TT 2025:19 – Työaikakorvaus

Vastaajien myöntämisen perusteella katsottiin, että yksikönjohtaja- ja miehistövarallaoloa suorittaneiden palomiesten varallaoloksi luettu aika tuli lukea työajaksi. Vastaajat tuomittiin hyvityssakkoon.

Palkkasaatavia koskevat vaatimukset eivät olleet miltään osin vanhentuneita vaan ne oli esitetty kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetussa laissa säädetyssä määräajassa.

​

Asia

Työaikaa koskeva riita

Kantaja

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry

Vastaajat

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT

Kuopion kaupunki

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 23.4.2024

Suullisen valmistelun istunto 10.10.2024

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Kanteessa tarkoitettuna aikana voimassa olleen kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luku sisälsi muun ohella seuraavat määräykset.

1 mom.

5 §:n 3 momentti (viranhaltijan velvollisuus suorittaa varallaoloa), 8 § (moottoriajoneuvon kuljettajan työaika), 9 §:n 2 momentti (työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika), 13 §:n 1 ja 3 momentti (liukuva työaika), 14 §:n 1 ja 3 momentti (poikkeuksellinen säännöllinen työaika), 15 § (lyhennetty työaika), 18 § (työntekijän suostumus ja viranhaltijan velvollisuus tehdä lisä- ja ylityötä), 19 § (ylityön enimmäismäärä), 20 § (aloittamis- ja lopettamistyö), 21 § (hätätyö), 24 § (työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson), 26 § (yötyö) jäljempänä 31 §:stä ilmenevin poikkeuksin, 27 § (vuorotyö ja yövuorot jaksotyössä), 29 § (vuorokausilepo), 30 § (moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokausilepo), 33 §:n 1 momentti (sunnuntaityön teettäminen), 36 § (poikkeuslupa), 37 § (työaikakirjanpito) sekä 8 luvun erinäiset säännökset (kanneaika, säännösten pakottavuus, rangaistussäännökset, ym.).

2 mom.

Edellä 1 momentin määräyksellä työaikalain säännöksiä ei ole otettu tämän virka- ja työehtosopimuksen osaksi.

[- -]

Määritelmä

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Varallaololla tarkoitetaan sitä, että viranhaltijan/työntekijän on oltava tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaoloksi ei katsota velvollisuutta olla työpaikalla työvalmiudessa paitsi silloin, kun viranhaltijalle/työntekijälle on annettu lupa olla varalla valintansa mukaan joko työpaikalla tai määrätyin ehdoin sen ulkopuolella. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti viranhaltijan/työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Viranhaltijalla varallaolovelvollisuus perustuu sopimukseen tai määräykseen ja työntekijällä sopimukseen.

Soveltamisohje

Varallaolosta tulee antaa sellaiset kirjalliset ohjeet, että viranhaltija/työntekijä tietää varallaoloon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet (esimerkiksi missä ajassa työpaikalle on viimeistään saavuttava). Viranhaltijan velvollisuudesta olla varalla on säädetty työaikalain 5 §:n 3 momentissa (viittausmääräys).

Mikäli viranhaltija/työntekijä kutsutaan varallaolosta työhön, työntekoon käytetty aika luetaan työajaksi eikä tältä ajalta suoriteta varallaolokorvausta. Varallaolossa työpaikalle ja takaisin matkustamiseen kuluvaa aikaa ei lueta työajaksi.

Jos työnantaja on järjestänyt varallaoloa varten asunnon, jota ei voida pitää viranhaltijan/työntekijän varsinaisena asuntona, mutta jossa työnantaja on velvoittanut hänet olemaan varalla, tällaisessa asunnossa oleskeluvelvollisuus luetaan työajaksi eikä kyseessä ole varallaolo.

3 mom.

Kultakin varallaolotunnilta, jona viranhaltija/työntekijä on velvoitettu olemaan varalla, maksetaan rahakorvauksena 20 — 30 % korottamattomasta tuntipalkasta tai annetaan vastaava vapaa-aika. Korvausta määrättäessä otetaan huomioon varallaolon aiheuttamat rajoitukset viranhaltijalle/työntekijälle kuten esimerkiksi liikkumisalueen laajuus ja työpaikalle saapumisen enimmäisaika.

4 mom.

Jos työnantaja on poikkeuksellisesti määrännyt viranhaltijan/työntekijän olemaan asunnossaan tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön, korvaus varallaolosta määräytyy työaikalain 5 §:n 2 momentin mukaisesti. Edellä tarkoitettu kello 24.00 — 06.00 suoritettu varallaolo korvataan ainoastaan työaikalain alaiselle viranhaltijalle/työntekijälle. Työaikalain ulkopuoliselle maksetaan ko. aikana työhön kutsumisesta aiheutuvasta häiriöstä erillinen kohtuullinen korvaus.

6 mom.

Varallaolokorvauksen suorittamisen edellytyksenä on, että viranhaltija/työntekijä on ollut varalla työnantajan määräajaksi antaman kirjallisen määräyksen tai laatiman työvuoroluettelon nojalla. Korvausmuodosta (raha vai vapaa) päättää työnantaja.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Kantaja on vaatinut, että varallaoloksi luettu aika tulee lukea kokonaisuudessaan työajaksi. Lisäksi se on esittänyt KVTES:n mukaisia saatavia koskevat suoritusvaatimukset sekä hyvityssakkovaatimukset. Vastaajat ovat myöntäneet, että varallaoloaika on tullut lukea työajaksi. Ne ovat kuitenkin katsoneet, että koska kanne on nostettu vasta vuonna 2024, työaikalain 40 §:n mukaan vuosia 2020 — 2021 koskevat saatavat ovat vanhentuneet. Vastaajat ovat kiistäneet myös hyvityssakkovaatimuksen.

Kanteessa tarkoitetut henkilöt ovat olleet SPAL ry:n jäseniä kanteessa tarkoitettuna aikana. SPAL ry on puolestaan ollut tuolloin Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n jäsen. Sote ry on kieltäytynyt ajamasta kannetta asiassa.

$d5

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

Ei nimettyä todistelua.

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

2 § Työaikalain alaiset viranhaltijat/työntekijät

4 § Työaika

5 § Varallaoloaika

Vaatimukset

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry on vaatinut, että työtuomioistuin:

1. vahvistaa, että kunnallisen yleisen työ- ja virkaehtosopimuksen III luvun 4 §:n perusteella:

1.1. A:n ajalla 1.1.2017 — 18.6.2021

1.2. B:n ajalla 1.1.2019 — 18.6.2021

1.3. C:n ajalla 1.1.2017 — 18.6.2021

1.4. D:n ajalla 1.1.2017 — 18.6.2021

1.5. E:n ajalla 1.1.2017 — 18.6.2021

1.6. F:n ajalla 1.1.2017 — 18.6.2021

1.7. G:n ajalla 1.1.2017 — 31.1.2020

1.8. H:n ajalla 1.1.2017 — 18.6.2021

1.9. J:n ajalla 1.1.2017 — 18.6.2021

1.10. K:n ajalla 1.1.2017 — 18.6.2021

1.11. L:n ajalla 1.1.2018 — 31.12.2019

1.12. M:n ajalla 1.1.2019 — 18.6.2021

1.13. N:n ajalla 1.1.2017 — 18.6.2021

1.14. O:n ajalla 1.1.2017 — 18.6.2021

Kuopion kaupungin palveluksessa varallaoloksi luettu aika tulee lukea kokonaisuudessaan työajaksi

