TT 2025:22 – Palkkaus

Kysymys siitä, tuliko poliisilaitoksen lupahallintosektorilla ryhmänjohtajana työskennelleen rikosylikonstaapelin tehtävä sijoittaa poliisin palkkausjärjestelmässä vaativuustasolle 40.12.02 vai 40.13. Tuomiosta tarkemmin ilmenevin perustein katsottiin, että tehtävä tuli sijoittaa vaativuustasolle 40.13. Kanne hyväksyttiin.

Asia

Palkkaus

Kantaja

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry

Vastaaja

Valtiovarainministeriö/Poliisihallitus

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 29.4.2025

Pääkäsittely 16.6.2025

VIRKAEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Sisäasiainministeriön ja AKAVA-JS ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 29.11.2002 tehty ja allekirjoitettu tarkentava virkaehtosopimus poliisitoimen virkasuhteisen henkilöstön palkkausjärjestelmän uudistamisesta 1.3.2003 lukien (virkaehtosopimus 267551) on sisältänyt muun ohessa seuraavat määräykset.

Tehtävien vaativuustaso arvioidaan tulos- ja kehityskeskustelujen yhteydessä ja lisäksi aina, kun tehtävät oleellisesti ja pysyvästi muuttuvat. Oikeus muuttuneeseen palkkaukseen syntyy arviointia seuraavan kuukauden alusta lukien.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

Poliisin palkkausjärjestelmää koskevaan allekirjoituspöytäkirjaan 29.11.2002 on kirjattu muun ohessa seuraavasti:

Neuvotteluosapuolet ovat yksimielisiä seuraavasta:

Palkkausjärjestelmä perustuu Weigh and See -vaativuudenarviointijärjestelmään, jota on osapuolten kesken yhteistyössä muokattu poliisihallinnon tarpeita vastaavaksi. Jokaiselle poliisihallinnon tehtäväkokonaisuudelle on määritelty Weigh and See -järjestelmän periaatteiden mukaisesti vaativuustaso ja sen mukaan määräytyvä peruspalkka. Vaativuustasojen toimenkuvauksissa on määritelty yleisellä tasolla ne tehtävät, jotka kyseiselle vaativuustasolle sijoitettavan virkamiehen työtehtäviin tulisi kuulua. Toimenkuvia täydentävät tehtävätyyppejä koskevat osaamis- ja tehtäväalueiden määrittelyt ja perustoimenkuvat. Vaativuustaso määräytyy aina virkamiehen todellisten työtehtävien mukaan siten, että hänen työtehtäviään verrataan yleiseen vaativuustason toimenkuvaan ja siinä määriteltyihin tehtäviin.

[–]

Tehtävien vaativuudenarvioinnissa vaativuustekijät ovat koulutusaste, lisäkoulutus, oppimisajan pituus, operatiivinen toiminta, fyysiseen kuntoon kohdistuvat vaatimukset, päättelytaito ja ongelmanratkaisu, sitovuuden aikajänne, asiantuntemuksen taso, tehtäväjohtaminen, henkilöjohtaminen, itsenäisyys sekä vaikutus poliisihallinnon tulokseen.

Pöytäkirja ei ole voimassa virkaehtosopimuksena, mutta ilmaisee osapuolten yksimielisen käsityksen siinä käsitellyistä asioista.

Poliisihallinnossa kehitetty palkkausjärjestelmä perustuu Weigh and See — vaativuudenarviointijärjestelmään ja sen tavoitteena on oikeudenmukainen ja motivoiva palkan määräytyminen. Järjestelmässä palkan suuruus määräytyy pääasiassa työn vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen perusteella ja siten virkamiehellä on aina työsuorituksensa kautta mahdollisuus vaikuttaa palkkansa suuruuteen.

Peruspalkka määräytyy virkamiehen hoitaman tehtävän vaativuuden mukaan. [–]

Poliisihallinnon eri tehtävätyypeille on laadittu erilliset vaativuustasot, jotka muodostuvat tehtävän nimikkeestä sekä yleisestä toimenkuvasta. Yleisestä toimenkuvasta selviävät ne tehtävät, joita kyseiselle vaativuustasolle sijoitettavan henkilön työtehtäviin tulisi kuulua. Yleisiä toimenkuvia täydentävät perustoimenkuvat sekä toimenkuviin liittyvät osaamis- ja tehtäväalueet.

Yleiset toimenkuvat on jaoteltu tehtävätyyppien mukaisesti toimisto-, valvonta-, tutkinta-, vartija-, johto- sekä ammatti- ja asiantuntijatehtäviin. Jokainen palkkausjärjestelmän soveltamisalaan kuuluva virkamies sijoitetaan hänen tehtäviensä mukaiselle vaativuustasolle, jonka perusteella määräytyy virkamiehelle maksettavan peruspalkan suuruus.

Palkkausjärjestelmän soveltamisalan piiriin kuuluville virkamiehille laaditaan henkilökohtainen toimenkuva, josta selviää virkamiehen tehtävät ja vastuualueet. Henkilökohtaisen toimenkuvan tulee perustua todellisiin, työjärjestyksen tai ohjesäännön perusteella määriteltyihin virkamiehen tehtäviin.

Henkilön virkanimikkeellä ei ole vaikutusta vaativuustason valinnassa vaan vaativuustaso määräytyy aina henkilön todellisten työtehtävien mukaan siten, että virkamiehen työtehtäviä verrataan yleiseen vaativuustason toimenkuvaan ja siinä määriteltyihin tehtäviin. Mikäli tehtävän vaativuutta merkittävästi lisäävät erityiset vastuut kuten esimerkiksi kehittämisvastuut, voidaan nämä ottaa huomioon vaativuustasoa määritettäessä. Vaativuustason valinta tapahtuu aina henkilön tehtävien kokonaisarvioinnin perusteella.

Vaativuustasosijoittelun hyväksyy valinnan tehneen esimiehen lähin tai yksikön rakenteesta johtuen muu ylempi esimies ja vahvistaa viraston tai laitoksen päällikkö taikka muu työjärjestyksessä tai ohjesäännössä määrätty esimies. Hyväksyviä esimiehiä voi olla vain yksi taso.

Sisäasiainministeriön ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välillä 16.4.2009 tehdyn ja 6.5.2009 allekirjoitetun vuoden 2009 paikallisesti toteutettavien erien käyttöä koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (virkaehtosopimus 267551) liitteessä on ollut muun ohella seuraavat määräykset:

Toimenkuva soveltuu virastoa ja hallintoa palvelevissa käytännön asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimiville sekä vaativien tukitehtävien esimiehille. Koulutustavoitteena korkeakoulututkinto ja alakohtainen lisäkoulutus. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta. Tehtävä edellyttää laajan vastuualueen asiakokonaisuuksien hyvää ymmärtämistä, kehittämistehtäviä sekä uuden tiedon hankintaa ja yhdistämistä. Seuraa alansa kehitystä ja kehittää uusia toimintatapoja. Voi olla itsenäinen ratkaisuoikeus yksittäisissä rajallisissa tapauksissa annettujen ohjeiden ja periaatteiden mukaisesti. Voi toimia poliisihallinnon edustajana/asiantuntijana omalla asiantuntija-alueellaan.

