ole missään vaiheessa laajennettu koskemaan lennonjohtajien työehtosopimuksen soveltamisalan ulkopuolisia työtehtäviä.

PALTA ry, yhtiö ja SLJY ovat olleet muun muassa vuosien 2020-2021 työehtosopimusneuvotteluissa yhtä mieltä siitä, että medikaalin menettänyt lennonjohtaja voi siirtyä toisen työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Edellä todettu on ilmennyt muun muassa siten, että SLJY:n neuvottelijat ovat ilmaisseet neuvotteluissa huolensa siitä, miten toisen työehtosopimuksen piiristä voi päästä takaisin lennonjohtajien työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin tilanteessa, jossa henkilö saa takaisin lääketieteellisen kelpoisuutensa ja näin ollen lupakirjansa. Huolimatta siitä, että SLJY on muun muassa kyseisissä neuvotteluissa tunnustanut olevan mahdollista, että medikaaliton lennonjohtaja siirtyy toisen työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin, on SLJY kuitenkin toistuvasti pyrkinyt laajentamaan lennonjohtajien työehtosopimuksen soveltamisalaa. Tämä osoittaa omalta osaltaan sen, että SLJY vähintäänkin hiljaisesti myöntää lennonjohtajien työehtosopimuksen soveltamisalan.

Hyvityssakkovaatimukset

Fintraffic Lennonvarmistus Oy ei ole menetellyt työehtosopimuksen 1 luvun 21 §:n vastaisesti tai rikkonut tietensä työehtosopimusta. Yhtiön ei myöskään voida katsoa perustellusti pitäneen tietää rikkovansa työehtosopimuksen määräyksiä. PALTA ry ei ole puolestaan laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Mahdollisia seuraamuksia tuomitessaan työtuomioistuimen tulee huomioida, että A on siirtynyt AMC-asiantuntijan tehtävästä muihin tehtäviin 5.8.2024 alkaen. Työehtosopimuksen määräysten vastaista toimintaa tai valvontavelvollisuutta ei voi olla tilanteessa, jossa väitetysti työehtosopimuksen määräysten vastainen asiantila on lakannut.

Tulkinta, jonka mukaan asiassa sovellettaisiin työnantajayhdistyksen valvontavelvollisuuden mahdolliseen laiminlyöntiin korkeampaa hyvityssakkoasteikkoa, on yksiselitteisesti lainsäätäjän tarkoituksen vastainen. Lainsäätäjän tarkoituksena on hallituksen esityksestä (HE 12/2024) ilmenevällä tavalla ollut korottaa työrauhavelvollisuuden vastaisesta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon määrää, ei valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä tuomittavan hyvityssakon määrää. Tämä ilmenee myös lain sanamuodon lainsäätäjän tarkoituksen mukaiseksi tarkentavan tulevan lainmuutoksen hallituksen esityksestä (HE 85/2024).

Nyt käsiteltävä asia on tullut työtuomioistuimessa vireille 5.7.2023. Laki työehtosopimuslain muuttamisesta (246/2024) on tullut voimaan 18.5.2024. On Suomen perustuslain (731/1999) 6 § ja 15 § vastaista soveltaa lainsäädäntöä laillisuusperiaatteen vastaisella tavalla taannehtivasti. Tulkinta, jonka mukaan työnantajayhdistyksen valvontavelvollisuuden ajallinen ulottuvuus kattaisi ajan, jona tulkintaerimielisyyttä koskeva riita on vireillä toimivaltaisessa tuomioistuimessa, ja tämä perustelisi työehtosopimuslain muuttamisesta annetun lain (246/2024) mukaisen työehtosopimuslain 9 §:n, eli kovemman seuraamusasteikon soveltamisen, olisi tässä asiassa kokonaisuudessaan erittäin ongelmallinen työnantajan tulkintaetuoikeuden, taannehtivan lainsäädännön kiellon, laillisuusperiaatteen ja Suomen perustuslain (731/1999) 21 §:n kannalta.

Työtuomioistuimen tulee soveltaa asiassa työehtosopimuslain muuttamisesta annetun lain (864/2001) mukaista työehtosopimuslain 9 §:ää, kuten ratkaisussa TT 2024:22. Toissijaisesti työtuomioistuimen on mahdollisia seuraamuksia tuomitessaan otettava niiden suuruutta määrittäessään huomioon lainsäätäjän tarkoitus edellä kuvatuin perustein

TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

Kantajan henkilötodistelu

Vastaajien henkilötodistelu

Työtuomioistuin on pyytänyt asianosaisilta lausumia työehtosopimuslain muuttamisesta annettuun lakiin (246/2024) liittyen valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä maksettavan hyvityssakon määrän korottamisesta. Asianosaisten lausumat ovat saapuneet 22.10.2024.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Kysymyksenasettelu

Vastaajayhtiö Fintraffic Lennonvarmistus Oy on edellä kerrotuin tavoin alkanut soveltaa AMC-asiantuntijoina toimineiden A:n ja B:n palkkaukseen Fintraffic Lennonvarmistus Oy:tä koskevaa työehtosopimusta, kun heidän lääketieteellisen kelpoisuutensa (medikaalin) menetykset on todettu pysyviksi. Tätä ennen heidän palkkaukseensa on sovellettu SLJY:n työehtosopimusta.

Riitakysymys koskee sitä, määräytyykö A:n ja B:n vähimmäispalkkaus AMC-asiantuntijan työtehtävissä SLJY:n työehtosopimuksen 21 §:n mukaan, kun medikaalin menetykset on todettu pysyviksi.

Henkilötodistelu

Kantajan nimeäminä todistajina on kuultu SLJY:n puheenjohtajana toiminutta D:tä, SLJY:n sopimusryhmän vetäjänä toiminutta E:tä, pääluottamusmiestä ja SLJY:n hallituksen jäsentä C:tä, SLJY:n hallituksen jäsentä F:ää sekä nykyistä AMC-yksikön päällikköä, entistä SLJY:n pääneuvottelijaa ja puheenjohtajaa G:tä. Vastaajien nimeäminä todistajina on kuultu N Oyj:n entistä henkilöstöjohtajaa K:ta, Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n toimitusjohtajaa J:tä, työmarkkinajohtajaa ja vt. toimitusjohtajaa H:ta, ATCC Finlandin Deputy Director ja Vice President L:ää sekä ATCC Finlandin COO M:ää.

SLJY:n puheenjohtajana toiminut D on kertonut tehneensä N Oyj:llä 30 vuotta lennonjohtajan operatiivista työtä Suomessa ja ulkomailla sekä toimineensa viimeiset 14 vuotta vuoroesimiehenä tehden lentopelastusjohtajan tehtäviä operatiivisessa vuorossa. Eläkkeelle jäätyään D oli toiminut muun muassa freelance-kouluttajana. D oli toiminut SLJY:ssä vuosina 1991-2012 hallituksen jäsenenä, sihteerinä ja kaksi kertaa puheenjohtajana.

