TT 2025:20 – Palkkaus

Kysymys ei-synnyttävän vanhemman oikeudesta palkalliseen vanhempainvapaaseen.

Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen riidanalaisen määräyksen mukaan ei-synnyttävälle vanhemmalle, jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa, maksetaan hänen vanhempainvapaansa ajalta palkka määräyksessä sovitulta ajalta. Erimielisyys oli syntynyt tilanteessa, jossa ylemmän toimihenkilön työsuhde oli alkanut 8.1. ja hänen puolisonsa laskettu synnytysaika oli ollut 8.7., mutta vanhempainvapaa oli alkanut jo 8.4. sikiön menehdyttyä kohtuun.

Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein katsottiin, että ylemmällä toimihenkilöllä oli oikeus palkkaan vanhempainvapaansa ajalta. (Ään.)

Asia

Palkkaus

Kantaja

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry

Vastaaja

Teknologiateollisuuden työnantajat ry

Kuultava

X Oy

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 23.9.2024

Suullinen valmistelu 21.1.2025

Pääkäsittely 19.5.2025

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n välinen teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus 15.2.2023 — 30.11.2024 on sisältänyt muun ohella seuraavat määräykset:

Tätä määräystä sovelletaan 15.2.2023 alkaen ylempään toimihenkilöön, jonka oikeus raskaus- ja vanhempainrahaan määräytyy Kelan päätöksen mukaan 1.8.2022 voimaan tulleiden sairausvakuutuslain säännösten perusteella.

Ylemmän toimihenkilön oikeus raskaus- ja vanhempainvapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan.

Synnyttävälle vanhemmalle, jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa, maksetaan yhdenjaksoisen raskaus- ja vanhempainvapaan ajalta kuukausipalkka luontoisetuineen ilman lisiä yhteensä enintään 72 arkipäivältä.

Ei-synnyttävälle vanhemmalle, jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa, maksetaan hänen vanhempainvapaansa ajalta kuukausipalkka luontoisetuineen ilman lisiä enintään vanhempainvapaan ensimmäiseltä 32 arkipäivältä. Ei-synnyttävällä vanhemmalla tarkoitetaan sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1-3 momenteissa tarkoitettuja ei-synnyttänyttä vanhempaa, joka on lapsen huoltaja, lapsen vanhemmuuden tunnustanutta henkilöä sekä muun kuin aviopuolison lapsen adoptoinutta henkilöä.

Adoptiovanhemman oikeus palkkaan koskee lasta, joka ei ole täyttänyt 7 vuotta. Palkan edellytyksenä oleva työsuhteen yhdenjaksoinen kesto lasketaan adoptiolapsen hoitoonottopäivästä ja perheen sisäisen adoption kyseessä ollen ennen vanhemmaksi vahvistamispäivää.

Siltä ajalta, jolta työnantaja on maksanut ylemmälle toimihenkilölle edellä määrätyn raskaus- tai vanhempainvapaan palkan, työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen palautuksena ylemmälle toimihenkilölle lain tai sopimuksen perusteella tulevan päivärahan tai siihen verrattavan korvauksen taikka saamaan sen määrän takaisin ylemmältä toimihenkilöltä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrä.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Huhtikuun alussa työnantaja sai tiedon sikiön menehtymisestä kohtuun. Sikiön synnytyspäivä eli kuolinpäivä oli 4.4.2024. A jäi vanhempainvapaalle ajalle 8.4. — 3.5.2024. Näin ollen vanhempainvapaa alkoi työsuhteen kestettyä kolme kuukautta. A:n työsuhde on jatkunut synnytyksen jälkeen ja jatkuu edelleen.

X Oy on työnantajaliittoa konsultoiden katsonut, ettei sillä ole työehtosopimukseen perustuvaa velvollisuutta maksaa A:lle vanhempainvapaan palkkaa edellä mainitulta ajalta. Saamastaan ohjeesta huolimatta X Oy halusi kuitenkin vapaaehtoisesti maksaa A:lle vanhempainvapaan palkkaa yhdeltä viikolta vanhempainvapaan alkamisesta lukien. Vanhempainvapaan palkkaa maksettiin siten ajalta 8.4. — 14.4.2024, joka sisälsi viisi työpäivää. Vanhempainvapaan loppuaika, eli 15.4. — 3.5.2024, oli palkatonta.

Kansaneläkelaitos on myöntänyt A:lle sairausvakuutuslaissa tarkoitetun vanhempainrahan ajalle 8.4. — 3.5.2024. Ajalta 8.4. — 13.4.2024, jolta työnantaja maksoi vanhempainvapaan palkkaa, Kela on suorittanut vanhempainrahan työnantajalle. Loppuosa vanhempainrahasta ajalta 14.4. — 3.5.2024 suoritettiin suoraan A:lle itselleen.

Erimielisyys vallitsee siitä, onko A:lla ollut oikeus työehtosopimuksen mukaiseen palkalliseen vanhempainvapaaseen, kun hänen työsuhteensa ei ole ennen vanhempainvapaan alkamista jatkunut vähintään kuusi kuukautta.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Tuomiolauselma

Työtuomioistuin

– vahvistaa, että X Oy on menetellyt teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 6.2 kohdan vastaisesti jättämällä maksamatta A:lle palkkaa vanhempainvapaan ajalta

– velvoittaa X Oy:n suorittamaan A:lle maksamatta jäänyttä palkkaa 2.255,40 euroa viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 2.10.2024 lukien ja

– velvoittaa Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 8.910 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antopäivästä lukien.

Eri mieltä olevien jäsenten lausunto:

Jäsen Teerimäki, jonka lausuntoon jäsen Aarto yhtyi, lausui:

Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 6.2 kohdan mukaan ei-synnyttävälle vanhemmalle, jonka työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa, maksetaan hänen vanhempainvapaansa ajalta kuukausipalkka luontoisetuineen ilman lisiä enintään vanhempainvapaan ensimmäiseltä 32 arkipäivältä.