Esimerkkejä

– talous- ja henkilöstöhallinnon vaativat valmistelu- ja suunnittelutehtävät

– esimiestehtävät aikaisempia tasoja vaativampia yksikön koon ja ratkaisuvallan kannalta

– tulossuunnitteluun ja -seurantaan sekä strategiseen analyysitoimintaan liittyvät vaativat valmistelutehtävät

– vaativa työvuorosuunnittelu isossa kenttäyksikössä

– asiajohtaminen jollakin vastuualueella (ei välttämättä alaisia)

– koulutuksen ja tutkimuksen järjestely- ja suunnittelutehtävät

– laboratorion lausunnonanto koko tehtäväalueella

– teknisen tarkkailun ja tietoteknisen tutkinnan asiantuntijatehtävät

Toimenkuva soveltuu virastoa ja hallintoa palvelevissa käytännön asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä toimiville sekä erittäin vaativien tukitehtävien esimiehille. Koulutustavoitteena korkeakoulututkinto ja laaja alakohtainen lisäkoulutus. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta. Toimenkuvaan liittyy alan syvällinen käytännön asiantuntemus, johtopäätösten teko monimutkaisissa ongelmatilanteissa ja vaihtelevien asiakokonaisuuksien hallintaa ja soveltamista. Toimii poliisihallinnon asiantuntijana/edustajana omalla vastuualueellaan hallinnossa ja vastaa laajamittaisesta toiminnan ja prosessien kehittämisestä.

– ammattiaineenopettajan perustaso

– koulutuksen ja tutkimuksen suunnittelu- ja kehittämistehtävät

– laboratorion lausunnonanto koko tehtäväalueella sisältäen merkittäviä kehittämisvastuita

– teknisen tarkkailun ja tietoteknisen tutkinnan asiantuntijatehtävät sisältäen merkittäviä kehittämisvastuita

Toimenkuva soveltuu virastoa ja hallintoa palvelevissa käytännön asiantuntemusta edellyttävissä vaativissa erikoistehtävissä toimiville. Koulutustavoitteena korkeakoulututkinto ja laaja alakohtainen lisäkoulutus. Opetustehtävissä edellytetään opettajan pedagogiset opinnot. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta. Tehtävässä vaaditaan itsenäistä vastuuta toimialueen uusien menetelmien ja valmiuksien luomisessa, suunnittelutehtävissä ja/tai vahvaa roolia kansainvälisessä yhteistyössä.

– erittäin vaativat analyysi- ja raportointitehtävät

– ammattiopettajan vaativa taso

– laboratoriotoimi, jossa keskeistä kehittämistehtävät

– teknisen tarkkailun ja tietoteknisen tutkinnan vaativat valtakunnallisen tason asiantuntijatehtävät sisältäen merkittäviä kehittämisvastuita

Toimenkuva soveltuu esimiestehtäviin, jossa alaisena on useita muita asiantuntijatehtävissä toimivia. Taso soveltuu virastoa tai hallintoa palvelevissa erittäin vaativissa asiantuntijatehtävissä toimiville, joiden tehtäviin sisältyy poikkeuksellisen merkittäviä kansallisia tai kansainvälisiä vastuita. Koulutustavoitteena korkeakoulututkinto ja laaja alakohtainen lisäkoulutus. Opetustehtävissä edellytetään opettajan pedagogiset opinnot. Edellyttää pitkäaikaista harjaantumista ja kokemusta.

Kun tehtävässä käytännössä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, tehtävä sijoittuu vaativuustasoille 40.14 — 40.18.

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

Rikosylikonstaapeli A työskentelee X poliisilaitoksen poliisipalvelut -linjan lupahallintosektorilla esihenkilötehtävässä. Tehtävään kuuluu henkilöstöhallinto- sekä asiajohtamisvastuuta.

A:n alaiset toimivat lupavalvontaryhmässä käytännön asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä, joissa vaaditaan alan syvällistä käytännön asiantuntemusta, johtopäätösten tekoa monimutkaisissa ongelmatilanteissa sekä vaihtelevien asiakokonaisuuksien hallintaa ja soveltamista. A:n kuusi alaista on sijoitettu palkkausjärjestelmän vaativuustasolle 40.12 (”Asiantuntijatehtävien erikoistoimi”).

A on 14.2.2023 tehnyt työnantajalle palkkauksen muutosvaatimuksen, jossa hän on vaatinut palkkauksensa nostamista vaativuustasolle 40.13 (”Asiantuntijatehtävien esimiestoimi tai erittäin vaativa erikoistoimi”). X poliisilaitoksen palkkatyöryhmä on käsitellyt muutosvaatimuksen ja tehnyt 27.9.2023 ratkaisuehdotuksen, jonka mukaan muutosvaatimus hylätään erimielisenä. X poliisilaitoksen poliisipäällikkö on 2.11.2023 tehnyt päätöksen, jonka mukaan muutosvaatimusta ei hyväksytä.

A on hakenut viraston palkkausta koskevaan päätökseen muutosta saattamalla asian erimielisyysmenettelyyn. Poliisin ylijohdon palkkatyöryhmä on käsitellyt asiaa kokouksissaan 17.1.2024 ja 6.3.2024 ja tehnyt 12.4.2024 ratkaisuehdotuksen, jonka mukaan A:n tehtävät sijoittuvat vaativuustasolle 40.12.02. Poliisin ylijohdon palkkatyöryhmän ratkaisuehdotus oli erimielinen. X poliisilaitoksen poliisipäällikkö on päätöksellään 10.5.2024 hylännyt A:n muutosvaatimuksen ja vahvistanut A:n tehtävien vaativuuden poliisin ylijohdon palkkatyöryhmän ratkaisuehdotuksen mukaisesti tasolle 40.12.02. Päätöksen perustelujen mukaan X poliisilaitoksessa on eriytetty asia- ja henkilöstöjohtaminen, jonka vuoksi lupavalvontaryhmän johtajan tehtävä ei kokonaisuutena arvioiden ole vaativuustason 40.13 mukainen.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

3 § Peruspalkka

1 § Vaativuuden arviointi

10 § Voimassaolo

Poliisin palkkausjärjestelmän soveltamisohje

1. Palkkausjärjestelmän kuvaus

3.2 Vaativuustason määrittely

3.2.1. Yleiset toimenkuvat

3.2.2 Henkilökohtainen toimenkuva

Poliisihallinnon ammatti- ja asiantuntijatehtävät

40.11 Asiantuntijatehtävien vaativa toimi

40.12 Asiantuntijatehtävien erikoistoimi

40.12.02 Asiantuntijatehtävien vaativa erikoistoimi

40.13 Asiantuntijatehtävien esimiestoimi tai erittäin vaativa erikoistoimi

Vaatimukset

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry on vaatinut, että työtuomioistuin

1. vahvistaa, että X poliisilaitoksen lupapalvelulinjalla työskentelevä rikosylikonstaapeli A on tullut sijoittaa 1.4.2023 lukien poliisin palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen (virkaehtosopimus 267551) tasolle 40.13 ja

2. velvoittaa valtiovarainministeriön korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 14.858,75 eurolla korkoineen.