$1af

AMC-yksikkö oli ilmatilanhallintayksikkö, joka oli eriytetty operatiivisista lennonjohtopisteistä 2000-luvun alkupuolella. Ennen sitä lennonjohtaja oli tehnyt kyseisiä töitä operatiivisessa työpisteessä. Koska tämä oli hidastanut ilmatilavarauksia ja lentoliikenteen hoitamista, oli tehtävä eriytetty. Suomen aluelennonjohdossa vuoroesimiehen ja AMC:n työpisteet olivat olleet vierekkäin ja yhteistyö oli ollut tiivistä. AMC-asiantuntijan tehtävässä oli hyötyä lennonjohtajan työstä. AMC-työpiste oli yksi lennonjohdon työpiste ja työ edellytti lennonjohtajan koulutusta, kokemusta ja näkemystä. Työssä tehtiin strategisia päätöksiä kokemuksen perusteella koskien ilmatilan varausten muutoksia ja siihen liittyviä ilma-alusten reitityksiä ym. Kyseessä oli riidanalaisen sopimusmääräyksen edellytykset täyttävä työtehtävä.

SLJY:n sopimusryhmän vetäjänä toiminut E on kertonut toimineensa 32 vuotta lennonjohtajana Fintraffic Lennonvarmistus Oy:ssä ja sen edeltäjissä sekä lennonjohtajan lisätehtävissä vuoroesimiehenä noin 20 vuotta vuodesta 1989 lukien. E oli eläköidyttyään kouluttanut lennonjohtajia ulkomailla noin kolme vuotta. Hän oli toiminut SLJY:n hallituksen jäsenenä vuosina 2008-2012 sekä yhdistyksen puheenjohtajana 2014 alkaen, kunnes hän oli jäänyt eläkkeelle vuonna 2021. Lisäksi hän oli ollut sitä ennen pari vuotta hallituksen varajäsen.

$1b0

E tunsi lennonjohtajia, jotka työskentelivät AMC-yksikössä. Työ oli nykyään eriytetty omaksi työpisteeksi lennonjohdon operatiivisen työkuorman vähentämiseksi. Työ kuului kuitenkin operatiiviseen työpisteeseen ja lennonjohtajat tekivät sitä edelleen yöaikaan operatiivisesta työpisteestä käsin. Lennonjohtajan kokemuksesta ja koulutuksesta oli tehtävässä hyötyä, koska lennonjohtaja nykyäänkin hoiti tehtävää, ja aiemmin se oli edellyttänyt lennonjohtajakoulutusta. Mahdollisesti vuoden 2021 jälkeen tätä ei ollut enää edellytetty. Kyseessä oli yksi sopimuksen 21 §:n tarkoittamista tehtävistä.

Pääluottamusmies ja SLJY:n hallituksen jäsen C on kertonut toimineensa lennontiedottajana Mikkelissä, lennonjohtajan apulaisena Helsinki-Vantaalla, ilmavoimien palveluksessa sotilaslennon johtajana ja vuodesta 2006 Fintrafficissa ja sen edeltäjissä lennonjohtajana. C oli ollut SLJY:n hallituksessa 5/2011 lukien ja pääluottamusmiehenä vuodesta 2014.

C oli tullut vuonna 2011 mukaan keskeneräisiin työehtosopimusneuvotteluihin. Tuolloin riidanalainen määräys oli jo neuvoteltu. Teksti oli otettu sellaisenaan yhtiöittämissopimuksesta ensimmäiseen työehtosopimukseen eikä sitä ollut tämän jälkeen muutettu. Myöskään keskustelua siitä, että pykälä olisi sopimuksen vastainen, ei ollut käyty. Pykälän tarkoitus liittyi siihen, että virkamiesaikana medikaalin menettäneet olivat saattaneet siirtyä sairaseläkkeelle jo nuorena. Yhtiö oli tunnistanut tarpeen hyödyntää tällaisten henkilöiden osaamista. Myös työntekijäpuoli oli pyrkinyt siihen, että työelämässä voisi jatkaa mahdollisimman pitkään. Tavoitteena oli löytää uusia työtehtäviä. Työnantaja hyötyi tästä saadessaan pitkäaikaisia työntekijöitään eri tasoisiin asiantuntijatehtäviin sekä pienentäessään työeläkekustannuksiaan.

$1b1

C kertoi, ettei B:n ja A:n työ ollut muuttunut mitenkään, kun heidän työsopimuksensa oli uusittu. C oli olettanut, että heidän palkkauksensa olisi jatkunut vähintään SLJY:n sopimuksen mukaisella palkalla. A:n ja B:n tilanne oli tullut yllätyksenä eikä heille ollut annettu mitään vaihtoehtoja.

Kun AMC-yksikkö oli perustettu, kelpoisuusvaatimuksena oli ollut lennonjohtajan työ, aluelennonjohtajan koulutus ja kelpoisuudet työskennellä aluelennonjohdossa. Työstä oli lisäksi maksettu erityistä korvausta. Työnantaja oli sittemmin direktio-oikeudellaan muuttanut tehtävän kelpoisuusvaatimuksia ja viimeisimpänä muutoksena lieventänyt tehtävässä vaadittavan kelpoisuuden ehtoja. Tästä huolimatta tehtävässä työskentelevistä suurin osa oli aluelennonjohtajia. Yksikkö toteutti viranomaistehtävää, josta määrättiin EU asetuksella. Yksikkö ei ollut auki vuorokauden ympäri, ja sen kiinni ollessa tehtävää toteutti operatiivisessa työpisteessä oleva aluelennonjohtaja osana työtään.

Muissa työehtosopimuksissa ei ollut määrätty AMC-asiantuntijan palkkauksesta. Kyseessä oli henkilökohtainen palkka, mutta sitä ei neuvoteltu mitenkään, vaan työnantaja ilmoitti palkan. Sopimuksessa oli vain todettu, että vähimmäispalkka ja -tasot määritellään, mutta muualla sopimuksessa asiasta ei ollut mainintaa.

SLJY:n hallituksen jäsen F on kertonut aloittaneensa lennonjohtajana vuonna 1998 ja siirtyneensä vuonna 2001 aluelennonjohtoon Tampereelle, jossa hän oli siitä lukien työskennellyt pois lukien vuodet 2006-2009. F oli toiminut vuosina 2010-2016 SLJY:n hallituksessa ja niin sanotussa turvaryhmässä puheenjohtajana sekä SLJY:n varapuheenjohtajana. F oli palannut vuonna 2019 SLJY:n hallitukseen, jossa hän oli ollut siitä lukien, samoin kuin yhdistyksen sopimusryhmässä.

