TT 2026:2 – Asiallinen ja painava syy

Työnantaja oli irtisanonut liikenteenohjaajana työskennelleen työntekijän työntekoedellytysten puuttumi­sen vuoksi, koska työntekijällä ei ollut hyväksyttyä voimassa olevaa turvallisuusselvitystä. Turvallisuus­selvityksessä esiin tulleiden merkintöjen mukaan työntekijällä oli ollut luottotietorekisterissä merkintä vakavista maksuhäiriöistä ja ulosottorekisterissä 19 merkintää ulosottoperinnästä.

Asiassa katsottiin muun ohessa selvitetyksi, että yhtiö toimi turvallisuuskriittisellä toimialalla ja kantoi osaltaan vastuun yhteiskunnan toimivuudesta ja liikenteen turvallisuudesta. Liikenteenohjaajilla oli pääsy turvaluokiteltuihin tietoihin ja he näkivät, milloin rautateillä kulki sellaisia kuljetuksia, jotka eivät olleet yleisessä tiedossa. Liikenteenohjaajan tehtävässä oli mahdollista itsenäisesti aiheuttaa suurta vahinkoa rautatieliikenteen turvallisuudelle ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömän infrastruktuurin toiminnalle.

Työtuomioistuin katsoi, että työnantajalla oli yhtiön toimialan ja liikenteenohjaajan tehtävän luonteen ta­kia ollut perusteltu syy edellyttää liikenteenohjaajan tehtävässä työskenteleviltä henkilöiltä erityistä luo­tettavuutta. Myös työnantajan sopimuskumppani, jonka kautta yhtiön kaikki liikenteenohjaajan työ teh­tiin, edellytti turvallisuusselvityksen teettämistä liikenteenohjaajista. Turvallisuusselvityksessä esille tul­lut huomattava ja harkitsematon velkaantuminen sekä taloudellinen riskinotto olivat perustellusti voineet horjuttaa työnantajan luottamusta työntekijän kykyyn toimia turvallisuuskriittisessä tehtävässä. Työnteki­jän edellytysten tehdä työsopimuksensa mukaista liikenteenohjaajan työtä katsottiin lakanneen muutoin kuin tilapäisesti. Työnantaja oli ennen irtisanomista selvittänyt, olisiko irtisanominen ollut vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Kun tällaista muuta työtä ei ollut ollut tarjolla, työnantajalla oli ollut asiallinen ja painava syy irtisanoa työsopimus.

​

Asia

Työsuhteen päättäminen

Kantaja

Rautatiealan Unioni RAU ry

Vastaajat

Palvelualojen työnantajat PALTA ry

X Oy

Kuultavat

Aaria Työttömyyskassa

Työllisyysrahasto

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Vireille 10.3.2025

Suullinen valmistelu 11.9.2025

Pääkäsittely 9.12.2025

SALASSAPITO

Työtuomioistuin on 29.9.2025 antamastaan päätöksestä ilmenevin tavoin määrännyt oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 10 §:n ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 7 ja 20 kohtien perusteella salassa pidettäväksi seuraavat kirjallisina todisteina esitetyt asiakirjat 11.3.2050 saakka:

– V1 / K5: Suojelupoliisin kirjallinen ilmoitus 7.8.2024

– V4: Ote yrityskohtaisesta tietoturvallisuussopimuksesta / Väylävirasto ja Y Oy.

Työtuomioistuimen tuomio on oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 24 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla pidettävä salassa siltä osin kuin tuomiossa käsitellään tietoja, joiden salassa pitämiseksi on annettu edellä tarkoitettu salassapitomääräys. Salassapitoaika on 25 vuotta asian vireille tulosta eli 11.3.2050 saakka. Salassa pidettävät tuomion osat on merkitty punaisella fontilla asianosaisille toimitettaviin kappaleisiin ja hakasuluin julkisiin kappaleisiin.

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Rautatiealan Unioni RAU ry:n välisen asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa ja -ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä koskevan työehtosopimuksen (2.3.2023 — 31.3.2025) osana noudatettava irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopimus on sisältänyt seuraavat määräykset:

2 § Irtisanomisen perusteet

1. Työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 7:1 — 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Soveltamisohje

2. Määräys vastaa työsopimuslain 7:1 — 2 §:ää, joissa on määritelty toimihenkilön henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet.

3. Työsopimuslain 7:2.2 §:ssä on lueteltu erikseen syitä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena.

4. Asiallisena ja painavana syynä pidetään sellaisia toimihenkilöstä itsestään riippuvia syitä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten rikkomista, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä.

5. Asiallinen ja painava syy -käsitteen sisältöä on edellä pyritty täsmentämään luettelemalla eräitä esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa työsuhteen päättäminen irtisanomalla voi sopimuksen mukaan olla sallittua.

6. Irtisanomisperusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa on työsopimuslain mukaan muun ohella merkitystä työsopimuksesta tai laista johtuvien velvollisuuksien laiminlyömisen tai rikkomisen vakavuudella.

8. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista.

9. Työsopimuksen irtisanomisperusteiden sisältöä on tarkemmin kuvattu hallituksen esityksen (HE 157/2000) perusteluissa.

[- -]

6 § Irtisanomisen perusteen ilmoittaminen

1. Työnantajan on toimihenkilön pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

9 § Toimihenkilön kuuleminen

1. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on varattava toimihenkilölle mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen syistä. Toimihenkilöllä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.

Soveltamisohje:

Sopimuksen 9 §:ssä tarkoitetaan avustajalla esimerkiksi toimihenkilön omaa luottamusmiestä tai työtoveria.

12 § Korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta

1. Työnantaja, joka on tämän sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen irtisanomisperusteiden vastaisesti irtisanonut toimihenkilönsä, on velvollinen maksamaan toimihenkilölle korvausta työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta.

13 § Korvauksen määrä

1. Korvauksena on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka.

2. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kesto, toimihenkilön ikä ja hänen mahdollisuutensa saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, toimihenkilön itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, toimihenkilön ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

3. Korvauksesta on vähennettävä toimihenkilölle maksettujen työttömyyspäivärahojen osuus työsopimuslain 12:3 §:ssä säädetyllä tavalla.

= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS

X Oy on osa W-konsernia, joka vastaa liikenteenohjauksesta ja -hallinnasta kaikissa liikennemuodoissa. X Oy vastaa rautatieliikenteen ohjauksesta ja hallinnasta.

A on työskennellyt X Oy:n ja sen edeltäjien V Oy:n sekä U Oy:n palveluksessa liikenteenohjaajana 1.2.1983 lukien. A:n työsopimus on uusittu 25.6.2020 ja se on tullut voimaan 1.1.2021 lukien, kun hän on siirtynyt paikkakunta T:n toimipisteen lopettamisen yhteydessä Kouvolan ohjauskeskukseen. Uusittuun työsopimukseen on kirjattu kohtaan muut ehdot: ”Hyväksytty turvallisuusselvitys on edellytys työsuhteen jatkumiselle”. Liikenteenohjaaja on tehtävä, jossa työnantaja voi teettää työntekijöilleen turvallisuusselvityksen.

Työnantaja on teettänyt A:lle perusmuotoisen turvallisuusselvityksen. Työnantaja on 7.8.2024 vastaanottanut suojelupoliisilta kirjallisen ilmoituksen turvallisuusselvityksessä esiin tulleista merkinnöistä, joiden mukaan A:lla on luottotietorekisterissä merkintä vakavista maksuhäiriöistä ja ulosottorekisterissä 19 merkintää ulosottoperinnästä.

Työnantaja on 12.9.2024 irtisanonut A:n työsopimuksen päättymään 12.3.2025. Irtisanomisilmoituksessa työsuhteen päättämisen syyksi on ilmoitettu työntekoedellytysten puuttuminen, koska työntekijällä ei ole hyväksyttyä voimassa olevaa turvallisuusselvitystä.

Työnantajalla ei ole ollut ainakaan Itä-Suomessa sellaista muuta työtä, jossa ei olisi edellytetty hyväksyttyä turvallisuusselvitystä ja johon A olisi voitu uudelleen sijoittaa.

Asiassa on kysymys siitä, onko turvallisuusselvityksessä löytynyt merkintä ollut irtisanomissuojasopimuksessa tarkoitettu asiallinen ja painava syy irtisanoa A:n työsopimus.