Perusteet

A toimii lupavalvontayksikössä kuuden asiantuntijatehtävässä toimivan henkilön esimiehenä, vastaten ryhmän päivittäis- ja henkilöstöjohtamisesta. Johtamistehtävien lisäksi A:lle kuuluu lupahallintoon liittyvää päätöksentekoa. A:n toimenkuvan sisältö on itsessään riidaton. Näin ollen kyse on ainoastaan siitä, mille vaativuustasolle tehtävä tulisi sijoittaa.

Tarkentavasta virkaehtosopimuksesta laaditun soveltamisohjeen mukaan poliisihallinnon eri tehtävätyypeille on laadittu erilliset vaativuustasot, jotka muodostuvat tehtävän nimikkeestä sekä yleisestä toimenkuvasta. Soveltamisohjeen mukaan yleisestä toimenkuvasta selviävät ne tehtävät, joita kyseiselle vaativuustasolle sijoitettavan henkilön työtehtäviin tulisi kuulua. Yleisiä toimenkuvia täydentävät perustoimenkuvat sekä toimenkuviin liittyvät osaamis- ja tehtäväalueet. Virkanimikkeellä ei ole vaikutusta vaativuustason valinnassa.

A:n alaiset on sijoitettu palkkausjärjestelmässä 40-sarjassa vaativuustasolle 40.12, joka on kuvattu asiantuntijatehtävien erikoistoimeksi. A tulisi sijoittaa sille vaativuustasolle, joka parhaiten soveltuu A:n tehtäviin. Tason 40.13 kuvaajien mukaan toimenkuva soveltuu esimiestehtäviin, jossa alaisena on useita muita asiantuntijatehtävissä toimivia. Vastaajan väite asia- ja henkilöstöjohtamisen eriyttämisestä ei pidä paikkaansa, eikä se vastaa myöskään A:n toimenkuvaa. Väite on myös tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltamisen kannalta merkityksetön.

Kun A:n tehtävä on riidattomasti esimiestoimi, ja kun A:n alaisena työskentelee kuusi vaativissa asiantuntijatehtävissä toimivaa henkilöä, A tulisi sijoittaa tasolle 40.13, eikä tasolle 40.12.02. Taso 40.12.02 on tarkoitettu asiantuntijatason vaativissa erikoistoimissa, mutta ei esimiestehtävissä toimiville.

Työnantajapuoli on perustellut A:n sijoittamista vaativuustasolle 40.12.02 sillä, että poliisin palkkausjärjestelmän ammatti- ja asiantuntijatehtävien tehtäväsarja (40-sarja) ei ole alkujaankaan tarkoitettu lupahallinnon tehtäviin, eikä vaativuustasosarjan käyttämistä lupahallinnon tehtäviin ole linjattu poliisin palkkausjärjestelmän soveltamisohjeilla eikä työnantajapäätöksillä. Työnantajapuoli on arvioinut näin ollen asiaa kokonaisarvioinnilla, jossa esimiestehtävä huomioon ottaen A on sijoitettu alaisiaan yksi palkkaluokka korkeammalle tasolle.

Työnantajapuolen perustelut ovat kestämättömiä ja tarkentavaan virkaehtosopimukseen perustumattomia.

Poliisivirassa olevat lupahallinnon tehtävissä työskentelevät ovat olleet sijoitettuna sekä 08- että 40-tehtäväsarjaan aina vuonna 2013 toteutettuun poliisihallinnon rakenneuudistukseen (ns. PORA III) saakka. Tämän jälkeen lupahallinnon tehtävät ovat olleet sijoitettuna lähtökohtaisesti 40-tehtäväsarjaan. Hallintorakenneuudistuksesta johtuen poliisilaitosten koko kasvoi radikaalisti ja erikoistuminen niiden sisällä lisääntyi. Aiemmin ei ollut erityistä omaa toimintoa lupavalvonnan osalta, vaan lupavalvontatehtäviä hoidettiin osana muita poliisitehtäviä. Erikoistumisesta johtuen poliisimiehiä siirrettiin 40-tehtäväsarjaan, jossa aikaisemmin ei ollut juurikaan poliisimiehiä. Tehtäväsarjan 40 käyttöönotto poliisimiesten osalta alkoi ja johtui siten juuri organisaatiomuutoksesta, jonka jälkeen vastaaviin tehtäviin on sovellettu johdonmukaisesti juuri 40-sarjaa.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltamiskäytäntö osoittaa, että tehtäväsarja on katsottu tehtäviin soveltuvaksi. Toisin päin voidaan todeta, että palkkausjärjestelmässä ei ole muutakaan yhtä hyvin tällaisissa tehtävissä työskenteleville henkilöille soveltuvaa sarjaa, eikä lupahallinnon poliisivirkamiehiä ole ollut tarkoitus jättää palkkausjärjestelmän ulkopuolelle. Näin ollen työnantajan argumentaatio ei saa tukea tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltamiskäytännöstä.

Tarkentavan virkaehtosopimuksen sisällys ilmenee sanamuodosta, allekirjoituspöytäkirjasta sekä siihen perustuvasta soveltamisohjeesta, joka kuvaa osapuolten yhteistä tulkintaa virkaehtosopimuksen sisällyksestä ja tulkinnasta.

Ellei muuta näytetä osallisten yhteisen tarkoituksen osalta, ratkaiseva merkitys tulee antaa tarkentavan virkaehtosopimuksen sanamuodolle ja siinä käytettyjen ilmaisujen yleiskieliselle tulkinnalle. Tarkentavan virkaehtosopimuksen sanamuodon perusteella voidaan pitää varsin selvänä, että vaativuustasoa 40.12.02 ei ole tarkoitettu esimiestehtävissä toimiville, kun puolestaan vaativuustaso 40.13 on selvästi tarkoitettu juuri asiantuntijatehtävien esimiestoimessa toimivalle.

Tarkentavaa virkaehtosopimusta koskevasta soveltamisohjeesta ei voida johtaa tulkintaa, jonka mukaan tarkentavan virkaehtosopimuksen selkeä sanamuoto voitaisiin sivuuttaa työnantajan harjoittamalla ”kokonaisharkinnalla”, jonka mukaan esimiehen tulee toimia ainoastaan yksi palkkaluokka korkeammassa tehtävässä kuin alaisensa.

04- (valvonta ja hälytystehtävät) ja 08- (tutkintatehtävät) tehtäväsarjoja ei tule sekoittaa poliisihallinnon ammatti- ja asiantuntijatehtäväsarjaan eli 40-sarjaan, koska eri tehtävätyypeille on laadittu erilliset vaativuustasot ja niiden kuvaajat. Vastaajan mainitsemaa ryhmänjohtaja -käsitettä ei ole lainkaan 40-sarjassa, ja 40- tehtäväsarjassa puhutaan vain esimiestehtävistä. Tehtäväsarjoissa on kyse täysin eri tehtävätyypeistä, eikä niitä voida rinnastaa keskenään.