Riidanalainen 21 § oli tullut ensimmäiseen työehtosopimukseen vuonna 2011 siirryttäessä virkaehtosopimuksista työehtosopimuksiin. Tarkoituksena oli ollut turvata työntekijää tämän menettäessä medikaalin. Virkaehtosopimuksissa oli ollut medikaalin menetystilanteissa turvana sairaseläke, kun taas työehtosopimuksiin ei vastaavaa turvaa liittynyt. Määräyksen sisältö oli ollut sama vuodesta 2011 lukien. Keskustelua siitä, että määräys olisi ollut työehtosopimuksen vastainen ei ollut ollut eikä sitä ollut muutenkaan kyseenalaistettu.

AMC-yksikkö oli perustettu 2000-luvun alussa keventämään aluelennonjohdon sektorien työkuormitusta. Työpisteessä oli saanut työskennellä ainoastaan lennonjohto- ja aluelennonjohtokoulutettu, jolla oli ollut voimassa oleva medikaali. Sittemmin kyseisiä vaatimuksia oli lavennettu. Työtä tehtiin yhteistyössä aluelennonjohdon sektoreiden, muiden lentoasemien ja lennonjohtoyksiköiden yhteistoimintaelinten sekä ilmatilankäyttäjien kanssa. Yksikkö koordinoi ilmatilan käyttöä. Yksikkö oli auki kello 7-21 välisenä aikana ja muuna aikana työ siirtyi aluelennonjohdon sektoreille, jotka vastasivat ilmatilasta ja sen käytöstä. AMC-asiantuntijan työssä oli hyötyä lennonjohtajan koulutuksesta ja kokemuksesta. Työssä piti ymmärtää ilmatilan yleiskuva, sen hetkinen rakenne ja rakenteen muutokset. Tehtävä oli sopimuksen 21 §:n mukainen.

Nykyinen AMC-yksikön päällikkö, entinen SLJY:n pääneuvottelija ja puheenjohtaja G on kertonut olleensa lennonjohtaja vuodesta 1997. Ensin hän oli työskennellyt pari vuotta Lappeenrannassa ja siirtynyt vuonna 1999 Tampereelle aluelennonjohtoon. Lennonjohtotyön lisäksi G oli ollut vuoroesimies, kouluttaja ja tasotarkastaja. Vuonna 2018 G oli toimipisteen lakkauttamisen myötä siirtynyt Vantaalle lennonjohtajaksi. Vuodesta 2018 G oli päätehtävänään toiminut AMC-yksikön päällikkönä. Vuoteen 2015 saakka hän oli toiminut AMC-tehtävässä työntekijäpuolella ja vuosina 2015-2017 apulaispäällikkönä Helsingin aluelennonjohdossa. SLJY:ssä G oli ollut vuosina 2001-2014 pois lukien vuodet 2010-2011. G oli ollut ensimmäisen vuoden hallituksen jäsen, vuosina 2002-2010 yhdistyksen puheenjohtaja ja vuodesta 2011 sen hallituksen jäsen ja pääluottamusmies.

G tunsi riidanalaisen työehtosopimusmääräyksen, koska hän oli ollut mukana sitä koskevissa neuvotteluissa vuosina 2009-2011. Alun perin määräys oli ollut esillä vuoden 2009 neuvotteluissa, koska lennonjohtajia oltiin muuttamassa vuoden 2010 alusta virkasuhteisista työsuhteisiksi. SLJY, silloinen työnantaja N Oyj ja Palta ry:n edeltäjä Lty ry olivat solmineet yhtiöittämissopimuksen, jossa olivat olleet riidanalaisen pykälän sisältämät asiat pois lukien vähimmäispalkkaus. Vuodesta 2011 tekstit olivat vastanneet nykyisiä pois lukien riidanalaisen määräyksen a ja b kohdat, joissa oli määritelty vähimmäispalkkaus ja jotka oli otettu sopimukseen tuolloin.

SLJY:n tavoitteena oli alun perin ollut yhtiöittämisen johdosta hakea määräyksellä suojaa työntekijöille medikaalin menettämistä koskevissa tilanteissa. Aiemmin suojana oli ollut se, että medikaalin menetyksen myötä kyseeseen oli tullut sairaseläke. Vuonna 2011 tavoitteena oli ollut määritellä vähimmäispalkka lennonjohtajan siirtyessä muihin tehtäviin medikaalin menettäessään. Osapuolilla oli ollut yhteinen tahtotila ongelman ratkaisemiseksi. Työnantaja ei ollut halunnut irtisanoa työntekijöitä medikaalin menetystilanteissa ja myös eläkeiän nousu oli ollut asiassa yhtenä tekijänä. G:n tiedossa ei ollut keskustelua siitä, että riidanalainen määräys olisi työehtosopimuksen vastainen.

Lennonjohtajan koulutuksesta oli hyötyä AMC-asiantuntijan tehtävässä ja siihen kouluttautuessa. Tehtävään haettaessa yhtenä kriteerinä oli aikaisempi koulutus tai kokemus ilmatilan hallintaan liittyvissä tehtävissä ja lennonjohtajan kokemus ja koulutus täytti tämän edellytyksen. Aluelennonjohtajan koulutus ja kokemus oli lennonjohtotehtävistä laajin. AMC-asiantuntijan tehtävään oli päässyt vasta muutaman vuoden muulla kuin aluelennonjohtajataustalla, mutta uudet työntekijät olivat selviytyneet tehtävästä hyvin. AMC-tehtävä täytti G:n mielestä sopimuksen 21 §:n edellytykset.

Sekä B:n että A:n AMC-koulutuksen kokonaiskesto oli ollut suhteellisen pitkä, mutta tämä ei ollut johtunut koulutuksesta vaan poissaoloista. Niin sanottu tehollinen koulutus ei ollut poikennut tavallisesta. Heidän työnsä eivät olleet muuttuneet työsopimuksia uusittaessa tai silloin kun he olivat saaneet työn edellyttämät kelpoisuudet vuosina 2022-2023. G oli olettanut, että heidän tehtäväänsä olisi sovellettu SLJY:n sopimuksen 0-palkkaluokkaa perustuen niin sanottuun medikaalipykälään.

AMC-asiantuntijan palkkauksesta ei ollut määräyksiä muissa työehtosopimuksissa. Vuonna 2022 AMC:ssä oli käyty muutosneuvottelut, joissa tehtävän taustavaatimusta oli täsmennetty siten, ettei lennonjohtajuutta välttämättä edellytetty ja tehtävän oli määritelty kuuluvan Fintraffic lennonvarmistussopimuksen piiriin, joka ei sisältänyt palkkamääräyksiä. Työnantaja oli määritellyt tehtävän palkan. Asiasta ei ollut neuvoteltu, vaan palkka ilmoitettiin hakuvaiheessa. Myös B:lle ja A:lle oli heidän työsopimustensa muutosten myötä tullut kyseinen palkka. A oli aloittanut Avia-collegessa lennonjohtajan kouluttajana elokuussa. Hän ei ollut saanut medikaalia takaisin.