KANNE

VASTAUS

TODISTELU

TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Vaatimukset

Rautatiealan Unioni RAU ry on vaatinut, että työtuomioistuin

– vahvistaa, että X Oy on menetellyt asiakaspalvelua, liikenteenhoitoa ja -ohjausta sekä hallinnollisia ja muita toimistotehtäviä koskevan työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen 2 §:n vastaisesti irtisanoessaan A:n työsopimuksen turvallisuusselvityksessä olleen merkinnän vuoksi;

– tuomitsee X Oy:n maksamaan A:lle korvauksena laittomasta irtisanomisesta 20 kuukauden palkkaa vastaavan määrän 103.289,80 euroa;

– tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n maksamaan Rautatiealan Unioni RAU ry:lle työehtosopimuslain 8 ja 9 §:ien mukaista hyvityssakkoa valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä; sekä

– velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n korvaamaan yhteisvastuullisesti Rautatiealan Unioni RAU ry:n oikeudenkäyntikulut 19.150,44 eurolla korkoineen.

Perusteet

Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja X Oy ovat vaatineet, että kanne hylätään ja Rautatiealan Unioni RAU ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteisetoikeudenkäyntikulut 18.240 eurolla korkoineen.

Kantajan kirjalliset todisteet

1. Työsuhteen päättämissopimusesitys

2. Irtisanomisilmoitus 12.3.2025

3. Selvityspyyntö ja vastaus selvityspyyntöön 30.9.2024

4. Työsopimus 25.6.2020 (=V3)

5. Suojelupoliisin kirjallinen ilmoitus 7.8.2024 (=V1) salassa pidettävä

6. Ote Arviointilautakunnan tulkintasuosituksista 1/2020 (=V6) kohta 3.2.2 s. 32 — 38 ja kohta 3.2.5 s. 46 — 47

7. Palkkalaskelma 1/2024, 15.1.2024

8. Viikkotiedote vko 51

Vastaajien kirjalliset todisteet

2. Ote Raideinfon materiaalista 1.2.2024

3. Työsopimus 25.6.2020 (=K4)

4. Ote yrityskohtaisesta tietoturvallisuussopimuksesta / Väylävirasto ja Y Oy, salassa pidettävä

5. Selvitys irtisanomisen perusteista 30.9.2024

6. Ote Arviointilautakunnan tulkintasuosituksista 1/2020: Maksuhäiriöt ja muut taloutta koskevat tiedot henkilöturvallisuusselvityksissä

7. Ote suojelupoliisin internet-sivuilta

9. Sähköposti 27.5.2025 ja liite ”Työsopimuspohja liikenneohjaajat 26052020”

Kantajan henkilötodistelu

1. A

2. E, pääluottamusmies

3. B, toimitsija ja entinen pääluottamusmies

4. H, talous- ja velkaneuvoja

Perustelut

Tuomiolauselma

Kanne hylätään.

Rautatiealan Unioni RAU ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 18.240 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Irtisanominen on ollut perusteeton

Työnantajalla ei ole ollut asiallista ja painavaa syytä A:n irtisanomiselle. Irtisanomisilmoituksessa irtisanomisperusteeksi oli ilmoitettu: ”Työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen työntekoedellytysten puuttuessa. Työntekijän työsopimuksessa on todettu, että työ edellyttää hyväksyttyä turvallisuusselvitystä. Liikenteenohjaajan työ on turvallisuuskriittistä ja yhtiö joutuu suhtautumaan erittäin tiukasti siihen, että työntekijällä ei ole hyväksyttyä voimassa olevaa turvallisuusselvitystä. Näin ollen työnantaja katsoo, että työntekoedellytyksiä ei ole.”

Irtisanomisilmoitukseen kirjattu irtisanomisperuste ei ole työsopimuslain, työehtosopimuksen eikä turvallisuusselvityslain mukainen. Turvallisuusselvityslain 42 §:ssä nimenomaisesti todetaan, ettei henkilöturvallisuusselvityksessä oteta kantaa henkilön sopivuudesta työtehtävään. Näin ollen työnantajan väite siitä, ettei henkilöllä olisi hyväksyttyä voimassa olevaa turvallisuusselvitystä, on turvallisuusselvityslain vastainen. Turvallisuusselvityksessä ilmenneet tiedot ovat tuoneet työnantajalle vain velvollisuuden tutkia, onko tässä tapauksessa kyseessä mahdollisesti turvallisuusuhka. Tiedot sinänsä eivät turvallisuusselvityslain mukaisesti oikeuta irtisanomiseen.

Koska suojelupoliisi ei ollut haastatellut A:ta velkojen syntymiseen liittyvistä seikoista, ei sekään ollut tehnyt asiassa kokonaisharkintaa. Suojelupoliisi oli katsonut rekisterit 6.8.2024 ja lähettänyt turvallisuusselvitysilmoituksen 7.8.2024. Mitään kokonaisharkintaa ei olisi ollut edes mahdollista tehdä tässä ajassa. Rekisterimerkinnät katsotaan samalla tavalla niin palkattavien kuin jo työssä vuosikymmeniä olleiden henkilöiden osalta. Turvallisuusselvityksessä huomioidaan tehtävä sekä tutkitaan rekisterit ja niissä asiaan mahdollisesti vaikuttavat tiedot, joita voisi käyttää esimerkiksi epäasialliseen vaikuttamiseen. Niitä ei yleensä tulkita tapauskohtaisesti, vaan se jää työnantajan tehtäväksi, kuten turvallisuusselvityslain 42 §:ään on kirjattu. Tehdessään tapauskohtaista harkintaa, suojelupoliisi ottaa huomioon velkaantumisen taustalla olevat inhimilliset tekijät, kuten avioeron, työttömyyden tai sairauden. Nämä inhimilliset tekijät olisi työnantajankin tullut huomioida.

Irtisanomisen perusteeksi ilmoitetut kokonaisarviointi ja hyväksytyn turvallisuusselvityksen puuttuminen eivät sellaisenaan ole irtisanomisperusteita. Kokonaisarviointia ei ole ollut mahdollista tehdä, koska työnantajan edustajilla ei ole irtisanomistilanteessa käydyn keskustelun perusteella ollut tietoa siitä, minkälainen merkintä turvallisuusselvityksessä on ollut. Työnantajan edustajat eivät myöskään ole kysyneet A:lta tarkemmin merkinnästä tai sen syntymistekijöistä. Tämä olisi ollut kokonaisharkinnan tekemiseksi välttämätöntä. Työnantajan edustajilla ei ole irtisanomishetkellä ollut A:n veloista muuta tietoa kuin niiden määrä ja summa. Työnantajalla ei ole ollut tietoa velkojen perusteista. Kokonaisharkinnassa olisi tullut ottaa huomioon myös se, että A oli maksanut velkoja pois vastuullisesti. Lainoista oli 16.11.2021 – 6.8.2024 maksettu pois asuntolainaa kuukausittain sekä muita lainoja noin 26.000 euroa, mikä on ulosottovelkojen summasta noin 10 prosenttia.

$1b3

Työnantajan omassa koulutusmateriaalissa lukee, että ”ilmoitettava asia voi estää työntekemisen sen työtehtävän osalta, jossa vaaditaan voimassa oleva turvallisuusselvitys. Tällainen tilanne käsitellään aina tapauskohtaisesti HR:n kanssa.” Työsopimuksen kohta ei siis työnantajan oman koulutusmateriaalin perusteella tarkoita sitä, että merkintä johtaisi johtaisi irtisanomiseen, vaan asiaa tulee käsitellä tapauskohtaisesti.

$1b4

A ei ole pystynyt vaikuttamaan ulosottoperusteen syntymiseen. A:n tilanne oli muodostunut lukuisista vastoinkäymisistä, joihin hän ei ollut voinut varautua. Näitä olivat muun ohessa hänen puolisonsa terveyden heikentyminen, sen vaikutus puolison tuloihin ja lopulta puolison kuolema tapaturmaisesti. Työnantaja ei ole kysynyt näistä seikoista A:lta, joten niitä ei ole voitu myöskään ottaa huomioon päättämisperusteen kokonaisharkinnassa. Työnantaja ei siten ole noudattanut irtisanomissuojasopimuksen 2 §:n soveltamisohjeen 7 kohtaa.

A:n yksityiselämässä tapahtunut, ikävistä sattumuksista kertynyt velkaantuminen, ei ole liittynyt hänen työtehtäviinsä. A ei ole työskennellyt johtavassa tai erityisen vastuullisessa asemassa, eikä hän ole ollut tekemisissä talousasioiden kanssa, jolloin velkaantumisella voisi olla työtehtävien kannalta merkitystä.

A:n ei ole edes väitetty millään muulla tavalla aiheuttaneen työsuhteensa irtisanomista. A oli juuri loppuvuodesta 2023 palkittu työsuorituksestaan Kouvolan ohjauskeskuksessa. Hän oli siis ollut erinomainen työssään. Talousvaikeudet olivat alkaneen jo vuonna 2021, joten ne eivät olleet näkyneet millään lailla hänen työssään.