Merkitystä ei voida antaa myöskään sille, onko yhden vaativuustason ero A:n ja hänen alaistensa välillä vastaajan mielestä oikeudenmukainen tasoero, koska tällainen väite ei perustu tarkentavan virkaehtosopimuksen palkkausjärjestelmään. Myöskään palkkatilastoista ei voida päätellä, mihin vaativuustasolle A pitäisi sijoittaa. Palkkatilastoissa palkkoja vertaillaan ilman tarkkoja toimenkuvavertailuja, jolloin tehtävät voivat tosiasiassa erota ratkaisevasti. Tilasto ei oikeuta virkaehtosopimuksen virheellistä tulkintaa.

Edelleen merkitystä ei voida antaa myöskään vastaajan väitteille siitä, että vaativuustaso 40.13 ei ole esimiestehtävien osalta tarkoitettu alipäällystö- vaan päällystötehtäviin. Väite ei perustu palkkausjärjestelmään, koska virkanimike ei ratkaise vaativuustasoa. Ylikonstaapeli-tehtävänimikkeellä on sijoitettu virkamiehiä myös 40.13 vaativuustasoa vaativampiinkin tehtäviin.

Tasapuolisen kohtelun vaatimusta ei rikota, vaikka A sijoitettaisiin tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaisesti oikeaan vaativuusryhmään. 04- ja 08-tehtäväsarjoihin on sisään rakennettuna poliisin tehtäviin perustuva hierarkia (miehistö, alipäällystö, päällystö) mutta kuten edellä on todettu, näitä tehtäväsarjoja ei voida verrata 40-sarjan tehtäviin. Osapuolilla ei ole yhtenäistä, yhteisesti hyväksyttyä soveltamiskäytäntöä 40-sarjan soveltamisesta kyseessä olevan kaltaisen tilanteen osalta.

Viime kädessä vaativuustasoa koskeva päätöksenteko perustuu aina kokonaisharkintaan, eikä myöskään kokonaisharkinta puolla sitä, että selkeästi esimiestehtävässä toimiva A sijoitettaisiin muuhun kuin vaativuustasolle 40.13. Edellä mainituin perustein kantajan vahvistusvaatimus on hyväksyttävä.

Poliisihallitus valtiovarainministeriön määräämänä on vaatinut, että kanne hylätään ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.280 eurolla korkoineen.

X poliisilaitos on tulkinnut poliisitoimen palkkausjärjestelmää koskevaa virkaehtosopimusta oikein sijoittaessaan päätöksellään lupahallintosektorilla työskentelevän rikosylikonstaapeli A:n tasolle 40.12.02.

Poliisin ammatti- ja asiantuntijatehtävien tehtäväsarjan eli 40-sarjan soveltaminen poliisin lupahallinnon tehtäviin on haasteellista. Lupahallinnon tehtävien vaativuustasot uudessa 07-sarjassa on neuvoteltu ja hyväksytty vuoden 2024 tarkentavalla virkaehtosopimuksella, mutta lupahallinnon poliisivirassa olevia virkamiehiä ei siirretty tähän sarjaan henkilöstöjärjestöjen vastustuksesta johtuen. Koska 40-sarjaa ei ole lupahallinnon tehtäviin tarkoitettu eikä lupahallinnon tehtävistä ole myöskään työnantajan antamia soveltamisohjeita, on 40-sarjan soveltamisessa lupahallinnon tehtäviin käytettävä yksittäistapauksissa kokonaisarviointia.

A:n toimenkuvassa määritelty tehtävä sijoittuu kokonaisarvioinnin perusteella vaativuustasolle 40.12.02. Vaikka kyseisellä vaativuustasolla ei ole varsinaista kirjausta tason soveltumisesta esimiestehtäviin, ei se ole esteenä tason soveltamiselle myös tällaisiin tehtäviin. Myös esimerkiksi tasoa 40.12. käytetään esimiestehtävissä. Vaativuustason arviointi ja valinta tapahtuu aina henkilön tehtävien kokonaisarvioinnin perusteella. Vaativuustason kokonaisarvioinnissa arvioidaan niin henkilölle määrättyjen asiantuntija- kuin esimiestehtävienkin luonnetta ja vaativuutta.

Lupahallintosektorilla asiajohtaminen on eriytetty siten, että vaativaa päätöksentekoa ja linjauksia ei tehdä ryhmässä ryhmänjohtajan toimesta vaan kyseessä olevat toimet on keskitetty sektorijohdon alaisuudessa oleviin erityistoimintoihin ja sinne sijoitetuille päällystötasoisille prosessinomistajille ja osin myös sektorijohtajalle (esim. aselupien myöntäminen, aselupien peruuttaminen, ajokieltoasiat). Samoin myös henkilöstöjohtamisen osalta päätökset tehdään ryhmänjohtajan sijaan ryhmänjohtajatasoa korkeammalla; päällystötasoinen yksikönjohtaja on ryhmänjohtajan alaisuudessa työskentelevien virkamiesten Kieku-esimies ja tekee päätökset mm. ylitöistä, työvuoroista ja lomista; harkinnanvaraisista virkavapauksista sen sijaan päättää linjajohtaja.

A:lle määritetty vaativuustaso 40.12.02 on yhtä vaativuustasoa korkeampi kuin ryhmän muiden asiantuntijoiden vaativuustaso. Yhden vaativuustason nosto tuottaa ryhmänjohtajana toimivalle A:lle korvauksen hänelle määrätystä ryhmän esimiestehtävästä. Vastaajan näkemyksen mukaan yhden vaativuustason ero A:n ja hänen ryhmänsä muiden asiantuntijoiden palkkauksen välillä ei ole epäsuhtainen, vaan palkkaus on oikeudenmukainen ja perustuu poliisitoimen palkkausjärjestelmän mukaiseen kokonaisarvioon.

X poliisilaitoksella lupavalvonnan ryhmänjohtajina työskentelevät kaksi muuta ylikonstaapelia on sijoitettu A:n tapaan vaativuustasolle 40.12.02. Vastaavaa ryhmänjohtajan tehtävää vastaavilla toimenkuvilla hoitavat ylikonstaapelit Y:n lupavalvontaryhmässä ja Turvallisuushallinto -ryhmässä. Toisella heistä on voimassa olevan toimenkuvan mukaan kahdeksan alaista ja toisella yhdeksän alaista. Kaikki kolme ryhmänjohtajana toimivaa ylikonstaapelia tekevät vahvasti asiantuntijatehtäviä, mutta toimivat asiantuntijatehtäviensä rinnalla ryhmänsä päivittäisjohtajana sekä vastaavat ryhmän muiden asiantuntijoiden henkilöstöhallinnollisista esimiestoimista. Työnantajan päätös A:n tehtävien vaativuustasosta 40.12.02 vastaa siten X poliisilaitoksella noudatettua palkkausjärjestelmän soveltamiskäytäntöä ja tukee myös palkkauksen tasapuolisuutta.