AMC-asiantuntijan tehtävä ei sisältänyt operatiivista lennonjohtajan työtä. Tehtävässä työskenteli parhaillaan 13 työntekijää, joista kaksi oli päälliköitä, neljä SLJY:n sopimuksen alaista ja seitsemän Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n sopimuksen alaista. Lennonjohtajataustaa ei ollut kolmella henkilöllä. Heidän suoriutumisessaan ei ollut eroa muihin työntekijöihin nähden. SLJY:n sopimuksen alaiset olivat lennonjohtajia, jotka tekivät puoliksi operatiivista aluelennonjohtotyötä ja puoliksi AMC-asiantuntijatehtävää.

Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n toimitusjohtaja J on kertonut toimineensa vuodesta 1991 lukien operatiivisena lennonjohtajana kymmenen vuotta kunnes hän oli siirtynyt Helsinki-Vantaalle operatiiviseksi päälliköksi lennonjohtoon, sittemmin Finavian Lennonvarmistus liiketoiminnan operatiiviseksi johtajaksi ja liiketoimintajohtajaksi vuosiksi 2011-2017, jolloin yhtiö oli eriytetty N Oyj:stä. J oli toiminut huhtikuusta 2017 yhtiön toimitusjohtajana.

SLJY:n sopimus koski yhtiön palveluksessa olevia operatiivista työtä tekeviä lennonjohtajia, joilla oli lupakirja ja kelpoisuudet voimassa, sekä henkilöitä pääasiassa koulutus- asiantuntija- tai suunnittelijatehtävissä, joissa edellytettiin lennonjohtajan pätevyyttä ja voimassa olevaa lupakirjaa. Sopimus ei koskenut päällikköasemassa olevia. J oli ollut N Oyj:n aikana mukana useissa keskusteluissa, joissa työntekijäpuoli oli pyrkinyt laajentamaan sopimuksen soveltamisalaa, mutta työnantajapuoli ei ollut koskaan suostunut tähän. Operatiivista lennonjohtotyötä tehtiin lennonjohtoyksikössä, jossa palveltiin ilmatilan käyttäjiä lennonjohtajina säännösten ja määräysten mukaisesti. Tehtävässä ylläpidettiin turvallisuutta, joustavuutta ja kapasiteettia. Tehtävä edellytti voimassa olevaa lupakirjaa ja lääketieteellistä kelpoisuutta. Ilman näitä henkilö ei kuulunut sopimuksen piiriin, kuten simulaattorikouluttaja. J ei tiennyt, milloin voimassa olevaa lupakirjaa koskeva edellytys oli lisätty määräykseen.

N Oyj:n entinen henkilöstöjohtaja K on kertonut aloittaneensa asiamiehenä ilmailuhallituksessa vuonna 1988, jolloin hän oli hoitanut muun ohessa neuvottelutoimintaan liittyviä asioita. Tämän jälkeen K oli toiminut työehtopäällikkönä ja hoitanut neuvottelutoimintaa henkilöstöjohtajana vuosina 2008-2017.

$1b2

$1b3

Työmarkkinajohtaja ja vt. toimitusjohtaja H on kertonut työskennelleensä Palta ry:ssä ja sen edeltäjässä Tikli ry:ssä. Hän oli neuvotellut SLJY:n työehtosopimuksista 10 vuoden ajan vuosina 2011-2021.

$1b4

Niin sanottua medikaalipykälää sovellettiin selvittelyprosessin aikana. Medikaalin pysyvä menetys johti siihen, ettei lennonjohtaja kuulunut enää sopimuksen soveltamisalaan. Keskustelua oli käyty siitä, mitä tapahtui, jos henkilö sai medikaalin takaisin. Yhtiö oli ilmoittanut tällöin pyrkivänsä sijoittamaan henkilön takaisin operatiiviseen työhön, jolloin hän palasi sopimuksen piiriin. SLJY:n sopimusta sovellettiin vain sopimuksen piiriin kuuluviin. H:n mukaan oli mahdollista, ettei pysyvää medikaalin menetystä koskevaa määräystä sovellettu keneenkään.

ATCC Finlandin Deputy Director ja Vice President L on kertonut aloittaneensa Fintraffic Lennonvarmistus Oy:ssä vuonna 1995. Hän oli toiminut yhtiössä lennonjohtajana, kouluttajana, oppilaitoksen koulutuspäällikkönä ja rehtorina. Vuonna 2015 L:stä oli tullut Suomen aluelennonjohdon päällikkö ja nykyisin hän toimi yhtiön apulaisjohtajana. Hänen vastuualueellaan olivat aluelennonjohto, ilmatilanhallintayksikkö, lentopelastuskeskus ja ilmaliikennevirtojen hallintayksikkö.

L oli ollut mukana kahdella viimeisellä sopimuskierroksella. SLJY:n sopimusta sovellettiin niihin työntekijöihin, jotka tekivät osa- tai kokoaikaisesti operatiivista lennonjohtotyötä. Ensimmäisellä sopimuskierroksella SLJY oli yrittänyt laajentaa sopimuksen soveltamisalaa, mutta työnantajapuoli ei ollut suostunut keskustelemaan asiasta. Niin sanottuun medikaalipykälään oli vuonna 2021 lisätty soveltamisohje, jonka mukaan 12 kuukauden medikaalin menetys tarkoitti pysyvää menetystä. Lisäys liittyi siihen, että muun työn tarjoamiselle oli haluttu aikaraja, koska asia oli aiemmin saattanut jäädä roikkumaan. Kyseisen pykälän soveltamisalan laajentamisesta ei ollut keskusteltu.

AMC-toiminta oli järjestetty Suomessa poikkeuksellisesti. L:n tietojen mukaan muissa eurooppalaisissa valtiossa ilmatilanhallintayksikköä ei ollut annettu lennonvarmistuspalvelun tehtäväksi, vaan se oli täysin erillinen osa. Ennen vuotta 2008 ilmatilanhallinnan operatiiviset tehtävät olivat olleet lennonjohtajalla. Työ oli siirretty erilliseen AMC-yksikköön, koska sen hoitaminen oli häirinnyt varsinaista työtä.

EU:ssa kattojärjestö määritteli lähtökohtaiset edellytykset tehdä lennonjohtotyötä. Lennonjohtajan perustutkinto edellytti kaksivuotista koulutusta. Koulutus sisälsi ensimmäisen lupakirjan ja yksikön hyväksyntämerkinnän. Lisäksi Helsinki-Vantaalla edellytettiin kuuden kuukauden lisäkoulutusta ja aluelennonjohdossa vuoden lisäkoulutusta. Lennonjohtajalta edellytettiin pohjakoulutuksen lisäksi voimassa olevaa lääketieteellistä kelpoisuutta ja testattua kielitaitoa. Lisäksi oli jatkuvia kertauskoulutuksia ja vuosittaisia tasotarkastuksia. Osa kokeneista lennonjohtajista toimi Traficomin hyväksyminä tasotarkastajina ja seurasi operatiivisia työvuoroja. Lisäksi tuli hallita laaja teoriakoe. Lennonjohtajia koski myös jatkuvan kelpoisuuden vaade. Lennonjohtajalla täytyi aina olla 180 vuorokaudessa 100 operatiivista tuntia. Jos henkilö oli 60 päivää poissa työstään, tehtiin tarkastus.