2. velvoittaa Kuopion kaupungin maksamaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisia palkkasaatavia:

ajalta 1.1.2017 — 18.6.2021 yhteensä

laskettuna korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen

3.184,59 eurolle 15.2.2017 lukien

3.403,52 eurolle 15.3.2017 lukien

3.509,16 eurolle 15.4.2017 lukien

6.645,13 eurolle 15.5.2017 lukien

2.153,13 eurolle 15.6.2017 lukien

6.282,01 eurolle 15.8.2017 lukien

3.258,25 eurolle 15.9.2017 lukien

5.018,92 eurolle 15.10.2017 lukien

4.646,36 eurolle 15.11.2017 lukien

4.129,80 eurolle 15.12.2017 lukien

4.156,69 eurolle 15.1.2018 lukien

4.012,65 eurolle 15.2.2018 lukien

5.081,20 eurolle 15.3.2018 lukien

3.342,80 eurolle 15.4.2018 lukien

3.465,58 eurolle 15.5.2018 lukien

5.009,99 eurolle 15.6.2018 lukien

4.270,63 eurolle 15.7.2018 lukien

5.784,18 eurolle 15.8.2018 lukien

2.772,32 eurolle 15.9.2018 lukien

5.062,44 eurolle 15.10.2018 lukien

5.254,77 eurolle 15.11.2018 lukien

3.560,87 eurolle 15.12.2018 lukien

3.779,74 eurolle 15.1.2019 lukien

3.331,59 eurolle 15.2.2019 lukien

3.181,55 eurolle 15.3.2019 lukien

2.971,23 eurolle 15.4.2019 lukien

3.777,32 eurolle 15.5.2019 lukien

4.055,17 eurolle 15.6.2019 lukien

5.221,10 eurolle 15.8.2019 lukien

3.279,74 eurolle 15.9.2019 lukien

3.404,64 eurolle 15.10.2019 lukien

3.439,96 eurolle 15.11.2019 lukien

3.733,71 eurolle 15.12.2019 lukien

6.904,03 eurolle 15.1.2020 lukien

4.279,16 eurolle 15.2.2020 lukien

4.559,52 eurolle 15.3.2020 lukien

3811,13 eurolle 15.4.2020 lukien

3.382,46 eurolle 15.5.2020 lukien

5.147,95 eurolle 15.6.2020 lukien

5.100,51 eurolle 15.7.2020 lukien

3.259,85 eurolle 15.8.2020 lukien

3.426,37 eurolle 15.9.2020 lukien

5.262,39 eurolle 15.10.2020 lukien

7.307,46 eurolle 15.11.2020 lukien

3922,77 eurolle 15.12.2020 lukien

3270,25 eurolle 15.1.2021 lukien

3.507,25 eurolle 15.2.2021 lukien

3.242,62 eurolle 15.3.2021 lukien

3.729,51 eurolle 15.4.2021 lukien

3.365,01 eurolle 15.5.2021 lukien

3.501,01 eurolle 15.6.2021 lukien

ajalta 1.1.2019 — 31.12.2020 yhteensä

7.064,59 eurolle 15.4.2019 lukien

5.461,98 eurolle 15.5.2019 lukien

4.745,24 eurolle 15.6.2019 lukien

2.790,73 eurolle 15.7.2019 lukien

3.600,47 eurolle 15.8.2019 lukien

4.941,38 eurolle 15.9.2019 lukien

4.113,29 eurolle 15.10.2019 lukien

5.935,28 eurolle 15.11.2019 lukien

3.778,53 eurolle 15.12.2019 lukien

4.477,16 eurolle 15.1.2020 lukien

6.248,65 eurolle 15.2.2020 lukien

3.114,25 eurolle 15.3.2020 lukien

4.832,93 eurolle 15.5.2020 lukien

4.848,17 eurolle 15.6.2020 lukien

3.871,21 eurolle 15.7.2020 lukien

5.660,49 eurolle 15.9.2020 lukien

2.885,88 eurolle 15.10.2020 lukien

6.517,42 eurolle 15.11.2020 lukien

4.973,75 eurolle 15.12.2020 lukien

euroa laskettuna korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen

586,82 eurolle 15.2.2017 lukien

669,28 eurolle 15.3.2017 lukien

1.793,64 eurolle 15.4.2017 lukien

1.256,19 eurolle 15.5.2017 lukien

1.197,88 eurolle 15.6.2017 lukien

1.139,15 eurolle 15.9.2017 lukien

2.345,44 eurolle 15.11.2017 lukien

2.362,37 eurolle 15.12.2017 lukien

1.245,23 eurolle 15.1.2018 lukien

1.618,94 eurolle 15.2.2018 lukien

1.884,93 eurolle 15.3.2018 lukien

2.511,91 eurolle 15.4.2018 lukien

795,29 eurolle 15.5.2018 lukien

3.033,38 eurolle 15.6.2018 lukien

1.668,03 eurolle 15.7.2018 lukien

515,45 eurolle 15.8.2018 lukien

768,91 eurolle 15.9.2018 lukien

2.544,90 eurolle 15.10.2018 lukien

3.371,49 eurolle 15.11.2018 lukien

761,12 eurolle 15.12.2018 lukien

4.027,74 eurolle 15.1.2019 lukien

1.077,54 eurolle 15.2.2019 lukien

3.358,37 eurolle 15.3.2019 lukien

2.107,78 eurolle 15.4.2019 lukien

2.224,73 eurolle 15.5.2019 lukien

1.418,52 eurolle 15.6.2019 lukien

476,12 eurolle 15.7.2019 lukien

1.627,17 eurolle 15.8.2019 lukien

2.857,83 eurolle 15.9.2019 lukien

2.360,82 eurolle 15.10.2019 lukien

1.888,49 eurolle 15.11.2019 lukien

1.940,90 eurolle 15.12.2019 lukien

620,01 eurolle 15.1.2020 lukien

3.756,52 eurolle 15.2.2020 lukien

3.859,51 eurolle 15.3.2020 lukien

7.602,42 eurolle 15.4.2020 lukien

6.780,71 eurolle 15.5.2020 lukien

6.266,17 eurolle 15.6.2020 lukien

6.825,20 eurolle 15.7.2020 lukien

4.104,14 eurolle 15.8.2020 lukien

6.051,59 eurolle 15.9.2020 lukien

7.346,79 eurolle 15.10.2020 lukien

5.627,25 eurolle 15.11.2020 lukien

4.970,79 eurolle 15.12.2020 lukien

4.523,94 eurolle 15.1.2021 lukien

8.485,80 eurolle 15.2.2021 lukien

7.138,39 eurolle 15.3.2021 lukien

6.076,12 eurolle 15.4.2021 lukien

7.802,87 eurolle 15.5.2021 lukien

8.007,45 eurolle 15.6.2021 lukien

4.231,36 eurolle 15.7.2021 lukien

ajalta 1.1.2017 — 31.12.2019 yhteensä

4.146,67 eurolle 15.2.2017 lukien

2.732,99 eurolle 15.3.2017 lukien

3.860,22 eurolle 15.4.2017 lukien

3.159,03 eurolle 15.5.2017 lukien

3.971,38 eurolle 15.7.2017 lukien

2.602,12 eurolle 15.8.2017 lukien

4.504,48 eurolle 15.9.2017 lukien

3.494,98 eurolle 15.10.2017 lukien

3.674,33 eurolle 15.11.2017 lukien

2.832,05 eurolle 15.12.2017 lukien

5.004,70 eurolle 15.1.2018 lukien

3.994,18 eurolle 15.2.2018 lukien

3.368,60 eurolle 15.3.2018 lukien

2.480,31 eurolle 15.4.2018 lukien

3.621,58 eurolle 15.5.2018 lukien

3.236,17 eurolle 15.6.2018 lukien

4.884,59 eurolle 15.7.2018 lukien

4.656,85 eurolle 15.8.2018 lukien

3.043,07 eurolle 15.10.2018 lukien

3.148,13 eurolle 15.11.2018 lukien

Perusteet

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Kuopion kaupunki ovat myöntäneet kannevaatimuksen 2 mukaiset suoritusvaatimukset määrällisesti oikeiksi koko vaatimusajalta.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Kuopion kaupunki ovat myöntäneet kannevaatimuksen 2 mukaiset suoritusvaatimukset perusteeltaan ajalta ennen 1.1.2020.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Kuopion kaupunki ovat vaatineet, että palkkasaatavavaatimukset vuosilta 2020 ja 2021 ja hyvityssakkovaatimukset hylätään.