Katson riidanalaisen, raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaa koskevan, työehtosopimuksen 6.2 kohdan sanamuodon viittaavaan vastaajan esittämällä tavalla jo kuluneeseen aikaan. Vanhempainvapaan palkan maksamiseen on siis velvollisuus vasta, kun työntekijä on jo täyttänyt kyseisen työsuhteen kestoedellytyksen. Vanhempainvapaan palkan maksamisedellytys ei täyty, jos työsuhteen kestoedellytys tulee vasta myöhemmin täyteen, kuten käsiteltävässä tapauksessa on käynyt. Kantajan työsuhde on alkanut 8.1.2024 ja sikiön synnytys on tapahtunut 4.4.2024.

Asiassa ei ole selvitetty työehtosopimuksen osapuolilla olleen yhteistä tulkintaa kyseisestä määräyksestä, joten määräystä tulee tulkita sen sanamuodon mukaan. Vastaavia työsuhteen kestoedellytykseen liittyviä määräyksiä työehtosopimuksessa ja työsopimuslaissa on vastaajan esittämällä tavalla myös esimerkiksi irtisanomisaikaan ja sairausajan palkkaan liittyen ja näissäkin määräyksissä edellytetään, että työsuhde on jatkunut määrätyn ajan jo ennen tapahtumaa, kuten sairauden alkamista.

$105

Todistaja F:n mukaan toimihenkilöiden työehtosopimukseen osallisilla on ollut aina yhteinen tulkinta siitä, että oikeus raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaan syntyy vasta, kun toimihenkilö on tosiasiallisesti työskennellyt kuuden kuukauden ajan. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan työehtosopimusneuvotteluissa ei ole keskusteltu toimihenkilösopimuksen tulkinnasta, mutta katson, että halutessaan vastaavaa työehtosopimusmääräystä kuin jossakin muussa työehtosopimuksessa jo on, kuuluu muutosta haluavan osapuolen selonottovelvollisuuden piiriin selvittää haluamansa määräyksen soveltamiskäytäntö. Katson, että YTN on neuvotteluissa laiminlyönyt selonottovelvoitteensa, kun se ei ole näin toiminut. Itse riidanalaista sopimustekstiä ei sen sijaan ole pidettävä siten tulkinnanvaraisena, että työnantajapuolen olisi pelkästään sen perusteella tullut tarkemmin huolehtia siitä, että YTN saa oikean käsityksen määräyksen tarkoituksesta.

Vastaajan ja kuultavan 15.455 euron suuruista oikeudenkäyntikuluvaatimusta on paljoksuttu siltä osin kuin se on ylittää 13.200 euroa, mikä vastaa 60 työtuntia. Laskussa työtunteja oli 70,25 tuntiveloituksen ollessa 220 euroa. Ottaen huomioon asian laatu ja sen hoitamisesta aiheutuneet tarpeelliset toimenpiteet pidän vastaajan ja kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimusta kohtuullisena.

Edellä todetuilla perusteilla hylkään kanteen ja velvoitan kantajan korvaamaan vastaajan sekä kuultavan oikeudenkäyntikulut 15.455 eurolla korkoineen.

Äänestyksen tuloksen johdosta velvollisena lausumaan asiassa siinä tapauksessa, että X Oy:n katsotaan menetelleen työehtosopimuksen kohdan 6.2 vastaisesti, ilmoitan olevani maksamatta jääneen palkan osalta samaa mieltä kuin työtuomioistuimen enemmistö.

6.2 Raskaus- ja vanhempainvapaa

Siirtymäsäännös

Raskaus- ja vanhempainvapaan palkka

Työnantajan oikeus päivärahoihin

Vaatimukset

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että X Oy on menetellyt teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen 6.2 kohdan vastaisesti jättämällä maksamatta A:lle palkkaa vanhempainvapaan ajalta

2. velvoittaa X Oy:n suorittamaan A:lle maksamatta jäänyttä palkkaa 2.255,40 euroa viivästyskorkoineen haasteen tiedoksiannosta 2.10.2024 lukien ja

3. velvoittaa Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n ja X Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 8.910 eurolla korkoineen.

Perusteet

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Ehdotukset 19.9.2011, 27.9.2011 ja 29.9.2011 työehtosopimuksen 8 §:n uudeksi muotoiluksi (= V1)

Vastaajan ja kuultavat kirjalliset todisteet

1. Ehdotukset 19.9.2011, 27.9.2011 ja 29.9.2011 työehtosopimuksen 8 §:n uudeksi muotoiluksi (= K1)

3. Teknologiateollisuus ry, Ylemmät toimihenkilöt YTN ry ja Ammattiliitto Pro ry: Liittojen yhteinen ohje koskien äitiysvapaan palkkaa 17.9.2014

4. Ote Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n yhteisen infotilaisuuden 24.2.2023 materiaalista koskien työehtosopimusratkaisua 2023 — 2024

5. Videotallenne Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n ja YTN:n yhteisestä infotilaisuudesta 24.2.2023 koskien työehtosopimusratkaisua 2023 — 2024 (tallenteen kohdat 00:00 — 01:00 ja 32:26 — 37:17)

Kantajan henkilötodistelu

1. B, YTN:n neuvottelija

3. D, edunvalvontajohtaja, Insinööriliitto ry

4. E, työehtoasiantuntija, Tekniikan akateemiset ry

Vastaajan ja kuultavan henkilötodistelu

1. F, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuuden työnantajat ry

2. G, Teknologiateollisuus ry:n entinen työmarkkina-asiantuntija

3. H, Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n entinen toimihenkilösopimusten pääneuvottelija

5. K, Teknologiateollisuus ry:n entinen työmarkkina-asiantuntija ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n neuvottelija

Perustelut

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Tuomas Aarto, Juha Teerimäki, Sanna Rantala ja Arja Pohjola jäseninä. Valmistelija on ollut Krista Kalske.

Tuomiosta on äänestetty.