AMC-työ ei kuulunut lennonvarmistuspalveluprofiiliin eikä ilmailuviranomainen säädellyt koulutusta mitenkään. AMC-koulutus perustui AMC-yksikön harkintaan ja se kesti kaksi kuukautta. Oletuksena oli, että tämä riittäisi maallikollekin. Tehtävä ei sisältänyt operatiivista lennonjohtotyötä, vaan AMC-operatiivista työtä. Lennonjohtajan työ oli luonteeltaan proaktiivista, kun taas AMC-työ oli reaktiivista. AMC-yksikössä oli kaksi päällikköä, neljä lennonjohtajaa (kolme medikaalin omaavaa ja yksi sen tilapäisesti menettänyt) sekä seitsemän henkilöä, joista kaksi oli medikaalitonta (B ja A), eli ainakin viisi sellaista, joilla oli lennonjohtajatausta ja kaksi sellaista, jotka eivät koskaan olleet tehneet lennonjohtotyötä. Viimeksi mainitut selvisivät työstään hyvin. Heihin sovellettiin Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n yleistä työehtosopimusta.

ATCC Finlandin COO M on kertonut toimineensa vuodesta 1991 lennonjohtajana, vuodesta 2008 Helsinki-Vantaan lennonjohtopäällikkönä, vuodesta 2015 Suomen lennonjohtokeskuksen päällikkönä ja vuodesta 2015 operatiivisena johtajana.

$1b5

Lennonjohtajakoulutus edellytti perustutkintoa, jota määritteli EU-komission asetus, jossa olivat yksityiskohtaiset vaatimukset koulutukselle. Lisäksi vaadittiin työpaikkakohtaista kelpuutuskoulutusta. Lennonjohtajan työ edellytti myös lennonjohtajan lupakirjaa ja lääketieteellistä kelpoisuustodistusta. AMC-tehtäviin oli yhtiön sisäinen koulutusohjelma, joka ei ollut viranomaisen hyväksymä. Koulutus kesti tehtävästä riippuen vähintään 8-25 työvuoroa. Tehtävä ei sisältänyt operatiivista lennonjohtotyötä. AMC-asiantuntijoihin sovellettiin Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n yleistä työehtosopimusta. Ennen käsillä olevaa riitaa ei vastaavia väitteitä sopimuksen soveltamisesta ollut esitetty.

Arvio ja johtopäätökset

Lennonjohtajia koskevan työehtosopimuksen (jäljempänä myös SLJY:n työehtosopimus) 1 luvun 1 §:n mukaan sopimus koskee Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n lennonjohtajia lukuun ottamatta lennonjohtajia, joiden kanssa on tehty työnantajasopimus tai jotka työskentelevät päällikkötehtävissä. Sopimuksessa on tarkemmin määritelty kyseiset päällikkötehtävät. Edelleen sopimuksen 1 §:n määräyksessä todetaan, että työehtosopimuksen muita kuin 2 (Palkkaus ja palkanmaksu) ja 3 (Työaika) luvun määräyksiä sovelletaan niihin Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n palveluksessa oleviin voimassa olevan lupakirjan omaaviin lennonjohtajiin, jotka toimivat pääasiallisesti koulutus-, asiantuntija- tai suunnittelutehtävissä.

Työehtosopimuksen 21 §:ssä todetaan muutoin kuin tilapäisesti lääketieteellisen kelpuutuksen menettämisen osalta seuraavasti:

a) sovelletaan omaan asiantuntija-alueeseen liittyvää asiantuntijaosaamista, taataan hänelle tästä työstä palkka, joka on vähintään lennonjohtajan ao. lennonjohtoyksikön sijoituspalkkaluokan 0-taso ilman palvelusvuosilisiä. (Lennonjohtaja, joka on tehnyt viimeiset vuodet lähinnä operatiivista lennonjohtotyötä)

Sopimuksen 9 §:n mukaan palkkausperusteena ovat henkilökohtaiset sopimuspalkat. Edelleen määräyksessä todetaan, että yrityskohtaisen palkkausjärjestelmän mahdollisuus selvitetään yrityskohtaisessa työryhmässä erikseen. Tavoitteena on, että toimihenkilöiden palkkaus määräytyy yrityksessä käytössä olevan yrityskohtaisen palkkausjärjestelmän mukaan. Yrityskohtaisen palkkausjärjestelmän mukainen palkka muodostuu tehtävän vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja mahdollisesta henkilökohtaisesta palkanosasta. Työehtosopimus määrittää vähimmäisvaativuuspalkkatasot.

Kantajan mukaan SLJY:n työehtosopimuksen 1 luvun 21 §:ssä on sovittu lennonjohtajan palkkatasosta tilanteessa, jossa lennonjohtaja menettää pysyvästi lääketieteellisen kelpoisuutensa, mutta yhtiöstä löytyy lennonjohtajalle tehtävä, jossa voidaan hyödyntää hänen kokemustaan ja koulutustaan, kuten käsillä olevassa tapauksessa A:n ja B:n osalta on tapahtunut heidän siirtyessään työskentelemään AMC-asiantuntijoina. Kantajan käsityksen mukaan merkitystä ei ole sillä, ettei henkilö työskentele enää SLJY:n työehtosopimuksen soveltamisalan piirissä olevissa työtehtävissä. Vastaajat ovat kiistäneet, että tämä olisi ollut sopimuksen 21 §:n tarkoitus. Vastaajat ovat myös vedonneet siihen, että SLJY:n työehtosopimus voi säännellä vain niitä tehtäviä, jotka kuuluvat kyseisen työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin (1 luvun 1 §). Vastaajien mukaan SLJY:n sopimusta sovelletaan vain operatiivista lennonjohtotyötä tekeviin lennonjohtajiin, joilla on voimassa oleva lupakirja ja lääketieteellinen kelpoisuus.

Työtuomioistuin toteaa, että tässä asiassa on riidatonta se, etteivät B:n ja A:n AMC-työtehtävät ole kuuluneet SLJY:n työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin sen jälkeen, kun medikaalin menetykset on todettu pysyviksi heidän osaltaan, ja heidän tekemäänsä työhön on alettu soveltaa Fintraffic Lennonvarmistus Oy:tä koskevaa työehtosopimusta. Kanteen kohteena on kuitenkin se, ovatko SLJY:n työehtosopimuksen sopijaosapuolet nimenomaisesti sopineet SLJY:n sopimuksen 21 §:n vähimmäispalkkamääräyksen soveltamisesta tällaisessa tilanteessa.