Lisäksi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Kuopion kaupunki ovat vaatineet, että Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry velvoitetaan korvaamaan niiden oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 28.391,95 eurolla korkoineen.

Perustelut

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

5.266,67 eurolle 15.7.2019 lukien

5.022,32 eurolle 15.4.2020 lukien

1.180,95 eurolle 15.7.2017 lukien

3.480,38 eurolle 15.6.2017 lukien

3.755,44 eurolle 15.9.2018 lukien

1.216,32 eurolle 15.12.2018 lukien

5.763,14 eurolle 15.1.2019 lukien

2.794,84 eurolle 15.2.2019 lukien

3.242,23 eurolle 15.3.2019 lukien

3.674,94 eurolle 15.4.2019 lukien

3.464,63 eurolle 15.5.2019 lukien

4.290,30 eurolle 15.6.2019 lukien

3.457,94 eurolle 15.7.2019 lukien

3.440,12 eurolle 15.8.2019 lukien

4.514,68 eurolle 15.9.2019 lukien

4.822,53 eurolle 15.10.2019 lukien

4.186,74 eurolle 15.11.2019 lukien

2.940,96 eurolle 15.12.2019 lukien

3.714,27 eurolle 15.1.2020 lukien

2.728,06 eurolle 15.10.2017 lukien

1.953,25 eurolle 15.11.2017 lukien

1.955,16 eurolle 15.12.2017 lukien

2.000,46 eurolle 15.1.2018 lukien

2.934,33 eurolle 15.2.2018 lukien

2.663,22 eurolle 15.3.2018 lukien

3.117,63 eurolle 15.4.2018 lukien

612,86 eurolle 15.5.2018 lukien

163,35 eurolle 15.6.2018 lukien

1.640,69 eurolle 15.7.2018 lukien

1.487,73 eurolle 15.9.2018 lukien

1.772,33 eurolle 15.10.2018 lukien

922,23 eurolle 15.11.2018 lukien

1.121,64 eurolle 15.12.2018 lukien

2.967,81 eurolle 15.1.2019 lukien

3.056,07 eurolle 15.2.2019 lukien

158,36 eurolle 15.3.2019 lukien

1.024,31 eurolle 15.4.2019 lukien

1.726,53 eurolle 15.5.2019 lukien

1.105,94 eurolle 15.6.2019 lukien

1.284,17 eurolle 15.7.2019 lukien

1.927,58 eurolle 15.9.2019 lukien

1.494,48 eurolle 15.10.2019 lukien

2.804,57 eurolle 15.11.2019 lukien

2.064,28 eurolle 15.12.2019 lukien

1.226,82 eurolle 15.1.2020 lukien

3.175,78 eurolle 15.2.2020 lukien

1.266,82 eurolle 15.3.2020 lukien

2.357,81 eurolle 15.4.2020 lukien

3.480,07 eurolle 15.6.2020 lukien

167,99 eurolle 15.7.2020 lukien

241,61 eurolle 15.8.2020 lukien

3.404,24 eurolle 15.9.2020 lukien

1.301,13 eurolle 15.10.2020 lukien

995,74 eurolle 15.11.2020 lukien

1.147,57 eurolle 15.12.2020 lukien

1.589,30 eurolle 15.1.2021 lukien

3.428,76 eurolle 15.2.2021 lukien

3.065,27 eurolle 15.3.2021 lukien

2.499,69 eurolle 15.4.2021 lukien

3.125,13 eurolle 15.5.2021 lukien

1.967,92 eurolle 15.6.2021 lukien

7.215,98 eurolle 15.2.2017 lukien

6.306,61 eurolle 15.3.2017 lukien

4.771,22 eurolle 15.4.2017 lukien

6.385,72 eurolle 15.5.2017 lukien

5.783,70 eurolle 15.6.2017 lukien

6.587,26 eurolle 15.7.2017 lukien

3.753,60 eurolle 15.8.2017 lukien

7.864,75 eurolle 15.9.2017 lukien

3.852,44 eurolle 15.10.2017 lukien

4.749,67 eurolle 15.11.2017 lukien

5.606,54 eurolle 15.12.2017 lukien

4.892,45 eurolle 15.1.2018 lukien

7.402,45 eurolle 15.2.2018 lukien

4.714,10 eurolle 15.3.2018 lukien

7.802,01 eurolle 15.5.2018 lukien

6.149,03 eurolle 15.6.2018 lukien

7.116,45 eurolle 15.7.2018 lukien

3.867,88 eurolle 15.8.2018 lukien

5.051,43 eurolle 15.9.2018 lukien

6.116,24 eurolle 15.10.2018 lukien

5.634,49 eurolle 15.11.2018 lukien

3.995,09 eurolle 15.12.2018 lukien

5.539,69 eurolle 15.1.2019 lukien

8.545,40 eurolle 15.2.2019 lukien

7.081,83 eurolle 15.3.2019 lukien

6.442,21 eurolle 15.4.2019 lukien

4.758,45 eurolle 15.5.2019 lukien

7.364,69 eurolle 15.6.2019 lukien

3.697,31 eurolle 15.7.2019 lukien

6.877,83 eurolle 15.8.2019 lukien

5.755,25 eurolle 15.9.2019 lukien

6.402,62 eurolle 15.10.2019 lukien

5.523,09 eurolle 15.11.2019 lukien

7.070,95 eurolle 15.12.2019 lukien

8.129,29 eurolle 15.1.2020 lukien

7.987,55 eurolle 15.2.2020 lukien

6.518,51 eurolle 15.3.2020 lukien

7.903,20 eurolle 15.4.2020 lukien

7.172,38 eurolle 15.5.2020 lukien

8.203,57 eurolle 15.6.2020 lukien

7.462,32 eurolle 15.7.2020 lukien

4.270,35 eurolle 15.8.2020 lukien

6.985,43 eurolle 15.9.2020 lukien

9.814,44 eurolle 15.11.2020 lukien

5.564,06 eurolle 15.12.2020 lukien

5.559,02 eurolle 15.1.2021 lukien

9.738,89 eurolle 15.2.2021 lukien

6.968,08 eurolle 15.3.2021 lukien

8.707,10 eurolle 15.4.2021 lukien

8.224,78 eurolle 15.5.2021 lukien

9.314,76 eurolle 15.6.2021 lukien

ajalta 1.1.2017 — 31.12.2020 yhteensä

4.695,74 eurolle 15.10.2017 lukien

5.434,38 eurolle 15.11.2017 lukien

1.553,03 eurolle 15.12.2017 lukien

3.216,45 eurolle 15.1.2018 lukien

2.102,71 eurolle 15.2.2018 lukien

2.465,78 eurolle 15.3.2018 lukien

3.361,76 eurolle 15.4.2018 lukien

2.705,35 eurolle 15.5.2018 lukien

2.086,26 eurolle 15.6.2018 lukien

1.622,58 eurolle 15.7.2018 lukien

5.088,19 eurolle 15.8.2018 lukien

956,06 eurolle 15.9.2018 lukien

3.661,02 eurolle 15.11.2018 lukien

1.703,88 eurolle 15.12.2018 lukien

3.389,69 eurolle 15.1.2019 lukien

1.882,15 eurolle 15.2.2019 lukien

308,30 eurolle 15.3.2019 lukien

3.233,34 eurolle 15.4.2019 lukien

3.114,57 eurolle 15.5.2019 lukien

1.748,36 eurolle 15.6.2019 lukien

3.630,46 eurolle 15.7.2019 lukien

934,19 eurolle 15.8.2019 lukien

852,56 eurolle 15.9.2019 lukien

59,35 eurolle 15.10.2019 lukien

2.045,44 eurolle 15.12.2019 lukien

181,07 eurolle 15.1.2020 lukien

4.094,41 eurolle 15.2.2017 lukien

4.798,58 eurolle 15.3.2017 lukien

4.651,39 eurolle 15.4.2017 lukien