A:ta ei ollut turvattu eli poistettu liikenneturvallisuustyöstä tutkimusten ajaksi, vaan hän oli saanut turvallisuusselvityksen tulosten tultua työskennellä vielä yli kuukauden normaalisti työssään. Rautateillä turvataan työntekijät pois työstä, jos heitä pidetään turvallisuusriskinä. A oli ollut töissä vielä irtisanomispäivänä kello 7.00 alkaen turvaamisen sijasta.

Irtisanomismenettely

Työnantaja ei ole noudattanut irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n määräystä työntekijän kuulemisesta työsuhteen irtisanomisen syistä.

Työpaikan alueohjaaja oli käskenyt A:n keskustelemaan 11.9.2024 esimiehen kanssa kokoushuoneeseen. A:lle ei ollut kerrottu etukäteen tilaisuuden aihetta, joten hän ei ollut voinut valmistautua kuulemiseen, eikä hän ollut myöskään ymmärtänyt tarvitsevansa tilaisuuteen avustajaa. Paikalla ei ollutkaan A:n esimies, vaan työnantajaa olivat edustaneet C ja D HR-yksiköstä. He olivat kertoneet A:lle, että turvallisuusselvityksessä oli ollut merkintä ja todenneet, että merkinnän vuoksi häntä ei voitu enää pitää töissä. A oli kysynyt, mikä merkintä oli kyseessä, mihin C oli vastannut, ettei hän tiedä. Merkinnän sisällöstä ei ollut käyty lainkaan keskustelua. Tässä vaiheessa A ei ollut itse tiennyt, mikä merkintä oli kyseessä, sillä hän ei ollut saanut linkkiä turvallisuuspäällikön sähköposteista auki. Työnantaja ei ollut yli kuukauden mittaisessa ajassa saanut toimitettua turvallisuusselvitysilmoitusta A:lle, vaikka se on sen velvollisuus turvallisuusselvityslain 6 §:n perusteella.

Keskustelun jälkeen A:lle oli annettu tutustuttavaksi päättämissopimusluonnos irtisanomisen vaihtoehdoksi. Sopimuksessa oli tarjottu kuuden kuukauden palkkaa vastaavaa summaa ilman työvelvoitetta. A oli kysynyt, eikö luottamusmiehen pitäisi olla paikalla. Työnantajan edustajat olivat ilmoittaneet, että jos A pyytäisi luottamusmiehen mukaan keskusteluun, he vetäisivät sopimuksen pois ja etenisivät normaalilla irtisanomismenettelyllä. Tästä syystä A ei ollut pyytänyt luottamusmiestä myöskään toisen päivän tapaamiseen, sillä se olisi rajoittanut hänen vaihtoehtojaan. A oli saanut seuraavaan päivään asti aikaa miettiä asiaa. Keskustelun jälkeen A oli saatettu esimiehen toimesta hakemaan henkilökohtaisia tavaroitaan, ja häneltä oli otettu avainlätkä ja henkilökortti pois. Oli ilmeistä, että varsinainen työsuhteen päättämiskeskustelu oli käyty jo 11.9.2024.

A oli vasta keskustelun jälkeen soittanut turvallisuuspäällikölle, joka oli kertonut hänelle, mistä merkinnästä oli kyse. Turvallisuuspäällikkö ei ollut kysynyt tarkemmin, miten merkintä oli tullut. Turvallisuuspäällikkö oli sanonut, että muut ihmiset päättävät, mitä asialle tehdään.

$1b5

Rautatiealan Unioni RAU ry:n pääluottamusmies E oli ottanut jutun hoitaakseen ja aloittanut erimielisyysneuvottelut. Työnantajalle oli lähetetty selvityspyyntö irtisanomisperusteista, jonka vastauksessa työnantaja oli kertonut tehneensä irtisanomisen käyttäen kokonaisharkintaa turvallisuusselvityksestä saadun tiedon ja työtehtävän luonteen perusteella. Työnantaja ei ollut selventänyt tarkemmin, mitä kokonaisharkinnalla oli tarkoitettu ja mitä seikkoja siinä oli huomioitu. A:lta ei ollut missään vaiheessa kysytty tarkemmin turvallisuusselvityksessä mainitusta merkinnästä eikä siitä, missä olosuhteissa se oli syntynyt.

Työnantaja ei ole noudattanut irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n säännöstä siitä, että työntekijälle tulee pyynnöstä ilmoittaa ne tiedossa olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty. Turvallisuusselvityslain 42 §:n mukaan turvallisuusselvityksessä ei oteta kantaa henkilön nuhteettomuudesta, luotettavuudesta tai sopivuudesta virkaan tai tehtävään. Turvallisuusselvitys ei siten ole sellaisenaan kelvollinen peruste irtisanomisen syyksi, minkä luottamusmies oli ilmoittanut työnantajalle tekemässään selvityspyynnössä. Selvityksessä tai erimielisyysprosessissa ei silti ollut ilmoitettu muuta irtisanomisperustetta eikä myöskään selvitetty, mitä seikkoja työnantaja oli kokonaisharkinnassa huomioinut.

Korvauksen määrä

A:n työsuhde on ollut erittäin pitkä, yli 40 vuotta (1983 — 2024

A on 62-vuotias, joten hän tuskin enää työllistyy. Liikenteenohjaajan työtä rautateillä eivät tarjoa muut työnantajat Suomessa, eikä A:lla pitkän rautatieuran jälkeen ole muuta ammattia tai koulutusta. Muut liikenteenohjauspalvelut ovat keskittyneet Helsinkiin, ja ovat saman konsernin tuottamia. A asuu Itä-Suomessa. Luottotietojen menetyksen myötä ja ilman työpaikkaa muuttaminen muualle on erittäin haastavaa, eikä Suomen taloustilanteessa töitä ole edes tarjolla muualla. A on työstään palkittu, eikä työnantaja ole osoittanut mitään muita irtisanomisperusteita kuin merkinnän turvallisuusselvityksessä.

Työnantaja on toiminut erittäin moitittavasti irtisanomismenettelyssä. Kutsussa irtisanomistilaisuuteen ei ollut kerrottu, että kyse oli työsuhteen päättämisestä tai edes kerrottu, että keskustelussa oli kyse turvallisuusselvityksestä. A:ta oli käytännössä estetty pyytämästä luottamusmiestä tai muuta tukihenkilöä paikalle, sillä luottamusmiehen kutsuminen olisi rajoittanut hänen vaihtoehtojaan. Kokonaisharkintaa ei ollut voitu tehdä, koska irtisanomiseen vaikuttavista seikoista ei ollut kysytty A:lta. A:lle ei myöskään ollut selvitetty, mitä seikkoja kokonaisharkinnassa oli huomioitu. Irtisanomisperusteena oli käytetty työsuhteeseen liittymättömiä seikkoja, eikä niiden liityntää työsuhteeseen ollut perusteltu. Työnantaja on suuri valtionyhtiö, jolla on työoikeudellista osaamista.

Koska työtuomioistuin on katsonut vakiintuneen tulkintansa mukaisesti, ettei työnantajaa voida tuomita hyvityssakkoon sen ohella, että työsuhteen perusteettoman päättämisen johdosta määrätään maksettavaksi korvaus, tulee tämä seikka huomioida irtisanomissuojasopimuksen 13 §:ssä määrättyä korvausta merkittävästi kohottavana seikkana.

Erityisen loukkaavaa on se, että taloudellisiin vaikeuksiin joutunutta työntekijää rangaistaan työpaikan menetyksellä siitä, että hän on suositellusti käyttänyt velkojenjärjestelykeinona ulosottoa, joka olisi auttanut häntä selviämään ajan kanssa veloistaan.

Valvontavelvollisuuden laiminlyönti

Palvelualojen työnantajat PALTA ry on saanut kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot jo valvontakirjeessä ja viimeistään liittotason erimielisyysneuvotteluissa. Työnantajaliiton olisi pitänyt havaita, että työnantaja tulkitsee työehtosopimusta väärin ja puuttua työnantajan virheelliseen menettelyyn. PALTA ry ei ole näin toiminut, vaan on asettunut tukemaan työnantajan virheellistä menettelyä. Näin ollen PALTA ry tulee tuomita hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä.

Tapahtumien kulku

W-konsernin turvallisuuspäällikkö oli 7.8.2024 vastaanottanut suojelupoliisilta kirjallisen ilmoituksen A:n turvallisuusselvityksessä esiin tulleista seikoista. Turvallisuuspäällikkö oli ilmoittanut asiasta A:n esihenkilölle 8.8.2024 ja tarjonnut A:lle mahdollisuuden tutustua selvitykseen samana päivänä. A ei ollut reagoinut turvallisuuspäällikön yhteydenottoihin 8.8.2024 eikä muihinkaan tämän yhteydenottoihin ennen 11.9.2024. Lähiesihenkilö oli kehottanut A:ta useaan otteeseen vastaamaan turvallisuuspäällikön puheluun tai olemaan yhteydessä turvallisuuspäällikköön. Kun A:han ei ollut saatu puhelimitse yhteyttä, turvallisuuspäällikkö oli lähettänyt suojelupoliisin kirjallisen ilmoituksen A:lle salattuna sähköpostina 6.9.2024. A ei ollut ilmoittanut työnantajalle mahdollisista ongelmista sähköpostin avaamisessa.