Nämä lähtökohdat huomioon ottaen merkitystä asiassa ei ole sillä, mitkä tehtävät kuuluvat SLJY:n työehtosopimuksen 1 luvun 1 §:n soveltamisalasäännöksen piiriin ja mitkä eivät. Merkitystä ei myöskään ole sillä, onko työntekijäpuoli yrittänyt vastaajien kertomin tavoin laajentaa sopimuksen kyseisessä pykälässä määriteltyä soveltamisalaa.

Lisäksi työtuomioistuin toteaa, että asiassa on selvitetty se, ettei Fintraffic Lennonvarmistus Oy:tä koskeva sopimus sisällä vähimmäispalkkaa koskevia määräyksiä huolimatta tähän liittyvästä viittauksesta yhtiön niin sanotun yleisen työehtosopimuksen 9 §:ssä eikä AMC-asiantuntijan tehtävän palkkauksesta ole myöskään määräyksiä muissa työehtosopimuksissa (G, C). SLJY:n ja Fintraffic Lennonvarmistus Oy:tä koskevien työehtosopimusten ei siten voida katsoa olevan tältä osin asiallisesti päällekkäisiä tai ristiriidassa keskenään.

$1b6

Työtuomioistuin harkitsee näillä perusteilla oikeaksi sen, että työehtosopimuksen tarkoituksesta esitetty näyttö tukee kantajan esittämää kantaa asiassa.

SLJY:n työehtosopimuksen 1 luvun 21 §:ssä on sen sanamuodon mukaan sovittu lääketieteellisen kelpoisuuden pysyvästi menettäneen lennonjohtajan minimitason palkkauksesta. Minimitason palkan saaminen edellyttää määräyksen a-kohdan mukaan sitä, että lennonjohtajalle tarjotaan hänen koulutustaan ja kokemustaan hyödyntävää asiantuntijatehtävää, jossa sovelletaan omaan asiantuntija-alueeseen liittyvää asiantuntijaosaamista. Kohta koskee sulkuihin merkityn kirjauksen mukaan lennonjohtajaa, joka on tehnyt viimeiset vuodet lähinnä operatiivista lennonjohtotyötä.

Työtuomioistuin toteaa lisäksi sen, että koko työehtosopimusmääräys olisi merkityksetön, jos käsillä SLJY:n työehtosopimusta kaikkine määräyksineen sovellettaisiin vastaajien väittämin tavoin vain sellaisiin operatiivista lennonjohtotyötä tekeviin henkilöihin, joilla on voimassa oleva lääketieteellinen kelpoisuus. Lisäksi määräyksen sisältämä viittaus aiempaan operatiivisen lennonjohtotyön tekemiseen olisi turha. Määräyksen syntyhistoria ja sen edellä selostettu sopijaosapuolten yhteinen tarkoitus ovat ristiriidassa vastaajien väitteen kanssa. Se, että sopimukseen on otettu nimenomainen määräys, joka koskee lääketieteellisen kelpoisuuden pysyvästi menettäneen lennonjohtajan minimitason palkkausta tilanteessa, jossa hän siirtyy asiantuntijatehtävään, tukee kantajan niin sanotusta perälaudasta kertomaa.

$1b7

Työehtosopimusmääräyksen soveltamiskäytännöstä esitetyn selvityksen mukaan nyt käsillä olevaa riitaa vastaavaa erimielisyystilannetta ei ole aikaisemmin ilmennyt. Kantajan esittämän henkilötodistelun perusteella ainakin kahdessa tilanteessa, jossa pysyvästi medikaalin menettänyt lennonjohtaja on tämän johdosta siirretty muihin tehtäviin, työnantaja on soveltanut SLJY:n työehtosopimuksen 21 §:n vähimmäispalkkaa koskevaa määräystä (E:n ja C:n kertomukset). Lisäksi C:n kertomuksesta on ilmennyt, että toisessa näistä tapauksista työnantajan edustajat ovat nimenomaisesti tuoneet kantanaan esiin sen, että tällaisessa tilanteessa henkilön palkkaukseen sovelletaan kyseistä vähimmäispalkkamääräystä. Vaikka tapauksia on ollut vain pari, työtuomioistuin katsoo, että tämä selvitys osaltaan tukee sitä, että määräystä on sovellettu tavalla, jonka työnantajaosapuolikin on hyväksynyt.

Edellä lausutun perusteella SLJY:n työehtosopimuksen 1 luvun 21 §:n sanamuoto ja määräyksen tarkoitus tukevat kantajan tulkintaa samoin kuin määräyksen soveltamiskäytäntöä koskeva näyttö osaltaan. Koska B ja A ovat työskennelleet AMC-asiantuntijoina tehtävässä, jota on edellä kerrotuin tavoin pidettävä SLJY:n työehtosopimuksen 1 luvun 21 §:n a kohdan mukaisena lennonjohtajan koulutusta ja kokemusta hyödyntävänä asiantuntijatehtävänä, on heidän työhönsä sovellettava kyseisen määräyksen mukaista vähimmäispalkkaa. Riidatonta asiassa on se, että B ja A ovat ennen kyseistä tehtävää toimineet operatiivista työtä tehneinä lennonjohtajina, kuten määräyksessä on edellytetty.

Edellä kerrotuilla perusteilla työtuomioistuin hyväksyy 1 ja 2 kohdan kannevaatimukset. Työtuomioistuin ottaa jäljempänä kantaa A:n palkan määrään. B:n palkka on määrältään riidaton.

A:n palkan määrä

Fintraffic Lennonvarmistus Oy on vaatinut, että A:lle erehdyksessä maksetun kahden kuukauden irtisanomisajan palkan määrä vähennetään hänelle kanteen toisessa vahvistusvaatimuksessa tarkoitetuista palkkasaatavista.

Vahvistusvaatimuksessa esitetyn kuukausipalkan määrä 5.150,30 euroa on riidaton.

Kantaja ei ole kanteen 2 kohdan osalta kiistänyt Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n toissijaista vaatimusta siitä, että vahvistusvaatimuksessa A:lle maksettavaksi vahvistettavien palkkojen määrästä on vähennettäväksi A:lle erehdyksessä maksettujen kahden kuukauden irtisanomisajan palkan määrät.

Näillä perusteilla kanteen 2 kohdan vahvistusvaatimuksessa maksettaviksi vahvistetuista A:n palkoista on vähennettävä sanottu irtisanomisajan palkka kahdelta kuukaudelta.

Hyvityssakot

Työnantaja Fintraffic Lennonvarmistus Oy on tieten rikkonut SLJY:n työehtosopimuksen 1 luvun 21 §:ää, koska yhtiö on edellä kerrotuin tavoin laiminlyönyt noudattaa sanottua määräystä A:n ja B:n palkkauksen osalta. Yhtiö on tuomittava hyvityssakkoon työehtosopimuslain 7 §:n nojalla.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ei ole sille 12.5.2023 esitetystä valvontakirjeestä ja sittemmin vireille pannusta riita-asian oikeudenkäynnistä huolimatta pyrkinyt oikaisemaan yhtiön työehtosopimuksen vastaista menettelyä (K2). PALTA on tuomittava valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä hyvityssakkoon työehtosopimuslain 8 ja 9 §:n nojalla.