2.943,51 eurolle 15.5.2017 lukien

5.923,63 eurolle 15.6.2017 lukien

5.277,05 eurolle 15.7.2017 lukien

568,75 eurolle 15.8.2017 lukien

6.692,85 eurolle 15.9.2017 lukien

4.244,60 eurolle 15.10.2017 lukien

5.068,42 eurolle 15.11.2017 lukien

4.161,95 eurolle 15.12.2017 lukien

2.705,41 eurolle 15.1.2018 lukien

4.096,06 eurolle 15.2.2018 lukien

3.835,36 eurolle 15.3.2018 lukien

3.432,76 eurolle 15.4.2018 lukien

3.564,59 eurolle 15.5.2018 lukien

7.552,85 eurolle 15.6.2018 lukien

5.338,28 eurolle 15.7.2018 lukien

4.982,75 eurolle 15.9.2018 lukien

6.463,18 eurolle 15.10.2018 lukien

777,65 eurolle 15.11.2018 lukien

7.495,99 eurolle 15.12.2018 lukien

3.697,19 eurolle 15.1.2019 lukien

2.928,36 eurolle 15.2.2019 lukien

2.189,49 eurolle 15.3.2019 lukien

3.399,96 eurolle 15.4.2019 lukien

6.568,39 eurolle 15.5.2019 lukien

2.833,74 eurolle 15.6.2019 lukien

4.989,26 eurolle 15.7.2019 lukien

5.006,21 eurolle 15.9.2019 lukien

3.308,68 eurolle 15.10.2019 lukien

2.367,47 eurolle 15.11.2019 lukien

5.690,45 eurolle 15.12.2019 lukien

6.360,58 eurolle 15.1.2020 lukien

3.499,43 eurolle 15.2.2020 lukien

4.656,28 eurolle 15.4.2020 lukien

5.169,53 eurolle 15.5.2020 lukien

6.035,79 eurolle 15.6.2020 lukien

7.724,26 eurolle 15.7.2020 lukien

2.001,01 eurolle 15.8.2020 lukien

6.670,59 eurolle 15.9.2020 lukien

319,69 eurolle 15.10.2020 lukien

4.466,33 eurolle 15.2.2021 lukien

3.383,36 eurolle 15.3.2021 lukien

4.881,40 eurolle 15.4.2021 lukien

3.879,12 eurolle 15.5.2021 lukien

2.905,68 eurolle 15.6.2021 lukien

3.084,06 eurolle 15.12.2017 lukien

2.528,28 eurolle 15.1.2018 lukien

2.982,59 eurolle 15.2.2018 lukien

3.038,14 eurolle 15.3.2018 lukien

3.080,77 eurolle 15.4.2018 lukien

3.756,51 eurolle 15.5.2018 lukien

2.561,89 eurolle 15.6.2018 lukien

4.330,96 eurolle 15.7.2018 lukien

4.025,06 eurolle 15.8.2018 lukien

2.211,89 eurolle 15.9.2018 lukien

4.205,22 eurolle 15.10.2018 lukien

1.753,26 eurolle 15.11.2018 lukien

3.876,73 eurolle 15.12.2018 lukien

1.921,15 eurolle 15.1.2019 lukien

1.670,26 eurolle 15.3.2019 lukien

3.060,51 eurolle 15.4.2019 lukien

3.850,37 eurolle 15.5.2019 lukien

4.117,80 eurolle 15.6.2019 lukien

4.263,54 eurolle 15.7.2019 lukien

991,57 eurolle 15.8.2019 lukien

4.325,90 eurolle 15.9.2019 lukien

2.768,62 eurolle 15.10.2019 lukien

3.625,10 eurolle 15.11.2019 lukien

2.255,84 eurolle 15.12.2019 lukien

2.945,25 eurolle 15.1.2020 lukien

1.105,13 eurolle 15.2.2020 lukien

1.055,65 eurolle 15.3.2020 lukien

4.571,30 eurolle 15.2.2017 lukien

2.698,47 eurolle 15.3.2017 lukien

7.786,69 eurolle 15.4.2017 lukien

3.116,71 eurolle 15.5.2017 lukien

2.673,80 eurolle 15.6.2017 lukien

7.996,14 eurolle 15.8.2017 lukien

3.425,80 eurolle 15.9.2017 lukien

5.728,96 eurolle 15.10.2017 lukien

4.746,63 eurolle 15.11.2017 lukien

4.262,76 eurolle 15.12.2017 lukien

7.181,70 eurolle 15.1.2018 lukien

3.246,47 eurolle 15.2.2018 lukien

6.799,71 eurolle 15.3.2018 lukien

2.923,52 eurolle 15.4.2018 lukien

3.527,66 eurolle 15.5.2018 lukien

2.369,51 eurolle 15.7.2018 lukien

5.675,52 eurolle 15.8.2018 lukien

4.920,28 eurolle 15.9.2018 lukien

5.742,68 eurolle 15.10.2018 lukien

3.592,07 eurolle 15.11.2018 lukien

6.811,57 eurolle 15.12.2018 lukien

2.846,08 eurolle 15.1.2019 lukien

7.511,56 eurolle 15.2.2019 lukien

2.661,23 eurolle 15.3.2019 lukien

6.853,17 eurolle 15.4.2019 lukien

3.951,88 eurolle 15.5.2019 lukien

2.646,39 eurolle 15.6.2019 lukien

4.960,12 eurolle 15.8.2019 lukien

6.062,77 eurolle 15.9.2019 lukien

3.024,73 eurolle 15.10.2019 lukien

7.533,54 eurolle 15.11.2019 lukien

4.182,67 eurolle 15.12.2019 lukien

7.531,83 eurolle 15.1.2020 lukien

2.685,66 eurolle 15.2.2020 lukien

5.884,43 eurolle 15.3.2020 lukien

4.970,21 eurolle 15.4.2020 lukien

4.739,06 eurolle 15.5.2020 lukien

1.439,71 eurolle 15.8.2020 lukien

4.170,33 eurolle 15.10.2020 lukien

3.600,75 eurolle 15.11.2020 lukien

7.456,12 eurolle 15.12.2020 lukien

3.090,73 eurolle 15.1.2021 lukien

ajalta 1.1.2018 — 31.12.2019 yhteensä

3.375,39 eurolle 15.3.2018 lukien

3.901,97 eurolle 15.4.2018 lukien

3.857,37 eurolle 15.5.2018 lukien

4.301,05 eurolle 15.6.2018 lukien

4.246,96 eurolle 15.7.2018 lukien

3.104,94 eurolle 15.8.2018 lukien

3.126,06 eurolle 15.9.2018 lukien

3.293,74 eurolle 15.11.2018 lukien

5.088,76 eurolle 15.12.2018 lukien

810,39 eurolle 15.1.2019 lukien

3.231,28 eurolle 15.2.2019 lukien

2.629,38 eurolle 15.3.2019 lukien

3.798,57 eurolle 15.4.2019 lukien

3.366,47 eurolle 15.5.2019 lukien

4.074,52 eurolle 15.6.2019 lukien

3229,69 eurolle 15.7.2019 lukien

3.811,47 eurolle 15.8.2019 lukien

2.886,56 eurolle 15.9.2019 lukien

4.421,18 eurolle 15.10.2019 lukien

4.410,46 eurolle 15.11.2019 lukien

3.332,38 eurolle 15.12.2019 lukien

4.157,86 eurolle 15.1.2020 lukien

ajalta 1.1.2019 — 18.6.2021 yhteensä

2.820,19 eurolle 15.7.2019 lukien

5.432,16 eurolle 15.8.2019 lukien

6.124,93 eurolle 15.9.2019 lukien

5.899,87 eurolle 15.10.2019 lukien

5.792,33 eurolle 15.11.2019 lukien

5.653,03 eurolle 15.12.2019 lukien

5.877,72 eurolle 15.1.2020 lukien

3.462,54 eurolle 15.2.2020 lukien

1.428,04 eurolle 15.3.2020 lukien

6.624,98 eurolle 15.4.2020 lukien

6.255,24 eurolle 15.5.2020 lukien

6.345,53 eurolle 15.6.2020 lukien

6.416,98 eurolle 15.7.2020 lukien

4.087,25 eurolle 15.8.2020 lukien