Turvallisuuspäällikkö oli toimittanut suojelupoliisin ilmoituksen X Oy:n toimitusjohtaja F:lle, joka oli arvioinut sen merkitystä yhdessä operatiivisen johtajan C:n ja HR Business Partner D:n kanssa. F, C ja D olivat todenneet, että A:n työsuhteen jatkamiselle liikenteenohjaajana ei ollut edellytyksiä. Tämän jälkeen oli ryhdytty yhtiön vastaavissa tilanteissa noudattaman toimintatavan mukaisesti selvittämään, olisiko A mahdollista sijoittaa toisiin tehtäviin sekä mahdollisuutta päättämissopimuksen tekemiselle. Viimesijaisena vaihtoehtona oli ollut A:n työsopimuksen irtisanominen henkilöön liittyvin perustein työntekoedellytysten puuttuessa. Yhtiössä ei ole turvallisuusselvityksiä koskevaa ”puuttumisen ohjetta”, vaan tilanteet käsitellään tapauskohtaisesti. Yhtiön rautatieturvallisuuspoikkeamia koskeva ohjeistus ei koske turvallisuusselvityksiä, joten A:ta ei ollut siirretty pois liikenteen ohjaajan työstä turvallisuusselvityksen merkinnän takia.

$1b7

A:n kanssa oli sovittu tapaamisesta seuraavalle päivälle, ja hänelle oli kerrottu, että hänellä oli halutessaan oikeus pyytää luottamusmies tai muu tukihenkilö paikalle. A oli kysynyt, mitä tapahtuisi, jos hän ei allekirjoittaisi sopimusta seuraavana päivänä, mihin C oli vastannut, että työsopimus joudutaan päättämään 12.9.2024 joko sopimalla tai irtisanomalla työsopimus, koska työskentely liikenteenohjaajana ei voinut enää jatkua. Tämän jälkeen A:lta oli otettu pois kulkuoikeudet työnantajan tiloihin työnantajan turvaamistoimena. A oli ollut yhteydessä turvallisuuspäällikköön tapaamisen jälkeen.

$1b8

Turvallisuusselvityksestä

Turvallisuusselvityksiä tekee suojelupoliisi, jonka tehtävänä on ennaltaehkäistä ja torjua kansallisen turvallisuuden uhkia. Henkilöturvallisuusselvityksien tarkoituksena on suojella Suomen turvallisuutta ja esimerkiksi estää valtion turvallisuudelle tärkeiden tietojen päätyminen vääriin käsiin. Turvallisuusselvityksiä laaditaan vain turvallisuusselvityslaissa määriteltyihin tehtäviin. Selvitys tehdään tehtävissä, joissa edellytetään erityistä luotettavuutta. Suojelupoliisi ilmoittaa turvallisuusselvityksen perusteella työnantajalle vain seikoista, jotka voivat olla merkityksellisiä siinä tehtävässä, johon turvallisuusselvitys tehdään. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa kriittisen infran toimintoihin ja niiden kanssa työskenteleviin suhtaudutaan vakavammin kuin aiemmin.

Henkilöturvallisuusselvityksessä tarkastellaan ihmisen taustoja, jotta hänen luotettavuutensa voidaan varmistaa. Suojelupoliisi tarkastelee selvityksessä esimerkiksi sitä, onko turvallisuusselvityksen piiriin kuuluva henkilö syyllistynyt rikoksiin tai onko hänellä taloudellisia vaikeuksia, jotka voisivat altistaa hänet painostukselle tai muulle epäasialliselle vaikuttamiselle. Selvitys on asiantuntija-arvio, ei automatisoitu rekisterien tarkistus.

$1b9

Jos turvallisuusselvityksessä ilmenee seikkoja, jotka ovat merkityksellisiä kyseisessä tehtävässä, suojelupoliisi antaa kirjallisen ilmoituksen työnantajalle. Suojelupoliisi ei sen sijaan koskaan tee päätöstä rekrytoinnista tai työsuhteen jatkumisesta, koska suojelupoliisilla ei viranomaistahona ole tällaista toimivaltaa. Päätöksen rekrytoinnista tai työsuhteen jatkumisesta tekee aina työnantaja. Turvallisuusselvityslain 42 §:n tarkoituksena on tuoda esiin, että työnantaja päättää rekrytoinnista ja työsuhteen jatkumisesta (HE 43/2001). Pykälää ei voi tulkita siten, että turvallisuusselvityksessä esiin tulleet seikat eivät voi muodostaa asiallista ja painavaa irtisanomisperustetta tai että henkilöllä olisi aina hyväksytty turvallisuusselvitys. Tällainen tulkinta olisi turvallisuusselvityslain 1 §:n tarkoituksen vastainen, ja turvallisuusselvitys menettäisi merkityksensä turvallisuusuhkia ennakoivana ja ehkäisevänä menettelynä.

$1ba

W-konsernin ja X Oy:n liikenteenohjaajien työsopimuksiin kirjataan säännönmukaisesti, että hyväksytty turvallisuusselvitys on edellytys työsuhteen jatkumiselle. W-konsernin asiakas Väylävirasto edellyttää yrityskohtaisessa tietoturvasopimuksessa, että henkilö on turvallisuusselvitetty, jos hän käsittelee turvaluokiteltua tai salaista tietoa, kuten liikenteenohjaajat tekevät. Sopimuksen mukaan Väylävirastolla on oikeus olla hyväksymättä turvallisuusselvityksessä ilmenneen seikan vuoksi W-konsernin ehdottamia henkilöitä suorittamaan sopimuksen mukaisia tehtäviä.

Irtisanominen ei ole ollut perusteeton

Työnantajalla on ollut irtisanomissuojasopimuksen ja työsopimuslain mukaiset asialliset ja painavat syyt irtisanoa A:n työsopimus työntekoedellytysten muuttumisen takia. A:n turvallisuusselvityksen perusteella työnantajalle toimitetussa kirjallisessa ilmoituksessa on todettu, että A:lla on luottotietorekisterissä maksuhäiriömerkintöjä ja ulosottorekisterin mukaan ulosottoperinnässä noin 19 ulosottoasiaa, joiden yhteenlaskettu saatavien määrä on yli 240.000 euroa. Ottaen huomion ulosottoasioiden ja ulosottovelan suuri määrä kysymys on ollut vakavista taloudellisista vaikeuksista, jotka voivat altistaa vaikuttamisyrityksille ja jotka ovat olleet omiaan aiheuttamaan merkittävän turvallisuusuhan. Useiden A:n velkojen taustalla on korkeakorkoinen laina, mikä osoittaa hänen valmiuttaan tarttua riskialttiisiin etuihin ja voi tehdä hänestä kohteen epäasialliselle vaikuttamiselle.

$1bb

Turvallisuusuhan arvioinnissa ei ole merkitystä sillä, että A:n työtehtäviin ei ole kuulunut taloudellista vastuuta, koska ulosottovelan suuruus itsessään voi altistaa vaikuttamisyrityksille. Ulosottovelan suuruus on jo yksinään johtanut siihen, että muilla mahdollisilla seikoilla ei olisi ollut merkitystä turvallisuusuhan arvioinnin lopputuloksen kannalta.

Työantaja on turvallisuusuhan arviossa huomioinut myös, että A ei olisi kyennyt jäljellä olevan työuransa aikana suorittamaan ulosottovelkaa takaisin. Tällaisella työntekijällä on selvästi ollut mahdollisuus altistua painostukselle. Irtisanomisperusteen arviossa on lisäksi huomioitu, että työntekemisen este olisi ollut olemassa koko A:n jäljellä olevan työuran ajan.

A:n ulosottomerkinnät ovat aiheutuneet useiden erilaisten velkojen maksulaiminlyönneistä useille eri velkojille pitkällä aikavälillä. A:n hallitsematon velkaantuminen osoittaa, että hänellä on ollut vaikeuksia hoitaa taloudellisia asioitaan vastuullisesti, mikä voi myös osoittaa vaikeuksia hoitaa liikenteenohjaajan tehtävää vastuullisesti.