Työehtosopimuksen oikea tulkinta

Teknologiateollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 6.2 kohdan määräys asettaa ei-synnyttävälle vanhemmalle palkallisen vanhempainvapaan ehdoksi sen, että työsuhteen on tullut jatkua ennen laskettua synnytysaikaa kuusi kuukautta.

Edellä tarkoitettu edellytys on laskennallinen. Myös niissä tilanteissa, joissa lapsi syntyy ennenaikaisesti keskosena tai joissa sikiö kuolee kohtuun, vanhemmalla on yhtäläinen oikeus palkalliseen vanhempainvapaaseen kuin työntekijällä, jonka lapsi syntyy täysaikaisesti. Työehtosopimuksella ei ole tarkoitettu rajata tällaisia tilanteita pois vanhempainvapaan palkallisuuden osalta. Riittävää on, että työsuhde on jatkunut ennen laskettua synnytysaikaa vaaditut kuusi kuukautta.

Jos työehtosopimuksella olisi tarkoitettu, että vanhempainvapaan palkallisuudelta vaadittaisiin kuusi kuukautta kestänyttä työsuhdetta jo vanhempainvapaalle jäämisen hetkenä, tämä rajoitus olisi kirjattu työehtosopimusmääräykseen. Tällainen kirjaus on esimerkiksi KVTES:ssä, jossa vanhempainvapaan palkallisuudelta edellytetään tietyn mittaista työsuhteen kestoa jo ennen vanhempainvapaan alkamista. Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukseen tällaista ehtoa ei ole sovittu, vaan edellytys on jäänyt laskennalliseksi. Työehtosopimuksessa oli vuoteen 2011 saakka palkallisuus sidottu synnyttämisen ajankohtaan, mutta nykyisessä työehtosopimuksessa ajankohta on laskettu synnytysaika.

Vastaavasta asiasta ei ole koskaan keskustasolla riidelty eikä asiassa ei ole muodostunut vakiintunutta, yhteisesti hyväksyttyä soveltamiskäytäntöä. Asia on ollut työehtosopimuspöydässä yhtenä tekstimuutoksena, eikä määräyksen tulkinnasta ole ollut epäselvyyttä vaan siitä on yhdessä sovittu.

A:n työsuhde X Oy:n palveluksessa on alkanut 8.1.2024, ja lapsen laskettu aika on ollut 8.7.2024, joten laskennallisesti A:n työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

X Oy:n olisikin tullut maksaa A:lle palkka koko pidetyn vanhempainvapaan ajalta, koska työehtosopimuksessa sovittu edellytys vanhempainvapaan palkallisuudelle täyttyy tässä asiassa.

Suoritusvaatimus

A:n kuukausipalkka on vanhempainvapaan aikana ollut 3.383 euroa. Päiväpalkaksi muutettuna se on huhti- ja toukokuussa 2024 ollut 161,10 euroa (= 3.383,00 euroa : 21 pv).

Kanteen suoritusvaatimus kohdistuu vanhempainvapaan aikaan, jolla olisi ollut yhteensä 19 työpäivää. Näistä työpäivistä X Oy on oma-aloitteisesti maksanut palkan viideltä työpäivältä. Maksamatta on tällöin jäänyt vielä 14 työpäivän palkka, eli vaaditut 2.255,40 euroa (= 161,10 euroa/pv * 14 pv).

Kantajan esittämä väite määräyksen tulkinnasta on väärä. Kantajan esittämä tulkinta ei vastaa määräyksen sanamuotoa, osapuolten yhteistä tarkoitusta eikä määräyksen soveltamiskäytäntöä. Työsuhteen kestokriteeri ei ole A:n tapauksessa täyttynyt, minkä vuoksi työnantajalla ei ole ollut velvollisuutta maksaa hänelle vanhempainvapaan palkkaa.

Määräyksen mukaan ylemmän toimihenkilön oikeus raskaus- ja vanhempainvapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksen mukainen palkallisuus edellyttää aina, että ylemmällä toimihenkilöllä on vastaavalla ajalla sairausvakuutuslakiin perustuva oikeus raskaus- tai vanhempainrahaan ja työsopimuslakiin perustuva oikeus raskaus- tai vanhempainvapaaseen. Näiden edellytysten lisäksi työehtosopimuksen osapuolet ovat nimenomaisesti sopineet, että raskaus- ja vanhempainvapaan palkka on työsuhteen kestoon sidottu etuus. Työsuhteen vaaditun keston (vähintään kuusi kuukautta) tarkastelu on sidottu laskettuun synnytysaikaan. Osapuolet ovat sopineet palkanmaksun edellytyksenä, että vaaditun työsuhteen keston tulee olla täyttynyt ennen laskettua synnytysaikaa, ja tämä on kirjattu selvästi näkyviin määräyksen sanamuotoon.

$153

Vastaajan ja kuultavan esittämä tulkinta vastaa yleiskielen mukaista merkitystä työoikeudellisessa ja työehtosopimuksen kontekstissa. Ilmaisulla ”työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut” viitataan menneeseen aikaan ja työsuhteen toteutuneeseen kestoon eikä tulevaan työsuhteen kestoon. Samanlainen merkityssisältö on myös esimerkiksi työsopimuslaissa säädetyillä sairausajan palkkaa ja yleisiä irtisanomisaikoja koskevilla säännöksillä, joissa käytetään ilmaisua ”työsuhde on jatkunut”.

Työsuhteen kestokriteerissä kyse ei ole laskennallisesta ajasta, kuten kantaja väittää, vaan tosiasiallisesta työsuhteen kestosta. Osapuolet eivät ole sopineet sellaisesta laskennallisesta määräajasta, jonka perusteella palkanmaksuvelvoite voisi syntyä työsuhteen jatkuttua alle kuusi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. Tällainen tulkinta ei myöskään vastaa määräyksen sanamuotoa. Mikäli osapuolet olisivat sopineet työsuhteen kestokriteerin olevan laskennallinen, tämä olisi kirjattu määräykseen eri tavalla.