6.202,78 eurolle 15.9.2020 lukien

4.364,18 eurolle 15.10.2020 lukien

3.720,20 eurolle 15.11.2020 lukien

4.043,99 eurolle 15.12.2020 lukien

1.953,38 eurolle 15.1.2021 lukien

6.824,38 eurolle 15.2.2021 lukien

5.637,41 eurolle 15.3.2021 lukien

6.129,70 eurolle 15.4.2021 lukien

6.167,76 eurolle 15.5.2021 lukien

6.092,08 eurolle 15.6.2021 lukien

5.664,50 eurolle 15.7.2021 lukien

10.523,68 eurolle 15.2.2017 lukien

3.765,63 eurolle 15.3.2017 lukien

6.642,49 eurolle 15.4.2017 lukien

6.007,34 eurolle 15.5.2017 lukien

10.408,13 eurolle 15.6.2017 lukien

7.335,80 eurolle 15.7.2017 lukien

3.898,24 eurolle 15.8.2017 lukien

9.661,46 eurolle 15.9.2017 lukien

9.898,30 eurolle 15.11.2017 lukien

3.887,79 eurolle 15.12.2017 lukien

8.450,26 eurolle 15.1.2018 lukien

5.343,38 eurolle 15.2.2018 lukien

4.434,62 eurolle 15.3.2018 lukien

8.967,39 eurolle 15.4.2018 lukien

2.881,20 eurolle 15.5.2018 lukien

10.664,55 eurolle 15.6.2018 lukien

6.273,51 eurolle 15.7.2018 lukien

9.027,52 eurolle 15.8.2018 lukien

3.901,70 eurolle 15.9.2018 lukien

9.210,82 eurolle 15.10.2018 lukien

4.530,10 eurolle 15.11.2018 lukien

5.098,55 eurolle 15.12.2018 lukien

5.700,31 eurolle 15.2.2019 lukien

8.549,37 eurolle 15.3.2019 lukien

4.056,13 eurolle 15.4.2019 lukien

10.125,78 eurolle 15.5.2019 lukien

3.806,12 eurolle 15.6.2019 lukien

8.729,52 eurolle 15.7.2019 lukien

5.157,51 eurolle 15.8.2019 lukien

6.072,22 eurolle 15.9.2019 lukien

6.615,39 eurolle 15.10.2019 lukien

5.636,71 eurolle 15.11.2019 lukien

7.336,23 eurolle 15.12.2019 lukien

4.553,85 eurolle 15.1.2020 lukien

10.574,19 eurolle 15.2.2020 lukien

3.661,28 eurolle 15.3.2020 lukien

3.816,69 eurolle 15.5.2020 lukien

8.881,26 eurolle 15.6.2020 lukien

5.670,32 eurolle 15.7.2020 lukien

1.037,29 eurolle 15.8.2020 lukien

8.891,93 eurolle 15.9.2020 lukien

4.774,64 eurolle 15.10.2020 lukien

9.379,50 eurolle 15.11.2020 lukien

3.788,19 eurolle 15.12.2020 lukien

11.014,34 eurolle 15.1.2021 lukien

3.752,74 eurolle 15.2.2021 lukien

9.148,37 eurolle 15.3.2021 lukien

5.125,13 eurolle 15.4.2021 lukien

6.605,86 eurolle 15.5.2021 lukien

7.741,61 eurolle 15.6.2021 lukien

4.113,02 eurolle 15.7.2021 lukien

3.683,07 eurolle 15.2.2017 lukien

2.592,07 eurolle 15.3.2017 lukien

6.211,64 eurolle 15.4.2017 lukien

2.944,91 eurolle 15.5.2017 lukien

4.620,75 eurolle 15.6.2017 lukien

5.316,21 eurolle 15.7.2017 lukien

6.625,87 eurolle 15.8.2017 lukien

1.538,10 eurolle 15.9.2017 lukien

5.951,98 eurolle 15.10.2017 lukien

3.814,33 eurolle 15.11.2017 lukien

4.315,68 eurolle 15.12.2017 lukien

3.030,89 eurolle 15.1.2018 lukien

4.228,00 eurolle 15.2.2018 lukien

5.498,28 eurolle 15.3.2018 lukien

4.882,23 eurolle 15.4.2018 lukien

6.531,79 eurolle 15.5.2018 lukien

2.373,66 eurolle 15.6.2018 lukien

5.566,63 eurolle 15.7.2018 lukien

3.804,20 eurolle 15.8.2018 lukien

4.976,56 eurolle 15.9.2018 lukien

4.453,87 eurolle 15.10.2018 lukien

4.227,07 eurolle 15.11.2018 lukien

5.675,96 eurolle 15.12.2018 lukien

3.138,90 eurolle 15.1.2019 lukien

2.165,80 eurolle 15.2.2019 lukien

3.844,34 eurolle 15.7.2019 lukien

2.546,33 eurolle 15.8.2019 lukien

4.455,35 eurolle 15.1.2020 lukien

3.206,14 eurolle 15.2.2020 lukien

3.058,03 eurolle 15.3.2020 lukien

8.309,42 eurolle 15.2.2021 lukien

2.939,44 eurolle 15.3.2021 lukien

5.015,41 eurolle 15.4.2021 lukien

7.076,67 eurolle 15.5.2021 lukien

3.194,84 eurolle 15.6.2021 lukien

3. velvoittaa Kuopion kaupungin maksamaan hyvityssakkoa työ- ja virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta

4. velvoittaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n maksamaan hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta ja

5. velvoittaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Kuopion kaupungin korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut yhteisvastuullisesti 27.959,70 eurolla korkoineen.

3.175,95 eurolle 15.5.2020 lukien

7.057,78 eurolle 15.4.2018 lukien

4.573,61 eurolle 15.7.2021 lukien

1.926,64 eurolle 15.10.2018 lukien

27,82 eurolle 15.3.2020 lukien

6.038,31 eurolle 15.3.2020 lukien

3.956,12 eurolle 15.11.2017 lukien

2.964,38 eurolle 15.2.2019 lukien

93,21 eurolle 15.7.2020 lukien

2.844,63 eurolle 15.10.2018 lukien

4.288,44 eurolle 15.10.2017 lukien

7.002,89 eurolle 15.1.2019 lukien

9.955,95 eurolle 15.4.2020 lukien

3.003,51 eurolle 15.7.2021 lukien

3. velvoittaa Kuopion kaupungin maksamaan hyvityssakkoa Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:lle 2.000 euroa työ- ja virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta

5. velvoittaa Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Kuopion kaupungin yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:n oikeudenkäyntikulut 27.959,70 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut työtuomioistuimen tuomion antamispäivästä.

A:lle

216.426,63 euroa

B:lle

94.883,73 euroa

C:lle

168.694,28

D:lle

131.175,87

Suoritusvaatimukset

Koska varallaoloksi luettu aika tuli lukea KVTES:n mukaiseksi työajaksi, kanteessa tarkoitetuilla henkilöillä on oikeus työajalta KVTES:n mukaisiin saataviin, joita ovat ainakin tuntipalkka, sunnuntaityökorvaus, iltatyökorvaus, yötyökorvaus, lisätyökorvaus, ylityökorvaus ja viikkolepokorvaus, vapaapäiväkorvaus ja kaikki muut kyseiseltä ajalta kertyvät KVTES:n mukaiset palkkasaatavat.