Myös valtakunnallisesti lupavalvonnan ryhmänjohtajina toimivat ylikonstaapelit on lähtökohtaisesti sijoitettu joko vaativuustasolle 40.12 tai vaativuustasolle 40.12.02. Valtakunnallisesti vain yksi ylikonstaapeli on sijoitettu lupavalvontaryhmän ryhmänjohtajatehtävissä tasolle 40.13 (Z poliisilaitos), mutta kyseisen virkamiehen osalta sovellettu vaativuustaso määräytyy erityisesti alipäällystötehtävien lisäksi hänelle kuuluvien päällystötason operatiivisten asioiden suunnittelu- ja toimeenpanovastuun perusteella. Kyseistä ylikonstaapelia ei siis ole sijoitettu vaativuustasolle 40.13 hänen lupavalvontaryhmän ryhmänjohtajatehtävien perusteella.

Vaativuustasoa 40.13 ei ole juurikaan sovellettu lupahallinnon tehtäviin, joita hoidetaan poliisinimikkeillä. Edellä mainitun ylikonstaapelin lisäksi tasolle 40.13 on sijoitettu tällä hetkellä kolme lupavalvonnan komisariota. Kyseiset komisariot eivät toimenkuvien mukaan toimi esimiestehtävissä vaan heidän vaativuustasonsa 40.13 määräytyy heille määrättyjen asiantuntijatehtävien mukaan. Vaativuustaso 40.13 ei ole esimiestehtävien osalta tarkoitettu alipäällystötehtäviin vaan päällystötehtäviin, joissa esimiestehtävän vaativuus erityisesti korostuu.

Jos kantajan vaatimus A:n tehtävien sijoittamisesta tasolle 40.13 hyväksyttäisiin, olisi ratkaisu epäoikeudenmukainen muihin A:n kanssa samanlaisia tehtäviä poliisissa tekeviin nähden ja vastoin tasapuolisen kohtelun vaatimusta. Se johtaisi myös palkkausjärjestelmän sisäiseen epätasapainoon.

Poliisitoimen palkkausjärjestelmä koostuu tehtäväsarjoista, jotka on sovittu niin, että esimerkiksi valvonnan ja hälytystoiminnan tehtävät kokonaisuudessaan sijoittuvat sarjaan 04 ja rikostutkinnan tehtävät kokonaisuudessaan sarjaan 08. Sarjojen sisällä tehtävät vaativoituvat siten, että miehistön tehtävät ovat vähiten vaativia, alipäällystön tehtävät vaativampia tehtäviä ja päällystön tehtävät sarjan vaativimpia. Tehtävien vaativuutta eri tehtävätasoilla osoittaa myös tietyt lailla säädetyt toimivaltuudet. Esimerkiksi komisario on pakkokeinolain mukaan pidättämiseen oikeutettu virkamies, ylikonstaapeli sen sijaan ei ole. Komisario kuuluu poliisista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan päällystöön, kun taas ylikonstaapeli kuuluu alipäällystöön.

Päällystöön kuuluvia virkoja ovat siis esimerkiksi komisarion virat, jotka sijoittuvat valvonnan ja hälytystoiminnan tehtäväsarjassa tasoille 04.08 tai 04.09. Vastaavasti rikostorjunnan tehtäväsarjassa komisario sijoittuu tasolle 08.08 tai 08.09. Euromääräisesti tämä tarkoittaa 04-tehtäväsarjassa vaihteluväliä 3.710,84 — 4.007,87 euroa ja 08-tehtäväsarjassa vaihteluväliä 3.840,81 — 4.070,83 euroa. Jos kantajan vaatimus hyväksyttäisiin, tämä tarkoittaisi sitä, että alipäällystöön kuuluva ylikonstaapeli nousisi päällystön kanssa samalle palkkatasolle ilman, että hänen tehtävänsä olisi lähellekään päällystön tehtävien vaativuutta vastaava. Vaativuustason 40.13 tehtäväkohtainen palkka on 3.828,46 euroa.

Kantajan kirjalliset todisteet

1. A:n toimenkuvat 1.2.2023 ja 6.7.2023

2. A:n palkkauksen muutosvaatimus 14.2.2023

3. Poliisin ylijohdon palkkatyöryhmän ratkaisuehdotus 12.4.2024

4. Yhteenvetoa VES:n soveltamisesta POHE-verkostolle tehdyistä kysymyksistä, esitysaineisto 2.6.2016

5. PolStat-tilasto, maaliskuu 2024, ylikonstaapelien sijoittuminen vaativuusryhmiin 40-sarjassa

6. Poliisin ylijohdon palkkatyöryhmän pöytäkirja 9.4.2024

Vastaajan kirjalliset todisteet

2. Poliisin ylijohdon palkkatyöryhmän ratkaisuehdotus 12.4.2024

3. X poliisilaitoksen poliisipäällikön päätös 10.5.2024 (POL-2023-98366)

4. Henkilökohtainen toimenkuva; Ylikonstaapeli B 40.13 (POL-2024-18181)

5. Valtakunnallinen yhteenveto: Lupavalvonnan ryhmänjohtajana toimivat ylikonstaapelit

1. C, neuvottelupäällikkö, SPJL ry

2. D, entinen SPJL ry:n pääluottamusmies

3. E, pääluottamusmies

Vastaajan henkilötodistelu

1. F, ylikomisario

2. G, Poliisihallitus, neuvottelupäällikkö

Perustelut

Oikeudenkäyntikulut

Poliisihallitus valtiovarainministeriön määräämänä on hävinnyt asian. Valtiovarainministeriö on oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut korkoineen. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään riidaton.

Tuomiolauselma

Valtiovarainministeriö velvoitetaan korvaamaan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n oikeudenkäyntikulut 14.858,75 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.

Kysymyksenasettelu

X poliisilaitoksen poliisipalvelut -linjan lupahallintosektorilla lupavalvontaryhmän ryhmänjohtajana työskentelevän rikosylikonstaapeli A tehtävä on arvioitu poliisitoimen palkkausjärjestelmää koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen vaativuustasolle 40.12.02 ”Asiantuntijatehtävien vaativa erikoistoimi”. A:n kuusi alaista on sijoitettu palkkausjärjestelmän vaativuustasolle 40.12 ”Asiantuntijatehtävien erikoistoimi”.

Asiassa on kysymys siitä, onko A:n tehtävä tullut sijoittaa 1.4.2023 lukien vaativuustason 40.12.02 sijaan vaativuustasolle 40.13 ”Asiantuntijatehtävien esimiestoimi tai erittäin vaativa erikoistoimi”. Vastaajan mukaan oikea vaativuustaso on tehtävän kokonaisarvioinnin perusteella taso 40.12.02. Kantajan mukaan kyseistä vaativuustasoa ei ole tarkoitettu esihenkilötehtäviin, vaan oikea vaativuustaso on asiantuntijoiden esihenkilötehtävään soveltuva taso 40.13.