Työehtosopimuslain 8 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimukseen sidotut yhdistykset ovat muun ohella velvollisia huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, eivät riko työehtosopimuksen määräyksiä. Säännöksen 2 momentin mukaan työehtosopimukseen osallisen yhdistyksen katsotaan laiminlyöneen 1 momentissa tarkoitetun valvontavelvollisuutensa, mikäli selvää ja riidatonta työehtosopimuksen määräystä ei ole sovellettu työehtosopimukseen osallisten yhdistysten yksimielisen kannan mukaisesti eikä väärää soveltamista olosuhteet huomioon ottaen nopeasti korjata, kun se on tullut yhdistyksen tietoon.

Työehtosopimuslain 17.5.2024 asti voimassa olleen 9 §:n 1 momentin mukaan työehtosopimukseen osallisen tai muutoin sidotun yhdistyksen, joka ei täyttänyt sopimuksesta johtuvia, 8 §:ssä mainittuja velvollisuuksiaan oli, jollei työehtosopimuksessa ollut toisin määrätty, vahingonkorvauksen asemesta maksettava hyvityssakko. Tämä hyvityssakko ei saanut olla 23.500 euroa suurempi. Valtioneuvoston asetuksen 14.12.2023/1103 mukaan edellä mainittu hyvityssakon enimmäismäärä on 1.1.2024 lukien ollut 37.400 euroa.

Lailla 17.5.2024/246, joka on tullut voimaan 18.5.2024, edellä mainittu 9 §:n 1 momentti on muutettu kuulumaan seuraavasti: Työehtosopimukseen osallisen tai muutoin sidotun yhdistyksen ja työnantajan, joka ei täytä sopimuksesta johtuvia, 8, 8 a ja 8 b §:ssä tarkoitettuja velvollisuuksiaan on, jollei työehtosopimuksessa ole toisin määrätty, vahingonkorvauksen asemesta maksettava hyvityssakko. Hyvityssakon määrä on vähintään 10.000 euroa ja enintään 150.000 euroa.

Työehtosopimuslain uudistettu 9 § on tullut voimaan 18.5.2024. Lähtökohtana on se, että säädöstä aletaan soveltaa sen voimaantulopäivänä. Suomen lainsäädännössä ei ole nimenomaista taannehtivan lainsäädännön kieltoa perustuslain perusoikeussäännöksiin sisältyvää taannehtivien kriminalisointien kieltoa lukuun ottamatta. Nyt käsiteltävään asiaan liittyvästä siirtymäkaudestakaan ei ole säännöksiä laissa. Koska lakia aletaan lähtökohtaisesti soveltaa sen voimaantulopäivänä ja koska kaikkeen toimintaan sovelletaan lähtökohtaisesti soveltamishetkellä voimassa olevaa lakia, valvontavelvollisuuden laiminlyöntiin on 18.5.2024 lukien sovellettava tuolloin voimaan tullutta työehtosopimuslain 9 §:n 1 momenttia (17.5.2024/246). Mainitun säännöksen viimeisen virkkeen mukaan hyvityssakon määrä on nykyisin edellä todetusti vähintään 10.000 euroa ja enintään 150.000 euroa.

$1b8

Eduskunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä työehtosopimuslain 9 §:n muutosesitys. Hallituksen esityksessä (HE 85/2024 vp) on tältä osin todettu, että 18.5.2024 voimaan tulleen lainmuutoksen tarkoituksena oli korottaa työrauhavelvollisuuden ja sitä koskevan valvontavelvollisuuden rikkomisesta tai laiminlyönnistä tuomittavien hyvityssakkojen määrää. Asian ensimmäinen käsittely Eduskunnassa on ollut eilen 4.12.2024.

Edellä selostettu huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että nyt käsiteltävänä olevassa asiassa on erityisiä syitä kohtuullistaa hyvityssakon määrää työehtosopimuslain 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla siltä osin, kuin Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n valvontavelvollisuuden laiminlyöntiä arvioidaan 18.5.2024 jälkeiseltä ajalta.

Hyvityssakon määrää harkittaessa on otettu huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä ja muut työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentissa mainitut seikat.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Fintraffic Lennonvarmistus Oy ovat asian hävinneinä velvollisia korvaamaan Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa kuluille vaadittuine korkoineen. Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Fintraffic Lennonvarmistus Oy ovat hyväksyneet kantajan oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

2. vahvistaa, että Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n tulee maksaa lääketieteellisen kelpoisuutensa menettäneille lennonjohtajille A:lle ja B:lle kuukausittaista palkkaa 5.150,30 euroa palkkaa irtisanomisajan jälkeen 19.10.2023 alkaen. A:n osalta sanotuista määristä on vähennettävä hänelle erehdyksessä maksettujen kahden kuukauden irtisanomisajan palkan määrä,

3. tuomitsee Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n maksamaan hyvityssakkoa Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry:lle 3.000 euroa työehtosopimusmääräyksen tieten rikkomisesta,

4. tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n maksamaan hyvityssakkoa Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry:lle 6.000 euroa valvontavelvollisuutensa laiminlyönnistä, ja

5. velvoittaa Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry:n oikeudenkäyntikulut 20.362,50 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.

Eri mieltä olevan jäsen Pohjolan lausunto:

Olen eri mieltä enemmistön kanssa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:lle valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä tuomittavan hyvityssakon määrästä.

Olen samaa mieltä enemmistön kanssa kohdan Hyvityssakot kappaleiden 1-7 osalta. Sen jälkeen totean seuraavaa:

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on katsonut, että työehtosopimuslain 9 §:n 1 momenttia (17.5.2024/246) ei tulisi lainsäätäjän tarkoituksen vastaisena soveltaa ja toissijaisesti, että lainsäätäjän tarkoitus otettaisiin huomioon hyvityssakon määrää arvioitaessa.

$1bb

Työehtosopimuslain 10 §:n mukaan hyvityssakkoa voidaan erityisestä syystä sovitella tai jättää se kokonaan tuomitsematta. Hallituksen esityksen (HE 12/2024) mukaan tällainen erityinen syy voisi olla käsillä erityisesti tilanteessa, jossa yhdistyksen taloudelliset toimintaedellytykset vaarantuvat hyvityssakon tuomitsemisen takia. Tässä tapauksessa PALTA ei ole vedonnut tällaisiin syihin. Hyvityssakko on tuomittava täysimääräisenä ottaen huomioon 10 §:n mukaiset seikat. Hyvityssakon määrää arvioitaessa on huomioitava, että vaikka laiminlyönti on ollut pitkäkestoista jatkuen B:n osalta pääkäsittelyyn 3.9.2024 saakka ja A:n osalta työtehtävien muuttumiseen 5.8.2024 saakka, on laiminlyönti suurimmalta osaltaan tapahtunut ennen työehtosopimuslain (17.5.2024/246) voimaantuloa. Näin ollen tuomitsen hyvityssakon 10.000 euron suuruisena.