Työtuomioistuin (TT 2021:25) on ratkaissut virkasuhteisten osalta, että sovellettava vanhentumissäännös on viranhaltijalaki eikä työaikalaki. Kantaja vetoaa ratkaisun perusteluihin kaikilta osin. Olosuhteet ovat samat. Kyseinen ratkaisu toki koski saatavia, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2020. Kuitenkin työtuomioistuin on sittemmin muun ohella välituomiossaan TT 2024:24 26.6.2024 (asia 119/2021) ottanut kantaa työaikalain hallituksen esityksen merkitykseen koskien sekä työ- että virkasuhteisten saatavia, joiden peruste on syntynyt 1.1.2020 jälkeen. Työtuomioistuin katsoi asiassa 119/2021, joka koski samaa kaupunkia ja samalta ajalta olevia samalla perusteella syntyneitä saatavia, että työaikalain kanneaikasäännös ei tule sovellettavaksi. Työtuomioistuin totesi muun ohella, että työaikalain esityöt eivät poissulje työtuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden omaksumaa kanneaikasäännöksen suppeaa tulkintaa.

$918

Vastapuoli on vedonnut siihen, että korkein oikeus on edelleen ennakkopäätöksissään KKO 2023:92 ja KKO 2024:68 pitäytynyt tulkinnassaan sen suhteen, että työaikalain kanneaika soveltuu kaikkiin työaikasaataviin niiden perusteesta riippumatta. Kantaja toteaa, että korkeimman oikeuden ratkaisulla KKO 2023:92 ei edes teoriassa voisi olla merkitystä asiassa, koska korkeimman oikeuden toimivaltaan ei kuulu viranhaltijalain soveltaminen. Ratkaisu KKO 2024:68 ei myöskään muuttanut korkeimman oikeuden linjaa asiassa. Työtuomioistuin huomioi ratkaisun KKO 2023:92 väitetyn merkityksen jo välituomiossa TT 2024:24.

Hyvityssakot

$919

Saatavien vanhentumisen väitetty epäselvyys ei ole ollut peruste kiistää ainakaan vahvistusvaatimusta eikä myöskään suoritusvaatimusta. Pitää paikkansa, että Kuopion kaupunki ja KT ovat ryhtyneet tarkoituksenmukaisiin toimiin eli valmistelemaan ennen 1.1.2020 syntyneiden saatavien suorittamista sen jälkeen, kun ne ovat luopuneet prosessiväitteestä sen vuoksi, että Spal ry on kanteen nostamisen jälkeen liittynyt Jyty ry:hyn. Tältä osin jätetään työtuomioistuimen harkintaan se, mikä merkitys tällä sinällään asianmukaisella menettelyllä on asiassa.

Oikeudenkäyntikulut

Vastaajien oikeudenkäyntikuluvaatimus on kiistetty perusteeltaan, ja määrän osalta vaatimusta on paljoksuttu siltä osin kuin asiamiehen ajankäyttö on ylittänyt 100 tuntia.

Työtuomioistuimen ei tule velvoittaa osapuolia pitämään oikeudenkäyntikuluja vahinkonaan. Asia ei ole ollut siten epäselvä, että vastaajilla on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Kysymys olisi ollut viime kädessä näytön arvioinnista sitä koskien, oliko asiassa neuvoteltu riittävästi. Ennen näytön vastaanottamista vastaaja on luopunut tutkimatta jättämistä koskevasta väitteestään. Itse pääasiassa ei ole ollut oikeudellisesti mitään epäselvää. Saatavien vanhentumiseen sovellettavan säännöksen osalta asia ei ole tulkinnanvarainen työtuomioistuimen aiempi oikeuskäytäntö huomioon ottaen. Vaikka työaikalain yleisperusteluissa on todettu, että valtion virkamiesten osalta työaikasaatavien kanneaika määräytyy valtion virkamieslain mukaan ja muissa virkasuhteissa sovelletaan edelleen työaikalain kanneaikasäännöksiä (HE 158/2018 vp s. 42), tämä ei kuitenkaan poissulje työtuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden omaksumaa kanneaikasäännöksen suppeaa tulkintaa.

Kuopion kaupungilla ei ole velvollisuutta suorittaa vaadittuja saatavia vuosilta 2020 ja 2021, koska nämä saatavat eivät työaikalain 40 §:n mukaan ole enää perimiskelpoisia. Koska kanne on nostettu vasta vuonna 2024, työaikalain 40 §:n mukaan vuosia 2020 — 2021 koskevat saatavat ovat vanhentuneet.

Vastaajien näkemyksen mukaan suoritusvaatimuksiin, joiden peruste on syntynyt ajalta ennen 1.1.2020, tulisi soveltaa vanhan työaikalain (605/1996) 38 §:n mukaista kanneaikaa. Koska työtuomioistuin on johdonmukaisesti oikeuskäytännössään (mm. TT 2021:15, TT 2022:26) tulkinnut, että vanhan työaikalain mukaisen kanneajan sijaan sovellettavaksi tulee viranhaltijalain vanhentumista koskeva säännös, vastaajat ovat päättäneet olla esittämättä väitettä vanhentumisesta koskien saatavia, joiden peruste on syntynyt vuosina 2017 — 2019.

Uuden työaikalain (872/2019) 40 §:ää koskevissa esitöissä (HE 158/2018 vp s. 122) on nimenomaisesti todettu, että säännös koskee kaikkia työaikasaatavia, perustuivatpa ne lakiin tai työehtosopimuksessa sovittuihin työaikasaataviin. Säännöstä tulkitaan siten korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä KKO 2018:10 omaksutulla tavalla. Lyhyt kanneaika on perusteltu muun muassa ajan kulumisen aiheuttamien näyttövaikeuksien vuoksi. Mitä kauemmin esimerkiksi työn tekemisestä, varallaolosta tai ylityöstä on kulunut aikaa, sen vaikeampi on oikeudenkäynnissä näyttää asioita toteen. Esitöistä ilmenevällä tavalla lainsäätäjän tarkoitus on, että uuden työaikalain kanneaikaa sovelletaan ennakkopäätöksen KKO 2018:10 mukaisesti. Korkein oikeus on edelleen ennakkopäätöksissään KKO 2023:92 ja KKO 2024:68 pitäytynyt tulkinnassaan sen suhteen, että työaikalain kanneaika soveltuu kaikkiin työaikasaataviin niiden perusteesta riippumatta.

Viitatut KKO:n ennakkopäätökset koskevat työsuhteista henkilöstöä. Uuden työaikalain 1 §:n 2 momentin mukaan mitä tässä laissa säädetään työntekijästä, sovelletaan myös virkamieheen ja viranhaltijaan, jollei muualla laissa toisin säädetä. Työaikalaissa tai muussakaan laissa ei ole säädetty, että uuden työaikalain 40 §:ää ei sovelleta viranhaltijaan. Uuden työaikalain esitöissä (HE 158/2018 vp s. 42) nimenomaisesti todetaan, että valtion virkamiesten osalta työaikasaatavien kanneaika määräytyy valtion virkamieslain mukaan ja sen sijaan muissa virkasuhteissa sovelletaan työaikalain kanneaikasäännöksiä.

Käsiteltävänä olevassa asiassa vaatimuksenesittäjät ovat kunnallisia viranhaltijoita. He ovat sellaisessa virkasuhteessa, jossa uuden työaikalain esitöiden mukaan työaikalain kanneaikasäännös tulee sovellettavaksi. Tarkoitus on, että viranhaltijoiden ja työntekijöiden palvelussuhteissa kanneaikaa sovelletaan johdonmukaisesti samalla tavalla, kuten työaikalakia säädettäessä on ollut tarkoitus.

Työtuomioistuin on ratkaisussaan TT 2021:25 pitänyt työaikalain (605/1996) 38 §:n ja viranhaltijalain 55 §:n välistä suhdetta epäselvänä. Työaikalain uudistamisen myötä epäselvyys on poistunut. Lainsäätäjän tarkoitus on, että uuden työaikalain 40 §:n kanneaika tulee sovellettavaksi viranhaltijan virkasuhteessa vastaavalla tavalla, kuten ratkaisussa KKO 2018:10 ja sen jälkeen annetuissa korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä on vahvistettu.