A:n työsopimuksessa on ollut ehto, jonka mukaan hyväksytty turvallisuusselvitys on edellytys työsuhteen jatkumiselle. A ei ole täyttänyt kyseessä olevaa työsopimuksen ehtoa. Kyseessä on siten ollut työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaisen muuttumisen lisäksi sopimusrikkomus. A:lla on ollut pitkä työsuhde ja toimialan tuntemus, joten hän on ollut tietoinen työsopimuksen ehdon tarkoituksesta. Hyväksytyn turvallisuusselvityksen puuttuminen on johtunut A:n ulosotossa olevasta velasta ja maksuhäiriöistä, eli A:n omasta toiminnasta ja hänen riskipiiriinsä kuuluvasta seikasta. Huomioon tulee ottaa myös, että X Oy:n asiakas Väylävirasto on edellyttänyt liikenteenohjaajilta turvallisuusselvitystä ja olisi estänyt A:n työskentelyn turvallisuusselvityksen merkinnän perusteella, joten myös tämän takia työntekoedellytykset olivat olennaisesti muuttuneet.

$1bc

A:n työsopimuksen ehtoa koskeva väite

A:n vuonna 2020 allekirjoittamassa työsopimuksessa on ehto, jonka mukaan hyväksytty turvallisuusselvitys on edellytys työsuhteen jatkumiselle. Kantajan väite, jonka mukaan A oli ymmärtänyt työsopimuksen ehdon siten, että hänen oli suostuttava turvallisuusselvityksen tekemiseen, on epäuskottava ja perusteeton. Yleiskielen ja yleisen ymmärryksen mukaan hyväksytty turvallisuusselvitys tarkoittaa sitä, että turvallisuusselvityksessä ei ole tullut esiin työnteon edellytykset poistavia turvallisuuteen vaikuttavia seikkoja. Hyväksytyn turvallisuusselvityksen edellytys ja tarkoitus on ollut yhtiön työntekijöiden tiedossa, ja se on käyty läpi muun muassa henkilöstön infotilaisuudessa 1.2.2024. Muunlainen tulkinta olisi myös sen tarkoituksen vastaista, miksi turvallisuusselvityksiä tehdään.

$1bd

$1be

Ulosottoon siirtymisen ja velkaantumisen taustatekijöiden merkitys

Kantajan väitteet siitä, että ulosottoon siirtymisellä tai velkaantumisen taustatekijöillä olisi merkitystä turvallisuusuhan arvioinnissa tai irtisanomisperusteen kokonaisharkinnassa, ovat perusteettomia. Ulosotossa ei ole kyse vapaaehtoisesta täytäntöönpanomenettelystä eikä ulospääsytien tarjoamisesta ylivelkaantumistilanteessa vaan maksuvelvoitteen täytäntöönpanosta (ulosottokaari 4 luku 1 § 1 momentti).

Ulosottoon siirtymisellä ei ole turvallisuusuhkaa poistavaa tai lieventävää vaikutusta. Kuten A:n turvallisuusselvityksen kirjallisesta ilmoituksesta ilmenee, suojelupoliisi ei ole antanut merkitystä sille, onko henkilö siirtynyt ulosottoon vai onko kyse ulosottoa edeltävästä ajasta. Merkitystä on ollut painostukselle ja epäasialliselle vaikuttamiselle altistavalla ulosottovelan ja asioiden suurella määrällä, mikä voi osoittaa myös vaikeuksia hoitaa liikenteenohjaajan tehtävää vastuullisesti.Työnantajalla ei ole ollut perustetta arvioida asiaa suojelupoliisista poikkeavalla tavalla, koska suojelupoliisin nimenomaisena tehtävänä on arvioida, ennaltaehkäistä ja torjua kansallisen turvallisuuden uhkia.

Velkaantumisen taustatekijöille voidaan joissain tilanteissa antaa turvallisuusselvityksessä painoarvoa. A:n painostukselle ja epäasialliselle vaikuttamiselle altistavan ulosottovelan ja -asioiden määrä on kuitenkin ollut niin suuri, että suojelupoliisi on katsonut velkaantumisen syiden, kuten taustalla olevan sairauden tai muun vastaavan, olevan merkityksettömiä. Suojelupoliisi ei ole pitänyt tarpeellisena haastatella selvityksen kohteena olevaa henkilöä lisätietojen saamiseksi, vaikka sillä on toimivaltaisena viranomaisena ollut siihen oikeus turvallisuusselvityslain 23 §:n perusteella. Ulosottovelan suuren määrän takia myöskään A:n maksusuorituksilla ei ole ollut merkitystä turvallisuusuhkaa arvioitaessa. Työnantajalla ei ole ollut syytä suhtautua velan syntymisen syihin toisin kuin suojelupoliisi on niihin suhtautunut.

$1bf

Työnantaja ei ole laiminlyönyt noudattaa irtisanomissuojasopimuksen 6 §:n mukaista velvoitetta ilmoittaa pyynnöstä irtisanomisen syyt. Työnantaja on 30.9.2024 antanut kirjallisen selvityksen irtisanomisen perusteista.

Korvausvaatimus

Työsopimuksen perusteetonta päättämistä koskeva korvausvaatimus tulee hylätä, koska työnantajalla on ollut asialliset ja painavat syyt irtisanoa A:n työsopimus.

Kanteessa vaadittu 20 kuukauden palkkaa vastaava korvaus on joka tapauksessa liian suuri. Korvausta alentavana seikkana tulee ottaa huomioon A:n itsensä antama aihe työsopimuksen irtisanomiselle eli erittäin huomattava velkaantuminen, joka on ollut moitittavaa ja johtanut irtisanomispäätökseen. Lisäksi A:lla ei ole ollut työvelvoitetta kuuden kuukauden irtisanomisaikanaan, joten hänellä on ollut mahdollisuus tänä aikana ansaita muuta toimeentuloa. Työnantaja ei ole laiminlyönyt kuulemisvelvoitetta, eikä irtisanomismenettelyssä ole toimittu kantajan kuvailemalla moitittavalla tavalla.

Valvontavelvollisuuden laiminlyöminen

PALTA ry:hyn kohdistettu hyvityssakkovaatimus valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä tulee hylätä, koska työnantajalla on ollut asialliset ja painavat syyt irtisanoa A:n työsopimus

Hyvityssakkovaatimus tulee joka tapauksessa hylätä, koska asia ei ole ollut työehtosopimuksen, työlainsäädännön tai aiemman oikeuskäytännön perusteella selvä vaan tulkinnanvarainen.

C, operatiivinen johtaja

D, HR Business partner

J, osastopäällikkö

K, turvallisuusjohtaja

Kysymyksenasettelu

Asian taustasta ilmenevin tavoin A on työskennellyt X Oy:n (jäljempänä yhtiö tai työnantaja) ja sen edeltäjien palveluksessa liikenteenohjaajana 1.2.1983 lukien. A:n työsopimus on 12.9.2024 irtisanottu päättymään 12.3.2025. Irtisanomisilmoituksessa työsuhteen päättymisen syyksi on ilmoitettu työntekoedellytysten puuttuminen, koska työntekijällä ei ole hyväksyttyä voimassa olevaa turvallisuusselvitystä (K2). Turvallisuusselvityksessä esiin tulleiden merkintöjen mukaan A:lla on luottotietorekisterissä merkintä vakavista maksuhäiriöistä ja ulosottorekisterissä 19 merkintää ulosottoperinnästä.

Vastaajat ovat oikeudenkäynnissä vedonneet irtisanomisen perusteena myös siihen, että työnantaja on sopimusrikkomuksen ja hallitsemattoman velkaantumisen vuoksi menettänyt työsuhteen edellytyksenä olevan luottamuksensa A:han, jonka liikenteenohjaajan työssä edellytetään erityistä luotettavuutta.

Riitaa on siitä, onko työnantajalla ollut asiallinen ja painava syy A:n työsopimuksen päättämiseen.

Henkilötodistelu

Yhtiön toimialasta, liikenteenohjaajan tehtävän luonteesta ja A:n irtisanomiseen johtaneista seikoista esitetty henkilötodistelu

$1c2

A on lisäksi kertonut, että uuden työsopimuksen allekirjoittaminen vuonna 2020 oli ollut ehtona Kouvolaan siirtymiselle. Työsopimuksen ehtoja ei ollut erikseen käyty läpi. A ei ollut miettinyt, mitä työsopimuksen turvallisuusselvitystä koskeva ehto tarkoitti. Hän oli kuullut, että uusilta työntekijöitä edellytettiin luottotietojen olevan kunnossa, mutta ei ollut ajatellut sen koskevan muitakin. A:n tietojen mukaan turvallisuusselvityksiä oli tuohon aikaan teetetty uusille työntekijöille. A:lle oli teetetty turvallisuusselvitys ensimmäisen kerran vuonna 2024. Hänelle ei ollut koskaan soitettu suojelupoliisista. A ei ollut ymmärtänyt, mihin turvallisuusselvitys voisi johtaa, mutta hän oli todennäköisesti ollut läsnä asiaa koskevassa infotilaisuudessa.