$154

Työsuhteen kestokriteerin osalta kyse on vanhasta määräyksestä, jonka sisältö on säilynyt ennallaan jo pitkään. Jo 1990-luvulla Teknologiateollisuus ry ja sen edeltäjä Metalliteollisuuden Keskusliitto MET solmivat Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN:n kanssa ylempiä toimihenkilöitä koskevia työehtosopimuksia, jotka sisälsivät äitiysvapaan palkkaa koskevat määräykset. Kyseisissä äitiysvapaan palkkaa koskevissa määräyksissä palkanmaksun edellytyksenä oli, että työsuhde oli yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä. Tällä tarkoitettiin työsuhteen tosiasiallista kestoa.

Vuonna 2011 Teknologiateollisuus ry ja Ylemmät toimihenkilöt YTN solmivat teknologiateollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen, jossa ensimmäistä kertaa sovittiin sekä äitiys- että isyysvapaan palkasta. Kyseisessä työehtosopimuksessa osapuolet sopivat sekä äitiys- että isyysvapaan palkanmaksun edellytykseksi, että ”- – hänen työsuhteensa on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.” Tällä tarkoitettiin työsuhteen tosiasiallista kestoa. Sanamuodon muutoksella osapuolet eivät sopineet tai tarkoittaneet sopia kantajan väittämää muutosta työsuhteen keston tarkastelutapaan, eikä tällaista muutosta neuvotteluissa edes esitetty.

Vuoden 2011 jälkeen aina vuoteen 2021 saakka Teknologiateollisuus ry:n ja Ylemmät toimihenkilöt YTN:n välillä on solmittu lukuisia teknologiateollisuuden ylempiä toimihenkilöitä koskevia työehtosopimuksia. Kaikissa näissä työehtosopimuksissa äitiys- ja isyysvapaan palkanmaksun edellytyksenä on säilynyt sama työsuhteen kestoon sidottu kriteeri, jonka mukaan työsuhteen tulee olla jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. Työsuhteen kestokriteeriin tai sen tulkintaan ei tänä aikana ole sovittu muutoksia. Työsuhteen kestokriteerillä on tarkoitettu työsuhteen tosiasiallista kestoa.

Keväällä 2021 Teknologiateollisuus ry luopui valtakunnallisten työehtosopimusten neuvottelemisesta. Siitä lähtien teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusten neuvottelemisesta on työnantajapuolella vastannut Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Palkansaajapuolella sopijaosapuolena on säilynyt Ylemmät toimihenkilöt YTN ry. Osapuolet ovat solmineet ensimmäisen ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen vuonna 2022 ja toisen vuonna 2023. Molemmissa osapuolten välillä solmituissa työehtosopimuksissa on säilytetty aiemmin voimassa ollut työsuhteen kestokriteeri koskien perhevapaiden palkkaa, eikä sen tulkintaan ole sovittu muutoksia. Osapuolet ovat omaksuneet työsuhteen kestokriteerille saman tulkinnan, joka oli voimassa Teknologiateollisuus ry:n ja YTN:n välillä.

Työehtosopimusta 2022 — 2023 koskevissa neuvotteluissa ja niitä seuranneessa perhevapaatyöryhmässä YTN esitti Teknologiateollisuuden työnantajat ry:lle muutosta työsuhteen kestokriteeriin. Esityksellään YTN olisi halunnut lieventää ei-synnyttävän vanhemman palkallisuuden edellytyksiä siten, että lasketulla synnytysajalla ei olisi enää merkitystä palkallisuuden arvioinnissa. YTN uudisti esityksensä työehtosopimusta 2023 — 2024 koskevissa neuvotteluissa. Käydyissä keskusteluissa YTN ei millään tavoin ilmaissut väittämäänsä tulkintaa työsuhteen kestokriteerin laskennallisuudesta.

Sopimuskaudella 2023 — 2024 työehtosopimuksen perhevapaita koskevat määräykset uudistettiin 1.8.2022 voimaan astuneen perhevapaauudistuksen vuoksi. Aiemmat työehtosopimuksen äitiys- ja isyysvapaan palkkaa koskevat määräykset uudistettiin raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaa koskeviksi määräyksiksi. Uusien määräysten mukaan synnyttävällä vanhemmalla on tietyin edellytyksin oikeus raskaus- ja vanhempainvapaan palkkaan. Ei-synnyttävällä vanhemmalla puolestaan on tietyin edellytyksin oikeus vanhempainvapaan palkkaan. Uudistaessaan työehtosopimuksen perhevapaita koskevia määräyksiä työehtosopimusosapuolet säilyttivät sekä raskaus- että vanhempainvapaan palkallisuuden edellytyksenä aiemmin voimassa olleen kriteerin koskien työsuhteen kestoa. Työsuhteen kestokriteeriin, joka koskee sekä synnyttävää että ei-synnyttävää vanhempaa, tai sen tulkintaan ei siis ole sovittu muutoksia tässäkään vaiheessa.

Työehtosopimuksen perhevapaamääräyksiä koskevan uudistuksen yhteydessä vanhempainvapaan palkallisuus ulotettiin koskemaan myös adoptiovanhempia. Oikeus vanhempainvapaan palkkaan koskee alle 7-vuotiaan lapsen adoptoinutta ylempää toimihenkilöä, jolla on joko sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1 momentin tai 3 momentin perusteella oikeus vanhempainrahaan. Mainitun lainsäännöksen 1 momentti koskee oikeutta vanhempainrahaan perheen sisäisessä adoptiossa, ja 3 momentti koskee oikeutta vanhempainrahaan perheen ulkopuolisessa adoptiossa. Perheen sisäisessä adoptiossa vanhempainrahaoikeus syntyy, kun kyseessä on lapsen vanhempi ja huoltaja. Perheen ulkopuolisessa adoptiossa vanhempainrahaoikeus syntyy, kun lapsi on otettu hoitoon adoptiotarkoituksessa ja henkilölle on tietyissä tilanteissa myönnetty adoptiolupa.