$91a

Kanteessa mainitut henkilöt ovat olleet kokoaikaisia viranhaltijoita. Kun heidän suorittamansa varallaolo luetaan jälkikäteen työajaksi, muodostuu siitä heille pelkästään erilaisia KVTES:n III luvun mukaisista työaikakorvauksia eli KVTES III luvun 14 §:n mukaista ylityötä sekä sunnuntaityökorvausta (18 § 1 mom.), lauantaityökorvausta (18 § 2 mom.), iltatyökorvausta (19 § 1 mom.), yötyökorvausta (19 § 2 mom.) ja viikkolepokorvausta (24 §). Kanteessa vaaditut saatavat koostuvat pelkästään korvauksista, jotka perustuvat tai pohjautuvat työaikalain työ- ja lepoaikasääntelyyn (KKO 2023:92, kohta 12 ja KKO 2024:68, kohta 11). Siten saatavat 1.1.2020 alkaen on katsottava kokonaisuudessaan vanhentuneiksi.

Seuraavassa eritellään vielä selvyyden vuoksi vaatimusmäärät 31.12.2019 saakka, eli kaupunki on ryhtynyt toimenpiteisiin seuraavien euromäärien (bruttomäärä ilman viivästyskorkoa) suorittamiseksi:

A 146.351,41 euroa

B 46.908,65 euroa

C 59.237,29 euroa

D 131.175,87 euroa

E 45.913,86 euroa

F 215.865,51 euroa

G 64.057,68 euroa

H 84.151,75 euroa

J 148.009,80 euroa

K 159.563,98 euroa

L 81.301,08 euroa

M 37.600,24 euroa

N 238.442,92 euroa

O 119.014,48 euroa.

KT:n ja Kuopion kaupungin näkemyksen mukaan seuraava euromäärä (vuodet 2020 ja 2021) tulee katsoa vanhentuneeksi työaikalain 40 §:n nojalla:

A 70.075,22 euroa

B 47.975,08 euroa

C 109.456,99 euroa

D – euroa

E 36.390,77 euroa

F 124.968,05 euroa

G – euroa

H 2.160,77 euroa

J 61.630,78 euroa

K 38.130,20 euroa

L – euroa

M 91.420,91 euroa

N 117.932,32 euroa

O 35.803,46 euroa.

$935

Vastaajilla ei ole huomauttamista kantajan oikeudenkäyntikuluvaatimukseen määrällisesti.

Vastaajia ei tule velvoittaa suorittamaan osaksikaan kantajan oikeudenkäyntikuluja riippumatta siitä, katsotaanko osa saatavavaatimuksista vanhentuneiksi vai ei ja velvoitetaanko vastaajat suorittamaan hyvityssakkoa kantajalle. Työtuomioistuimen on velvoitettava osapuolet pitämään oikeudenkäyntikulut vahinkonaan, koska asia on ollut siten epäselvä, että vastaajilla on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Epäselvyys on vallinnut siitä, onko osapuolten välillä neuvoteltu tutkittavaksi ottamisen edellyttämällä tavalla ja mikä on saatavien vanhentumiseen sovellettava säännös. Kummastakaan kysymyksestä ei ole ollut relevanttia aiempaa työtuomioistuimen ratkaisukäytäntöä.

Asiassa on lisäksi huomioitava, että vastaajat ovat prosessiväitteestä luopumalla rajoittaneet asiassa muodostuvien oikeudenkäyntikulujen määrää sen jälkeen, kun Spal ry on kanteen vireille laittamisen jälkeen liittynyt Jyty ry:öön. Näin on toimittu prosessiekonomisista syistä, koska tämän jälkeen puutteet neuvottelumenettelyssä olisi ollut mahdollista korjata ja asia olisi voitu saattaa työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

Kanteen tutkimisesta

Kanneoikeus (asiavaltuus) on ehdoton prosessinedellytys, jossa oleva puute tuomioistuimen on otettava huomioon viran puolesta. Työtuomioistuimen on otettava viran puolesta huomioon myös se, onko riitaisuudesta sovinnon aikaansaamiseksi neuvoteltu työehto- tai virkaehtosopimuksen mukaisesti.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 13 §:n 1 momentin mukaan virkaehtosopimusta koskevissa asioissa panee kanteen vireille ja sitä ajaa virkaehtosopimukseen osallinen omissa nimissään myös niiden puolesta, jotka sen tekemän virkaehtosopimuksen johdosta ovat sopimukseen sidotut. Virkaehtosopimukseen muutoin kuin osallisena sidottu saa esiintyä kantajana vain jos osoittaa, että sopimukseen osallinen on antanut siihen luvan tai kieltäytynyt panemasta kannetta vireille tai sitä ajamasta.

Asian taustasta ilmenevin tavoin kanteessa tarkoitetut viranhaltijat ovat olleet SPAL ry:n jäseniä kanteessa tarkoitettuna aikana. SPAL ry on puolestaan ollut tuolloin Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry:n jäsen. Sote ry on sovellettavaan virkaehtosopimukseen osallinen ja kieltäytynyt ajamasta kannetta asiassa. SPAL ry voi siten virkaehtosopimukseen muutoin kuin osallisena sidottuna esiintyä tässä asiassa kantajana.

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 11 §:n 2 momentin mukaan jos työehto- tai virkaehtosopimuksen mukaan sitä koskevasta tai siitä johtuvasta riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava, ei riita-asiaa saa työtuomioistuimessa tutkia, ennen kuin sellainen neuvottelu on tapahtunut, paitsi jos asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen.

Asiassa sovellettavan kunta- ja hyvinvointialan pääsopimuksen mukaan riitaisuudesta on sovinnon aikaansaamiseksi ensin neuvoteltava ennen kuin asia saadaan työtuomioistuimessa tutkia. Asian taustasta ilmenevästi keskusneuvottelut asiassa on aloitettu, mutta SPAL ry:n jäsenyyden päätyttyä Sote ry:ssä Sote ry ei ole jatkanut tämän asian keskusneuvotteluja eikä KT ole jatkanut keskusneuvotteluita SPAL ry:n kanssa. Työtuomioistuin katsoo, että asianhaaroista käy ilmi, ettei kantaja ole syypää neuvottelujen tapahtumatta jäämiseen. Kanne voidaan siten tutkia työtuomioistuimessa.

Vahvistusvaatimus

Vastaajat ovat myöntäneet kanteessa esitetyn vahvistusvaatimuksen oikeaksi. Vaatimus on hyväksyttävä myöntämisen perusteella.

Vastaajat ovat myöntäneet, että kanteessa tarkoitetuilla henkilöillä on oikeus vaadittuihin palkkasaataviin ajalta ennen 1.1.2020. Suoritusvaatimukset on tältä osin hyväksyttävä myöntämisen perusteella.

Vastaajat ovat vaatineet, että palkkasaatavavaatimukset vuosilta 2020 ja 2021 hylätään. Koska kanne on nostettu vasta vuonna 2024, työaikalain 40 §:n mukaan vuosia 2020 — 2021 koskevat saatavat ovat vastaajien mukaan vanhentuneet.

Työtuomioistuin on täysistuntoratkaisussaan TT 2019:30 tulkinnut vanhan työaikalain (605/1996) 38 §:ää vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti eli siten, että säännöstä ei sovelleta työehto- ja virkaehtosopimuksiin perustuviin saataviin. Se on edellä mainitun täysistuntoratkaisunsa jälkeen noudattanut vakiintuneesti jo aiemmin omaksumaansa tulkintaa, jonka mukaan työsuhteisten osalta sovellettavaksi tulee työaikalain kanneaikasäännöksen sijaan työsopimuslain 13 luvun 9 § ja virkasuhteisten osalta kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (viranhaltijalain) 55 § (ks. esim. TT 2024:24 ja siellä mainitut ratkaisut). Korkein oikeus on ratkaisustaan KKO 2018:10 lukien tulkinnut työaikalain kanneaikasäännöstä toisin siten, että myös työehtosopimukseen perustuviin saataviin sovelletaan tietyin edellytyksin työaikalain kanneaikasäännöstä (ks. myös KKO 2023:92 ja KKO 2024:68).