A on vielä kertonut, että irtisanomista koskevassa kuulemistilaisuudessa 11.9.2024 hänelle oli ilmoitettu, että turvallisuusselvityksessä oli löytynyt merkintä, jonka takia A ei voinut enää jatkaa työssä. A oli kysynyt, mikä merkintä oli kyseessä, mutta sitä ei kuulemma tiedetty. A oli tilaisuuden jälkeen soittanut turvallisuuspäällikölle ja kysynyt merkinnästä. Tällöin hän oli saanut tietää, että kyseessä oli luottotietomerkintä. Työnantajan edustajat eivät olleet kysyneet A:lta veloista tai niiden syntymisestä. A:n tiedossa ei ollut, että turvallisuuspäällikkö olisi yrittänyt soittaa hänelle. Alueohjaaja oli maininnut turvallisuuspäällikön yhteydenotoista A:lle, mihin A oli vastannut, ettei hän ollut saanut turvallisuuspäällikön lähettämää sähköpostia auki. A oli saanut turvallisuusselvityksen pyydettyään sitä Suojelupoliisilta.

X Oy:n operatiivinen johtaja

on kertonut työskennelleensä yhtiössä 7,5 vuotta ja olleensa nykyisessä roolissaan vuoden 2023 alusta. W-konserni on perustettu vuonna 2019, ja se hoitaa liikenteenohjausta maalla, merellä ja ilmassa. X Oy vastaa junaliikenteen ohjauksesta Suomessa ja liikenteenhallinnan kokonaisuudesta, mikä kattaa raideliikenteen ohjauksen, kapasiteetinhallinnan, häiriöhallinnan, matkustajainformaation ja työvuorosuunnittelun. Lisäksi yhtiö kouluttaa itse henkilöstönsä. Toiminta on erittäin turvallisuuskriittistä ja yhteiskunnallisesti merkittävää, jossa toimitaan valtion omistajaohjauksessa. Rautatiellä kuljetetaan vuosittain miljoonia ihmisiä, ja turvallisuus on arvoista tärkein. Junaliikennettä ohjataan neljältä paikkakunnalta. Helsingissä junaliikenne on pääosin automatisoitua ja muilla paikkakunnilla osittain automatisoitua. Myös automatisoidussa liikenteessä häiriötilanteisiin puututaan manuaalisesti

C on lisäksi kertonut, että liikenteenohjaajat vastaavat omalla alueellaan kokonaisvaltaisesti liikenteenohjauksesta. He turvaavat ja suojaavat junien esteettömän kulun, antavat luvat liikkumiseen, hoitavat häiriönhallinnan, suojaavat ratatyöt ja tekevät myös reitityksiä. Työ on erittäin kokonaisvaltaista ja itsenäistä. Hakuprosessi tehtävään on pitkä, ja siinä arvioidaan henkilön terveydentilaa ja psyykkistä soveltuvuutta sekä tehdään turvallisuusselvitys. Henkilön tulee olla vakaa sekä kykenevä selkeään ajatteluun ja ohjeiden vastaanottamiseen.

$1c5

C oli ollut mukana käsittelemässä A:n irtisanomista. Maailmantilanne oli sellainen, että kaikkiin turvallisuusselvityksissä esille tulleisiin merkintöihin tuli suhtautua vakavasti. Turvallisuuspäällikkö sai tiedot kaikista turvallisuusselvityksistä. A:n tapauksessa turvallisuuspäällikkö oli ollut yhteydessä toimitusjohtajaan ja yrittänyt tavoitella A:ta. Toimitusjohtaja oli keskustellut tilanteesta C:n ja HR:n D:n kanssa. Keskustelussa oli käsitelty velkasummaa ja todettu asian olevan sellainen, että siihen oli ollut pakko puuttua. C ja D olivat menneet Kouvolaan A:n luo keskustelemaan aiheesta ja tarjoamaan sopimusta työsuhteen päättämisestä. C oli kertonut A:lle, että kyse oli ollut merkinnästä turvallisuusselvityksessä. Työnantajan edustajilla oli A:n kuulemistilaisuudessa ollut tieto turvallisuusselvityksessä olleen merkinnän sisällöstä.

$1c6

X Oy:n HR Business partner

on kertonut työskennelleensä yhtiön ja sen edeltäjien palveluksessa vuodesta 2017 lukien. D oli ollut mukana käsittelemässä A:n irtisanomista. Yhtiön toimitusjohtaja oli saanut turvallisuuspäälliköltä tietoonsa A:n turvallisuusselvitystä koskevan kirjallisen ilmoituksen ja kutsunut C:n ja D:n palaveriin, jossa oli keskusteltu ilmoituksesta ja sen sisällöstä sekä siitä, miten asiaan pitäisi suhtautua. A oli ollut turvallisuuskriittisessä työssä, ja velka oli ollut niin suuri, että sen maksaminen olisi ollut mahdotonta jäljellä olevan työuran aikana. Sota ja hybridivaikuttamisen uhka olivat vaikuttaneet siihen, ettei A ollut voinut jatkaa turvallisuuskriittisessä työssä. Työnantaja ei ollut selvittänyt A:lta maksuhäiriömerkintään liittyviä syitä.

Turvallisuuspäällikkö toimitti kirjalliset turvallisuusselvitykset työntekijöille. Turvallisuuspäällikkö oli yrittänyt tavoittaa A:ta puhelimitse turvallisuusselvitykseen liittyen. Ilmoitus selvityksestä oli tullut 7.8.2024 ja myös D oli tavoitellut A:ta tuloksetta 30.8., 4.9. ja 5.9.2024. A ei ollut vastannut puheluihin. Turvallisuusselvitystä koskeva ilmoitus oli toimitettu A:lle 6.9.2024 salattuna sähköpostina. D:lle oli vasta myöhemmin selvinnyt, ettei A ollut saanut sähköpostia auki.

Työnantaja oli selvittänyt mahdollisuutta uudelleen sijoittaa A. Turvallisuusselvitystä ei tarvittu assistentin tehtävissä ja työvuorosuunnittelussa, mutta näitä töitä ei ollut ollut tarjolla. D:n tiedossa oli kaksi vastaavanlaista tilannetta, joista toisessa työsuhde oli päätetty sopimuksella ja toinen henkilö oli sijoitettu uudelleen. Turvallisuusselvityksessä olleen merkinnän sisältö oli ollut D:n ja C:n tiedossa A:n kuulemistilaisuudessa, mutta turvallisuusselvitystä koskeva asiakirja ei ollut ollut heidän hallussaan, vaan asia oli kuulunut turvallisuuspäällikön tehtäviin.

D on vielä kertonut, että hyväksytyn turvallisuusselvityksen tuli olla voimassa työsuhteen aikana ja se uusittiin viiden vuoden välein. Työsopimuspohjan turvallisuusselvitystä koskevan ehdon sisällöstä ei ollut ilmennyt epäselvyyttä. Työsopimuspohjia oli uudistettu konsernin perustamisen yhteydessä vuonna 2019, jolloin turvallisuusselvitystä koskeva kirjaus oli lisätty työsopimuksiin. Silloinen pääluottamushenkilö B oli saanut sopimuspohjan sähköpostitse, eikä hän ollut kommentoinut kyseistä kirjausta. Silloinen operatiivinen esihenkilö oli käynyt työsopimuksen läpi A:n kanssa. Konsernissa oli tehty turvallisuusselvityksiä yleisesti myös työsuhteen aikana.

X Oy:n turvallisuusjohtaja

$1c9

K on lisäksi kertonut, että X Oy on täysin riippuvainen ohjauskeskuksista, jos niihin kohdistuu esimerkiksi ilkivaltaa. Liikenteenohjaajan työssä käsitellään kriittistä turvallisuustietoa esimeriksi siitä, miten erilaisiin uhka- ja vaaratilanteisiin on varauduttu. Lisäksi liikenteenohjaajilla on tietoa Puolustusvoimien ja vaarallisten aineiden kuljetuksista. Liikenteenohjaajan toiminta voi aiheuttaa pahimmillaan suuronnettomuuden. Väylävirasto jakaa yhtiölle pääsyn tietojärjestelmiinsä, joissa on tiedot koko raideliikenteen turvajärjestelmien käyttöohjeista.

K ei ole ollut mukana A:n irtisanomista koskevassa päätöksenteossa, mutta hän on pitänyt turvallisuusselvityksessä esille tullutta merkintää vakavana. Velan määrällä oli merkitystä arvioinnissa, ja se oli ylittänyt suojelupoliisilla kynnyksen ilmoittaa asiasta. Taloudellisten vaikeuksien osalta suurimpia riskejä ovat vaikuttamisyritykset, kun henkilö on haavoittuvassa asemassa. Pikavipit ja uhkapelaaminen voivat nostaa riskiprofiilia.