Henkilötodistelu

Asiassa on kuultu kantajan nimeäminä todistajina SPJL ry:n neuvottelupäällikköä C:tä, pääluottamusmies E:tä ja entistä pääluottamusmiestä D:tä. Vastaajan nimeäminä todistajina on kuultu X poliisilaitoksen lupahallintosektorin johtajaa F:ää ja Poliisihallituksen neuvottelupäällikköä G:tä.

C on kertonut osallistuneensa SPJL:n edustajana poliisitoimen tarkentavan virkaehtosopimuksen neuvotteluihin 20 vuoden ajan. Poliisihallinnon rakenneuudistusten (PORA) johdosta poliisit olivat C:n mukaan erikoistuneet muun ohella lupahallinnon tehtäviin. He olivat olleet 08-sarjassa, ja työnantaja oli sijoittanut heitä enenevässä määrin myös asiantuntijatehtävien 40-sarjaan. Nykyään lupahallinnon uudet virat olivat pääosin sijoitettuina 40-sarjaan. Tarkentavissa virkaehtosopimusneuvotteluissa työnantaja ei ollut tuonut esiin, että 40-sarja ei soveltuisi lupahallinnon poliisivirkamiesten tehtävään. Lupapalveluiden omaa 07-sarjaa koskevien tarkentavien virkaehtosopimusneuvotteluiden lopputulema oli ollut, ettei siihen ollut siirretty poliisivirkamiehiä.

Uuden palkkausjärjestelmän voimaan tullessa 40-sarjan alimmat vaativuustasot soveltuivat ammattikoulun käyneille, keskimmäiset vaativuustasot opiston käyneille ja ylimmät vaativuustasot akateemisesti koulutetuille. Sopimuksessa oli jokaisen mainitun tason jälkeen heidän esihenkilöidensä tehtävien tasot. Poliisivirkamiehiä oli sijoitettu 40-sarjan asiantuntijatehtäviin. Taso 40.12.02 ei ollut esihenkilötehtävä, vaan asiantuntijoiden esihenkilöiden ensimmäinen taso oli 40.13. Palkkausjärjestelmän mukaan 40-sarjassa henkilö joko oli esihenkilö tai ei ollut, eikä asia- ja henkilöstöjohtamisen eriyttämistä tunnettu.

A:lla oli palkkavaltuudet ja hän kävi esihenkilö-alaiskeskustelut, joten hän oli esihenkilö. Poliiseilla käytössä olevien 04- ja 08-sarjojen sisällä oli omat vaativuusluokkasarjansa miehistölle, alipäällystölle ja päällystölle. Vastaavaa ei ollut lupapalveluiden 07-, vartijoiden 11- eikä asiantuntijatehtävien 40-sarjoissa. Miehistöä oli ollut 40-sarjassa erikoisosaamisen johdosta erittäin korkealla vaativuustasolla, eli 40-sarjan tehtävät eivät olleet suoraan sidottuja poliisistatukseen.

Palkkaus määräytyi tehtävänkuvauksen perusteella. C ei ollut nähnyt muiden X poliisilaitoksen lupavalvonnan ryhmänjohtajina työskennelleiden ryhmänjohtajien tehtävänkuvia, joiden perusteella tehtävien verrannollisuus tuli arvioida. C:n käsityksen mukaan kokonaisarviointi ei ollut koskaan laskenut vaativuustasoa. Sitä vastoin kokonaisarvioinnin perusteella vaativuustasoa oli nostettu, kun virkamiehen tehtävään oli tullut vähitellen sen vaativuutta lisänneitä tekijöitä.

$172

A:n alaiset eivät olleet vaativuusluokan 40.12 kuvauksessa tarkoitetussa tukitehtävässä, vaan asiantuntijatehtävässä, jota lähin esihenkilön vaativuusluokka oli 40.13. Lupahallinnon poliisimiehet olivat pääosin ammatti- ja asiantuntijatehtävien 40-sarjassa ja osin pääkaupunkiseudulla pääkaupunkiseutulisästä johtuen tutkintatehtävien 08-sarjassa. E:n luottamushenkilöaikana ei ollut aiemmin ollut selvitettävänä nyt käsillä olevan kaltaista erimielisyyttä, jossa oli toimittu poliisimiehenä lupavalvonnan esihenkilötehtävässä. Koska 40-sarjaa ei ollut tarkoitettu alun perin lupahallinnon tehtäviin, jonkin verran oli kuitenkin keskusteltu työnantajan kanssa siitä, miten poliisimiehet sijoitettiin lähinnä asiantuntijatehtävien luokkiin 40.10 — 40.12. SPJL:n edustajilla ei ollut yleistä tietoa virkamiesten sijoittumisesta vaativuusluokkiin.

D on kertonut toimineensa poliisilaitoksen pääluottamusmiehenä vuodesta 2002 alkaen ja valtakunnallisena pääluottamusmiehenä vuodesta 2009 alkaen lokakuun loppuun 2021 asti. Tarkentavan virkaehtosopimuksen neuvotteluihin hän oli osallistunut vuosina 2017 — 2021. Palkkausjärjestelmä oli tullut voimaan maaliskuussa 2003. Poliisihallinnon PORA-uudistusten johdosta poliisit olivat alkaneet keskittyä tiettyihin asiantuntijatehtäviin, esimerkiksi lupahallinnon tehtäviin. Lupahallinnossa työskenteleviä poliisivirkamiehiä oli alettu siirtää enenevässä määrin 40-sarjaan. Sarjaan kuului asiantuntijatehtävien lisäksi muun ohella tukitehtäviä, jotka olivat ajan myötä vähentyneet.

D:n mukaanA:n tehtävässä oikea vaativuusluokka oli 40.13, koska se oli ensimmäinen asiantuntijatehtävien esihenkilötaso. Virkanimikkeellä ei ollut 40-sarjassa merkitystä. Sen sijaan 04- ja 08-sarjoissa oli erikseen ryhmänjohtajan ja päällystön tehtävät. Eräässä tapauksessa erimielisyysneuvotteluiden lopputulemana ylikonstaapeli oli sijoitettu valtakunnallisen erityisasiantuntijuuden johdosta tasolle 40.13. Toisessa tapauksessa henkilöstöpäällikkönä toiminut ylikonstaapeli oli sijoitettu tasolle 40.15. Jos tarkentavan virkaehtosopimuksen soveltaminen yhdessä sovittujen tekstien mukaisesti johti siihen, että ylikonstaapeli sai komissariota parempaa palkkaa, tämä ei D:n mukaan ollut sopimuksen näkökulmasta ongelmallista.

F on kertonut työskennelleensä erilaisissa poliisin tehtävissä ja vuodesta 2014 lukien lupahallinnossa, jossa muutaman vuoden ajan X poliisilaitoksen lupahallintosektorin johtajana. Hän toimi myös poliisilaitoksen palkkatyöryhmän jäsenenä. F oli A:n esihenkilönä toimivan yksikönjohtajan esihenkilö. A:n esihenkilön suorittaman arvioinnin perusteella F oli hyväksynyt A:n tehtävän sijoittamisen tasolle 40.12.02, minkä F:n esihenkilö oli vahvistanut. F oli osallistunut myös asiasta käytyyn välittömään neuvonpitoon.