Työehtosopimusosapuolet ovat sopineet, että adoptiovanhemman kohdalla palkallisuuden edellytyksenä oleva työsuhteen kestokriteeri on sidottu joko adoptiolapsen hoitoonottopäivään (perheen ulkopuoliset adoptiot) tai vanhemmaksi vahvistamispäivään (perheen sisäiset adoptiot). Työehtosopimuksen määräyksen tulkinnassa tulee siten huomioida mainitut sairausvakuutuslain säännökset eri adoptiotilanteissa.

Kantajan väittämä tulkinta työsuhteen laskennallisesta kestosta ei ole uskottava, sillä se ei soveltuisi lainkaan adoptiotilanteisiin. Adoptiovanhempi ei voisi koskaan saada hyväkseen kantajan väittämää laskennallisuutta, joka oikeuttaisi palkkaan jo ennen kuin työsuhde on jatkunut kuusi kuukautta ennen vanhemmaksi vahvistamispäivää tai lapsen hoitoonottopäivää. Tämä johtuu siitä, että sairausvakuutuslain mukaan oikeutta vanhempainrahaan ei voi syntyä ennen mainittuja ajankohtia, mistä johtuen myöskään oikeutta työsopimuslain mukaiseen vanhempainvapaaseen tai työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan ei voi syntyä ennen mainittuja ajankohtia. Adoptiovanhempien kohdalla työsuhteen kestokriteerillä tarkoitetaan aina työsuhteen tosiasiallista kestoa, sillä sairausvakuutuslain säännökset huomioiden muunlainen tulkinta ei ole mahdollinen.

Ottaen huomioon sairausvakuutuslain edellytykset vanhempainrahalle, kantajan esittämä tulkinta saattaisi adoptiovanhemmat eriarvoiseen asemaan biologisiin vanhempiin verrattuna. Kantajan tulkinnan mukaan biologinen vanhempi, kuten A, voisi olla oikeutettu palkkaan, vaikka työsuhde ei olisi tosiasiallisesti kestänyt kuutta kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa, mutta samaa laskennallisuutta ei voitaisi soveltaa, jos kyseessä olisi adoptiovanhempi. Vastaajan ja kuultavan esittämä tulkinta sen sijaan kohtelee vanhempia yhdenvertaisesti, sillä työsuhteelta edellytetään kaikissa tilanteissa kuuden kuukauden tosiasiallista kestoa ennen työehtosopimuksen mukaista määräpäivää, joka biologisen vanhemman kohdalla on laskettu synnytysaika ja adoptiovanhemman kohdalla joko lapsen hoitoonottopäivä tai vanhemmuuden vahvistamispäivä.

Vastaajan ja kuultavan näkemystä määräyksen oikeasta tulkinnasta tukee myös se seikka, että samassa työehtosopimuksessa osapuolet ovat sopineet toisestakin poissaoloon liittyvästä palkkaetuudesta, joka on sidottu työsuhteen kestoon samanlaisin sanamuodoin kuin vanhempainvapaan palkka. Työkyvyttömyyttä koskevassa määräyksessä 6.1 sairausajan palkallisuus ja palkanmaksujakson pituus riippuu siitä, kuinka kauan ”työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti” työkyvyttömyyden alkaessa. Tässäkin tarkoitetaan työkyvyttömyyttä edeltäneen työsuhteen tosiasiallista kestoa eikä laskennallista kestoa. Ottaen huomioon työkyvyttömyysmääräyksen 6.1 ja vanhempainvapaamääräyksen 6.2 lähes identtiset sanamuodot ja määräyksen 6.1 vakiintunut tulkinta, vastaajan ja kuultavan esittämä tulkinta vanhempainvapaan palkasta on looginen ja johdonmukainen. Mainituissa määräyksissä käytetyille samanlaisille ilmaisuille tulee antaa sama merkitys.

Teknologiateollisuuden työnantajat ry on solminut saman toimialan työntekijöiden ja toimihenkilöiden henkilöstöryhmille työehtosopimukset, joissa laskettuun synnytysaikaan sidottu työsuhteen kestokriteeri on saman sisältöinen kuin riidanalaisessa määräyksessä. Näissä työehtosopimuksissa ei ole sovittu tai noudatettu kantajan väittämää laskennallista tarkastelua, vaan työsuhteelta on vaadittu kuuden kuukauden tosiasiallista kestoa vapaan alkaessa. Vastaajan ja kuultavan esittämä tulkinta on siten toimialalla vakiintunut käytäntö.

KVTES:lla ja sen määräyksillä ei ole merkitystä tämän riita-asian ratkaisemisessa. Eri toimialojen työehtosopimuksissa on sovittu erilaisia määräyksiä perhevapaiden palkallisuudesta, ja määräysten sanamuodot, sisällöt ja tulkinnat vaihtelevat sopimusaloittain. Eri työehtosopimuksissa samakin asia on voitu ilmaista erilaisin sanamuodoin. Esimerkiksi KVTES:n vanhempainvapaan palkan edellytyksenä oleva työsuhteen kesto on ilmaistu eri tavoin kuin teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksessa. Erilaisista sanamuodoista huolimatta molemmissa työehtosopimuksissa vanhempainvapaan palkallisuus edellyttää aina työsuhteelta tiettyä kestoa vanhempainvapaan alkaessa. Teknologiateollisuudessa työsuhteen kestokriteeri nimittäin sisältää vaatimuksen siitä, että työsuhteen tulee olla jatkunut vähintään kuusi kuukautta, ja tämän määräajan on lisäksi tullut täyttyä ennen laskettua synnytysaikaa.