K on vielä kertonut, että työsopimuksen turvallisuusselvitystä koskeva ehto tarkoittaa sitä, että jos selvityksessä ilmenee jokin seikka, joka estää kyseisessä tehtävässä työskentelyn, tämä voi olla ehtona sopimuksen jatkamiselle. Vuoden 2024 alussa oli pidetty asiaa koskeva infotilaisuus, koska silloin oli käynnistetty turvallisuusselvitysten tekeminen työsuhteessa oleville (V2). Tätä ennen selvitykset oli tehty vain uusien henkilöiden rekrytoinnissa. Yhtiö oli pyrkinyt olemaan avoin sen suhteen, että merkinnästä voi aiheutua seuraamuksia.

$1ca

Suojelupoliisin turvallisuusselvityksiä tekevän osaston osastopäällikkö

$1cc

Rautatiealan Unioni RAU ry:n pääluottamusmies

on kertonut työskennelleensä liikenteenohjauksessa vuodesta 2000 lukien ja olevansa yhtiön valtakunnallinen pääluottamusmies. Lisäksi E toimii Kouvolan liikenteenohjaajien luottamusmiehenä. A oli lojaali henkilö, joka oli palkittu hyvästä työstään. E on lisäksi kertonut A:n irtisanomiseen liittyvästä kuulemistilaisuudesta.

Rautatiealan Unioni RAU ry:n toimitsija, entinen W-konsernin pääluottamusmies

on kertonut aloittaneensa VR:llä vuonna 1987, toimineensa vuoteen 2015 asti liikenteenohjaustehtävissä, ja vuosina 2015 — 2021 pääasiallisena pääluottamusmiehenä. B oli ajatellut, että työsopimuspohjan turvallisuusselvityksen tekemistä koskeva ehto liittyi uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Turvallisuusselvityksiä ei ollut aiemmin teetetty työssä oleville.

Talous- ja velkaneuvoja

on kertonut keskustelleensa A:n kanssa useita kertoja. A:n velkamäärä oli ollut niin suuri, että häntä oli neuvottu päästämään velat ulosottoon. Tämä oli tyypillinen neuvo velkaneuvonnassa. A:n kanssa oli keskusteltu mahdollisuudesta päästä velkajärjestelyyn, ja hänen kanssaan oli valmisteltu sitä koskevaa hakemusta. Laskennallisesti hänellä olisi ollut mahdollisuus säilyttää asunto, jos hän olisi päässyt velkajärjestelyyn.

Turvallisuusselvityksestä esitetty todistelu

Suojelupoliisin osastopäällikkö J on kertonut turvallisuusselvitysten tekemiseen liittyvistä käytännöistä sekä siitä, miten suojelupoliisi arvioi taloutta koskevia tietoja turvallisuusselvityksessä. Lisäksi asiassa on esitetty kirjallisena todisteena Arviointikriteerilautakunnan tulkintasuosituksia 1/2020 -asiakirja Maksuhäiriöt ja muut taloutta koskevat tiedot henkilöturvallisuusselvityksissä (K6, V6). Arviointikriteerilautakunta on perustettu turvallisuusselvityslain soveltamisen tueksi ja yhdenmukaisten menettelyjen edistämiseksi, ja sen päätehtävänä on antaa yleisiä tulkintasuosituksia turvallisuusselvityksiä laativille viranomaisille (K6, V6, s. 8).

$1d0

J on lisäksi kertonut, että suojelupoliisi ei ota kantaa henkilön sopivuuteen, pätevyyteen tai siihen, saako hänet palkata. Suojelupoliisi ilmoittaa hakijalle esille tulleet tosiasiat, joiden perusteella hakija voi harkita, voiko henkilö hoitaa kyseistä tehtävää luotettavasti. Työnantajalla ei ole velvollisuutta ryhtyä toimenpiteisiin selvityksessä ilmenneiden seikkojen takia.

$1d1

Arviointikriteerilautakunnan tulkintasuositusten mukaan (K6, V6, s. 30) seuraaville tekijöille voidaan antaa painoarvoa talouteen liittyvien tietojen arvioinnissa:

1. taloutta koskevien tietojen merkitys tehtävän kannalta,

2. selvityksen kohteen ikä silloin, kun taloudelliset ongelmat ovat ilmenneet,

3. taloudellisten ongelmien ilmenemisestä kulunut aika,

4. maksulaiminlyöntien lukumäärä, toistuvuus, vakavuus ja mistä ne mahdollisesti kertovat,

5. taloudellisten sidonnaisuuksien luonne, kesto, jatkuvuus,

6. taloudellisista seikoista seuraava todennäköisyys epäasialliselle vaikuttamiselle, ja

7. ovatko tiedot mulla tavalla omiaan vaarantamaan selvityksen kohteen mahdollisuuksia ja kykyä huolehtia selvityksen perusteena olevaan tehtävään kuuluvista velvollisuuksista riippumattomasti ja muutoinkin luotettavasti.

Perusmuotoisen turvallisuusselvityksen kuuluvista tehtävistä erityisen merkityksellisiä tulkintasuosituksen kannalta ovat tehtävät, joissa voi vaarantaa keskeisiä yleisiä etuja tai yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Perusmuotoista turvallisuusselvitystä laadittaessa on tarpeen arvioida, minkälaisia seurauksia tehtävässä voi omilla lainvastaisilla toimilla aiheuttaa ja minkälaisen riskin selvityksen kohteen oma taloudellisen asema kokonaisuudessaan voi aiheuttaa. (K6, V6, s. 31) Turvallisuusselvitystä laadittaessa saatujen tietojen perusteella voidaan tunnistaa erilaisia riskejä, esimerkiksi se, että selvityksen kohteen taloudellinen tilanne kokonaisuutena voi lisätä hänen alttiuttaan tarttua sopimattomiin etuihin tai tehdä hänestä houkuttelevamman kohteen epäasialliselle vaikuttamiselle (K6, V6, s. 32)

$1da

Oikeudelliset lähtökohdat

Työehtosopimuksen osana noudatettavan irtisanomissuojaa ja lomautusta koskevan sopimuksen (irtisanomissuojasopimus) 2 §:n mukaan työnantaja ei saa irtisanoa toimihenkilön työsopimusta ilman työsopimuslain 7 luvun 1 ja 2 §:n mukaista asiallista ja painavaa syytä.

Työsopimuslain 7 luvun 1 §:n mukaan työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Saman luvun 2 §:n 1 momentin mukaan työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Saman pykälän 4 momentin mukaan työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.

Työsopimuslain esitöissä (HE 157/2000 vp s. 97) on 7 luvun 2 §:n 1 momentin osalta lausuttu, että irtisanomisperusteena voisi olla työsopimuksesta johtuvien velvoitteiden vakava laiminlyönti tai rikkominen. Se voisi ilmetä joko yleisenä sopimuksesta työntekijälle johtuvien velvoitteiden vastaisena menettelynä tai työsopimuksessa sovitun erityisvelvoitteen laiminlyöntinä tai rikkomisena. Kummassakin tapauksessa edellytettäisiin, että sopimuksen vastainen toiminta tai laiminlyönti vaikuttaa niin vakavalla tavalla sopijapuolten keskinäiseen asemaan sopimussuhteessa, että sopimussuhteen jatkamiselle ei ole edellytyksiä. Työsopimuksen irtisanominen työsopimusvelvoitteiden rikkomisen tai laiminlyönnin perusteella olisi sallittua ainoastaan silloin, kun menettely kohdistuu kyseisen työsuhteen kannalta olennaisena pidettäviin velvollisuuksiin.

Työntekijän työntekoedellytysten muuttuminen työsuhteen kestäessä siinä määrin, että hän ei enää kykene suoriutumaan työtehtävistään, voisi olla asiallinen ja painava syy työsopimuksen irtisanomiseen, jos pykälän 4 momentista ei johdu muuta. Työntekijän työntekoedellytykset voivat heikentyä tai hävitä hänen fyysisessä, psyykkisessä tai sosiaalisessa työ- ja toimintakyvyssään tapahtuneiden muutosten vuoksi. Työntekijän edellytykset tehdä työtä voivat puuttua hänen riskipiirissään olevan olosuhteiden muutoksen vuoksi. Esimerkiksi pitkäaikainen vapausrangaistus voisi estää työnteon säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Niin ikään autonkuljettajalle tuomittu ajokielto voisi, kiellon kestosta kuitenkin riippuen, merkitä työntekijän työntekoedellytysten olennaista muuttumista. Irtisanomisperusteen täyttyminen edellyttäisi tällöin sitä, että työntekijälle ei kohtuudella voida tarjota muuta työtä ajokiellon ajaksi. (HE 157/2000 vp s. 97-98).

Irtisanomisperusteen riittävyyttä olisi arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla. Arvioinnissa vaikuttavia seikkoja voisivat olla esimerkiksi työntekijän rikkeen laatu ja vakavuus, työntekijän asema ja hänen suhtautumisensa tekoonsa tai käyttäytymiseensä, työn luonne, työn teettämiseen liittyvät erityispiirteet ja työnantajan asema. (HE 157/2000 vp s. 97 — 98).