$173

$174

Aiemmin lupavalvonnan päätöksentekijät olivat F:n mukaan olleet vaativuustasolla 40.11 ja ryhmänjohtajat vaativuustasolla 40.12. Vuonna 2014 oli tehty erään muutosvaatimuksen johdosta valtakunnallinen linjaus, jonka mukaisesti kaikki päätöksentekijät, jotka olivat tehneet sekä ase- että ajo-oikeusasioihin liittyvää päätöksentekoa, oli nostettu tasolta 40.11 vaativuustasolle 40.12. Tämän johdosta ryhmänjohtajat oli nostettu tasolta 40.12. tasolle 40.12.02. F ei itse ollut ollut muotoilemassa kyseistä linjausta. F:n mukaan poliisimies oli mahdollista sijoittaa esihenkilötehtävien johdosta vaativuustasolle 40.13., jos tehtävään kuului ylitöiden ja vuosilomien vahvistamista, Kieku-asioita sekä sairauslomien hyväksymistä, eli niitä asioita, joita päällystö nyt teki, ja asiajohtamisen osalta niitä asioita, joita nyt tekivät prosessinomistajat.

G on kertonut toimineensa poliisihallituksen neuvottelupäällikkönä vuodesta 2019 lukien ja olleensa poliisitoimen tarkentavien virkaehtosopimusten pääneuvottelija sekä erimielisyysasioissa työryhmien ja poliisin ylijohdon palkkatyöryhmän puheenjohtaja. Poliisihallituksella oli toimivalta linjata muun ohella palkkausjärjestelmän yhdenmukaista ja tasapuolista soveltamista soveltamisohjeilla. Poliisin palkkausjärjestelmän soveltamisohjeen mukaan vaativuustason valinta oli aina kokonaisarviointia, jossa verrattiin henkilökohtaista toimenkuvaa palkkausjärjestelmän kuvauksiin ja täsmentäviin esimerkkeihin. Sitä, mitä kokonaisarvioinnilla tarkoitettiin, ei ollut määritelty missään. Tarkentavalla virkaehtosopimuksella oli mahdotonta kuvata kaikkia virastojen työtehtäviä tai niiden yhdistelmiä. Näin ollen kokonaisarviointiin päädyttiin arvioitaessa esimerkiksi työtehtäviä, joita palkkausjärjestelmässä ei ollut huomioitu lainkaan, kuten nyt käsillä olevassa asiassa.

Tehtäväsarja 40 oli luotu vuonna 2006 niin sanotuksi hallinnollisten ammatti- ja asiantuntijatehtävien siviilisarjaksi. Lisäksi tehtäväsarjaan oli sijoitettu lupavalvonnan tehtäviä tekeviä poliisimiehiä. Vuonna 2019 alkaneen poliisin palkkausjärjestelmän uudistamis- ja kehittämistyön johdosta lupavalvonnan tehtäviä tekevät siviilivirkamiehet oli vuonna 2024 siirretty 40-sarjasta 07-sarjaan. Poliisin ylijohdon palkkajohtoryhmä, jossa oli myös henkilöstöjärjestöjen edustus, oli päättänyt, että lupahallinnon ja lupavalvonnan tehtävistä ei tehdä soveltamisohjeita kesken uudistamistyön.

Se, ettei vaativuustasolla 40.12.02 ollut mainittu esihenkilötehtäviä, ei estänyt sen soveltamista kyseessä olevassa tapauksessa kokonaisarvioinnin perusteella. Soveltamiskäytännössä esihenkilötehtävissä olleet lupahallinnon konstaapelit eli ryhmänjohtajat oli sijoitettu kyseiselle vaativuustasolle. Niissä tehtävissä, joita varten 40-sarja oli luotu, vaativuusluokkaa 40.12.02 ei ollut käytetty esihenkilötehtävissä. Jos ryhmänjohtajalle olisi hyväksytty vaativuustaso 40.13, nousisi alipäällystöön kuuluva konstaapeli päällystötason komisarioiden palkoille ja jopa niiden yli. Vaikka palkkausjärjestelmä ei perustunut virkanimikkeisiin, vaativuustasojen kuvaukset kuitenkin heijastelivat miehistö — alipäällystö — päällystö -hierarkiaa, sillä tehtävät vaativoituivat hierarkiassa kohoamisen myötä. Tehtäväsarjojen välisen johdonmukaisuuden säilyminen oli tärkeää.

Arvio ja johtopäätökset

Asiassa on edellä todetuin tavoin riitaa siitä, tulisiko A:n lupavalvontaryhmän esihenkilötehtävä sijoittaa poliisin palkkausjärjestelmässä tasolle 40.12.02 vai 40.13.

Poliisin palkkausjärjestelmässä poliisihallinnon eri tehtävätyypeille on laadittu erilliset vaativuustasot, jotka muodostuvat tehtävän nimikkeestä sekä yleisestä toimenkuvasta. Yleisestä toimenkuvasta selviävät ne tehtävät, joita kyseiselle vaativuustasolle sijoitettavan henkilön työtehtäviin tulisi kuulua. Yleisiä toimenkuvia täydentävät perustoimenkuvat sekä toimenkuviin liittyvät osaamis- ja tehtäväalueet. Yleiset toimenkuvat on jaoteltu tehtävätyyppien mukaisesti toimisto-, valvonta-, tutkinta-, vartija-, johto- sekä ammatti- ja asiantuntijatehtäviin. Jokainen palkkausjärjestelmän soveltamisalaan kuuluva virkamies sijoitetaan hänen tehtäviensä mukaiselle vaativuustasolle, jonka perusteella määräytyy virkamiehelle maksettavan peruspalkan suuruus. (Soveltamisohjeen 3.2.1 kohta.)

Henkilön virkanimikkeellä ei ole vaikutusta vaativuustason valinnassa, vaan vaativuustaso määräytyy aina henkilön todellisten työtehtävien mukaan siten, että virkamiehen työtehtäviä verrataan yleiseen vaativuustason toimenkuvaan ja siinä määriteltyihin tehtäviin. Mikäli tehtävän vaativuutta merkittävästi lisäävät erityiset vastuut kuten esimerkiksi kehittämisvastuut, voidaan nämä ottaa huomioon vaativuustasoa määritettäessä. Vaativuustason valinta tapahtuu aina henkilön tehtävien kokonaisarvioinnin perusteella. (Soveltamisohjeen 3.2.3 kohta.)

A on sijoitettu tehtäväsarjaan ”ammatti- ja asiantuntijatehtävät” ja siinä vaativuustasolle 40.12.02 Asiantuntijatehtävien vaativa erikoistoimi. Tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan toimenkuva soveltuu virastoa ja hallintoa palvelevissa käytännön asiantuntemusta edellyttävissä vaativissa erikoistehtävissä toimiville.