$155

Määräyksen oikeaa tulkintaa arvioitaessa sikiön kuolemantilannetta ei tule pitää miltään osin kantajan väittämää laskennallisuutta puoltavana tekijänä. Osapuolet eivät ole vuoden 2011 neuvotteluissa tai koskaan sen jälkeen nimenomaisesti neuvotelleet tai keskustelleet siitä, miten työsuhteen kestokriteeriä sovelletaan kohtukuolematilanteissa. Osapuolet eivät siten ole antaneet kohtukuolemalle mitään merkitystä määräyksen tulkinnassa. Määräyksessä on sovittu tyhjentävästi perhevapaan palkallisuuden edellytyksistä, ja niitä tulee soveltaa sellaisenaan myös näihin poikkeuksellisiin tilanteisiin. On myös huomattava, että vuonna 2011, jolloin määräyksen sanamuoto muuttui, voimassa ollut sairausvakuutuslaki ei sisältänyt lainkaan isän oikeutta vanhempainpäivärahaan kohtukuolematilanteessa. Tuohon aikaan isyysrahan saaminen edellytti, että lapsi syntyi elävänä. Vuonna 2011 solmittu työehtosopimuksen määräys johti siten käytännössä tilanteeseen, jossa isä ei ollut oikeutettu palkkaan kohtukuolematilanteessa.

Laskettuun synnytysaikaan sidottu työsuhteen kestokriteeri on tullut työehtosopimukseen alun perin kantajan eli YTN:n esityksestä vuonna 2011. Kantaja ei ole missään vaiheessa ilmaissut työnantajapuolelle, että määräyksellä olisi kanteessa väitetty sisältö. Työnantajapuoli on perustellusti voinut ymmärtää määräyksen oikean tulkinnan olevan sen esittämä tulkinta. Kantaja ei ole edes yrittänyt tuoda esiin muunlaista tulkintaa tai haastanut työnantajapuolen tulkintaa, siten laiminlyöden selontekovelvollisuutensa. Näin ollen asia tulisi ratkaista kantajan vahingoksi.

Kantaja on vaatinut, että X Oy suorittaa A:lle maksamatta jääneenä vanhempainvapaan palkkana yhteensä 2.255,40 euroa viivästyskorkoineen ajalta 15.4. — 3.5.2024. Tämä vaatimus on perusteeton, sillä kantaja ei ole huomioinut suoritusvaatimuksen määrässä sitä, että työehtosopimuksen kohdan 6.2. perusteella työnantaja on oikeutettu nostamaan itselleen tai saamaan takaisin ylemmältä toimihenkilöltä Kelan suorittaman vanhempainpäivärahan siltä ajalta, jolta työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaista vanhempainvapaan palkkaa.

Mikäli X Oy:llä katsotaan olleen velvollisuus maksaa A:lle työehtosopimuksen mukaista vanhempainvapaan palkkaa vaaditulta ajalta 15.4. — 3.5.2024, työnantajan maksettavaksi tuomittavasta vanhempainvapaan palkasta on vähennettävä Kelan A:lle suorittama vanhempainraha vastaavalta ajalta.

Mikäli A olisi ollut oikeutettu vanhempainvapaan palkkaan ajalta 15.4. — 3.5.2024, olisi vanhempainvapaan palkan suuruus mainitulta ajalta ollut yhteensä 2.255,40 euroa. Kelan A:lle suorittaman vanhempainrahan määrä vastaavalla ajalla on ollut ennen ennakonpidätystä 1.223,80 euroa.

Näin ollen, työnantajan maksettavaksi jäävä osuus vanhempainvapaan palkasta voi olla enintään palkan ja vanhempainrahan välinen erotus eli 1.031,60 euroa.

Oikeudenkäyntikuluista

Riidanalainen työsuhteen kestoa koskeva palkanmaksun edellytys on vanha määräys, jota työnantajapuoli on tulkinnut ja soveltanut aina samalla tavalla. Kantaja ei ole koskaan aiemmin riitauttanut tätä tulkintaa ennen käsillä olevaa riita-asiaa. Työnantajapuoli on ollut perustellusti siinä käsityksessä, että kyseessä on yhteinen ja riidaton tulkinta.

Kysymyksenasettelu

Asian taustasta ilmenevin tavoin A:n työsuhde X Oy:n palveluksessa on alkanut 8.1.2024. A:n puoliso on ollut työsuhteen alkaessa raskaana, ja lapsen laskettu synnytysaika on ollut 8.7.2024. Sikiö on kuitenkin menehtynyt kohtuun, ja sikiön synnytyspäivä eli kuolinpäivä on ollut 4.4.2024. A on ollut vanhempainvapaalla ajan 8.4. — 3.5.2024. A:n työsuhde on jatkunut 8.7.2024 jälkeen. Asiassa on kysymys siitä, onko A:lla teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen perusteella oikeus palkkaan vanhempainvapaan ajalta.

Henkilötodistelu

Asiassa on kuultu kantajan nimeäminä todistajina teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen neuvotteluihin kantajan edustajana osallistuneita B:tä, C:tä, D:tä ja E:tä. Vastaajan ja kuultavan nimeäminä todistajina on kuultu työehtosopimuksen neuvotteluihin vastaajan edustajana osallistuneita F:ää, G:tä, H:ta, J:tä ja K:ta.

$156

C on kertonut osallistuneensa YTN:n edustajana teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen neuvotteluihin maaliskuusta 2013 lukien. C:n mukaan riidanalaisesta määräyksestä ei ollut syntynyt aiemmin erimielisyyttä, eikä C ollut keskustellut työnantajapuolen neuvottelijoiden kanssa määräyksen tulkinnasta. C ei ole muistanut, että YTN olisi esittänyt muutosta perhevapaan palkkaa koskevaan määräykseen vuosina 2021 tai 2022. YTN oli halunnut adoptiovanhemmalle oikeuden palkkaan, jotta vanhemmuuden eri muodot olisivat tasavertaisessa asemassa. Työehtosopimusneuvotteluiden jälkeen pidettyyn työehtosopimuksen infotilaisuuteen työnantajapuolen edustajan kanssa valmistauduttaessa tai infotilaisuudessa ei ollut keskusteltu työsuhteen kestoedellytystä koskevasta kuuden kuukauden säännöstä.