Eri mieltä olevan jäsen Tiaisen lausunto:

Olen eri mieltä enemmistön kanssa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n maksettavaksi valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä tuomittavasta hyvityssakon määrästä.

Olen samaa mieltä enemmistön kanssa tuomion Hyvityssakot-kohdassa lausutusta seitsemän ensimmäisen kappaleen osalta. Sen jälkeen totean seuraavaa:

Työehtosopimuslain 10 §:n 1 momentin mukaan hyvityssakkoon tuomittaessa on otettava huomioon kaikki esiin tulleet asianhaarat, kuten vahingon suuruus, syyllisyyden määrä, toisen osapuolen rikkomukseen mahdollisesti antama aihe ja yhdistyksen tai yrityksen koko. Erityisestä syystä hyvityssakkoa voidaan kohtuullistaa tai jättää se kokonaan tuomitsematta.

18.5.2024 voimaan tullut laki on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, jossa vastaajia edustavan keskusjärjestön on ollut mahdollista tuoda esiin kaikki ne vaatimukset, jotka se on katsonut etunsa vaativan. Tämän jälkeen syntynyt hallituksen esitys (HE 12/2024) on viety eduskuntaan, jossa se on käynyt läpi normaalin valiokuntamenettelyn ennen kuin eduskunta on äänestyksessä hyväksynyt lain. Tämän kaiken jälkeen lain sisältö on täysin yksiselitteisesti se, että valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä tuomitaan vähintään 10.000 €:n hyvityssakko, ellei ole olemassa 10 §:n 1 momentissa tarkoitettua erityistä syytä sen kohtuullistamiseksi.

Sitä arvioidessaan työtuomioistuimen tulee tuomiovallan edustajana pitäytyä voimassa olevan lain sisällön tulkinnassa. Tähän ei kuulu se, että työtuomioistuin Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n vaatimuksen mukaisesti ryhtyisi arvioimaan lainsäätäjän mahdollista tahtoa ohi voimassa olevan lain yksiselitteisen sisällön.

Jos lakia säädettäessä on tapahtunut joku virhe, kuten ilmeisesti hallitus tulkitsee, kun se on toimittanut uuden esityksensä eduskunnalle, on yksinomaan eduskunnan eikä työtuomioistuimen asiana ottaa tähän kantaa ja korjata mahdollinen virhe säätämällä uusi ja parempi laki. Näin ei ole tähän mennessä tapahtunut, koska esitystä ei ole eduskunnassa vielä käsitelty, puhumattakaan siitä, että lakiesitys olisi hyväksytty ja laki tullut voimaan, jolloin vasta työtuomioistuin voisi sitä soveltaa.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n maksettavaksi tuomittavan hyvityssakon määrää arvioitaessa kiinnitän lisäksi huomiota siihen, että työnantajaliiton laiminlyönti on vanhan lain aikana kestänyt tasan vuoden ja uuden lain voimaantulon jälkeenkin toisen asianosaisen kohdalla vielä 2,5 kuukautta ja toisen kohdalla 3,5 kuukautta pääkäsittelyn päättymiseen saakka.

Palvelualojen työnantajat PALTA ry olisi koko tämän voinut toteuttaa valvontavelvollisuuttaan ja estää tai poistaa työehtosopimuksen vastaisen tilan ja näin samalla välttää hyvityssakkoseuraamuksen kokonaan. Liitto ei ole halunnut tätä etua hyväkseen käyttää vaan se on esittänyt oikeudenkäynnissä perusteettomia väitteitä, jotka kaikki on tällä tuomiolla hylätty.

Koska Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n esittämä hyvityssakon kohtuullistamisvaatimus ei perustu voimassa olevaan lakiin ja koska valvontavelvollisuuden laiminlyönti on kestänyt suhteellisen pitkän ajan, katson, ettei asiassa ole perusteita alittaa voimassa olevaa vähimmäismäärää ja tuomitsen Palve-lualojen työnantajat PALTA ry:n maksamaan hyvityssakkoa Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry:lle 10.000 € valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä.

.

Suomen Lennonjohtajien Yhdistys SLJY:n ja Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n välinen erimielisyyspöytäkirja 2.5.2023

SLJY:n työehtosopimuksen valvontapyyntö PALTAlle 12.5.2023 ja PALTA ry:n vastaus 1.6.2023

Liikenne- ja erityisalojen Työnantajat ry:n ja Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry:n välisen N Oyj:n lennonjohtajia virkaehtosopimuksen 1.10.2008 — 28.2.2011 allekirjoituspöytäkirja, kohta 6, sivu 2

Palvelualojen Työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Lennonjohtajien Yhdistys ry:n välinen N Oyj:n lennonjohtajien työehtosopimus 1.8.2011 — 15.5.2013, 1 §, 19 § ja 20 §, sivut 9, 17-18

AMC-asiantuntijan hakuilmoitus 12/2023

Lennonjohtajien työehtosopimuksen mukainen medikaaliryhmä, Finntraffic Lennonvarmistus Oy:n työtarjous A:lle 24.10.2018

Työnantajan esitys palkkauksesta, SLJY:n neuvotteluryhmän muistio 11.6.2008

SLJY:n VES-neuvottelumuistio 23.5.2008

SLJY:n neuvotteluissa esille tulleet asiat ja työnantajan kanta niihin 17.2.2011, kohta 4: Työnantajan ehdotus medikaalin menettämisen pysyväksi toimintamalliksi

SLJY:n neuvotteluissa käsitellyt asiat 28.2.2011, kohta 8: Yhtiöittämissopimuksen muuntaminen TES-muotoiseksi

SLJY:n neuvotteluissa kesken olevien asioiden käsittely 14.4.2011, kohta 6: Yhtiöittämissopimuksen muuntaminen TES-muotoiseksi

SLJY:n esitys työehtosopimuksen uudistamiseksi 28.9.2017

SLJY:n esitys työehtosopimuksen uudistamiseksi 23.4.2021

C, pääluottamusmies, SLJY:n hallituksen jäsen

D, SLJY:n puheenjohtaja vuonna 2011

E, SLJY:n sopimusryhmän vetäjä vuonna 2011

F, SLJY:n hallituksen jäsen

G, nykyinen AMC-yksikön päällikkö, entinen SLJY:n pääneuvottelija ja puheenjohtaja sekä ennen että jälkeen yhtiöittämisen

H, työmarkkinajohtaja, vt. toimitusjohtaja, Sivistystyönantajat ry (PALTAn pääneuvottelija lennonjohtajien työehtosopimusneuvotteluissa vuosina 2011-2021)

J, toimitusjohtaja, Fintraffic Lennonvarmistus Oy

K, henkilöstöjohtaja, N Oyj

M, COO, ATCC Finland

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ari Wirén puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Mika Lallo, Kim Kaskiaro, Arja Pohjola ja Kari Tiainen jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomiosta on äänestetty.