Kantaja on katsonut, että A:n tehtävä tulisi sen sijaan sijoittaa vaativuustasolle 40.13 Asiantuntijatehtävien esimiestoimi tai erittäin vaativa erikoistoimi. Tarkentavan virkaehtosopimuksen mukaan tämä taso soveltuu muun ohella esihenkilötehtäviin, jossa alaisena on useita muita asiantuntijatehtävissä toimivia. Asiassa on riidatonta, että A toimii esihenkilötehtävässä ja hänellä on kuusi asiantuntijatehtävässä toimivaa alaista, jotka on sijoitettu vaativuustasolle 40.12 Asiantuntijatehtävien erikoistoimi. Vastaajan mukaan myös tasolle 40.12.02 voidaan sijoittaa esihenkilöitä kokonaisarvion perusteella.

$175

Työnantaja on hylännyt A:n vaatimuksen palkkauksen nostamisesta vaativuustasolle 40.13. Päätöksen perusteluiden mukaan poliisilaitoksessa on eriytetty asia- ja henkilöstöjohtaminen, minkä vuoksi lupavalvontaryhmän johtajan tehtävä ei kokonaisuutena arvioiden ole vaativuustaso 40.13 mukainen. Työtuomioistuimessa kuultu lupahallintosektorin johtaja F on tältä osin kertonut, että lupahallintosektorilla päällystötasoiset yksikönjohtajat toimivat henkilöstöjohtajina, ja he esimerkiksi vahvistavat työvuorot ja tekevät päätökset ylitöistä. Niin ikään päällystötasoiset lupapäällikkö ja kaksi komisariota johtavat ja linjaavat prosessinomistajina muun ohella ase- ja ajo-oikeusasioita. Ryhmänjohtajien tehtäviin taas kuuluu päivittäistoiminnan johtaminen. Arvioituaan A:lle määrättyjen asiantuntija- ja esihenkilötehtävien luonnetta ja vaativuutta työnantaja on päätynyt kokonaisarvioinnissaan siihen, että oikea vaativuustaso on 40.12.02.

Työtuomioistuin katsoo, että virkaehtosopimuksen sanamuoto tukee kannetta. Vaativuustaso 40.13 on ensinnäkin ensimmäinen vaativuustaso, joka sopimuksen sanamuodon mukaan soveltuu sellaisiin esihenkilötehtäviin, jossa alaisena on useita muita asiantuntijatehtävissä toimivia. Vastaavasti taso 40.11 soveltuu määräykseen kirjatuin tavoin vaativien tukitehtävien esihenkilöille ja taso 40.12 erittäin vaativien tukitehtävien esihenkilöille. Tasolla 40.12.02 ei mainita esihenkilötehtävissä toimivia, vaan edellä todetuin tavoin seuraava esihenkilötaso on 40.13. Työnantaja on tästä huolimatta katsonut, että tämä ei estä tason 40.12.02 soveltamista myös esihenkilötehtävissä toimiviin. Tällaisesta osapuolten yhteisestä tarkoituksesta ei ole kuitenkaan esitetty selvitystä.

Vaativuustasoa 40.13 koskevassa sopimustekstissä ei ole myöskään määritelty sellaisia esihenkilötehtäviä, jotka yksinomaan nostaisivat tehtävän tasolle 40.13. Sillä seikalla, että päätöksentekovaltaa on eriytetty eri esihenkilötasoille, ei siten sopimuksen sanamuotoa tulkiten ole merkitystä. Esitetystä selvityksestä ei ilmene, että vaativuustaso 40.13 olisi esihenkilötehtävien osalta tarkoitettu vastaajan väittämin tavoin vain päällystötehtäviin. Henkilön virkanimikkeellä ei ylipäätään edellä todetuin tavoin saa olla vaikutusta vaativuustason valinnassa, vaan virkamiehen todelliset työtehtävät määrittävät vaativuustason. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, että A:n esihenkilötehtävät eivät olisi riittävän vaativia tasolle 40.13.

Työnantajapuoli on vedonnut lisäksi siihen, että ammatti- ja asiantuntijatehtävien 40-sarja soveltuu huonosti lupahallinnon tehtäviin eikä lupahallinnon tehtävistä ole työnantajan antamia soveltamisohjeita. Tästä syystä 40-sarjan soveltamisessa olisi työnantajan mukaan käytettävä yksittäistapauksissa kokonaisarviointia. Työtuomioistuin toteaa, että edellä selostetuin tavoin vaativuustason valinta tapahtuu virkaehtosopimuksen mukaan aina henkilön tehtävien kokonaisarvioinnin perusteella. Kokonaisarvioinnilla ei voi kuitenkaan ohittaa sopimuksen sanamuotoa muutoin kuin yhteisymmärryksessä toisen sopimusosapuolen kanssa. Tällaisesta sopimuksen sanamuodosta poikkeavasta yhteisestä tarkoituksesta ei ole asiassa esitetty selvitystä.

Vielä työnantajapuoli on vedonnut virkaehtosopimuksen soveltamiskäytäntöön. Se on tuonut esiin, että valtakunnallisesti lupavalvonnan ryhmänjohtajina toimivat ylikonstaapelit on lähtökohtaisesti sijoitettu vaativuustasolle 40.12. tai 40.12.02. F:n kertomuksesta on ilmennyt, että vuonna 2014 on tehty valtakunnallinen linjaus, jonka mukaisesti sekä ase- että ajo-oikeusasioiden päätöksentekoon osallistuvat henkilöt on nostettu vaativuustasoon 40.12, minkä johdosta ryhmänjohtajat on puolestaan nostettu vaativuustasoon 40.12.02. Tämän linjauksen sisällöstä ja siihen liittyvistä keskusteluista ei ole esitetty tarkempaa selvitystä. Asiassa ei ole esitetty selvitystä myöskään siitä, että osapuolten yhteinen tarkoitus olisi ollut sivuuttaa virkaehtosopimuksen selvä sanamuoto tässä yhteydessä tai että kantaja olisi tämän sittemmin hyväksynyt.

Työnantajapuolen mukaan kanteen hyväksyminen johtaisi palkkausjärjestelmän sisäiseen epätasapainoon ja epätasapuoliseen kohteluun, koska alipäällystöön kuuluva ylikonstaapeli nousisi päällystön kanssa samalle palkkatasolle. Asiassa on kuitenkin esitetty selvitystä siitä, että ylikonstaapeleita on ollut sijoitettuna myös vaativuustasolle 40.13 (K4, K5) ja ylipäätään monille 40-tehtäväsarjan vaativuustasoille (K5). Eri tehtäväsarjojen tehtävien vaativuudesta ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella tehtävien keskinäinen vertailu olisi mahdollista.

Edellä lausutuin perustein kanne on hyväksyttävä.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Outi Anttila puheenjohtajana sekä Elina Ranz, Tuomas Aarto, Anne Kiiski, Samuli Hiilesniemi ja Erkki Mustonen jäseninä. Valmistelija on ollut Krista Kalske.

Tuomio on yksimielinen.