D on kertonut osallistuneensa YTN:n edustajana teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen neuvotteluihin vuodesta 2016 lukien. Palkallista isyysvapaata ja myöhemmin ei-synnyttävän vanhemman vanhempainvapaata koskevan määräyksen työsuhteen kuuden kuukauden kestoedellytystä ei ollut muutettu hänen aikanaan. D ei ole muistanut, mikä määräyksen sanamuoto oli ollut ennen vuotta 2011. Vuonna 2011 tehdystä muutoksesta ei ollut keskusteltu työnantajapuolen kanssa sinä aikana, jolloin D oli osallistunut työehtosopimuksen neuvotteluihin, eikä määräyksestä ollut ollut aiemmin riitaisuutta. D ei ole muistanut, että YTN olisi myöhemmin esittänyt muutosta määräyksessä mainittuun laskettuun synnytysaikaan. D:llä ei ole ollut tietoa siitä, miten määräystä oli sovellettu, sillä hänelle ei ollut tullut vastaan muita kyseistä määräystä koskevia tapauksia kuin nyt käsillä oleva asia.

E on kertonut osallistuneensa YTN:n edustajana teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen neuvotteluihin vuodesta 2018 lukien. E:lle ei ollut tullut vastaan tilannetta, jossa hänen olisi tullut ottaa kantaa määräyksen tulkintaan keskosen syntymää koskien tai jossa hän olisi joutunut miettimään kuuden kuukauden säännön täyttymistä. E ei ollut keskustellut määräyksen tulkinnasta työnantajapuolen edustajien kanssa. Hän ei ole myöskään muistanut, että YTN olisi esittänyt perhevapaan palkkaa koskevan määräyksen laskettuun synnytysaikaan muutosta. Adoptiovanhemmalla ja synnyttävällä vanhemmalla työssäoloehto voi olla määritelty eri tavoin, sillä adoptiovanhemmalla ei ole laskettua aikaa.

$157

F on kertonut määräyksen historiasta, että 1990-luvun puolivälistä alkaen äitiysvapaan palkan kuuden kuukauden työssäoloehto oli sidottu synnytykseen. Vuonna 2007 teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksen äitiysvapaan palkan työssäoloehtoa oli muutettu siten, että se oli sidottu laskettuun synnytysaikaan. Kyseinen edellytys ei ollut laskennallinen, vaan oikeus palkalliseen äitiysvapaaseen syntyi vasta kuuden kuukauden täyttymisen jälkeen. Tätä tulkintaa oli sovellettu 15 vuoden ajan. Kyse oli yhteisestä tulkinnasta, josta oli Pron kanssa keskusteltu viimeksi talvella 2025. Vuonna 2009 valtakunnansovittelija oli muotoillut toimihenkilöiden työehtosopimukseen isyysvapaan palkkaa koskevan määräyksen, ja siinä työssäoloehto oli niin ikään sidottu laskettuun aikaan.

$158

Edelleen F on kertonut, että äitiysvapaan palkkaa koskevaa liittojen yhteistä ohjeistusta (V3) laadittaessa osapuolille oli ollut täysin selvää, miten työssäoloehtoa koskeva määräys käyttäytyi. Erilaisia tulkintoja toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusten määräysten välillä ei ollut ollut. Myöskään riitaisuuksia työssäoloehdosta ei ollut ollut ennen nyt käsillä olevaa asiaa ylempien toimihenkilöiden, toimihenkilöiden tai työntekijöiden työehtosopimusten osalta.

G on kertonut työskennelleensä vuosina 2015 — 2018 Teknologiateollisuus ry:ssä työmarkkina-asiantuntijana vastuualueenaan teknologiateollisuuden toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukset. Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusten isyysvapaan palkallisuutta koskevat määräykset olivat identtiset, ja työsuhteen kestoedellytyksen tulkintana oli, että työsuhteen on tullut kestää kuusi kuukautta ennen kuin palkallista vapaata voi saada. Ylempien toimihenkilöiden isyysvapaan palkallisuuden määräytymisperusteet olivat vakiintuneet. Työsuhteen kestoedellytyksestä ei ollut ollut erimielisyyttä, eikä siitä ollut käyty keskustelua palkansaajapuolen liittojen kanssa.

H on kertonut olleensa Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n ja YTN:n välisen ensimmäisen teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen pääneuvottelija syksystä 2021 alkaen alkuvuoteen 2022 käydyissä neuvotteluissa. Neuvotteluissa ja työryhmässä YTN oli esittänyt perhevapaamääräyksiin muutoksia, muun ohella isän osalta työsuhteen kestoedellytyksen sitomista lasketun ajan sijaan vanhempainvapaakauden alkuun. YTN oli perustellut tätä sillä, että isiä haluttiin lisää palkallisuuden piiriin ja sillä, että määräys haluttiin sillä tavoin tasa-arvoisemmaksi, että äidin ja isin palkkaamiseen liittyvät riskit olisivat samalla tasolla. YTN ei ollut tuonut tässä yhteydessä työehtosopimusneuvotteluissa tai työryhmässä esiin, miten kuuden kuukauden sääntöä tulkittaisiin ennen tai jälkeen muutosesityksen. Määräyksen soveltamisesta esimerkiksi kohtukuolematilanteessa tai ennenaikaisen syntymän tilanteessa ei ollut keskusteltu.

J on kertonut olleensa riidanalaisen työehtosopimuksen pääneuvottelija syksyllä 2022 alkaneissa neuvotteluissa. Palkallisen perhevapaan työsuhteen kestoedellytyksen tulkinta oli J:n mukaan ollut, että jos työsuhde alkoi esimerkiksi 8.1. ja laskettu synnytysaika oli 8.7., oikeus palkkaan voi alkaa vasta 8.7. Määräyksen kirjauksella ”työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut” viitattiin johonkin, minkä oli tosiasiassa täytynyt tapahtua ennen kuin oikeus syntyi.Sama tulkinta koski myös ennenaikaisen synnytysten ja kohtukuoleman tilanteita. Työnantajia oli neuvottu tämän tulkinnan mukaisesti.