Uusi työaikalaki tuli voimaan 1.1.2020. Lain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 158/2018 vp), joka annettiin eduskunnalle ennen kuin työtuomioistuin oli antanut edellä mainitun täysistuntoratkaisun, on kanneaikaa koskevan 40 §:n säännöksen perusteluissa todettu seuraavasti: ”Säännös vastaisi voimassa olevan lain 38 §:n 1 momenttia. Säännös koskisi kaikkia työaikasaatavia, perustuvatpa ne lakiin tai työehtosopimuksessa sovittuihin työaikasaataviin. Säännöstä tulkittaisiin siten korkeimman oikeuden tuomiossa 2018:10 omaksutulla tavalla. Lyhyt kanneaika on perusteltu muun muassa ajan kulumisen aiheuttamien näyttövaikeuksien vuoksi. Mitä kauemmin esimerkiksi työn tekemisestä, varallaolosta tai ylityöstä on kulunut aikaa, sen vaikeampi on oikeudenkäynnissä näyttää asioita toteen.”

Lakiehdotuksen eduskuntakäsittelyssä työelämä- ja tasa-arvovaliokunta totesi mietinnössään (TyVM 17/2018 vp), että hallituksen esityksessä mainitussa ratkaisussa KKO 2018:10 korkein oikeus tulkitsi työaikalain kanneaikasäännöstä toisin kuin työmarkkinoilla ja työtuomioistuimen käytännössä on aiemmin vakiintuneesti tulkittu. Valiokunta jatkoi, että hallituksen esityksen antamisen jälkeen työtuomioistuin on täysistuntoratkaisussaan TT 2019:30 katsonut työehtosopimukseen perustuvien työaikasaatavien kuuluvan työsopimuslain mukaisen vanhentumis- ja kanneaikasäännöksen piiriin. Valiokunta lisäsi, että tilanne on tällä hetkellä epätyydyttävä. Lopuksi valiokunta totesi, että työoikeudellisten saatavien kanneaikaa ja vanhentumisaikaa koskevia säännöksiä on perusteltua selvittää kolmikantaisesti laajasti myös muilta osin kuin työaikalain osalta.

$936

Tässä asiassa kanteessa tarkoitetut henkilöt ovat viranhaltijoita. Työtuomioistuin on edellä todetusti aiemmassa oikeuskäytännössään katsonut, että myöskään virkasuhteisten osalta ei ole syytä poiketa työtuomioistuimen aiemmasta vakiintuneesta oikeuskäytännöstä, jonka mukaisesti sen toimivaltaan kuuluvissa, virka- tai työehtosopimukseen perustuvia saatavia koskevissa asioissa työaikalain kanneaikasäännös ei tule sovellettavaksi vaan sen sijaan on sovellettava viranhaltijalain 55 §:n palkkasaatavan vanhentumista koskevaa säännöstä (TT 2021:25, TT 2022:26 — 30, TT 2024:24). Myös korkein hallinto-oikeus on vastaavassa varallaoloa koskevassa tapauksessa soveltanut viranhaltijalain vanhentumissäännöstä (KHO 5.5.2022/21). Näin on meneteltävä myös tässä asiassa.

Kuten vastaajat ovat tuoneet esiin, työaikalain yleisperusteluissa on todettu, että valtion virkamiesten osalta työaikasaatavien kanneaika määräytyy valtion virkamieslain mukaan ja muissa virkasuhteissa sovelletaan edelleen työaikalain kanneaikasäännöksiä (HE 158/2018 vp s. 42). Tämä ei kuitenkaan poissulje työtuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden omaksumaa kanneaikasäännöksen suppeaa tulkintaa.

Viranhaltijalain 55 §:n 1 momentin mukaan viranhaltijan on esitettävä virkasuhteesta johtuvaa palkkaa tai muuta taloudellista etuutta koskeva kirjallinen vaatimus kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona asianomainen palkkaerä tai muu etu olisi ollut maksettava tai annettava. Jos edellä tarkoitettua vaatimusta ei ole esitetty määräajan kuluessa, oikeus palkkaan tai muuhun taloudelliseen etuuteen on menetetty.

Tässä asiassa vaatimukset on esitetty viranhaltijalain 55 §:ssä säädetyn määräajan kuluessa. Viranhaltijoiden saatavat eivät siten ole miltään osin vanhentuneita.

Hyvityssakkovaatimukset

Kaupungin on työnantajana täytynyt olla tietoinen niistä olosuhteista, joissa viranhaltijat ovat varallaoloa suorittaneet. Sen olisi aiemman oikeuskäytännön perusteella tullut perustellusti ymmärtää, että noudatettu varallaolokäytäntö on ollut KVTES:n vastainen. Kaupunki on tuomittava hyvityssakkoon virkaehtosopimuksen tieten rikkomisesta.

KT:n olisi huolellisesti toimiessaan tullut havaita kaupungin menettelyn sopimuksenvastaisuus. Se on tuomittava hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä. (Ks. myös TT 2021:33, TT 2022:22, TT 2022:45, TT 2023:13).

Hyvityssakkojen määrässä on huomioitu kunnan ja hyvinvointialueen virkaehtosopimuksista annetun lain 21 §:n 1 momentissa mainitut seikat.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 a §:n mukaan jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista. Säännös on lain perustelujen (HE 107/1998 vp s. 19) mukaan tarkoitettu poikkeukseksi, ja kuluvastuun alentamiselle riittävän oikeudellisen epäselvyyden kynnyksen pitää olla suhteellisen korkea.

Vastaajat ovat hävinneet asian. Ne ovat kuitenkin katsoneet, että osapuolet on velvoitettava pitämään oikeudenkäyntikulut vahinkonaan, koska asia on ollut siten epäselvä, että vastaajilla on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Epäselvyys on vastaajien mukaan vallinnut siitä, onko osapuolten välillä neuvoteltu tutkittavaksi ottamisen edellyttämällä tavalla ja mikä on saatavien vanhentumiseen sovellettava säännös.

Työtuomioistuin toteaa, että pääasian osalta asiassa ei ole ollut sellaista ratkaisematta olevaa oikeuskysymystä, jonka perusteella asian voitaisiin katsoa olleen niin epäselvä, että vastaajilla olisi ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin. Asian ei voida katsoa olleen myöskään oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 11 §:n 2 momentin soveltamisen osalta siten epäselvä, että vastaajien kuluvastuun alentamiselle olisi tästä syystä perusteita.

Saatavien vanhentumisen osalta työtuomioistuin toteaa, että työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluvissa asioissa vanhan työaikalain (605/1996) 38 §:n tulkinta on vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella ollut yksiselitteinen ja selvä (TT 2019:30, TT 2021:25, TT 2022:26 — 30, TT 2023:46, TT 2023:68, TT 2024:24 — 27). Vaikka sovellettavaksi tässä asiassa tulee 1.1.2020 voimaan tulleen työaikalain 40 §, asia ei edellä lain esitöistä lausutut seikat huomioon ottaen ole ollut niin epäselvä, että työtuomioistuin katsoisi perustelluksi määrätä asianosaiset pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa ei ole perusteita määrätä asianosaiset pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan tai alentaa vastaajien kantajalle maksettavia kuluja. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja Kuopion kaupungin on siten korvattava Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry:n oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

E:lle

82.304,65 euroa

F:lle

340.833,56 euroa

G:lle

64.057,68 euroa

J:lle

209.640,58 euroa

H:lle

86.312,52 euroa

K:lle

197.694,19 euroa

L:lle

81.301,08 euroa

M:lle

129.021,16 euroa

N:lle

356.375,24 euroa

O:lle

154.817,94 euroa

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Anna Lavikkala, Risto Lerssi, Sanna Rantala ja Ari Komulainen jäseninä. Esittelijä on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.