Turvallisuusselvityslain 42 §:n 1 momentin mukaan turvallisuusselvitys ei sido sitä, jonka käyttöä varten selvitys on laadittu. Pykälän 3 momentin mukaan henkilöturvallisuusselvitykseen ei saa sisällyttää viranomaisen arviota selvityksen kohteena olevan henkilön nuhteettomuudesta, luotettavuudesta tai sopivuudesta virkaan tai tehtävään.

Työtuomioistuimen arvio ja johtopäätökset

Työnantajan toimiala ja liikenteenohjaajan tehtävä

X Oy vastaa rautatieliikenteen ohjauksesta ja hallinnasta Suomessa. Esitetyn henkilötodistelun perusteella (C, K) yhtiön toimintaan kuuluu raideliikenteen ohjaus, kapasiteetinhallinta, häiriöhallinta, matkustajainformaatio, työvuorosuunnittelu ja henkilöstön koulutus. Edelleen C:n ja K:n mukaan yhtiön toiminta on turvallisuuskriittistä ja yhteiskunnallisesti merkittävää muun ohessa sen takia, että rautateillä kuljetetaan vuosittain miljoonia ihmisiä ja rautatieliikenne on osa kriittistä infrastruktuuria.

$1db

Edellä esitettyyn viitaten työtuomioistuin toteaa, että X Oy toimii turvallisuuskriittisellä toimialalla ja kantaa osaltaan vastuun yhteiskunnan toimivuudesta ja liikenteen turvallisuudesta. Liikenteenohjaajat toimivat tehtävässä, joissa voi vahingoittaa yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämättömän infrastruktuurin toimivuutta, ja heillä on tehtävässään pääsy turvaluokiteltuihin tietoihin.

A:n työsopimuksen ehto ja Väyläviraston kanssa tehty sopimus

A:n työsopimus on uusittu 25.6.2020 hänen siirtyessään paikkakunta T:n toimipisteen lopettamisen yhteydessä Kouvolan ohjauskeskukseen. Uusitun työsopimuksen (K4) kohtaan muut ehdot on kirjattu: ”Hyväksytty turvallisuusselvitys on edellytys työsuhteen jatkumiselle”. Ottaen huomioon, mitä edellä on lausuttu yhtiön toimialan ja liikenteenohjaajan tehtävän turvallisuuskriittisyydestä, työnantajalla on ollut perusteltu ja turvallisuusselvityslain 19 §:n mukainen syy teettää liikenteenohjaajan tehtävässä toimivista henkilöistä perusmuotoinen turvallisuusselvitys.

$1dc

Kantaja on vedonnut siihen, että työsopimuksen turvallisuusselvitystä koskeva ehto oli epäselvä ja A oli ymmärtänyt ehdon tarkoittavan sitä, että työntekijän tuli ainoastaan suostua turvallisuusselvityksen tekemiseen. Työtuomioistuin katsoo, ettei sopimusehtoa voi sen sanamuodon tai asiassa esitetyn muunkaan selvityksen perusteella tulkita siten, että työnantajalla ei olisi oikeutta tarvittaessa reagoida turvallisuusselvityksessä esille tulleisiin seikkoihin. Työtuomioistuin katsoo, että A:n on täytynyt ymmärtää, että turvallisuusselvityksessä ilmenneillä seikoilla voi olla vaikutusta hänen työsuhteensa jatkumiselle.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella X Oy on tehnyt Väyläviraston kanssa sopimuksen liikenteenohjaus- ja hallintopalveluiden ostamisesta, ja X Oy tuottaa nämä palvelut Väylävirastolle rautatieliikenteen osalta. K on kertonut, että kaikki yhtiön liikenteenohjaajan työ tehdään Väyläviraston kautta. Y Oy:n ja Väyläviraston välisessä yrityskohtaisessa tietoturvallisuussopimuksessa (V4) on sovittu, [Salassa pidettävä osuus] K on kertonut, että Väylävirasto edellyttää turvallisuusselvityksen tekemistä, koska se luovuttaa yhtiölle salassa pidettäväksi luokiteltuja tietoja, esimerkiksi turvalaitteiden käyttöohjeita.

$1dd

Kokonaisarvio irtisanomisperusteen olemassaolosta

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta syystä. Irtisanomisperusteen riittävyyttä on arvioitava kaikkien tapauksessa ilmenevien seikkojen kokonaisharkinnalla.

Työtuomioistuin toteaa, että turvallisuusselvityksessä olleessa merkinnässä on ollut kyse A:n riskipiirissä olevista olosuhteista eli ylivelkaantumisesta. A:n kertomuksen mukaan ylivelkaantumisen syynä ovat olleet kulutusluotot, joita hän oli ottanut rahoittaakseen muun ohessa puolisonsa koulutusta ja lihavuusleikkausta sekä omakotitalon remontteja. A on kertonut, että veloista oli jotenkuten selvitty puolison kuolemaan saakka, mutta yksin hän ei ollut kyennyt niitä maksamaan. A oli noudattanut velkaneuvonnasta saamaansa ohjetta ja antanut velkojen mennä ulosottoon. Kirjallisena todisteena olevista A:n saamista yksipuolisista tuomioista ilmenee, että A on ottanut useiden vuosien aikana lukuisia kulutusluottoja, joista osa on ollut huomattavan korkeakorkoisia (V8).

$1de

$1df

$1e0

Työtuomioistuin toteaa lisäksi, että yrityksen käytännön mukaisesti turvallisuuspäällikkö oli yrittänyt tavoittaa A:ta käydäkseen läpi turvallisuusselvityksessä esille tulleita seikkoja, mutta A:ta ei ollut tavoitettu eikä työnantajan tietoon ollut tullut, että A ei ollut saanut avattua turvallisuuspäällikön lähettämää sähköpostia. Turvallisuusselvitys oli siten pyritty antamaan A:lle tiedoksi ennen irtisanomiseen johtanutta kuulemistilaisuutta.

Asiaa kokonaisuutena arvioituaan työtuomioistuin katsoo, että turvallisuusselvityksessä esille tulleiden seikkojen takia A:n edellytykset tehdä työsopimuksensa mukaista liikenteenohjaajan työtä ovat lakanneet muutoin kuin tilapäisesti. Arviossa on otettu huomioon myös se, että turvallisuusselvityksessä ilmennyt merkintä olisi K:n kertomuksen perusteella lähtökohtaisesti estänyt A:n työskentelyn Väyläviraston kautta tehtävässä liikenteenohjaajan työssä eli käytännössä kaikessa X Oy:n liikenteenohjaajan työssä.

$1e1

Kantajan mukaan työnantaja ei ollut noudattanut irtisanomissuojasopimuksen 9 §:n määräystä työntekijän kuulemisesta työsuhteen irtisanomisen syistä eikä 6 §:n määräystä siitä, että työntekijälle tulee pyynnöstä ilmoittaa ne tiedossa olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty.

Irtisanomissuojasopimuksen 20 §:n 2 kohdan mukaan menettelytapamääräysten noudattamatta jättäminen otetaan huomioon työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta tuomittavan korvauksen suuruutta määrättäessä. Vastaava lähtökohta ilmenee myös työsopimuslaista, jonka esitöiden (HE 157/2000 vp. s. 112) mukaan kuulemisvelvoitteen laiminlyöntiä sinänsä ei ole sanktioitu, mutta toisaalta työnantajan kuulemisvelvoitteen laiminlyönti voidaan ottaa huomioon työsopimuslain 12 luvun 2 §:ssä tarkoitettua korvausta määrättäessä.

Edellä on katsottu, että yhtiöllä on ollut laillinen peruste irtisanoa A:n työsuhde, minkä vuoksi A:lla ei ole oikeutta kanteessa vaadittuun korvaukseen työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Irtisanomissuojasopimuksen menettelytapamääräysten mahdollisella noudattamatta jättämisellä ei siten ole merkitystä asian ratkaisun kannalta.

Työnantajalla on näytetty olleen irtisanomissuojasopimuksen mukainen peruste irtisanoa A:n työsopimus. Näin ollen myöskään Palvelualojen työnantajat PALTA ry ei ole laiminlyönyt valvontavelvollisuuttaan.

Oikeudenkäyntikulut

Rautatiealan Unioni RAU ry on asian hävinneenä oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n nojalla velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja X Oy:n oikeudenkäyntikulut. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään myönnetty.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Lotta Brander puheenjohtajana sekä Markku Saarikoski, Mika Lallo, Suvi Lahti-Leeve, Satu Tähkäpää ja Paula Ilveskivi jäseninä. Valmistelija on ollut Meeri Julmala.

Tuomio on yksimielinen.

).

.

A

C

D

K

J

E

H