Syksyllä 2022 alkaneissa neuvotteluissa YTN on esittänyt muun muassa, että ei-synnyttävän vanhemman osalta työsuhteen kuuden kuukauden kestoedellytyksen laskettu synnytysaika korvattaisiin vapaakauden alkamisella. YTN ei ollut tuonut tässä yhteydessä esiin, miten kuuden kuukauden sääntöä tulkittaisiin ennen tai jälkeen muutosesityksen. Kyseisissä neuvotteluissa työehtopimukseen oli sovittu perheen sisäisen ja ulkoisen adoption osalta työnantajapuolen esityksen mukaiset työsuhteen kuuden kuukauden kestoedellytyksen kiinnekohdat. J ei ollut keskustellut YTN:n kanssa työsuhteen kestoedellytystä koskevan määräyksen soveltamisesta koskien kohtukuoleman tai ennenaikaisen syntymän tilanteita.

$159

Arvio ja johtopäätökset

Asiassa on riidatonta, että ennen vuotta 2011 teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen äitiysvapaan palkkaa koskevissa määräyksissä palkanmaksun edellytyksenä on ollut, että työsuhde on yhdenjaksoisesti tosiasiallisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen synnytystä.

Vuonna 2011 on sovittu ensimmäistä kertaa äitiysvapaan palkan lisäksi myös isyysvapaan palkasta. Palkallisen äitiys- ja isyysvapaan edellytykseksi on tuolloin sovittu, että työsuhde on yhdenjaksoisesti jatkunut vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa (K1/V1). Tuosta lukien määräys on säilynyt riidanalaisilta osiltaan samanlaisena. Palkallisen vapaan edellytyksenä toisin sanoen on edelleen, että työsuhteen tulee olla jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuusi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. Edellytys koskee sekä synnyttävää että ei-synnyttävää vanhempaa.

YTN:n mukaan vuoden 2011 neuvotteluissa määräyksen tulkinta muuttui siten, että työsuhteen kestoedellytyksestä tuli laskennallinen. YTN:n mukaan riittävää näin ollen on, että työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta laskettuna synnytysaikana, eikä merkitystä ole sillä, että vanhempainvapaalle jäädessä työsuhde on tosiasiassa kestänyt alle kuusi kuukautta.

Työnantajapuolen mukaan vuonna 2011 määräyksen sanamuodon muutos ei muuttanut määräyksen tulkintaa. Vanhempainvapaan palkka maksetaan sen mukaan näin ollen vain sellaiselta vanhempainvapaalta, jota pidetään työsuhteen kestettyä kuusi kuukautta.

$15a

Työtuomioistuin katsoo, että tekstin sanamuoto tukee pikemminkin kantajan kantaa asiassa, mutta kokonaisuutena se on jäänyt kuitenkin tulkinnanvaraiseksi. Osallisten yhteisestä tarkoituksesta ei ole esitetty muuta selvitystä. Henkilötodistelun perusteella osapuolet eivät ole käyneet keskustelua määräyksen tulkinnasta nyt käsiteltävän asian kaltaisessa tilanteessa. Vastaajapuolen esittämät kirjalliset todisteet eivät myöskään osoita tällaista yhteistä tulkintaa, vaan niistä ilmenee ainoastaan se määräyksen sanamuodon mukainen seikka, että työssäolokriteeri on sidottu laskettuun aikaan (V2 — V5). Yhteistä tulkintaa ei osoita sekään seikka, että YTN:n on selvitetty esittäneen määräyksen muutosta vuosien 2021 — 2023 neuvottelukierroksilla (J, H, K). Sellaisesta vakiintuneesta, yhtenäisestä ja osallisten yhteisesti hyväksymästä soveltamiskäytännöstäkään ei ole esitetty selvitystä, joka osoittaisi sopijapuolten yhteisen tarkoituksen. Ylipäätään vastaavien tilanteiden voidaan arvioida olevan varsin harvinaisia.

Nyt käsillä olevan tapauksen kaltainen tilanne ei ole myöskään verrannollinen sairausajan palkanmaksua koskevaan tai adoptiovanhemman tilanteeseen, eikä näitä tilanteita koskevilla määräyksillä voida katsoa olevan ratkaisevaa merkitystä riidanalaisen määräyksen tulkinnassa. Sinänsä sellaisiin työehtosopimuksella sovittuihin etuuksiin kuin sairausajan tai perhevapaa-ajan palkkaan on tavanomaisesti oikeus työsuhteen vakiinnuttua ja tietyn pituisen, sovitun työssäoloehdon tosiasiallisesti täytyttyä. Tämä seikka tukee työnantajapuolen tulkintaa asiassa, mutta ei kuitenkaan poissulje kantajan tulkintaa.

$15b

$15c

$15d

Kanteen vahvistusvaatimus on edellä lausutuin perustein hyväksyttävä.

Kanteessa on lisäksi vaadittu, että X Oy velvoitetaan suorittamaan A:lle maksamatta jäänyttä palkkaa 2.255,40 euroa korkoineen.

Työtuomioistuin on edellä katsonut, että kuultavayhtiö on menetellyt työehtosopimuksen 6.2 kohdan vastaisesti jättämällä maksamatta A:lle palkkaa vanhempainvapaan ajalta. A:lla on ollut oikeus palkkaan 19 työpäivältä, ja maksamatta on jäänyt 14 työpäivän palkka. Työnantaja on velvoitettava maksamaan tämä riidaton määrä A:lle.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla Teknologiateollisuuden työnantajat ry ja X Oy ovat asian hävitessään velvolliset korvaamaan Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n oikeudenkäyntikulut. Asiassa ei ole perusteita määrätä asianosaisia pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään riidaton.